Naapurin pilttuuseen ilmestyi parempi auto kuin minulla. Illansyrjässä.
Nyt on kyse siintä onko se minun naapurin käytössä, kun niiden vaki-autoa ei ole enää näkyvillä.
Kaikki vain tiirailevat ja putsailevat jo kiiltävää peltiä . Naapurin väki.
Pitääkö minunkin taas?
Ei aina jaksais.!
Eikä olis rahaakaan.!
Mutta:!!!!
Nyt on kyse siintä onko se minun naapurin käytössä, kun niiden vaki-autoa ei ole enää näkyvillä.
Kaikki vain tiirailevat ja putsailevat jo kiiltävää peltiä . Naapurin väki.
Pitääkö minunkin taas?
Ei aina jaksais.!
Eikä olis rahaakaan.!
Mutta:!!!!
Vastaukset 20
Vanhimmat
vuorostaan Sinun pulmaasi: "Vekselivetoinen" se on. Älä ole huomaavinasikaan!
Kateus on kamala tauti! Sen takia jopa murhataan ja soditaan. Laitapa nyt äkkiä kylmää pyyhettä otsalle ja hengitä rauhallisesti. Ajattele, kuinka paljon mukavia asioita on niiden pilttuiden ulkopuolella. Ellei tauti mene ohi, ota yhteyttä lääkäriin.
Pikaista paranemista!
Hengityskin tasaantui.
Kuume ei kyllä meinaa laskea millään.
Autokuumettako?
Ja mitä siihen sanoisi, jos osaisi. Volvoni.
Tuo viisi toistakymmentä vuotta palvellut kilometrinnielijäni, kun yhdessä ollaan jo rupsahdettu/ruostuttu.
Ei, kyllä jatketaan yhdessä. Minä ja Volvoni.
mitä papparaiset ajattelevat autoissaan,minulla tulee lähinnä mieleen että empä olisi autoton koskaan,se on tarpeellinen kaikille, rakkaat autot pitäisi haudatakkin isäntänsä viereen ja muistokirjoitus miten hyvä se oli kaipamaan jäivät,,,,
Ai samaan tapaan kuin Tinurin muistokirjoituksessa.
"Paljon tinasit, paljon pilasit, mutta viimein sinun kolvisi kylmeni."
Noita sanoja käyttäen (ei kylläkään suora lainaus)kertoili pitkäaikainen ystäväni.
Minä ymmärrän kyllä kilpailun ja senkin, että pitää voida näyttää naapurille missä mennään.
Sitä en kyllä kuvitellut enään tässä ikäluokassa
harrastettavan.
Näin kumminkin vielä kilpailuvietti on jäänyt päälle ystäväni naapurille ja hänelle, sanottakoon se suoraan, näin takanapäin.
Minun oma menopelini on nähnyt jo parhaat kilometrinsä tuolla 90 luvun alkupäässä ja taivaltaa matkaa tasaisen tappavasti kun käsken sitä.
Yhteistyö on ollut saumatonta rengasrikkoa ja pientä virranjakajasta johtuvaa nykimistä lukuunottamatta.
Näin se juttu todellisuudessa meni, mutta jäiköhän kumminkin joku mieltäni sittenkin vaivaamaan?
Panit vain kateudenhampaan kolotuksen ystävän piikkiin...
Entäs, jos hankkisit uuden polkupyörän ja näyttäisit esimerkkiä kuntosi kohenemisessa? Kiillota lihaksiasi ja pienentynyttä vatsanseutuasi, kun vähäpukeisena kuljeskelet naapureittesi näkösällä...
Hauskaa kesää joka tapauksessa!
Huomaan että Sinulle on jo kehittynyt selvä kiintymys- vai peräti rakkaussuhde menopeliisi. Pidäppä autostasi hyvää huolta. Lopulta siitä tulee museoauto, jonka arvo lisääntyy joka vuosi. Onpa naapurillasi vuorostaan kadehtimisen aihetta niin vietävästi jotta..
Minä olen jo ajat sitten päättänyt, etten voi maantiellä kilpailla kaikkien autojen kanssa, joten ajelen vain sitä tahtia kuin muutkin rauhalliset ja tasaisen kyydin halajavat. Samaa on pakko ajatella sen menopelin hankinnassakin. Joten pidä vain Volvosi kunnossa ja ajele rauhassa!
En suostu köröttelemään 'hissunkissun-vauhtia'! Onpa joskus ihania ilmeitä, kun vauhdilla ohittelen nuoria miehiä vanhalla Ventollani!
