Lapsia ei pidä ottaa mukaan metsästykseen

Lapsia ei pidä ottaa mukaan metsästykseen



Uutisten mukaan viime vuonna Suomessa oli yli 11 500 lapsimetsästäjää. Osa heistä on jo taaperosta lähtien ollut vanhempiensa mukana eläinten ampumista seuraamassa.

YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentissa 26 (2023) todetaan, että ”lapsia tulee suojella kaikilta fyysisen ja psykologisen väkivallan muodoilta ja altistumiselta väkivallalle, kuten kotiväkivallalle tai eläimiin kohdistuvalle väkivallalle”. Metsästyksessä lapset joutuvat altistumaan raaoille näkymille eläinten ampumisesta aina suolistamiseen ja nylkemiseen asti. Lapsella ei vielä ole riittäviä keinoja selviytyä tällaisesta.

Psykologisen väkivallan tutkimuksessa on erotettu moraalinen turmeleminen, jolla tarkoitetaan lapsen altistamista vahingollisille ja kehitystä vaurioittaville toiminnoille tai arvoille. Esimerkiksi uskonnollinen aivopesu tai rasistisen arvomaailman iskostaminen lapseen täyttävät moraalisen turmelemisen kriteerit.

Tutkimustiedon mukaan myös lapsen altistaminen eläimiin kohdistuville raakuuksille vahingoittaa lapsen kehitystä ja on yhteydessä empatiakyvyn heikkenemiseen. Tämä näkyy jo sosiaalisen median palstoilla, kun metsästäjät ilkkuvat eläinten oikeuksien puolustajille ja pilkkaavat heitä.

Metsästys opettaa lapselle, että ihmisellä on lupa tappaa eläimiä omaksi huvikseen. Julmuuksien todistaminen on raaistavaa ja traumatisoivaa, mikä voi näkyä aikuisiässä eläinten harrastustappamisen hyväksymisenä. Luonnoneläinten väijyminen ja ampuminen voi myös alentaa kynnystä käyttää muuta väkivaltaa.

Lapsille tulee opettaa eläinten rakastamista ja suojelua, ei tappamista.
Hyvää mennyttä Lapsen oikeuksien viikkoa!



Jaana Haapasalo

psykologi, oikeus- ja kriminaalipsykologian dosentti

Salo



Ahma Näädänheimo

Luonnonsuojeluliitto Tapiola ry:n kannatusjäsen

Suomen Eläinoikeusjuristit ry:n tukijäsen

Kuhmo