Mikäli aiempia keskusteluja aiheesta on uskominen, Suomessa d-vitamiinisuositukset ovat todella alhaisia ja hinnat d-vitamiinivalmisteille todella kalliita. Mistä mahtaa johtua ?
Onko turvallista syödä esim. 1000ug d-vitamiinia/vrk ja jos ei niin miksi ei olisi. Varastoituuko se elimistöön ja mitä aiheuttaa jos varastoituu ?
Voisiko suurista d-vitamiinimääristä olla hyötyä autoimmuuni-reumasairauksien hoidossa ?
Onko turvallista syödä esim. 1000ug d-vitamiinia/vrk ja jos ei niin miksi ei olisi. Varastoituuko se elimistöön ja mitä aiheuttaa jos varastoituu ?
Voisiko suurista d-vitamiinimääristä olla hyötyä autoimmuuni-reumasairauksien hoidossa ?
Vastaukset 4
Vanhimmat
https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/d-vitamiinin-yliannostus-onko-se-mahdollista/
D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, joka on välttämätön kalsiumin imeytymiselle ja luuston terveydelle.
D-vitamiinin yliannostus johtuu yleensä liiallisesta D-vitamiinilisien käytöstä, sillä ruokavaliosta tai auringonvalosta yliannostusta on vaikea saada.
Erityisesti suurten annosten pitkäaikainen käyttö lisää yliannostuksen riskiä.
D-vitamiinin yliannostus voi johtaa hyperkalsemiaan, eli veren liian korkeaan kalsiumpitoisuuteen. Tällöin voi ilmetä erilaisia oireita, kuten pahoinvointia, oksentelua, ummetusta, vatsakipua, lihasheikkoutta, väsymystä, janoisuutta ja tihentynyttä virtsaamista.
D-vitamiinin saantisuositukset vaihtelevat iän ja elämäntilanteen mukaan. Aikuisten suositeltu päiväannos on 10 mikrogrammaa ympäri vuoden. Aikuisille turvallisen päiväannoksen ylärajaksi on määritelty 100 mikrogrammaa.
D-vitamiinilisien käytöstä on suositeltavaa keskustella lääkärin kanssa, jotta varmistetaan oikea annostus.
Tärkeimmät D-vitamiinin lähteet ravinnossa
Kala: Rasvaiset kalat kuten lohi, siika ja silakka ovat erinomaisia D-vitamiinin lähteitä. Myös vähärasvaisemmista kaloista saa sitä jonkin verran.
D-vitaminoidut tuotteet: Suomessa suurin osa maitotuotteista, piimistä, jogurteista ja margariineista on täydennetty D-vitamiinilla. Myös moniin kasvipohjaisiin juomiin on lisätty D-vitamiinia.
Kananmuna: Kananmunan keltuainen sisältää D-vitamiinia.
Sienet: Tietyt metsäsienet, kuten kantarelli ja suppilovahvero, sisältävät D-vitamiinia. Sienten vitamiini on kuitenkin D2-muodossa, jonka imeytyminen ei välttämättä ole yhtä tehokasta kuin D3-vitamiinin.
Muut: Myös maksa ja mäti ovat hyviä D-vitamiinin lähteitä.
Huomioitavaa
D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, joten sen imeytyminen on tehokkaampaa rasvaisen aterian yhteydessä.
Ravinnosta saatava D-vitamiini ei Suomessa riitä läheskään kaikille ympäri vuoden, minkä vuoksi D-vitamiinilisän käyttöä suositellaan usein erityisesti pimeänä vuodenaikana.
Tämän takia d-vitamiinen pitoisuudet ovat liian alhaisia:
https://www.youtube.com/watch?v=AtoxkK7MeKc
Korjattu tutkimus: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC4210929/
Viranomaiset antoivat vuonna 2014 suosituksen, mutta heidän tutkimuksensa sisälsi laskentavirheen. He ovat salanneet sen 14 vuotta ja vasta nyt julkaisseet hiljaisuudessa korjauksen. Virhe tarkoitti, että USA:ssa suositukseksi tuli 15 kertaa liian alhainen päiväannos ja Englanissa 22 kertaa liian alhainen. Suomen suositus tuon USA:n suosituksen mukainen.
Oikea päiväannos on luokkaa 8895 IU (kansainvälistä yksikköä).
Itse olen nostanut d-vitamiinipitoisuuden veressäni noin 100-120 mikrogrammaan /ml.
Talvella 2*50 mikrogramman tablettia päivässä.
Kesäisin 50 mikrogrammaa joka toinen päivä.
En kyllä söisi yli suositusten. Emme kuitenkaan tiedä perusteellisesti mitä soluissamme tapahtuu. Pienet pitoisuudet samasta aineesta voivat olla lääkettä, mutta isot myrkkyä.