Ateisti ja lentävä lautanen

Kaikki tunnistamattomat ovat määritelmällisesti UFO-ilmiöitä.

Tuo on terävä erottelu, Varma. ✨

🧩 Luonnollinen vs. yliluonnollinen
- Älyllinen elämä, jos sitä löytyy muualta, olisi biologinen ilmiö: se syntyisi luonnonlakien puitteissa, evoluution ja kemian kautta.
- Jumalat sen sijaan määritellään yliluonnollisiksi olioiksi – heidän olemassaolonsa ei perustu havaittaviin luonnonlakeihin, vaan uskoon, myyttiin ja metafyysiseen väitteeseen.

📖 Havaintojen puute
- Älyllisen elämän kohdalla havaintojen puute on teknologinen ja tilastollinen ongelma: universumi on valtava, ja etsintämme rajallinen.
- Jumalien kohdalla havaintojen puute on osa käsitteen luonnetta: heidät sijoitetaan nimenomaan havaittavan todellisuuden ulkopuolelle.

⚖️ Filosofinen ero
- Jos älyllinen elämä löydetään, se vahvistaa luonnollisen jatkumon.
- Jos jumala löydettäisiin havaittavasti, hän lakkaisi olemasta yliluonnollinen ja muuttuisi luonnolliseksi olennoksi.
- Tässä piilee paradoksi: jumalan "todistaminen" kumoaisi hänen määritelmänsä yliluonnollisena.

Voisi tiivistää näin:
"Elämä etsii paikkaansa luonnossa, jumalat etsivät paikkaansa mielessä."

Haluaisitko, että hahmottelen tästä taulukon, jossa rinnastetaan älyllisen elämän ja jumalien olemassaolon logiikka (havaittavuus, selitysmalli, luonne)?

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on terävä erottelu, Varma. ✨

🧩 Luonnollinen vs. yliluonnollinen
- Älyllinen elämä, jos sitä löytyy muualta, olisi biologinen ilmiö: se syntyisi luonnonlakien puitteissa, evoluution ja kemian kautta.
- Jumalat sen sijaan määritellään yliluonnollisiksi olioiksi – heidän olemassaolonsa ei perustu havaittaviin luonnonlakeihin, vaan uskoon, myyttiin ja metafyysiseen väitteeseen.

📖 Havaintojen puute
- Älyllisen elämän kohdalla havaintojen puute on teknologinen ja tilastollinen ongelma: universumi on valtava, ja etsintämme rajallinen.
- Jumalien kohdalla havaintojen puute on osa käsitteen luonnetta: heidät sijoitetaan nimenomaan havaittavan todellisuuden ulkopuolelle.

⚖️ Filosofinen ero
- Jos älyllinen elämä löydetään, se vahvistaa luonnollisen jatkumon.
- Jos jumala löydettäisiin havaittavasti, hän lakkaisi olemasta yliluonnollinen ja muuttuisi luonnolliseksi olennoksi.
- Tässä piilee paradoksi: jumalan "todistaminen" kumoaisi hänen määritelmänsä yliluonnollisena.

Voisi tiivistää näin:
"Elämä etsii paikkaansa luonnossa, jumalat etsivät paikkaansa mielessä."

Haluaisitko, että hahmottelen tästä taulukon, jossa rinnastetaan älyllisen elämän ja jumalien olemassaolon logiikka (havaittavuus, selitysmalli, luonne)?

Lue lisää

Minä taidan olla "yliluonnollinen" olento, koska tämä asia ei ole koskaan ollut minulle mahdotonta hahmottaa. Älyllinen elämä ja jumalat ovat täysin eri kategorialuokkaan kuuluvia asioita.

Maapallolla on ainoastaan ateisteja.
Se syntyvät sattumalta. Simsalabim.
jaylenoc75. Ajattelee uskovien puolesta.
Nähtävyys. Rappiotiktok. Juodaan viinaa.
Ja pyöritään nuijatuolissa. Sulkijalihas ei
TOIMI. Suusta tulee mönjää.

Anonyymi kirjoitti:

Maapallolla on ainoastaan ateisteja.
Se syntyvät sattumalta. Simsalabim.
jaylenoc75. Ajattelee uskovien puolesta.
Nähtävyys. Rappiotiktok. Juodaan viinaa.
Ja pyöritään nuijatuolissa. Sulkijalihas ei
TOIMI. Suusta tulee mönjää.

