Samiedun ajoneuvoalasta mielipidekirjoitus paikallispravdassa 26.11.2025:
Lukijalta | Samiedun ajoneuvoasentajien koulutustilat – Yritysten mahdollisuudet ovat rajalliset antaa perustietojen ja -taitojen koulutusta
Samiedu aikoo laittaa kylmilleen ajoneuvoasentajien koulutushallin säästääkseen lämmitettävien neliöiden kustannuksia ensi syksystä alkaen. Jatkossa koulutus on tarkoitus jatkua logistiikan koulutustiloissa. Sisään otettavaa opiskelijamäärää on tarkoitus supistaa.
Kuullut tiedot tuntuvat todella harmittavilta. Tuntuu, kuin päätöstä tehdessä ei ole ollut ymmärrystä autoalan koulutuksesta eikä kaukonäköisyyttä seurauksista. Logistiikan tiloissa ei vaatimusten mukainen ajoneuvoasentajakoulutus yksinkertaisesti onnistu. Työturvallisuus opetustilanteissa on yksi ehdoton vaatimus. Se vaarantuu, kun tilat eivät vastaa vaatimuksia. Lisäksi valmistuvien osaamistaso ja työvalmius yrityksiin siirtymiseen on vaarassa huonontua vaatimuksia vastaamattomissa tiloissa saadun koulutuksen seurauksena.
Ajoneuvoasentajan työ on käsin tehtävää työtä ja jo opiskeluvaiheessa on itse päästävä tekemään ja omin käsin kokemaan eri työvaiheita mahdollisimman paljon. Se edellyttää ryhmän eriyttämistä ja jakamista parityöskentelyyn tai ainakin pienempiin osiin, kuin koko ryhmä. Se vaatii useita autoja ja/tai pistekoulutuspaikkoja.
Samiedun auto-osastolla on pystytty tekemään nykyisin toimivissa tiloissa maksullista palvelutoimintaa ottamalla asiakasautoja opetusryhmille. Ne tuovat aidosti oikeaa korjattavaa ja opetuksen vaatimaa hyvin erilaista tekniikkaa ja testattavaa järjestelmää. Auto vie tarvitsemansa tilan tehtiinpä siinä moottorinhuolto-, alusta-, sähkö- tai korityötä. Se vaatii niitä pinta-alaneliöitä, joita nyt ollaan suunniteltu laittaa kylmilleen.
Autoalan yritysten odotukset valmistuvien asentajien taitotasoon lisääntyvät autojen teknisen kehityksen myötä. Se edellyttää myös kouluttavan henkilöstön jatkuvaa kouluttautumista uusiin tekniikoihin ja järjestelmiin. Sitä ei taida oppilaitokset pystyä tekemään niukkojen määrärahojen puutteessa. Ilman täydennyskoulutusta opettajat ovat muutamassa vuodessa ulkona viimeisimmästä autotekniikasta.
Oppilaitoksen opetuskaluston ajan tasalla pitäminen vaatii rahaa ja se kaluston käyttö vaatii tiloja. Ilman ajanmukaisia laitteita opetus jää teoreettiseksi, eikä anna valmiuksia osaamiseen työelämässä.
Työssäoppiminen on tärkeä ja välttämätön osa ammatillisessa koulutuksessa, mutta yritysten mahdollisuudet ovat rajalliset antaa perustietojen ja -taitojen koulutusta. Ne opiskelijan on saatava oppilaitoksessa. Siksi koulutusalan toiminnan supistaminen on harkitsematonta tulevaisuutta ajatellen.
Koulutuspaikkojen määrää suunniteltaessa katsotaan työllistymistä alalle. Se on tietysti järkevääkin. Voisiko silti opiskelijan hakutoiveella olla merkittävää painoarvoa opiskelupaikkamäärään? Se vaikuttaa opiskelumotivaatioon ja toivottavasti parempiin tuloksiin, kun pääsee haluamaansa koulutukseen.
Esimerkiksi autoalalta tutkintotodistuksen saaneet työllistyvät hyvin erilaisiin tehtäviin. Suoritettu tutkinto ja opiskeluaika tykätyllä koulutusalalla on antanut opiskelijalle mielihyvää ja tervettä itsetunnon kehitystä. Opiskelupaikkojen määrää ei pitäisi supistaa lähelle vuosittaista alalle työllistymismäärää, sillä kaikki eivät työllisty lähtemälleen alalle soveltuvuuden tai muuttuneen oman kiinnostuksen vuoksi.
Isommasta opiskelijamäärästä suodattuu autoalan tarvitsemat motivoituneet ja taitotason saavuttaneet osaajat.
