Silta idän ja lännen välillä

Johdanto: Silta idän ja lännen välillä

Kun kuulemme sanan "hinduismi" tai "itämainen filosofia", monet meistä luterilaisessa perinteessä kasvaneista saattavat tuntea vaistomaisesti etäisyyttä — jopa vastustusta. Tämä on ymmärrettävää: olemme kasvaneet perinteessä, joka korostaa yhden Jumalan palvontaa, armoa ja pelastusta yksin uskon kautta. Miten voisimme löytää mitään yhteistä tuhansia jumalia palvovasta kulttuurista?

Anonyymi kirjoitti:

Johdanto: Silta idän ja lännen välillä

Kun kuulemme sanan "hinduismi" tai "itämainen filosofia", monet meistä luterilaisessa perinteessä kasvaneista saattavat tuntea vaistomaisesti etäisyyttä — jopa vastustusta. Tämä on ymmärrettävää: olemme kasvaneet perinteessä, joka korostaa yhden Jumalan palvontaa, armoa ja pelastusta yksin uskon kautta. Miten voisimme löytää mitään yhteistä tuhansia jumalia palvovasta kulttuurista?

Lue lisää

Mutta entä jos kertoisin, että Intian hengellisen perinteen sydämessä on filosofia, joka tunnustaa yhden persoonallisen Jumalan ylivallan? Filosofia, joka korostaa rakkautta Jumalaan yli kaiken muun? Filosofia, joka opettaa, että ihminen ei voi pelastua omin voimin, vaan tarvitsee jumalallista armoa?

Anonyymi kirjoitti:

Mutta entä jos kertoisin, että Intian hengellisen perinteen sydämessä on filosofia, joka tunnustaa yhden persoonallisen Jumalan ylivallan? Filosofia, joka korostaa rakkautta Jumalaan yli kaiken muun? Filosofia, joka opettaa, että ihminen ei voi pelastua omin voimin, vaan tarvitsee jumalallista armoa?

Lue lisää

Tämä filosofia on nimeltään gaudiya-vaishnavafilosofia, ja se ansaitsee tulla tunnetuksi myös länsimaissa — ei siksi, että meidän tulisi hylätä omat perinteemme, vaan siksi, että sen kautta voimme ymmärtää paremmin ihmiskunnan universaalia kaipuuta Luojaansa kohtaan.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä filosofia on nimeltään gaudiya-vaishnavafilosofia, ja se ansaitsee tulla tunnetuksi myös länsimaissa — ei siksi, että meidän tulisi hylätä omat perinteemme, vaan siksi, että sen kautta voimme ymmärtää paremmin ihmiskunnan universaalia kaipuuta Luojaansa kohtaan.

Lue lisää

Mitä on gaudiya-vaishnavafilosofia?


Toisin kuin monet muut intialaiset filosofiat, gaudiya-vaishnavafilosofia ei opeta, että kaikki on yhtä tai että yksilöllinen sielu lopulta sulautuu persoonattomaan absoluuttiin.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä on gaudiya-vaishnavafilosofia?


Toisin kuin monet muut intialaiset filosofiat, gaudiya-vaishnavafilosofia ei opeta, että kaikki on yhtä tai että yksilöllinen sielu lopulta sulautuu persoonattomaan absoluuttiin.

Lue lisää

Päinvastoin: tämä perinne korostaa, että Jumala on persoona — rakastava, tunteva, toimiva persoona, johon yksilöllinen sielu voi solmia ikuisen rakkaussuhteen. Tämä Jumala, jota kutsutaan nimellä Krishna ("kaikkia puoleensa vetävä"), ei ole vain abstrakti voima tai energia, vaan elävä olento, jolla on tahto, tunteet ja persoonallisuus.

Anonyymi kirjoitti:

Päinvastoin: tämä perinne korostaa, että Jumala on persoona — rakastava, tunteva, toimiva persoona, johon yksilöllinen sielu voi solmia ikuisen rakkaussuhteen. Tämä Jumala, jota kutsutaan nimellä Krishna ("kaikkia puoleensa vetävä"), ei ole vain abstrakti voima tai energia, vaan elävä olento, jolla on tahto, tunteet ja persoonallisuus.

Lue lisää

Kymmenen perustotuutta
Gaudiya-vaishnavafilosofian ydin on tiivistetty kymmeneen perustotuuteen, joita kutsutaan nimellä dasha-mula-tattva. Nämä totuudet muodostavat filosofian selkärangan:

Anonyymi kirjoitti:

Kymmenen perustotuutta
Gaudiya-vaishnavafilosofian ydin on tiivistetty kymmeneen perustotuuteen, joita kutsutaan nimellä dasha-mula-tattva. Nämä totuudet muodostavat filosofian selkärangan:

Lue lisää

...
...

3. Hän IKrihan) on kaikkien makujen (rasas) valtameri
4. Yksilölliset sielut ovat Hänen ikuisia osasia
5. Jotkut sielut ovat sidottuja aineelliseen maailmaan
6. Jotkut sielut ovat vapautuneet
7. Kaikki luomakunta on samanaikaisesti yksi ja eri Jumalan kanssa
...
9. Päämäärä on puhdas rakkaus Jumalaan
...

Anonyymi kirjoitti:

...
...