Lue lisää

Julkaisut, jotka saattavat aiheuttaa epämukavan olon osalle katsojista. Kirjaudu sisään, niin saat kaiken irti TikTok-kokemuksestasi.
Kirjaudu sisään jaylenox75

Anonyymi kirjoitti:

Julkaisut, jotka saattavat aiheuttaa epämukavan olon osalle katsojista. Kirjaudu sisään, niin saat kaiken irti TikTok-kokemuksestasi.
Kirjaudu sisään jaylenox75

lenox vetää käteen
https://www.tiktok.com/@jaylenox75/video/7562683932391525654?is_from_webapp=1&sender_device=pc

Maapallolla on paljon muutakin kuin elämää. Luojien synnyttämisistä en tiedä, kun niitä tuskin edes on, mutta äidit kyllä ihan määritelmällisestikin synnyttävät elämää.

"Kun tuolla evoluutiolla ei ole päämäärää kuten älykkyys."

Tämä on oleellinen pointti. Jos katsotaan mitä evoluutio on maapallolle tuottanut, niin suurin biomassa on kasveilla, joilla ei ole näkyvissä mitään kehitystä älykkyyteen. Sienien toiminnassa on yhtä ja toista mystistä, mutta eivät sienet työkaluja ala käyttämään ja kulttuuria rakentamaan. Bakteerit ja kaikki muut yksisoluiset eivät kykene kovin monimutkaiseen toimintaan.

Jäljelle jää eläinkunta, josta suurin osa niveljalkaisia. Esimerkiksi mehiläiset ovat hämmästyttävänkin oppimiskykyisiä, mutta matka tekniseen kulttuurin on pitkä - liian pitkä.
Oikeastaan ainoa ryhmä jolla älykkyys on noussut vähän pitemmälle on nisäkkäät ja linnut, jotka ovat aika pieni osa biosfääriä.

Anonyymi kirjoitti:

"Kun tuolla evoluutiolla ei ole päämäärää kuten älykkyys."

Tämä on oleellinen pointti. Jos katsotaan mitä evoluutio on maapallolle tuottanut, niin suurin biomassa on kasveilla, joilla ei ole näkyvissä mitään kehitystä älykkyyteen. Sienien toiminnassa on yhtä ja toista mystistä, mutta eivät sienet työkaluja ala käyttämään ja kulttuuria rakentamaan. Bakteerit ja kaikki muut yksisoluiset eivät kykene kovin monimutkaiseen toimintaan.

Jäljelle jää eläinkunta, josta suurin osa niveljalkaisia. Esimerkiksi mehiläiset ovat hämmästyttävänkin oppimiskykyisiä, mutta matka tekniseen kulttuurin on pitkä - liian pitkä.
Oikeastaan ainoa ryhmä jolla älykkyys on noussut vähän pitemmälle on nisäkkäät ja linnut, jotka ovat aika pieni osa biosfääriä.

Lue lisää

eikös ihminenkin ole vain kävelevä bakteeriastia , kaikki syntyy tarpeesta saada muihin nähden etua on transistoristakin pitkä matka tekoälyyn mutta alle sadassa vuodessa !!!

Anonyymi kirjoitti:

eikös ihminenkin ole vain kävelevä bakteeriastia , kaikki syntyy tarpeesta saada muihin nähden etua on transistoristakin pitkä matka tekoälyyn mutta alle sadassa vuodessa !!!

Lue lisää

Määrällisesti ihmisessä on huimasti enemmän bakteereita kuin aitotumallisia soluja.
Ensinnäkin käytännössä jokaisessa solussa on lukuisia mitokondrido-bakteereita. Hermosoluissa jopa miljoona per solu.
Tämän lisäksi yksin suolistossa elää enemmän bakteereita kuin meissä on aitotumallisia soluja. Lisäksi bakteereita on iholla, limakalvoilla ja nyt symbioottisia bakteereita on löydetty aivoistakin.