Hallituksen tekemät leikkaukset ammatilliseen koulutukseen ovat todella harmittavia. Niillä ”säästöillä” on arvaamattomia vaikutuksia tulevaisuudessa.
Oppilaitoksen ei pidä lähteä ajamaan alas olemassa olevia ja vaatimuksia vastaavia opetustiloja.
Ajatukseni pohjautuvat 17 vuoden työskentelyyn auto-osastolla ja oppilaan kanssa Taitajakisoissa kiertämiseen, jossa näki oppilaiden taitotason kehittymisen ja ihmisenä kasvamisen. Lähes 20 vuoden työskentely liikekorjaamoissa opetti näkemään sitä toimintaa, mihin oppilaitos nuoria kouluttaa.
Pekka Pieviläinen
Eläkeläinen amiksen opettaja
Samiedun ajoneuvoalasta mielipidekirjoitus paikallispravdassa.
20
616
Vastaukset
- Anonyymi
Ja vastine aiheeseen:
Vastine | Samiedu kehittää oppimisympäristöjään
Pekka Pieviläisen yleisönosastokirjoitukseen Itä-Savossa 26.11. viitaten Samiedu kehittää toimintaansa systemaattisesti, sillä työelämän tarpeet ja ammatillisen koulutuksen toimintaympäristö muuttuvat jatkuvasti. Samiedun tilankäyttöratkaisut perustuvat yhtymävaltuuston ja -hallituksen hyväksymään kampusohjelmaan.
Sen linjauksena on käyttää rahoitus ensisijaisesti opiskelijoihin ja henkilöstöön eikä laajojen opetustilojen ylläpitämiseen. Tätä linjaa on toteutettu viime vuodet johdonmukaisesti: Varpala on myyty, Humanian toiminnot on siirretty Pohjolankadun uusittuihin tiloihin ja kiinteistö on myynnissä. Lisäksi teatteritekniikan, hius- ja kauneudenhoitoalan sekä palvelualojen oppimisympäristöjä on tiivistetty ja ajanmukaistettu. Viimeisimpänä sähkö-, talotekniikka- ja kiinteistöpalvelualat on yhdistetty saman katon alle.
Ajoneuvoalan osalta kyse ei ole tilojen kylmilleen jättämisestä, vaan tilat puretaan suurten investointien välttämiseksi. Ajoneuvoalan ja logistiikka-alan yhdistäminen samoihin oppimisympäristöihin mahdollistaa nykyaikaiset ratkaisut ja henkilöstön osaamisen laajemman hyödyntämisen opiskelijoiden hyväksi. Samalla kone- ja tuotantotekniikan oppimisympäristöt keskitetään yhteen rakennukseen.
Vuoden 2026 alussa voimaan tuleva ammatillisen koulutuksen rahoitusmalli painottaa työllistymistä ja jatko-opintoihin siirtymistä.
Vuoden 2026 alussa voimaan tuleva ammatillisen koulutuksen rahoitusmalli painottaa työllistymistä ja jatko-opintoihin siirtymistä korkea-asteelle. Näiden osuus on 18 prosenttia rahoituksesta. Viime vuosina Samiedun ajoneuvoalalta valmistuneista keskimäärin 40 prosenttia on työllistynyt vuoden sisällä (lähde: Vipunen). Tämäkin ohjaa koulutuksen ja tilojen uudistamista.
Samiedu tekee päätökset lainsäädännön, opiskelijamäärien ja työelämän osaajatarpeiden pohjalta tulevaisuuteen katsoen. Menneisyyden rakenteet eivät voi ohjata tulevaisuuden ratkaisuja. Oppilaitoksen päätehtävä ei ole ylläpitää kiinteistöjä, vaan varmistaa, että opiskelijat saavat osaamista tämän päivän ja huomisen työelämään.
Eetu Nissinen
Tila- ja turvallisuuspäällikkö
Samiedu - Anonyymi
Samiedu keskittyy ulkomaalaisten kouluttamiseen. Heille riittää tiloja ja opettajia. Vähemmistönä taitaa jo meikäläiset olla.
- Anonyymi
Taitaa tuoda rahaa parhaiten koululle heidän opetus.
Ihmetellä kyllä pitää kuinka otetaan edelleen rajantakaa porukkaa tänne opiskelemaan - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taitaa tuoda rahaa parhaiten koululle heidän opetus.