Näinhän siinä kävi. Itsekkin huomaat jo tunnustautua luuseriksi.Elä vaan kateuttas naarmuta naapurin autoa, siitä ei hyvä seuraa. Jätä tämmöíset ajatukset heti mielestäsi.Ajele sinä vain ladallasi. Se sopii luuserille. Katos perseaukinen olet ja pädet vaan täällä,et oikeassa elämässä.
Yleensä en vastaile pusikoista huutelijoille. Mutta nyt teen poikkeuksen.
Senverran kiukuttaa. Siinä leveilet "muka rahoillasi" vaikka itselläsi ei ollut rahaa maksaa viimeistä erää ajoneuvoverosta! Oletkohan saanut maksettua ensimäistä osamaksuerää siitä uutuuttaan hohtavasta kaarastasi, jonka loistokkuutta ihaillessasi ei näytä päähäsi muita ajatuksia mahtuvankaan.
Käsirahan sait keväällä sillä vanhalla opelillasi maksettua, jos sitäkään! Loppu onkin velkaa, kokopäiväisesti kannatta nyt ihailla sitä. Niin kauan kuin sitä autuutta kestää. Sehän loppuu kun autoliike haetuttaa sen takaisin maksamattomista osasuorituksista. Sillä nyt siellä BilMania varoittelet naarmuttamasta, eihän Sinulla olisi autoliikkeelle varaa omaisuuden arvonalennusta korvata.
Ai, että mitäkö asia minulle kuuluu? No, kuuluupa hyvinkin. Kun minä tyhmä menin ostamaan sen Sinun vanhan kärrysi. Joo joo tyhmyydestä sakotetaan, tiedän. Mutta näin härskiin toimintaan en ole aikaisemmin törmännyt.
Täytyy myöntää, että aika hyvin olit pidellyt entistäsi. Kiiltäväksi olit buunannut, olit istuimissa suojat pitänyt ja huoltokirjamerkinnöt näyttivät ihan asiallisilta. Mutta löytyipä silkkoa sisältä, kun kaupat - huom. käteisellä (minulla kun on tapana ostaa vain sellaista mihin rahat riittää. Siksi joudun tyytymään noihin vähänkäytettyihin)- tehtyäni vein tutun huoltamon montulle. Olitpa ajaa täräyttänyt takapään toisen jousen poikki. Vaan riitti minulla rahaa vielä sekin korjauttaa. Olinhan varautunut siihen, että aina noissa vaihtoautoissa jotain vikaa kuitenkin.
Kuule, en minä niin tyhmä ole, ettenkö olisi peräänkuuluttanut kuittia ajoneuvoveron maksusta. Vaan pakko myöntää hyväuskoisuuteni ja liiallinen luottaminen ihmisten lupauksiin, (ehkä vielä opin epäluuloisemmaksi siinä suhteessa). Automyyjälle olit kuulemma vannonut sen viimeisen erän maksavasi. (Sivumennen sanoen tämäkin osoittanee, ettei Sinulla uhoamisellesi perusteita, eipä ole rahaa perstaskussa - hyvin p****lle taipuu). Vaikka melkein käsi raamatulla lupasit. Maksamatta jätit, ryökäle!
Ja vaikka omista maksuistani huolehdin viimmesen päälle, niin pirullisen kiusan aiheutit. Ihan sattumalta sain tietää asioidessani AKEssa, siis muissa asioissa, että on vieläkin maksamatta - se viimeinen erä.
Meinasin mennä katsastukseen loppuviikolla. Mutta, en voi katsastaa autoani, SINUN pikkuvelkasi takia. Sitäpaitsi, en voi edes lähteä liikenteeseen, sillä jos sattuisin ajamaan sinitakkisten liikennetarkastukseen, matkani päättyisi siihen - kilvet veks! (Näin kerrottiin tänään AKEn neuvonnassa) Kysympä vaan, onko tämä reilua, mitä?
Oletko nyt tyytyväinen? Sait pilattua vanhan ihmisen päivän. Olisi minulla parempiakin haukkunimiä Sinulle, sellaisia tuhmia. Mietippä ite, tiedät kyllä! Vaan kyllä korviasi kuumottaa, sen verran täällä itsekseni niitä päästelen suustani.
Ps. Että Suomen laissa tämmöinen porsaanreikä.
"Rikollinen" pääsee kuin koira veräjästä. Syyttömät saa kärsiä - ja maksaa! Sillä pääsen helpoiten laittamaan omat asiani kuntoon, siis maksamalla ketkun velan. Eräänlainen "terroriteko", vaikkakin vain vesilasissa.
Isoa terrorismia en jaksa tänään pohtia. Lähden katsomaan, löytyisikö edes Kahvipirtistä sympatiavettä.
Kiitos vuodatuksesta. Harvoin täällä on noin meheviä kirjoituksia.