3. Hän IKrihan) on kaikkien makujen (rasas) valtameri
4. Yksilölliset sielut ovat Hänen ikuisia osasia
5. Jotkut sielut ovat sidottuja aineelliseen maailmaan
6. Jotkut sielut ovat vapautuneet
7. Kaikki luomakunta on samanaikaisesti yksi ja eri Jumalan kanssa
...
9. Päämäärä on puhdas rakkaus Jumalaan
...

Lue lisää

Yhtymäkohdat kristilliseen uskoon
Kun tarkastelemme gaudiya-vaishnavafilosofiaa avoimin mielin, löydämme yllättävän monia yhtymäkohtia kristilliseen — ja erityisesti luterilaiseen — ajatteluun. Nämä yhtymäkohdat eivät todista, että uskonnot olisivat "samoja", mutta ne osoittavat, että ihmiskunnan hengellinen kaipuu on universaalia.

Anonyymi kirjoitti:

Yhtymäkohdat kristilliseen uskoon
Kun tarkastelemme gaudiya-vaishnavafilosofiaa avoimin mielin, löydämme yllättävän monia yhtymäkohtia kristilliseen — ja erityisesti luterilaiseen — ajatteluun. Nämä yhtymäkohdat eivät todista, että uskonnot olisivat "samoja", mutta ne osoittavat, että ihmiskunnan hengellinen kaipuu on universaalia.

Lue lisää

1. Persoonallinen Jumala
Toisin kuin yleinen käsitys "hindulaisesta panteismista" antaa ymmärtää, gaudiya-vaishnavafilosofia opettaa yksiselitteisesti, että Jumala on persoona. Hän ei ole vain abstrakti energia tai kosminen tietoisuus, vaan elävä olento, jolla on tahto, tunteet ja persoonallisuus.
Tämä vastaa kristillistä käsitystä Jumalasta, joka "niin rakasti maailmaa, että antoi ainoan Poikansa" (Joh. 3:16). Rakkaus edellyttää persoonaa — persoonatonta energiaa ei voi rakastaa eikä se voi rakastaa.
"Jumala on rakkaus, ja joka pysyy rakkaudessa, pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä."
— 1. Johanneksen kirje 4:16

Anonyymi kirjoitti:

1. Persoonallinen Jumala
Toisin kuin yleinen käsitys "hindulaisesta panteismista" antaa ymmärtää, gaudiya-vaishnavafilosofia opettaa yksiselitteisesti, että Jumala on persoona. Hän ei ole vain abstrakti energia tai kosminen tietoisuus, vaan elävä olento, jolla on tahto, tunteet ja persoonallisuus.
Tämä vastaa kristillistä käsitystä Jumalasta, joka "niin rakasti maailmaa, että antoi ainoan Poikansa" (Joh. 3:16). Rakkaus edellyttää persoonaa — persoonatonta energiaa ei voi rakastaa eikä se voi rakastaa.
"Jumala on rakkaus, ja joka pysyy rakkaudessa, pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä."
— 1. Johanneksen kirje 4:16

Lue lisää

2. Armon välttämättömyys
Gaudiya-vaishnavafilosofia tunnustaa, että ihminen ei voi omin voimin saavuttaa Jumalaa. Tarvitaan jumalallista armoa — armoa, joka virtaa opettajan (guru) ja pyhien kirjoitusten kautta.
Tämä vastaa läheisesti Lutherin opetusta siitä, että pelastus on "yksin armosta" (sola gratia). Ihminen on rikki, eikä hän voi korjata itseään — hän tarvitsee ulkopuolelta tulevaa apua.
Vaishnava-perinteessä puhutaan "langenneista sieluista" (patita-pavana) aivan kuten kristinuskossa puhutaan syntiinlankeemuksesta. Molemmat perinteet tunnustavat, että ihminen on eksynyt alkuperäisestä asemastaan ja tarvitsee pelastusta.

Anonyymi kirjoitti:

2. Armon välttämättömyys
Gaudiya-vaishnavafilosofia tunnustaa, että ihminen ei voi omin voimin saavuttaa Jumalaa. Tarvitaan jumalallista armoa — armoa, joka virtaa opettajan (guru) ja pyhien kirjoitusten kautta.
Tämä vastaa läheisesti Lutherin opetusta siitä, että pelastus on "yksin armosta" (sola gratia). Ihminen on rikki, eikä hän voi korjata itseään — hän tarvitsee ulkopuolelta tulevaa apua.
Vaishnava-perinteessä puhutaan "langenneista sieluista" (patita-pavana) aivan kuten kristinuskossa puhutaan syntiinlankeemuksesta. Molemmat perinteet tunnustavat, että ihminen on eksynyt alkuperäisestä asemastaan ja tarvitsee pelastusta.

Lue lisää

3. Rakkaussuhde Jumalaan
Gaudiya-vaishnavafilosofian ydin on bhakti — rakastava palvonta, joka ei perustu pelkoon tai velvollisuuteen, vaan aitoon rakkauteen. Päämääränä ei ole vain "päästä taivaaseen" tai välttää rangaistusta, vaan kehittää syvä, henkilökohtainen rakkaussuhde Jumalaan.
Tämä vastaa Jeesuksen opetusta suurimmasta käskystä: "Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja koko mielestäsi" (Matt. 22:37). Kyse ei ole vain tottelemisesta tai rituaalien suorittamisesta, vaan sydämen rakkaudesta.