Ihmetellä kyllä pitää kuinka otetaan edelleen rajantakaa porukkaa tänne opiskelemaanSami on Savonlinnan venäläisten "kotoutumiskeskus". Venäjältä tullaan nimellisesti kouluun kirjoille, että saadaan jalansijaa Suomessa ja Schengen-alueella oleskeluun eli maleskeluun. Itse opetus tai oppiminen on tässä yhtä tyhjää -roolissa. Se ei kiinnosta sen paremmin Samia, kuin opiskelijoitakaan. Sami laskee saavansa tällaisesta parhaan tuoton ja koulun markkinointia Venäjällä onkin viime aikoina tehostettu. Samista on tullut venäläisten suora väylä Savonlinnaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sami on Savonlinnan venäläisten "kotoutumiskeskus". Venäjältä tullaan nimellisesti kouluun kirjoille, että saadaan jalansijaa Suomessa ja Schengen-alueella oleskeluun eli maleskeluun. Itse opetus tai oppiminen on tässä yhtä tyhjää -roolissa. Se ei kiinnosta sen paremmin Samia, kuin opiskelijoitakaan. Sami laskee saavansa tällaisesta parhaan tuoton ja koulun markkinointia Venäjällä onkin viime aikoina tehostettu. Samista on tullut venäläisten suora väylä Savonlinnaan.
PaikallisPravda kertoi aiemmin tänä vuonna, että venäläiset ovat hyvin tyytyväisiä Samin palveluihin ja esitteli venäläisen perheen, jonka perheenjäsenet ovat nyt samaan aikaan Samin "opiskelijoita" kolmessa sukupolvessa. Isovanhemmat taisivat olla jo normaalin suomalaisen eläkeiän ylittäneitä, mutta eihän se merkinnyt Samille tai heille itselleen mitään. Samin kassaan kilahtaa rahaa jokaisesta "opiskelijasta" pääluvun mukaisesti ja lailliseen oleskeluun maassa tarvitaan se opiskelupaikka. Työtätekeviksi nettoveronmaksajiksihan nämä venäläiset kirveelläkään halua.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sami on Savonlinnan venäläisten "kotoutumiskeskus". Venäjältä tullaan nimellisesti kouluun kirjoille, että saadaan jalansijaa Suomessa ja Schengen-alueella oleskeluun eli maleskeluun. Itse opetus tai oppiminen on tässä yhtä tyhjää -roolissa. Se ei kiinnosta sen paremmin Samia, kuin opiskelijoitakaan. Sami laskee saavansa tällaisesta parhaan tuoton ja koulun markkinointia Venäjällä onkin viime aikoina tehostettu. Samista on tullut venäläisten suora väylä Savonlinnaan.
Osaat varmaankin kertoa montako venäläistä opiskelijaa Samiin on tullut rajan sulkemisen jälkeen?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Osaat varmaankin kertoa montako venäläistä opiskelijaa Samiin on tullut rajan sulkemisen jälkeen?
Tuskin kukaan osaa, mutta Ukrainastahan saapuu kaiken aikaa etnisesti venäläisiä, vaikka heillä on Ukrainan passi. He eivät osaa Ukrainan kieltä, Heidän sukunimensä on venäläinen ja lähisuvun (äiti/isä) tausta/syntymäpaikka on nykyvenäjällä.
Ukrainassahan asui ennen sotaa n. 40% äidinkielenään venäjää puhuvia ihmisiä. Virallisten tilastojen mukaan. Toki alueellista vaihtelua on ollut tässä suhteessa.
Tiedän myös Savonlinnassa olleen vastaanottokeskuksen asiakirjoja lukeneena, että nimenomaan Savonlinnassa tämä etnisesti venäläisten osuus on ollut ja ilmeisesti on edelleen hyvin korkea Ukrainasta saapuneiden osalta.
Perheiden yhdistämisiin sovellettavan Ulkomaalaislain mukaisesti saapuu sitten Venäjältä henkilöitä (usein miehiä) Suomeen, Savonlinnaan ja Samiin. Ukrainastakin miehiä saapuu Suomeen, mutta se on jo nykyään vaikeaa ja maksaa todella paljon.
Meillä töissä ollut Ukrainan venäläinen nainen kertoi ja vahvisti "matkalipun" Suomeen maksaneen loppuvuonna 2023 hänen noin 35-vuotiaalle aviomiehelleen 3000 euroa. Samana vuonna aiemmin saapuneet hänen kaksi veljeään maksoivat Ukrainan ja Puolan rajalla 2000+2000 euroa ja tie Schengen alueelle aukesi. Nykyään "matkalippu" länteen maksanee jo 6000-7000 euroa henkilöltä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuskin kukaan osaa, mutta Ukrainastahan saapuu kaiken aikaa etnisesti venäläisiä, vaikka heillä on Ukrainan passi. He eivät osaa Ukrainan kieltä, Heidän sukunimensä on venäläinen ja lähisuvun (äiti/isä) tausta/syntymäpaikka on nykyvenäjällä.