Jos se on tosikertomus, niin voin vain pahoitella puolestasi. Voiko laissa todella olla tuollainen porsaanreikä? Minun on pakko piakkoin ostaa auto. Hyvä, että tuokin asia nyt tuli tietoon.
Ja tämä tarina on tosi.
Siis asiasisällöltään.
Valitettavasti.
Ehkä "hihani paloivat" tulisesti juuri siksi, kun ajattelin mitä olisi tapahtunut, jos olisin esim. ensiviikolla vaikkapa "Egyptin korvessa" joutunut "sinitakkisten haaviin". Turhaan olisin saanut siniharmaavihreiden silmieni ripsiä räpsytellä ja viatonta naamaa esittää. Se luku- ja kirjoitustaitoinen olisi sanonut: "Rouva nousee nyt sieltä istuimelta ja lähtee reippaasti kävelemään. Ottaa vaan nuo kapsäkkinsä tuosta kainaloon, nimittäin - jos siellä sisällä jotain arvokkaampaa omaisuutta. Niiden säilyminen täällä peräkontissa tienposkessa melko epävarmaa, sanoisin..."
Kyse ei ollut onneksi sen suuremmasta summasta. Mutta oli onni onnettomuudessa, että tuli muuta asiaa AKEen, että jouduin sinne soittamaan. Samalla selvisi tälläinen "yllätys", joka olisi saattanut toteutua vieläkin ikävämmällä tavalla. Itseasiassa katsastukseenkin "parasta ennen pvm" vasta n. kuukauden kuluttua.
Kirjoituksessa annoin tulla täyslaidallisen. Vaikka samalla pelkäsin controllin läpi pääsyä. Siis - ei pääsyä läpi! Minulla kirjoituksissani tuppaa olemaan sekaisin faktaa ja fiktiota. Sieltä kukin saa itse onkia opikseen, aivan vapaasti - jos siltä tuntuu, että asiassa on perää!
Ps. Hihat on hiilellä, mutta onneksi tuli jo sammunut. Ei tarvittu palokuntaa paikalle - eikä kamferttiakaan!
olen luullut että autovero on sikäli henkilökohtainen, että vanhasta autosta vero siirtyy omaan uuteen autoon jos verokautta on jäljellä.
Mä olin maksanu koko vuoden veron ja vaihdoin parin kuukauden päästä autoa, vero siirtyi tähän uuteen autoon, että eiköhän me jokainen ite makseta omat veromme.
onkin, että olit maksanut verosi kokonaan.
Juttuni tarinassa näin ei ollut, vaan osa viimeisestä maksuerästä oli jätetty maksamatta.
Siinä se olennainen ero.
Maksusta vapautuu jos auton omistaja/käyttäjä
on oikeutettu saamaan invalidi pysäköinti oikeuden. Paikallinen poliisilaitos myöntää sellaisen hakemuksesta, jos katsovat hakijan olevan sen tarpeessa.
Käyttömaksusta vapautuu kun hakee sen poistamista tarvittavin lupajäljennöksin.
pyydän nöyrimmästi anteeksi, että käytin aloitustasi ja otsikkoasi hyväkseni tarinassani. Mietin uutta aloitusta ja otsikkoa juuri, kun huomasin edellisen viestin. En voinut vastustaa kiusausta soveltaa tarinani siihen.
Siis asiasisältö on totta, tiedän kyllä, että jouduin "hieman" sääntöjen rajoja venyttämään. Olen siitä pahoillani. Mutta pieni leikkisyys antaa mielestäni lisäarvoa jutussa. Asiassa, joka tänään juuri on elävässä elämässä päiväni pilannut.
Kirjoittamisiin (totta ja fantasiaa!)
Elämä on todellista. Kirjoittamasi tuo esiin sen raadollisuuden.
Mutta eikö ole kuitenkin ihmeellistä ja ihanaa, kun pystymme työstämään koko skaalan, näkemyksin ja tunteiden kirjon.
Todellisuus ja sen myötä eläminen antaa sisällön valvetilaan jossa aikamme enimmiltään käytämme.
Leikkisyys pysyköön mielemme mukana kasvussamme,
vaikka jokin asia saa meidät tunteiden valtaan, pidämme mielessämme kutakuinkin selvitettynä sen, että oman mielen käytös ei poikkea olennaisesti vakiosta.
Jos niin kuitenkin pääsee käymään, että poikkeaa, on luoja antanut meille varakäytävän jota hyödynnämme tarpeen vaatiessa.
Tuo varakäytävä on oman mielen ymmärtäminen, sen poiketessa sivureiteille.
Yksinkertaista, mutta todellista.
Emme ole valmiita, kasvamme loppuun asti, olkoonkin kasvumme millainen tahansa.
Kirjoittelemisiin.