Anonyymi kirjoitti:

3. Rakkaussuhde Jumalaan
Gaudiya-vaishnavafilosofian ydin on bhakti — rakastava palvonta, joka ei perustu pelkoon tai velvollisuuteen, vaan aitoon rakkauteen. Päämääränä ei ole vain "päästä taivaaseen" tai välttää rangaistusta, vaan kehittää syvä, henkilökohtainen rakkaussuhde Jumalaan.
Tämä vastaa Jeesuksen opetusta suurimmasta käskystä: "Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja koko mielestäsi" (Matt. 22:37). Kyse ei ole vain tottelemisesta tai rituaalien suorittamisesta, vaan sydämen rakkaudesta.

Lue lisää

Gaudiya-vaishnavafilosofian ydin on bhakti — rakastava palvonta, joka ei perustu pelkoon tai velvollisuuteen, vaan aitoon rakkauteen. Päämääränä ei ole vain "päästä taivaaseen" tai välttää rangaistusta, vaan kehittää syvä, henkilökohtainen rakkaussuhde Jumalaan.

Anonyymi kirjoitti:

Gaudiya-vaishnavafilosofian ydin on bhakti — rakastava palvonta, joka ei perustu pelkoon tai velvollisuuteen, vaan aitoon rakkauteen. Päämääränä ei ole vain "päästä taivaaseen" tai välttää rangaistusta, vaan kehittää syvä, henkilökohtainen rakkaussuhde Jumalaan.

Lue lisää

Gaudiya-vaishnavafilosofian ydin on bhakti — rakastava palvonta, joka ei perustu pelkoon tai velvollisuuteen

Anonyymi kirjoitti:

Gaudiya-vaishnavafilosofian ydin on bhakti — rakastava palvonta, joka ei perustu pelkoon tai velvollisuuteen

Päämääränä ei ole vain "päästä taivaaseen" tai välttää rangaistusta

Anonyymi kirjoitti:

Päämääränä ei ole vain "päästä taivaaseen" tai välttää rangaistusta

4. Pyhät kirjoitukset auktoriteettina

Aivan kuten luterilaisuus korostaa Raamattua (sola scriptura), myös gaudiya-vaishnavafilosofia asettaa pyhät kirjoitukset korkeimmaksi auktoriteetiksi. Vedat, erityisesti Bhagavad-gita ja Srimad-Bhagavatam, ovat ... opas hengellisessä elämässä.

Anonyymi kirjoitti:

4. Pyhät kirjoitukset auktoriteettina

Aivan kuten luterilaisuus korostaa Raamattua (sola scriptura), myös gaudiya-vaishnavafilosofia asettaa pyhät kirjoitukset korkeimmaksi auktoriteetiksi. Vedat, erityisesti Bhagavad-gita ja Srimad-Bhagavatam, ovat ... opas hengellisessä elämässä.

Lue lisää

Tärkeää on ymmärtää, että vaishnava-perinteessä pyhiä kirjoituksia ei pidetä vain historiallisina dokumentteina tai ihmisviisautena. ...

Anonyymi kirjoitti:

Tärkeää on ymmärtää, että vaishnava-perinteessä pyhiä kirjoituksia ei pidetä vain historiallisina dokumentteina tai ihmisviisautena. ...

Hengellisen tiedon luonne
Yksi gaudiya-vaishnavafilosofian kiehtovimmista näkökulmista on sen käsitys hengellisen tiedon luonteesta. Tämä auttaa meitä ymmärtämään, miksi uskonnollinen tieto on niin erilaista kuin tieteellinen tieto — ja miksi molemmilla on paikkansa.

Anonyymi kirjoitti:

Hengellisen tiedon luonne
Yksi gaudiya-vaishnavafilosofian kiehtovimmista näkökulmista on sen käsitys hengellisen tiedon luonteesta. Tämä auttaa meitä ymmärtämään, miksi uskonnollinen tieto on niin erilaista kuin tieteellinen tieto — ja miksi molemmilla on paikkansa.

Lue lisää

Tieteellisen tiedon rajat
Vaishnava-filosofia tunnustaa tieteen arvon aineellisen maailman tutkimisessa, mutta se myös näkee tieteen rajat. Tiede voi tutkia vain sitä, mikä on aistien ja instrumenttien ulottuvilla. Se on sidottu aikaan, paikkaan ja olosuhteisiin — ja siksi sen tulokset ovat aina rajallisia ja muuttuvia.

Anonyymi kirjoitti:

Tieteellisen tiedon rajat
Vaishnava-filosofia tunnustaa tieteen arvon aineellisen maailman tutkimisessa, mutta se myös näkee tieteen rajat. Tiede voi tutkia vain sitä, mikä on aistien ja instrumenttien ulottuvilla. Se on sidottu aikaan, paikkaan ja olosuhteisiin — ja siksi sen tulokset ovat aina rajallisia ja muuttuvia.

Lue lisää

"Tieteellinen tieto muuttuu jatkuvasti", opettaa vaishnava-perinne. "Maailma muuttuu, ja tiede muuttuu sen mukana. Mutta henkinen tieto ei muutu koskaan...