Ukrainassahan asui ennen sotaa n. 40% äidinkielenään venäjää puhuvia ihmisiä. Virallisten tilastojen mukaan. Toki alueellista vaihtelua on ollut tässä suhteessa.
Tiedän myös Savonlinnassa olleen vastaanottokeskuksen asiakirjoja lukeneena, että nimenomaan Savonlinnassa tämä etnisesti venäläisten osuus on ollut ja ilmeisesti on edelleen hyvin korkea Ukrainasta saapuneiden osalta.
Perheiden yhdistämisiin sovellettavan Ulkomaalaislain mukaisesti saapuu sitten Venäjältä henkilöitä (usein miehiä) Suomeen, Savonlinnaan ja Samiin. Ukrainastakin miehiä saapuu Suomeen, mutta se on jo nykyään vaikeaa ja maksaa todella paljon.
Meillä töissä ollut Ukrainan venäläinen nainen kertoi ja vahvisti "matkalipun" Suomeen maksaneen loppuvuonna 2023 hänen noin 35-vuotiaalle aviomiehelleen 3000 euroa. Samana vuonna aiemmin saapuneet hänen kaksi veljeään maksoivat Ukrainan ja Puolan rajalla 2000 2000 euroa ja tie Schengen alueelle aukesi. Nykyään "matkalippu" länteen maksanee jo 6000-7000 euroa henkilöltä.Etnisesti lähes me kaikki suomalaisetkin ollaan Venäjältä. Googlaa ja jos et usko, niin tee dna-testi.
- Anonyymi
Samille tuotiin kuulemma raatteentien motteihin jääneet neuvostoliittolaiset opiskelemaan.
- Anonyymi
Talvisodan motteihin tapetut olivat pääosin ukrainalaisia. Venäjä on aina käyttänyt muita kansallisuuksia tykinruokana niin pitkään, kun se vaan on ollut mahdollista.
- Anonyymi
Samiedulla on vahva ja pitkä yhteistyö Ylä-Savon ammattiopisto YSAO:n kanssa.
Saa nähdä milloin yhteistyö syvenee... - Anonyymi
Eipä tuo nykyinen kantaväestön jälkipolvi opi ammattikoulussa mitään. Kyllä on harvassa ne yksilöt jotka sieltä hyvän pohjan työelämään saavat. Ihan turha on koulun opettajien ja yksiköiden johtohenkilöiden henkseleitä paukutella. Ei ainakaan mitään tulospalkkioita rehtorille/toimitusjohtajalle jaj ohtoryhmälle pitäs maksaa. Yhtymän hallituksen pitäisi keskittyä oikeasti ohjaamaan varat opetuksen kehittämiseen, eikä aiheettomasti palkita ketään.
- Anonyymi
Mitä tulospalkkioita on maksettu?
- Anonyymi
Siltähän tuo vaikuttaa niin kuultujen, kuin omien kokemuksienikin mukaan. Täysin kädetöntä porukkaa..
Toista oli silloin ennen, kun ammattikouluunkin piti pyrkiä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä tulospalkkioita on maksettu?
ei varmaan mitään kun ei ole kerrottu
- Anonyymi
Paikallispravdan mielipide-palstalta:
Lukijalta | Samiedun oppimisympäristöissä on voitava myös opettaa
Samiedun tila- ja turvallisuuspäällikkö Eetu Nissisen vastine Pekka Pieviläisen keskustelun avaukseen aiheuttaa monia mietteitä ajoneuvoasentajien koulutuksen tulevaisuudesta. Savonlinnan Autoteknillisessä yhdistyksessä on kannettu huolta, kuinka tehty päätös toimitilojen purkamisesta tulee näkymään osaajien saamisessa alan yrityksiin.
Vastaako Samiedussa koulutusalojen kehittämisestä tila- ja turvallisuuspäällikkö, eikä koulutusalojen henkilöstö, insinöörit ja taitovalmentajat?
Perinteisesti opetustilojen suunnittelujärjestys on ollut sellainen, että ensin on tiedostettu koulutusalan eri toiminnot ja työelämän vaatimukset ja sitten on suunniteltu niille toimivat tilat. Näin on syntyneet nykyisten ajoneuvoasentajien koulutustilat, jotka nyt on päätetty purkaa, vaikka vastaavia tiloja ei ole käytettävissä.