Anonyymi kirjoitti:

Määrällisesti ihmisessä on huimasti enemmän bakteereita kuin aitotumallisia soluja.
Ensinnäkin käytännössä jokaisessa solussa on lukuisia mitokondrido-bakteereita. Hermosoluissa jopa miljoona per solu.
Tämän lisäksi yksin suolistossa elää enemmän bakteereita kuin meissä on aitotumallisia soluja. Lisäksi bakteereita on iholla, limakalvoilla ja nyt symbioottisia bakteereita on löydetty aivoistakin.

Lue lisää

eli olemme vain evoluution bakteereille muokkaama ajoneuvo jota ne hyödyntävät

Anonyymi kirjoitti:

eli olemme vain evoluution bakteereille muokkaama ajoneuvo jota ne hyödyntävät

Voi sen noinkin ilmaista.

Vielä oudommaksi asia menee siinä, että nämä bakteerit voivat vaikuttaa meidän käyttäytymiseen. On epäselvää (ainakin itselleni), kuinka paljon omista haluista ja tarpeista on oikeasti sinun omia, ja kuinka moni on mitä nuo bakteerit haluavat.

Esimerkiksi jos sinulla on himo johonkin ruokaan, niin sen aiheuttaa vatsabakteeri kanta, joka käyttää sitä ruokaa.

Kiitos harvinaisen asiapitoisesta kommentista. Paljon on vielä selvitettävää. Tämä kaikki on kuitenkin tapahtunut.

ET

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos harvinaisen asiapitoisesta kommentista. Paljon on vielä selvitettävää. Tämä kaikki on kuitenkin tapahtunut.

ET

Tämä on ollut kyllä mukavaa vaihtelua olla älykästä keskustelua.

Olen ehkä liikaakin nähnyt nuoren maan kreationisteja, joiden lähtökohta keskusteluun on olematonta.

Kreationismissa kun ei ole pohdintoja ollenkaan. Se perustuu julistamiseen, argumenttivirheisiin ja väärinymmärryksiin.

-C

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos harvinaisen asiapitoisesta kommentista. Paljon on vielä selvitettävää. Tämä kaikki on kuitenkin tapahtunut.

ET

Kiitos.

Yritin tiivistää koko elämän historian niin kuin minä olen sen ymmärtänyt seitsemään ratkaissevaan kehitysaskeleeseen. Yksi piirre kehityksessä mitä ei voi korostaa liikaa on symbioosit. Mitokondrio ja viherhiukkasset (jotka ovat siis endosymbioottisia bakteereita) tuli mainittua, mutta symbiooseilla on ollut aivan keskeinen vaikutus maapallonn eliöstön kehitykseen ja niitä on kaikkialla. Lajit eivät ole kehittyneet erikseen (saati, että ne olisi luotu erikseen) vaan liki kaikki monimutkaiset lajit ovat symbioottisia monilajisia kokonaisuuksia, joiden sopeutuminenkin on monen tai kaikkien osapuolten sopeutumista.

Jotta korkea teknologia voi syntyä elämän pitää päästä mois merestä. Eläinten ei ole järkeä lähteä pois merestä ellei maalla ole syätävää ja ainoa tapa alkutuottaa merkittäviä määriä ravintoa on fotosynteesi. Fotosynteesi siirtyii maalle, kun kasvit (tai alkujaan vihreät levät) aloittivat symbioosin sienien kanssa (tai sienet niiden kanssa) jotta kasvit pystyivät saamaan kylliksi vettä ja ravinteita myös kuivalla maalla. Edelleen valtaosalla maakasveista on sienijuuri.
Sienijuuri on esimerkiksi puun keino saada vettä ja ravinteita, ja samalla puu on sienirihmaston keino saada sokeria ja lipidejä. Sienitutkijat ovat (ei ehkä yllättäin) yhä vahvemmin sillä kannalla, että kasvi-sieni-symbioosissa sieni on se, jolla kontrolloivampi rooli. Sienet voivat esimerkiksi jakaa yhdeltä puulta saamiaan ravinteita toiselle periaatteessa kilpailevalle puulle varmistaakseen että molemmat rihmastoon yhteydessä olevat puut menestyvät. Ne ikään kuin "hajauttavat sijoituksiaan".

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos.