Anonyymi kirjoitti:

"Tieteellinen tieto muuttuu jatkuvasti", opettaa vaishnava-perinne. "Maailma muuttuu, ja tiede muuttuu sen mukana. Mutta henkinen tieto ei muutu koskaan...

Tämä ei tarkoita tieteen väheksymistä. Se tarkoittaa vain sen tunnustamista, että on asioita, jotka ylittävät tieteen toimintakentän ..

Anonyymi kirjoitti:

Tämä ei tarkoita tieteen väheksymistä. Se tarkoittaa vain sen tunnustamista, että on asioita, jotka ylittävät tieteen toimintakentän ..

Lisään tähän:


Tämä tarkoittaa, että he pitävät tiedettä erittäin tärkeänä, ja lisäksi kovin monet heitä ovat itsekin pääosin tutkijoita ja tiedemiehiä, mutta he tietävät, että tieteellisessä tutkimuksessa vanhat tutkimustulokset menettävät merkityksensä aina, kun uusia tuloksia saadaan.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä ei tarkoita tieteen väheksymistä. Se tarkoittaa vain sen tunnustamista, että on asioita, jotka ylittävät tieteen toimintakentän ..

Neljä inhimillisen tiedon rajoitusta
Vaishnava-filosofia opettaa, että tavallisella ihmisellä on neljä perustavaa rajoitusta, jotka estävät häntä saavuttamasta täydellistä tietoa omin voimin:
Bhrama — taipumus tehdä virheitä
Pramada — epätäydelliset aistit
Vipralipsa — taipumus pettää ja tulla petetyksi
Karanapata — rajalliset kyvyt
Nämä rajoitukset muistuttavat kristillistä käsitystä syntiinlankeemuksen vaikutuksista ihmisen ymmärrykseen. Paavali kirjoittaa: "Nyt näemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoituksen" (1. Kor. 13:12). Täydellinen tieto on mahdollista vain Jumalan ilmoituksen kautta.

Anonyymi kirjoitti:

Neljä inhimillisen tiedon rajoitusta
Vaishnava-filosofia opettaa, että tavallisella ihmisellä on neljä perustavaa rajoitusta, jotka estävät häntä saavuttamasta täydellistä tietoa omin voimin:
Bhrama — taipumus tehdä virheitä
Pramada — epätäydelliset aistit
Vipralipsa — taipumus pettää ja tulla petetyksi
Karanapata — rajalliset kyvyt
Nämä rajoitukset muistuttavat kristillistä käsitystä syntiinlankeemuksen vaikutuksista ihmisen ymmärrykseen. Paavali kirjoittaa: "Nyt näemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoituksen" (1. Kor. 13:12). Täydellinen tieto on mahdollista vain Jumalan ilmoituksen kautta.

Lue lisää

Tieto kokemuksena
Kiehtovaa gaudiya-vaishnavafilosofiassa on se, että henkisatä tietoa ei pidetä vain informaationa, joka tallennetaan muistiin. Se on elävä kokemus, joka herättää sielussa jo olemassa olevan tietoisuuden.

Anonyymi kirjoitti:

Tieto kokemuksena
Kiehtovaa gaudiya-vaishnavafilosofiassa on se, että henkisatä tietoa ei pidetä vain informaationa, joka tallennetaan muistiin. Se on elävä kokemus, joka herättää sielussa jo olemassa olevan tietoisuuden.

Lue lisää

"Kun luemme pyhiä kirjoituksia, ne herättävät meissä muistoja henkimaailmasta", opettaa perinne.

"Ne eivät anna meille uutta informaatiota — ne herättävät sen, mikä jo on.

Ne herättävät meidän todellisen olemuksemme."

Anonyymi kirjoitti:

"Kun luemme pyhiä kirjoituksia, ne herättävät meissä muistoja henkimaailmasta", opettaa perinne.

"Ne eivät anna meille uutta informaatiota — ne herättävät sen, mikä jo on.

Ne herättävät meidän todellisen olemuksemme."

Lue lisää

Tämä vastaa augustinolaista käsitystä "muistin valaisemisesta" — ajatusta, että Jumalan totuus on jo läsnä ihmissielussa, ja ilmoitus vain valaisee sen. Luther itse koki tämän lukiessaan Roomalaiskirjettä ja ymmärtäessään armon totuuden — se ei ollut uutta tietoa, vaan vanhan totuuden kirkastuminen.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä vastaa augustinolaista käsitystä "muistin valaisemisesta" — ajatusta, että Jumalan totuus on jo läsnä ihmissielussa, ja ilmoitus vain valaisee sen. Luther itse koki tämän lukiessaan Roomalaiskirjettä ja ymmärtäessään armon totuuden — se ei ollut uutta tietoa, vaan vanhan totuuden kirkastuminen.

Lue lisää

Kärsimyksen ja vapauden kysymys
Yksi ihmiskunnan ikuisista kysymyksistä on: miksi kärsimme? Jos Jumala on hyvä ja kaikkivaltias, miksi hän sallii kärsimyksen? Gaudiya-vaishnavafilosofia tarjoaa syvällisen vastauksen, joka saattaa yllättää — ja joka on monessa suhteessa yhteensopiva kristillisen ajattelun kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Kärsimyksen ja vapauden kysymys
Yksi ihmiskunnan ikuisista kysymyksistä on: miksi kärsimme? Jos Jumala on hyvä ja kaikkivaltias, miksi hän sallii kärsimyksen? Gaudiya-vaishnavafilosofia tarjoaa syvällisen vastauksen, joka saattaa yllättää — ja joka on monessa suhteessa yhteensopiva kristillisen ajattelun kanssa.

