Olen saanut kirjastosta aiheeltaan vaihtelevan valikoiman kirjoja ainakin kuukaudeksi eteenpäin. Iloisimpana yllätyksenä joukossa on uusin
Merete Mazzarellan kirja "Nyt kun kirjoitan tätä". Luen sitä oikein hitaasti,
ettei se loppuisi liian pian.
Tähänkin hänen esseistiseen päiväkirjaansa on helppo samaistua.
Ikäpolvemme kirjailija, 80-vuotias Merete Mazzarella tarkastelee ihmisiä ja elämänilmiöitä monipuolisesti huomioita tehden - niinkuin itsekin
saatamme tehdä omista näkökulmistamme.
Kirjan alussa hän toteaa: "Vanhat eivät ole yhtenäinen ryhmä - he - me olemme keskenämme yhtä erilaisia kuin nuoremmat tai oikeastaan olemme vielä
erilaisempia keskenämme sekä terveytemme että kokemusten osalta.
Olemme nykyään niin erilaisia, että tuskin uskallan käyttää me-sanaa."
Merete Mazzarella tekee havaintoja ja kysymyksiä, joita voi jäädä pohtimaan.
Hän on lukijalle viisas matkakumppani, hän ei anna vastauksia.
Yksiselitteisiä vastauksiahan ei ole tiellä, jolla me kuljemme tässä vaiheessa.
Jokainen voi halutessaan yrittää löytää oman vastauksensa.
Olen pannut merkille, että Mazzarellan kirjan luettuani minulla on aina hyvä mieli
ja rauhallinen olo. Ne selkeyttävät ja "seesteyttävät" ajatuksiani.
Joku toinen voi kokea ne "pitkäpiimäisiksi", minulle ne ovat aarre.
Mitä lukemista olet varannut itsellesi joulusesongiksi, joulusta yli uudenvuoden ?
Lukeminen silloinkin on "perinne" itselleni. Toivoin aina kirjaa/kirjoja joululahjaksi
joita sitten aloin lukea heti innoissani, kun "jouluhärdelli" rauhoittui.
Oletko tehnyt kirjalöytöjä ? Jotain oikein hyvää ja kenties yllättävääkin ?
Merete Mazzarellan kirja "Nyt kun kirjoitan tätä". Luen sitä oikein hitaasti,
ettei se loppuisi liian pian.
Tähänkin hänen esseistiseen päiväkirjaansa on helppo samaistua.
Ikäpolvemme kirjailija, 80-vuotias Merete Mazzarella tarkastelee ihmisiä ja elämänilmiöitä monipuolisesti huomioita tehden - niinkuin itsekin
saatamme tehdä omista näkökulmistamme.
Kirjan alussa hän toteaa: "Vanhat eivät ole yhtenäinen ryhmä - he - me olemme keskenämme yhtä erilaisia kuin nuoremmat tai oikeastaan olemme vielä
erilaisempia keskenämme sekä terveytemme että kokemusten osalta.
Olemme nykyään niin erilaisia, että tuskin uskallan käyttää me-sanaa."
Merete Mazzarella tekee havaintoja ja kysymyksiä, joita voi jäädä pohtimaan.
Hän on lukijalle viisas matkakumppani, hän ei anna vastauksia.
Yksiselitteisiä vastauksiahan ei ole tiellä, jolla me kuljemme tässä vaiheessa.
Jokainen voi halutessaan yrittää löytää oman vastauksensa.
Olen pannut merkille, että Mazzarellan kirjan luettuani minulla on aina hyvä mieli
ja rauhallinen olo. Ne selkeyttävät ja "seesteyttävät" ajatuksiani.
Joku toinen voi kokea ne "pitkäpiimäisiksi", minulle ne ovat aarre.
Mitä lukemista olet varannut itsellesi joulusesongiksi, joulusta yli uudenvuoden ?
Lukeminen silloinkin on "perinne" itselleni. Toivoin aina kirjaa/kirjoja joululahjaksi
joita sitten aloin lukea heti innoissani, kun "jouluhärdelli" rauhoittui.
Oletko tehnyt kirjalöytöjä ? Jotain oikein hyvää ja kenties yllättävääkin ?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Materialistisen maailman vastapainoksi pyrin lukemaan enemmän humanistisia
kirjoja, kirjoja ihmisyydestä ja inhimillisyydestä hyvin laajasti ottaen.
Tuntuu kuin inhimillisyys hupenisi maailmassa, materialismi ja vastakkainasettelu
on tullut tilalle.
Seuraavana lukuvuorossani on kirjoituksia sielusta, luovuudesta, vapaudesta ja
kuolemasta eli Jyrki Vainosen kirja "Rajankävijä". Vainonen, joka on kirjailija,
suomentaja ja sanataiteen opettaja (kirjan kannen mukaan) on julkaissut
novelleja, esseitä ja kuunnelmia, mutta on aivan tuntematon tapaus minulle,
en tiedä mitä ajatuksia kirja tuo tullessaan.
Ennalta arvaamattomuus voi olla myös kiinnostavaa kirjassa.
https://www.aviador.fi/product-page/rajankävijä-kirjoituksia-sielusta-luovuudesta-vapaudesta-ja-kuolemasta
Linkki ei toiminutkaan. Tässä on toinen linkki samaan Jyrki Vainosen kirjaan
ja arvio siitä. Toivottavasti tämä linkki toimii.
https://kulttuuritoimitus.fi/kritiikit/kritiikit-kirjallisuus/miksi-emme-enaa-puhu-sielusta-uskonnon-ulkopuolella-arviossa-jyrki-vainosen-rajankavija/
Rajankävijä...joo, itärajalla silloin tällöin.