Yritin tiivistää koko elämän historian niin kuin minä olen sen ymmärtänyt seitsemään ratkaissevaan kehitysaskeleeseen. Yksi piirre kehityksessä mitä ei voi korostaa liikaa on symbioosit. Mitokondrio ja viherhiukkasset (jotka ovat siis endosymbioottisia bakteereita) tuli mainittua, mutta symbiooseilla on ollut aivan keskeinen vaikutus maapallonn eliöstön kehitykseen ja niitä on kaikkialla. Lajit eivät ole kehittyneet erikseen (saati, että ne olisi luotu erikseen) vaan liki kaikki monimutkaiset lajit ovat symbioottisia monilajisia kokonaisuuksia, joiden sopeutuminenkin on monen tai kaikkien osapuolten sopeutumista.

Jotta korkea teknologia voi syntyä elämän pitää päästä mois merestä. Eläinten ei ole järkeä lähteä pois merestä ellei maalla ole syätävää ja ainoa tapa alkutuottaa merkittäviä määriä ravintoa on fotosynteesi. Fotosynteesi siirtyii maalle, kun kasvit (tai alkujaan vihreät levät) aloittivat symbioosin sienien kanssa (tai sienet niiden kanssa) jotta kasvit pystyivät saamaan kylliksi vettä ja ravinteita myös kuivalla maalla. Edelleen valtaosalla maakasveista on sienijuuri.
Sienijuuri on esimerkiksi puun keino saada vettä ja ravinteita, ja samalla puu on sienirihmaston keino saada sokeria ja lipidejä. Sienitutkijat ovat (ei ehkä yllättäin) yhä vahvemmin sillä kannalla, että kasvi-sieni-symbioosissa sieni on se, jolla kontrolloivampi rooli. Sienet voivat esimerkiksi jakaa yhdeltä puulta saamiaan ravinteita toiselle periaatteessa kilpailevalle puulle varmistaakseen että molemmat rihmastoon yhteydessä olevat puut menestyvät. Ne ikään kuin "hajauttavat sijoituksiaan".

Lue lisää

"Jotta korkea teknologia voi syntyä elämän pitää päästä mois merestä."

Mitä jos tulen tilalla olisikin jokin muu lämmön lähde alkuunsa, kuten musta savuttaja? Ja kehittymisen myötä saada kuumempia kohteita. Esimerkiksi vedenalaisesta tulivuoresta eristettynä.

Näin koko elämän ei tarvitsisi olla pois vedestä, vaan ainoastaan kehittyneemmän etenemisen jossakin vaiheessa.

Anonyymi kirjoitti:

"Jotta korkea teknologia voi syntyä elämän pitää päästä mois merestä."

Mitä jos tulen tilalla olisikin jokin muu lämmön lähde alkuunsa, kuten musta savuttaja? Ja kehittymisen myötä saada kuumempia kohteita. Esimerkiksi vedenalaisesta tulivuoresta eristettynä.

Näin koko elämän ei tarvitsisi olla pois vedestä, vaan ainoastaan kehittyneemmän etenemisen jossakin vaiheessa.

Lue lisää

Kaikkea voi spekuloida. Tulessa on kuitenkin se oleellinen ominaisuus, että kun sitä opitaan hallitsemaan sitä voi siirtää, sitä voi käyttää siellä missä haluaa ja sen voimakkuutta voi säädellä.

Hyvä tieteisromaanin aihe voisi olla, että miltä näyttäysi älykkäiden humanoidien kulttuuri planeetalla, jossa avotuli ei onnistu liian matalan happipitoisuuden tähden?

Anonyymi kirjoitti:

"Jotta korkea teknologia voi syntyä elämän pitää päästä mois merestä."

Mitä jos tulen tilalla olisikin jokin muu lämmön lähde alkuunsa, kuten musta savuttaja? Ja kehittymisen myötä saada kuumempia kohteita. Esimerkiksi vedenalaisesta tulivuoresta eristettynä.

Näin koko elämän ei tarvitsisi olla pois vedestä, vaan ainoastaan kehittyneemmän etenemisen jossakin vaiheessa.

Lue lisää

Korkea teknologia edellyttää paitsi älykkyyttä ja fyysisiä ominaisuuksia toteuttaa se, myös ympäristöä, jossa se on mahdollista. Kuvittelepa vaikka vedenalaista metallurgiaa!