Lue lisää

Vapaan tahdon lahja
Vaishnava-filosofian mukaan kärsimyksen perimmäinen syy ei ole Jumalassa, vaan sielujen vapaassa tahdossa. Jumala on antanut jokaiselle sielulle vapauden valita — ja tähän vapauteen sisältyy mahdollisuus valita väärin.
"Kärsimyksemme syy on vapauden väärinkäyttö", opettaa perinne. "Jos emme väärinkäyttäisi vapauttamme, emme kärsisi. Mutta haluamme nauttia Jumalasta riippumatta — ja tämä johtaa kärsimykseen."
Tämä vastaa kristillistä opetusta syntiinlankeemuksesta....

Anonyymi kirjoitti:

Vapaan tahdon lahja
Vaishnava-filosofian mukaan kärsimyksen perimmäinen syy ei ole Jumalassa, vaan sielujen vapaassa tahdossa. Jumala on antanut jokaiselle sielulle vapauden valita — ja tähän vapauteen sisältyy mahdollisuus valita väärin.
"Kärsimyksemme syy on vapauden väärinkäyttö", opettaa perinne. "Jos emme väärinkäyttäisi vapauttamme, emme kärsisi. Mutta haluamme nauttia Jumalasta riippumatta — ja tämä johtaa kärsimykseen."
Tämä vastaa kristillistä opetusta syntiinlankeemuksesta....

Lue lisää

Jumala ei hylkää
"Jumala ei koskaan hylkää palvelijoitaan", opettaa vaishnava-perinne. "Tämä ei ole totta. Vaikka me käännymme pois Jumalasta, Jumala ei käänny pois meistä. Hän on aina läsnä — sydämessämme, kirjoituksissa, opettajissa."

Anonyymi kirjoitti:

Jumala ei hylkää
"Jumala ei koskaan hylkää palvelijoitaan", opettaa vaishnava-perinne. "Tämä ei ole totta. Vaikka me käännymme pois Jumalasta, Jumala ei käänny pois meistä. Hän on aina läsnä — sydämessämme, kirjoituksissa, opettajissa."

Lue lisää

Tämä vastaa Jeesuksen opetusta tuhlaajapojasta. Isä ei lähtenyt etsimään poikaansa — hän antoi tälle vapauden lähteä. Mutta hän odotti aina, ja kun poika palasi, isä otti hänet vastaan avoimin sylin.
Ongelma ei ole siinä, että Jumala olisi etäinen tai välinpitämätön. Ongelma on siinä, että meidän oma tietoisuutemme on pimentynyt. "Mayan" eli illuusion verho peittää meidät, ja emme näe sitä, mikä on aina läsnä.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä vastaa Jeesuksen opetusta tuhlaajapojasta. Isä ei lähtenyt etsimään poikaansa — hän antoi tälle vapauden lähteä. Mutta hän odotti aina, ja kun poika palasi, isä otti hänet vastaan avoimin sylin.
Ongelma ei ole siinä, että Jumala olisi etäinen tai välinpitämätön. Ongelma on siinä, että meidän oma tietoisuutemme on pimentynyt. "Mayan" eli illuusion verho peittää meidät, ja emme näe sitä, mikä on aina läsnä.

Lue lisää

"Ah, pettää minua ei ole vaikea — itse petetyksi tulemisesta nautin!"
— A. S. Pushkin
Tämä Pushkinin säe tiivistää vaishnava-filosofian näkemyksen ihmisen tilasta: me olemme itse osallisia omaan harhaanjohdettuutemme. Me haluamme uskoa illuusioon, koska se tarjoaa meille hetkellistä tyydytystä — vaikka tiedämme syvällä sisimmässämme, että se ei ole totta.

Anonyymi kirjoitti:

"Ah, pettää minua ei ole vaikea — itse petetyksi tulemisesta nautin!"
— A. S. Pushkin
Tämä Pushkinin säe tiivistää vaishnava-filosofian näkemyksen ihmisen tilasta: me olemme itse osallisia omaan harhaanjohdettuutemme. Me haluamme uskoa illuusioon, koska se tarjoaa meille hetkellistä tyydytystä — vaikka tiedämme syvällä sisimmässämme, että se ei ole totta.

Lue lisää

Rakkauden monet sävyt
Ehkä kaunein piirre gaudiya-vaishnavafilosofiassa on sen käsitys rakkauden monimuotoisuudesta...
...

Anonyymi kirjoitti:

Rakkauden monet sävyt
Ehkä kaunein piirre gaudiya-vaishnavafilosofiassa on sen käsitys rakkauden monimuotoisuudesta...
...

Jokainen näistä rakkaussuhteista on täydellinen ja ainutlaatuinen. Ei ole yhtä "oikeaa" tapaa rakastaa Jumalaa. Hän hyväksyy jokaisen sielun sellaisena kuin tämä on ja vastaa rakkauteen sen mukaisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Jokainen näistä rakkaussuhteista on täydellinen ja ainutlaatuinen. Ei ole yhtä "oikeaa" tapaa rakastaa Jumalaa. Hän hyväksyy jokaisen sielun sellaisena kuin tämä on ja vastaa rakkauteen sen mukaisesti.