Haluaisin hankkia joulunpyhiksi kirjan, mutta minkä ? En ole seurannut enää
tarkkaan mitä kirjoja ilmestyy. Lukisin mielellään hyvän vanhanaikaisen ihmissuhderomaanin. Onko tänä vuonna ilmestynyt sellaista ? Vinkkejä ?
Olisivatko Enni Mustosen kirjat "vanhanaikaisen hyviä" ? "Mustosen lämmin kerronta on parasta lääkettä stressiin", kirjoitti toimittaja Sanna Puhto.
Tänä vuonna Mustoselta on ilmestynyt uusi kirja "Matriarkka", johon tulee jatko-osia,
En ole lukenut näistä yhtäkään, mutta tekoäly suositteli esimerkiksi näitä:
Uusia, perinteitä kunnioittavia tai niitä uudistavia:
Sanna Aaltosen Louhikurun kutsu: Maanläheinen rakkaustarina, jossa käsitellään myös kaivosalan ympäristövaikutuksia.
Anna Alankon Valoisat tunnit: Oivaltava tarina naisesta elämän taitekohdassa, käsittelee lisääntymistä, seksuaalisuutta.
Selja Ahava:n Hän joka syvyydet näki: Tarina kuolevaisuudesta ja kuolemattomuudesta.
Uusia historiallisia romaaneja (Esim. 2025 julkaisuja):
Laura Anderssonin Tähtipölyn bulevardi.
Ann-Christin Antellin Valkea lilja.
Kirjastossa on vaihtohylly, tuo kirja ja ota kirja, sieltä löytyy usein hyvää lukemista.
Meiklävoi pelkästään ottaa kirjoja, ei tarvitse tuoda mitään eikä palauttaa.
No eihän se pakko olekaan, mut sääntöjä suositellaan...
Näin itsenäisyyspäivänä, kun jo klassilliseksi tullut Tuntematon
sotilas kuuluu päivän viettoon, niin ajattelin tehdä päätöksen
lukea nuorena luettuja klassikoita uudestaan. Niistä saa varmasti
uusia näkökohtia kun on itse vanha ja (yli)kypsä.
Näin kävi nimittäin, kun luin Tuntemattoman sotilaan uudestaan
71 vuotta sen ilmestymisen jälkeen.
1954 antoi suomenopettaja tehtäväksemme lukea tämä kirja ja
tekemään siitä referaatin. En tiedä, oliko hän (silloin n 50-vuotias)
utelias näkemään, kuinka teini-ikäiset lapset ymmärtäisivät kir-
jan sisällön.
Nuorena, sota-aikana syntyneenä, luin kirjan kuin jonkin jännitys-
romaanin. Toki se oli jännitystä täynnä, mutta ei meillä, vielä lap-
sellisilla nuorilla ollut minkäänlaisia ajatuksia siitä, että kaikki oli
sen ajan todellisuuden kuvaamista ja että oma isäkin oli ollut muka-
na.
Kirjan sisältö avautui aivan toisella tavalla, kun sen luki uudestaan
pitkän elämän antamien kokemusten tukemana. Sodasta palanneit-
ten isien traumat olivat monessa suomalaiskodissa sodan jatkumoa.
Nyt on menossa Mika Waltarin Sinuhe. Senkin luin nuorena, mutta
kirjan selkä on ollut niin vaativan näköinen, että päätin kääntää sen
silmiäni kohti ja luen uudestaan.
Lukeminen kannattaa aina.
Vaikea tehtävä Tuntemattomasta tehdä referaatti.
Tein tähän referaatteja Tuntemattomasta, ne poistajarobotti poisti.
Sain loppuun uusimman Mazzarellan. Se oli oikein mukava kirja.
Samaistuttavakin, koska Mazzarella on meidän ikäluokkaa.
Onko hänellä nivelrikko ?
Muuten on. Hän on leikkausjonossa, mutta kirja koskettelee laajasti erilaisia
aiheita, joita hän tarkkailee ja hiukan omaa vanhenemista toteavalla tavalla.
Kirja, kuten vaikka elokuva, teatteri, konsertti yms. on siitä hyvä juttu, että pääsee hetkeksi jonnekin muualle, toiseen todellisuuteen, pois arjen hetkestä.
En "pakene" mihinkään kirjojen avulla, vaan olen utelias saamaan tietoa missä mennään.
Luen erilaisia tietokirjoja.
Kuin myös, sekä elämäkertoja.
En minä(kään) mihinkään pakene, vain mielikuvitus lähtee seikkailemaan jonnekin muualle kuin oman elämän todellisuus. Vai miten sen nyt selittäisi sellaiselle, joka ei lukuharrastuksestaan huolimatta keksi, mistä on kymysys.
Hyvällä kirjalla on monenlaisia vaikutuksia.
Kirjan kanssa voi tehdä monenlaisia matkoja.
Mielenmaisemiin tai konkreettisesti muihin maihin
ja kulttuureihin ja kirjalla voi olla mieltä rauhoittava vaikutus
tai jos tykkää romantiikasta tai jännityksestä kirjat tarjoavat niitäkin.
Kirjoista saa paljon, viihdettä, tunteita, tietoa, tukea, ajatuksia jne.
Kirjallisuus on tärkeä asia.
Ilman kirjoja en voisi olla. Ne antavat niin paljon.
Nuoret sanoo; ilman i-pdia en voisi olla.....