Nyt oppilaitoksen päättäjät toimivat päinvastoin. Ensin määrätään tilat ja sitten siirretään sinne koulutusalan toiminnat ja koulutus, vaikka osaston toimiva henkilöstö voisi suoralta kädeltä kertoa lukuisia syitä, miksi vaatimusten ja opetussuunnitelman mukainen opetus ei voi osoitetuissa tiloissa toimia.
Olisi mielenkiintoista tietää, mihin perustuu autoalan koulutushallin purkaminen. Onko edes olemassa mitään korjausta vaativaa listaa ja laskelmia autohallin korjaamiseksi? Osasto saneerattiin reilu 15 vuotta sitten toimivaksi koulutustilaksi.
Hallin lattiavalu uusittiin, tehtiin uusia sisäänajo-ovia, tehtiin luokkahuone hallin yläpuolelle, lisättiin nostureita ja asennettiin lattiaan upotettu jarrudynamometri. Tehtiin toimiva asiakaspalvelutila. Tilat ovat tänäkin päivänä toimivat verrattuna suunniteltuihin ja pieniin logistiikan tiloihin.
Olisi hyvä tietää, mitä tietoa sai yhtymävaltuuston luottamusjohto, kun tilojen siirtopäätöksen tekivät. Hehän hyväksyvät oppilaitoksen johdon tekemät esitykset epäröimättä ja kaikkia osapuolia kuulematta, kun vain kuulevat sanan ”säästö”. Seurauksia ei ehkä tule puntaroiduksi. Jos yhtymävaltuustolle olisi tehty esitys ajoneuvoasentajien koulutuksen lopettamisesta, olisi varmasti päätös ollut kielteinen. Mutta, kun asia esitettiin niin, että säästytään suurilta kustannuksilta, kun siirretään autoalan koulutus logistiikan läpiajokäytävälle, niin sehän kuulosti järkevälle ja päätös on helppo hyväksyä. Päätöksellä on kuitenkin sama seuraus, eli ajoneuvoasentajien koulutus loppuu vaatimuksen mukaisessa laajuudessa.
On oikeutettua kysyä, onko oppilaitoksen alasajo alkanut? Eikö koko ikäluokan kouluttaminen vähintään toiselle asteelle olekaan tavoitteena, kun opiskelupaikkoja vähennetään?
Kun jatkossa vuosittaista opiskelijamäärää pienennetään, on mahdollista, että heistä ei yksikään suuntaudu tai työllisty ajoneuvoasentajaksi. Kokemus on näyttänyt, että noin 20 oppilaan ryhmästä ehkä viidestä on tullut Savonlinnan alueella yrityksien haluama osaaja. Muutama lähtee jatko-opintoihin ja loput työllistyvät hyvin erilaisiin tehtäviin. Ajoneuvoasentajan tutkintotodistuksen suorittaneita on työllistynyt autokorjaamojen lisäksi teollisuuden laite- ja koneasennuksiin esim. Andritzin laiteasennuksiin eri puolille maapalloa, logistiikkaan, auto- ja varaosamyyntiin, liikenteen ja väylänhoidon konetöihin, maa- ja metsätalouden koneiden huoltotöihin. Poliisin tehtäviinkin on joku suuntautunut myöhemmin.
Sitaatti Eetu Nissisen kirjoituksesta: ”Oppilaitoksen tehtävä ei ole ylläpitää kiinteistöjä, vaan varmistaa, että opiskelijat saavat osaamista tämän päivän ja huomisen työelämään”
Edellä mainittu on tyhjää sanan helinää, jos ei ole tiloja, joissa koulutusta voi antaa vaaditussa laajuudessa (opetussuunnitelma). Tehdystä opetustilojen siirtopäätöksestä voi ymmärtää, että ajoneuvoasentajaksi voi opiskella teoreettisesti ja jopa etäopiskeluna tai käydä ryhmänä katsomassa nosturille nostettua autoa.
Näinhän se ei voi olla, kun osaavaan tekemiseen vaaditaan käsillä tekemistä. Vain runsaalla työskentelyllä autojen parissa, oikeita vikoja korjaten ja oireita testaten voi harjaantua osaajaksi. Sen vuoksi ryhmän on päästävä tekemään monenlaisissa autoissa erilaisia työtehtäviä toistuvasti, jotta osaaminen alkaa sujua työelämään siirtymiseksi. Autot vaativat tilaa, jota suunnitelluissa siirtotiloissa ei ole.