Lue lisää

"Jumala hyväksyy kaikki", opettaa perinne. "Hänellä on tilaa jopa niille, jotka näennäisesti vastustavat Häntä — koska sekin on osa Hänen ihmeellistä leikkiään."
"Isäni kodissa on monta asuinsijaa."
— Johanneksen evankeliumi 14:2

Anonyymi kirjoitti:

"Jumala hyväksyy kaikki", opettaa perinne. "Hänellä on tilaa jopa niille, jotka näennäisesti vastustavat Häntä — koska sekin on osa Hänen ihmeellistä leikkiään."
"Isäni kodissa on monta asuinsijaa."
— Johanneksen evankeliumi 14:2

Lue lisää

Pyhän nimen voima
Gaudiya-vaishnavafilosofian keskeinen käytäntö on Jumalan pyhän nimen toistaminen eli mantra-meditaatio. Tunnetuin mantra on maha-mantra:
Hare Krishna, Hare Krishna, Krishna Krishna, Hare Hare
Hare Rama, Hare Rama, Rama Rama, Hare Hare
Vaishnava-perinteen mukaan Jumalan nimi ei ole vain symboli tai sana — se on Jumala itse. Kun lausumme nimen vilpittömästi, olemme suorassa yhteydessä Jumalaan.

Anonyymi kirjoitti:

Pyhän nimen voima
Gaudiya-vaishnavafilosofian keskeinen käytäntö on Jumalan pyhän nimen toistaminen eli mantra-meditaatio. Tunnetuin mantra on maha-mantra:
Hare Krishna, Hare Krishna, Krishna Krishna, Hare Hare
Hare Rama, Hare Rama, Rama Rama, Hare Hare
Vaishnava-perinteen mukaan Jumalan nimi ei ole vain symboli tai sana — se on Jumala itse. Kun lausumme nimen vilpittömästi, olemme suorassa yhteydessä Jumalaan.

Lue lisää

Yhteys kristilliseen rukoukseen
Pyhän nimen toistaminen muistuttaa monella tavalla kristillistä rukouskäytäntöä. Ortodoksisessa perinteessä on "Jeesuksen rukous":
"Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua, syntistä."
Tätä rukousta toistetaan jatkuvasti, ja sen tarkoitus on sama kuin maha-mantran: tuoda mieli jatkuvasti Jumalan yhteyteen, herättää rakkaus ja antautuminen.
Katolisessa perinteessä rukousnauha (rosario) palvelee samaa tarkoitusta. Rukouksen toistaminen ei ole "tyhjää hokemista" (kuten Jeesus varoitti fariseuksia), vaan sydämen suuntaamista Jumalaan — joka hetki, joka hengenveto.
Sri Chaitanya Mahaprabhu opetti, että pyhän nimen toistaminen on erityisen sopiva hengellinen käytäntö tälle aikakaudelle — ajalle, jolloin ihmiset ovat levottomia, hajamielisiä ja kyvyttömiä pitkiin meditaatioharjoituksiin. Nimen toistaminen on yksinkertaista, ja se voi tapahtua missä tahansa, milloin tahansa.

Anonyymi kirjoitti:

Yhteys kristilliseen rukoukseen
Pyhän nimen toistaminen muistuttaa monella tavalla kristillistä rukouskäytäntöä. Ortodoksisessa perinteessä on "Jeesuksen rukous":
"Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua, syntistä."
Tätä rukousta toistetaan jatkuvasti, ja sen tarkoitus on sama kuin maha-mantran: tuoda mieli jatkuvasti Jumalan yhteyteen, herättää rakkaus ja antautuminen.
Katolisessa perinteessä rukousnauha (rosario) palvelee samaa tarkoitusta. Rukouksen toistaminen ei ole "tyhjää hokemista" (kuten Jeesus varoitti fariseuksia), vaan sydämen suuntaamista Jumalaan — joka hetki, joka hengenveto.
Sri Chaitanya Mahaprabhu opetti, että pyhän nimen toistaminen on erityisen sopiva hengellinen käytäntö tälle aikakaudelle — ajalle, jolloin ihmiset ovat levottomia, hajamielisiä ja kyvyttömiä pitkiin meditaatioharjoituksiin. Nimen toistaminen on yksinkertaista, ja se voi tapahtua missä tahansa, milloin tahansa.

Lue lisää

Lopuksi: Silta, ei muuri
Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole väittää, että gaudiya-vaishnavafilosofia ja kristinusko olisivat "samaa uskontoa" tai että niiden erot olisivat merkityksettömiä. Eroja on, ja ne ovat todellisia.
Mutta elämme maailmassa, jossa uskonnot nähdään liian usein muurien rakennusaineena — keinoina erottaa "me" ja "he". Uskon, että on mahdollista — ja tarpeellista — nähdä myös se, mikä yhdistää.
Gaudiya-vaishnavafilosofia muistuttaa meitä siitä, että ihmiskunnan kaipuu Jumalaan on universaalia. Eri puolilla maailmaa, eri aikakausina, ihmiset ovat etsineet samoja vastauksia: Kuka minä olen? Mikä on elämän tarkoitus? Miten voin löytää rauhan?
Ja yllättävän usein vastaukset muistuttavat toisiaan: Jumala on rakkaus. Ihminen tarvitsee armoa. Pelastus on suhteessa, ei suorituksissa.

