Kiroilu kuuluuko muistihiriöön

Jessus, minä muuten kiroilen kun kiihdyn tai innostun paasaamaan jostakin asiasta. En solkenaan mutta kirosanoja kyllä muutama tulee. En onneksi yleensä. Aloituksesta ymmärrän mistä se johtuu. Ei löydä sanoja niin paljon kuin haluaisi paasata ja kun tulee muitelemistauko, täytän sen kiroamalla. En tiedä onko muilla mutta minulla on silloin tällöin sana, nimi, paikka, esineen nimi, hukassa enkä millään muista heti vaan vasta hetken päästä.

Kysy häneltä suoraan, koita varoen selvittää asioita ja selittää.

Jos on ollut siistisuinen koko ikänsä, niin muistisairaalla estot poistuu, ja puhe voi muuttua rivoksi . Näin joillakin naisilla, miehistä en niin varma.
Yksinolo javanheneminen voi turhauttaa.
On miehiä, ettei puheesta tahdo saada selvää kirosanojen vuoksi, nuorempiakin.

Kuuluuko kiroilu muistihäiriöön? Ei kuulu. Aivan vain suomalainen, jokapäiväinen tapa. Joillekin, ei kaikille.

Sillä ei ole muistivikaa joka päivittäin käy haukkumassa hallitusta ja persuja rasisteiksi ja natseiksi. Hyvä muisti on, sitkeen hyvä....

Kävin hoitokodissa usein katsomassa miestä muutama vuosi sitten. Hän sanoi ohikiitävälle hoitajalle: lähetäänkö nussimaan. Saa nähdä poistetaanko tämä?

Kyllä kuuluu dementiaan. Usein jopa niin ,ettei terveenä ollessaan kiroillut koskaan , mutta nyt suusta tulee kaikki mahdolliset rivoudet. Ei kaikilla, mutta määrätyn tyyppisessä muistisairaudessa.

Kyllä. Kiroilu ja muut estoton puhe voi kuulua muistisairauteen ja sen
etenemiseen.

Se on yksi mahdollisista käytös- ja persoonallisuuden muutoksista, joita sairaus
voi aiheuttaa, erityisesti jos se vaikuttaa aivojen otsalohkoihin.

Miksi muistisairas henkilö saattaa alkaa kiroilla?
Koska estot häviävät. Muistisairaus tuhoaa aivosoluja, mukaan lukien niitä,
jotka säätelevät sosiaalisesti sopivaa käytöstä ja kielenkäyttöä.
Henkilö voi menettää kykynsä pidätellä kielenkäyttöään, jolloin kirosanat
"pääsevät ulos" helpommin.

Sairauden edetessä kommunikointi ja arjen toiminnot vaikeutuvat, mikä voi aiheuttaa suurta turhautumista, hämmennystä ja ahdistusta. Nämä tunteet voivat purkautua kiroiluna tai muuna aggressiivisena kielenkäyttönä.

Kielenkäytön mekanismit aivoissa: Aivojen vasen puoli hallitsee usein muodollista kielenkäyttöä, kun taas oikea puoli hallitsee automaattisempaa puhetta, kuten laulamista ja kiroilua. Joissakin muistisairauksissa, kuten Alzheimerin taudissa, vasemman puolen taidot heikkenevät nopeammin, jolloin kirosanat voivat säilyä käytössä pidempään.

Kielenkäytön estottomuus ja sopimaton kielenkäyttö, mukaan lukien kiroilu, ovat tyypillisempiä oireita erityisesti otsalohkodementiassa (frontotemporaalinen dementia), jossa aivojen etuosat vaurioituvat varhaisessa vaiheessa.

On tärkeää muistaa, että kiroilu ei yleensä ole tahallista tai pahantahtoista,
vaan osa sairauden oirekuvaa. Läheisten ja hoitajien tulisi pyrkiä ymmärtämään käytöksen syy, ei tuomita potilasta.

Kiroilu on terveelle ihmiselle oivallinen tapa tehostaa asiaa.
Muistisairas ei pysty kontrolloimaan puhettaan.

Persuista oleva sitkeää pahempi päähänpinttymä on senilismin esiaste...?

Persujen kannattajilla esiintyy vanhuudenseniiliyttä ja tylsämielisyyttä jo varhain,
ei eläkeläinen muuten PS:ää äänestäisi.
Ei kukaan niin torvi muuten voi olla, että omaa parastaan vastaan äänestää.