Mihin Samiedun suunnitelluissa tiloissa on aiottu laittaa jarrujen, iskunvaimentimien ja alustarakenteiden testauksen tarvitsema dynamometri? Mihin aiotaan mahduttaa ohjauksensuuntauksen työympäristö? Mihin mahdutetaan rengastyöympäristön laitteet ja pesukone? Mihin sijoitetaan korihuollon eristetty työympäristö? Mihin sijoitetaan sähköautojen vaatima eristetty korkeajännitetöiden työympäristö, jossa on tarkat työsuojeluvaatimukset? Mihin sijoitetaan irtokomponenttien, moottorien, vaihteistojen, havaintovälineiden ja pistetyöympäristöt?- Anonyymi
Jatkuu:
Taitovalmentajien tekemä työ oppilaiden perehdyttämisessä on korvaamattoman tärkeää. Heidän oppilaiden arvostamalta opastukselta viedään pohjaa, kun tilat eivät mahdollista monimuotoista kaluston käyttöä opetuksessa.
Nykyisissä autoalan tiloissa on asiakaspalvelutilat, jossa oppilas voi olla opettajan mukana oppimassa asiakastyötä vastaan otettaessa, kuten oikeassa tilanteessa autokorjaamossa. Sitä ei ole mahdollista tehdä suunnitelluissa tiloissa. Nykyisin monessa korjaamossa asentaja ottaa itse vastaan asiakkaan. Siihenkin on hyvä saada perehdytystä.
Opetuskorjaamossa on myös varastoitu pientarviketta, jota menee aina huoltojen ja korjausten yhteydessä. Samassa varastossa säilytetään käsityökoneita, työkaluja mitta- ja testauslaitteita. Kaikki nämä vaativat oman tilansa. Oppilaat voivat olla vuorollaan varastonhoitajina, joka sekin on yksi hyvä taito ja oppimisympäristö. Näyttää siltä, että sellaisenkin sijoittaminen logistiikan tiloihin on mahdotonta.
Sitaatti Nissisen kirjoituksesta: ”Ajoneuvoalan ja logistiikka-alan yhdistäminen samoihin oppimisympäristöihin mahdollistaa nykyaikaiset ratkaisut ja henkilöstön osaamisen laajemman hyödyntämisen opiskelijoiden hyväksi.”
Edellä mainittu on kauniisti sanottu ja toiveita täynnä. Kaikki tuo on mahdotonta suunnitelluissa siirtotiloissa, kuten aiemmin tekstissä on todettu.
Alan yrityksissä nähdään heti työssäoppimiseen tulevista, onko oppilas päässyt tekemään autossa esille tulevia perustyövaiheita, onko tarvittavat työkalut ja laitteet tuttuja ja kuinka hän niitä osaa käyttää. Siellä lähtee motivoituneiden osaajien kehitys lisääntymään tai soveltumattoman mielenkiinto kohdistumaan toisenlaisiin työtehtäviin.
Auto- ja konealan yrityksissä tullaan nopeasti huomaamaan Samiedun suunnittelemien tilojen yhdistämisien ja toimintojen supistumisen seuraukset.
Sitaatti Nissisen kirjoituksesta: ”Menneisyyden rakenteet eivät voi ohjata tulevaisuuden ratkaisuja”
Tämä on kaunista puhetta, mutta tilaratkaisupäätökset kertovat ymmärtämättömyydestä. Tulevaisuuteen on tehtävä toimivia tilaratkaisuja ja ennakoitava tulevia vaatimuksia, esimerkiksi sähköautojen korkeajännitetyöt. Nyt tehty päätös on pitkä loikka taakse päin, eikä tulevaisuuteen.
Savonlinnan ammattioppilaitos Vipunen, Savonlinnan ammatti-instituutti ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Sami tunnettiin aikoinaan monista Taitajakisoissa menestyneistä ja lukuisista laatupalkinnoista. Samaa toivoisimme jatkossakin Samiedussa. Sellaisia uutisia on hieno lukea mediasta.
Oppilaitoksen johto ja päättävä yhtymävaltuusto, pitäkää kaikki opintoalojen toimintaedellytykset toimivina tulevaisuutta, nuoria ja työelämää varten.
Savonlinnan Autoteknillinen Yhdistys ry
Aki Poikonen
Puheenjohtaja
Jouko Siljanen
Sihteeri
Pekka Pieviläinen
Hallituksen jäsen
- Anonyymi
Vastinetta paikallispravdan mielipide-osastolta:
Lukijalta | Ammatillisesta koulutuksesta Savonlinnan seutukunnalla
Tänään 11:37 | Päivitetty tänään 14:50
Ammatillista koulutusta toteutetaan myös Savonlinnassa opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) myöntämän järjestämisluvan antamin valtuuksin sekä OKM:n Samiedulle vuosittain myöntämän rahoituksin turvin. Vuoden 2026 alusta alkaen rahoitusperusteet muuttuvat, ja niissä korostuu erityisesti työllistyminen. Rahoituksesta lähes viidesosa tulee nopean työllistymisen tai nopean siirtymisen korkea-asteen opintoihin perusteella.