Anonyymi kirjoitti:

Lopuksi: Silta, ei muuri
Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole väittää, että gaudiya-vaishnavafilosofia ja kristinusko olisivat "samaa uskontoa" tai että niiden erot olisivat merkityksettömiä. Eroja on, ja ne ovat todellisia.
Mutta elämme maailmassa, jossa uskonnot nähdään liian usein muurien rakennusaineena — keinoina erottaa "me" ja "he". Uskon, että on mahdollista — ja tarpeellista — nähdä myös se, mikä yhdistää.
Gaudiya-vaishnavafilosofia muistuttaa meitä siitä, että ihmiskunnan kaipuu Jumalaan on universaalia. Eri puolilla maailmaa, eri aikakausina, ihmiset ovat etsineet samoja vastauksia: Kuka minä olen? Mikä on elämän tarkoitus? Miten voin löytää rauhan?
Ja yllättävän usein vastaukset muistuttavat toisiaan: Jumala on rakkaus. Ihminen tarvitsee armoa. Pelastus on suhteessa, ei suorituksissa.

Lue lisää

Meille luterilaisille tämä voi olla kutsu nöyryyteen. Meidän ei tarvitse hylätä omaa uskoamme — mutta voimme tunnustaa, että Jumalan henki puhuu myös muissa kulttuureissa, muissa perinteissä. Kuten Paavali sanoi Ateenan Areiopagilla: "Mitä te tietämättänne palvotte, sitä minä teille julistan" (Ap.t. 17:23).
Ehkä juuri tässä on uskontojen välisen dialogin kauneus: emme menetä omaa identiteettiämme kohdatessamme toisen, vaan ymmärrämme paremmin sitä yhteistä ihmisyyttä — ja sitä yhteistä kaipuuta Luojaa kohtaan — joka meitä yhdistää.
"Tätä korkeampaa totuutta ei ole."
— Dasha-mula-tattva

Anonyymi kirjoitti:

Meille luterilaisille tämä voi olla kutsu nöyryyteen. Meidän ei tarvitse hylätä omaa uskoamme — mutta voimme tunnustaa, että Jumalan henki puhuu myös muissa kulttuureissa, muissa perinteissä. Kuten Paavali sanoi Ateenan Areiopagilla: "Mitä te tietämättänne palvotte, sitä minä teille julistan" (Ap.t. 17:23).
Ehkä juuri tässä on uskontojen välisen dialogin kauneus: emme menetä omaa identiteettiämme kohdatessamme toisen, vaan ymmärrämme paremmin sitä yhteistä ihmisyyttä — ja sitä yhteistä kaipuuta Luojaa kohtaan — joka meitä yhdistää.
"Tätä korkeampaa totuutta ei ole."
— Dasha-mula-tattva

Lue lisää

....

Täydellisyys, joka kasvaa
"Henkimaailmassa ei ole kärsimystä meidän ymmärtämässämme merkityksessä", opettaa perinne. ...
...

Mutta tämä täydellisyys ei ole staattista ...



Täydellisyys ei ole päätepiste vaan matka.


Vaishnava-filosofia puhuu tästä käsitteellä "prapanna-jivanmrita" — "antautuneen sielun kuolemattomuuden nektari". Se on "edistyvää, kehittyvää kuolemattomuutta" — ikuinen elämä, joka ei koskaan lakkaa kasvamasta.

Niille, jotka hyväksyvät kaikki maailman uskonnot, tämä materiaali sopii.

Hare Krishna sinullekin.
Kiitos palautteestasi!
Kaikkea hyvää sinulle!

Anonyymi kirjoitti:

Hare Krishna sinullekin.
Kiitos palautteestasi!
Kaikkea hyvää sinulle!

Lisään sen, mitä jo tiedätte.

Vaishnavat ei pyri mihinkään taivaisiin tai paratiiseihin,

Anonyymi kirjoitti:

Lisään sen, mitä jo tiedätte.

Vaishnavat ei pyri mihinkään taivaisiin tai paratiiseihin,

Vaishnavismi alkaa siitä, mihin neljä Vedaa loppuu, siis Rig, Yajur, Sama ja Atharva Veda.

Tämä vaihe on jo ohitettu.

Anonyymi kirjoitti:

Vaishnavismi alkaa siitä, mihin neljä Vedaa loppuu, siis Rig, Yajur, Sama ja Atharva Veda.

Tämä vaihe on jo ohitettu.

Yli 90 prosenttia Veda-tiedosta on aineellista tietoa, vain loput, alle 10 prosenttia on henkistä.


Nämä neljä Vedaa ovat pääasiassa ihmisille, jotka haluavat jatkaa nauttimista tässä maailmassa eivätkä lainkaan siirtyä henkimaailmaan.

Viimeksi mainitut ovat harvinaisia, valittuja

Kaikki muut ovat enimmäkseen materialisteja, jotka haluavat tietää, miten elää kunnolla tässä maailmassa ilman suurempia kärsimystä, miten nauttia, miten olla rikkomatta kosmisia lakeja ja silti nauttia.