OKM antaman ohjeen mukaan opiskelijoita tulee ohjata ammatteihin, joilla on alueellista tai vähintään kansallista tarvetta. OKM:n asettama työllistymistavoite on, että 80 prosenttia valmistuneista on vuoden sisällä työllistynyt tai siirtynyt korkea-asteelle. Työllistymistä seurataan OKM:n tietoaineksen perusteella ja Samiedun autoalalla työllistymisprosentti on noin 40 prosenttia. Monissa muissakin tutkinnoissa työllistymisaste on liian alhainen, niiden opintosisältöjä kehitetään jatkuvasti.
Samiedussa oppimisympäristöjä kehitetään voimassa olevan kiinteistö-/kampusohjelman viitoittamana. Kampuskehittäminen on toiminut, kiinteistökustannukset ovat laskeneet vuoden 2017 noin kahdesta miljoonasta eurosta 1,2 miljoonaan euroon. Kyse ei ole pelkästään rakennuksista tai kustannuksista, vaan kyse on myös opetus- ja ohjaushenkilöstön työajan käytön tehostamisesta.
Yhteisissä oppimisympäristöissä opiskelijoilla on myös paremmin ohjausta tarjolla. Muistetaan, että vuonna 2024 peruskoulun oppilaista 26 prosentista sai erityistä tai tehostettua tukea opintoihinsa. Tukea tarvitaan luonnollisesti myös ammatillisissa opinnoissa.
Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön muutoksia, vaatimuksia ja edellytyksiä voi seurata opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta kohdasta ammatillinen koulutus. Sieltä myös selviää perusteet vuoden 2025 rahoitusleikkauksista, joista Samieduun kohdentui 2,1 miljoonan euron valtionosuusvähennys. Määrä on suhteellisesti suomenennätystasoa. Jatkossa rahoitus seuraa enemmän nuoria oppivelvollisia ja muutokset aikuisemman väestönosan kouluttamiseen ovat merkittäviä.
Ammatillinen koulutus hakee jälleen muotoaan seutukaupungeissa. Itä-Savon koulutuskuntayhtymää, Samiedua johdetaan kulloinkin voimassa olevan hallintosäännön mukaisesti toimivan johdon, yhtymähallituksen ja -valtuuston yhteistyöllä. Tämä yhteistyö on ollut viime vuosina tuloksellista ja ammatillisen koulutuksen jatkuvuus on voitu turvata hyvän ennakointityön ja talouden tasapainon avulla.
Koulutuksia ei kehitetä erikseen, vaan osana kokonaisuutta, huomioiden jatkuvasti pienevät ikäluokat sekä uudet osaamisvaatimukset. Kyse on samalla noin 200 työpaikasta.
Ammatillisen koulutuksen asialla:
Reima Härkönen
Yhtymävaltuuston puheenjohtaja
Petri Lajunen
Yhtymähallituksen puheenjohtaja
Jukka Mustonen
Kuntayhtymän johtaja, rehtori
Itä-Savon koulutuskuntayhtymä, Samiedu- Anonyymi
Tämä vastaus ilahdutti mieltäni. Siinä ei ollut nimittäin mitään sisältöä. Pelkkää sanahelinää. Vaikutti hiukan tekoälyn avustuksella tehdyltä ja kirjoittajina kolme opettajaherraa. Onko tämä huijaamista?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämä vastaus ilahdutti mieltäni. Siinä ei ollut nimittäin mitään sisältöä. Pelkkää sanahelinää. Vaikutti hiukan tekoälyn avustuksella tehdyltä ja kirjoittajina kolme opettajaherraa. Onko tämä huijaamista?
Samiedun johtoa monipuolistettava
Savonlinnan ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkauksista ei voi puhua irrallaan valtakunnallisista muutoksista. Opetus- ja kulttuuriministeriön uudistama rahoitusmalli perustuu koulutuksen työelämärelevanssiin: jatkossa lähes viidesosa rahoituksesta määräytyy valmistuneiden työllistymisen tai siirtymisen korkea-asteelle perusteella. Tavoitetaso on selvä – 80 prosenttia vuoden sisällä. Samiedun useilla aloilla, kuten autoalalla, työllistymisaste on noin 40 prosenttia. Kun koulutus ei johda työelämään, rahoitus laskee. Tästä syystä Savonlinnaan kohdentunut 2,1 miljoonan euron rahoitusvähennys ei ole poikkeus, vaan rahoitusmallin johdonmukainen seuraus.