Tätä varten ihmisille on annettu käytävä, jota pitkin kulkea. Jos ette riko kosmisia lakeja, ette kärsi paljon, mutta voitte nauttia.

Anonyymi kirjoitti:

Yli 90 prosenttia Veda-tiedosta on aineellista tietoa, vain loput, alle 10 prosenttia on henkistä.


Nämä neljä Vedaa ovat pääasiassa ihmisille, jotka haluavat jatkaa nauttimista tässä maailmassa eivätkä lainkaan siirtyä henkimaailmaan.

Viimeksi mainitut ovat harvinaisia, valittuja

Kaikki muut ovat enimmäkseen materialisteja, jotka haluavat tietää, miten elää kunnolla tässä maailmassa ilman suurempia kärsimystä, miten nauttia, miten olla rikkomatta kosmisia lakeja ja silti nauttia.

Tätä varten ihmisille on annettu käytävä, jota pitkin kulkea. Jos ette riko kosmisia lakeja, ette kärsi paljon, mutta voitte nauttia.

Lue lisää

Sridhar Swami sanoo: ”Kaikki lähteet hylätään täysin, hylätään siinä määrin, että myös vapaus mayasta - mukti - hylätään.” Yleensä ihmiset ajattelevat, että totuus ilmestyksestä antaa meille pelastuksen, vapautuksen mayan kahleista. Tätä voimme odottaa vedalaiselta opilta - mukti: meidät vapautetaan kaikista vaikeuksista. Tämä on jumalallisesti ilmoitettujen kirjoitusten lahja. Mutta hän [Sridhar Swami] sanoo: jopa tämä ilmiö hylätään ehdoitta. Mukti ei ole mitään. Se on ”tyhjät kädet”. Jos käsissä on myrkkyä, myrkky voidaan heittää pois, silloin kädet pysyvät tyhjinä.

Anonyymi kirjoitti:

Sridhar Swami sanoo: ”Kaikki lähteet hylätään täysin, hylätään siinä määrin, että myös vapaus mayasta - mukti - hylätään.” Yleensä ihmiset ajattelevat, että totuus ilmestyksestä antaa meille pelastuksen, vapautuksen mayan kahleista. Tätä voimme odottaa vedalaiselta opilta - mukti: meidät vapautetaan kaikista vaikeuksista. Tämä on jumalallisesti ilmoitettujen kirjoitusten lahja. Mutta hän [Sridhar Swami] sanoo: jopa tämä ilmiö hylätään ehdoitta. Mukti ei ole mitään. Se on ”tyhjät kädet”. Jos käsissä on myrkkyä, myrkky voidaan heittää pois, silloin kädet pysyvät tyhjinä.

Lue lisää

Aidot vaishnavat haluavat vain palvella ja rakastaa.

Anonyymi kirjoitti:

Aidot vaishnavat haluavat vain palvella ja rakastaa.

Vaisnavat eivät välitä edes vapautuksesta, muktista, joita on ainakin viittä erilaista, ja impersonalistinen vapautus on vaishnaveille pahempaa kuin mikään helvetti. Ei todellakaan mitään sellaista.

Anonyymi kirjoitti:

Vaisnavat eivät välitä edes vapautuksesta, muktista, joita on ainakin viittä erilaista, ja impersonalistinen vapautus on vaishnaveille pahempaa kuin mikään helvetti. Ei todellakaan mitään sellaista.

Lue lisää

Krishnan kunnioittamiseksi ei tarvitse kuulua mihinkään järjestöön, mutt pitää seurata Paramparaa.

Anonyymi kirjoitti:

Krishnan kunnioittamiseksi ei tarvitse kuulua mihinkään järjestöön, mutt pitää seurata Paramparaa.

FOUR SAMPRADAYAS

Krishnaa voi siis lähestyä neljän sampradayan kautta. ja kunkin sampradayan opettajat eivät ole aineellisesta maailmasta.

MUTTA SEN PITÄÄ OLLA PARAMPARAN KAUTTA SAATU TIETO.

https://gaudiyahistory.iskcondesiretree.com/wp-content/uploads/2011/08/four_sampradaya_1.jpg

Anonyymi kirjoitti:

FOUR SAMPRADAYAS

Krishnaa voi siis lähestyä neljän sampradayan kautta. ja kunkin sampradayan opettajat eivät ole aineellisesta maailmasta.

MUTTA SEN PITÄÄ OLLA PARAMPARAN KAUTTA SAATU TIETO.

https://gaudiyahistory.iskcondesiretree.com/wp-content/uploads/2011/08/four_sampradaya_1.jpg

Lue lisää

Gaudiya Vaishnavismiin kuuluu neljä arvovaltaista sampradayaa:

Ramanuja-sampradaya .
Vishnuswami sampradaja.
Nimbarka sampradaja
Madhva sampradaja


Vanhin -- Brahma-sampradaya
"Edellä mainituista neljästä sampradayasta Brahma-sampradaya on vanhin. Sen perustana oleva opettajien peräkkäisyys alkoi universumimme luomisesta (ei ainoastaan maapallon, vaan koko universumin) ja jatkuu tähän päivään asti."