Demografinen kehitys vahvistaa tätä: rahoitus suuntautuu entistä enemmän nuoriin oppivelvollisiin, ja Savonlinna on nopeasti ikääntyvä alue. Oppilaitokset, jotka tukeutuvat aikuiskoulutukseen ja kouluttavat aloille, joilla ei ole kysyntää, ovat uudessa mallissa heikossa asemassa. Kansainväliset ja kotimaiset arvioinnit osoittavat yksiselitteisesti, että koulutustarjonnan ja työmarkkinoiden välisen epäsuhdan ylläpitäminen johtaa rahoitusmenetyksiin ja heikentää koulutuksen vaikuttavuutta.
Samiedun johdon esiin nostamat kiinteistösäästöt ovat sinänsä myönteisiä, mutta ne eivät vastaa rahoitusmallin keskeiseen ongelmaan: strategiseen ennakointiin ja alarakenteiden kohdentamiseen. Kysymys kuuluu, onko organisaation johto riittävän monialainen ja monimuotoinen arvioimaan tätä murrosta. Tutkimus osoittaa, että kapeasta tausta- ja kokemuspohjasta koostuvat johtoryhmät ovat alttiita strategiselle sokeudelle ja hitaalle reagoinnille erityisesti silloin, kun toimintaympäristö muuttuu nopeasti.
Siksi on perusteltua tarkastella Samiedun johdon kokoonpanoa uudelleen. Monimuotoinen johto ei ole ideologinen tavoite, vaan edellytys kyvylle arvioida työelämän muutosta, tehdä vaikeita rakennepäätöksiä ja rakentaa realistinen osaamispolitiikka Savonlinnan tulevaisuuden tarpeisiin. Valtion rahoitus seuraa jatkossa työllistymistä – ja koulutuksen on seurattava työelämää. Samiedun johdon kokoonpanon tulisi vastata paremmin yhteiskuntaa ja työelämää paremmin. Kolmen opettajaherran johto samanlaisin taustoin on jo lähtökohtaisesti liian yksinkertainen.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
S-kauppa nosti hintoja, K-kauppa laski
Elintarvikkeiden arvonlisävero laski vuodenvaihteessa 13,5 prosenttiin. S-kauppa siirsi alennuksen suoraan katteisiin pi675927Vilma Nissinen pyytää anteeksi rasistisia lausuntojaan
Nöyrtyi kuten persut yleensäkin. On kyllä noloa tuollainen vätystely, kun ei ole miestä seisoa omien lausuntojensa takan3495749Hiihtäjä Vilma Nissisen kommentit aiheutti paniikkia
ja hernettä vedettiin nenään. Nissinen kertoi torstaina haastattelussa, kun häneltä kysyttiin, että tykkääkö hän hiihtä934731Huuto yltyy persujen piirissä Venezuelan johdosta.
Kohta kakofonia yltyy kun persut tajuavat mitä Venezuelassa tapahtui. Von den Leydenki jo kipuilee kuten persut EU:ssa y122235Ikävä uutinen uudesta Unelmia Italiassa kaudesta - Iso pettymys tv-katsojille!
Unelmia Italiassa -sarja kertoo Ellen Jokikunnaksen perheen elämästä Suomessa ja Italiassa. Nyt Ellen on kertonut tuleva182048Nyt ottaa persua pattiin: sähköauto joulukuun myydyin
🤣 prööt prööt pakoputkellaan pörisevää persua ottaa nyt saamaristi pattiin, kun paristoilla kulkeva sähköauto on noussu521952Ovatko Perussuomalaiset kommunisteja?
Toiset sanovat että ovat, toiset sanovat että eivät. Ainakin heillä on paljon sen aatteen piirteitä, koska haluavat kont431870Martina vuokraa yksiötä
Nyt on tarkka'ampujan yksiö vuokrattavana 800 e. Toivottavasti löytyy hyvä asukas.2511211Jokaisella tytöllä on supervoimansa
Millaisia ajatuksia artikkeli herättää? Mainos: Dove | ”Itsetuntoni oli ihan romuttunut” – Peppina Rosén haastaa tavan2031114Voi kauhiaa: keikkapaikat keikahtavat juopottelun puutteessa!
Vai ei tule rahaa artistille viinanmyynnin vähennyttyä. Missähän muualla kannattavuus korreloi myrkyn imemismäärän ka641061