Viiskymmenluvulla aloitettu kansakoulu ja sen jälkeen lusittu keskikoulu oli silloin pettymys, ja nyt jälkednpäin ajateltuna vielä suurempi pettymys. Aloitetaan kansakoulusta: Pakollinen laulukoe karkoitti oppilaat musiikin parista. Se olisi voinut olla innoituksen lähde, jos opettaja olisi tajunnut asian. Ei tajunnut. Sama jatkui sitten keskikoulussa. Kuvaamataitoa ei opetettu, ei kansakoulussa, ei kekikoulussa; siinäpä piirtelet. Kielten opetus oli ihan ala-arvoista; opettajan taito oli karttakeppillä tökkimistä, ainakin saksan tunneilla. Suomen kielioppi oli kiinnostava, kun oli hyvä opettaja. Asia on kiinnostanut sen jälkeenkin tähän päivään saakka, vaikka en enää muistakaan niitä sääntöjä. Kekikoulun liikunnanopettaja oli yks. p..ska. Koko ajan kimpussa ja jälki-istuntoa antamassa. En tehnyt mitään, enkä sitten osallistunut mihinkään, vaikka oikeasti olin koulun nopeimpia juoksijoita, joka valittiin koulujen väliseen kilpailuun. En mennyt. Aikuisena olin kansallisen tason kymppi-kärjessä eräässä lajissa. Jos olisi silloin otettu asiallisesti, olisivat tilastot vähän eri näköisiä.
Saksaa ymmärrän, englantia puhun, vaikka sitä ei opetettu koulussa.
Keskikoulun rehtorin kanssa oli sukset ristissä, enkä hakenut edes päästötodistusta, kaveri toi sen minulle.
Saksaa ymmärrän, englantia puhun, vaikka sitä ei opetettu koulussa.
Keskikoulun rehtorin kanssa oli sukset ristissä, enkä hakenut edes päästötodistusta, kaveri toi sen minulle.
Vastaukset 78
Vanhimmat
Kansakoulu oli aikansa kuva. Koti kasvatti. Koulu opetti.
Keskikoulussa ei ollut ihmeempää paitsi liikunnan opettaja. Jos et pelannut pesistä tai jääpalloa niin oli 5:n oppilas ja se siirtyi voimisteluunkin.
Ensimmäisen lukiovuoden syksyllä lukion liikunnan opettaja kysyi miten minulla voi olla 5:set? Siirryin suoraan 8:n tasolle.
Äidin kielen opetus oli laadukasta mutta vieraiden kielten opetus oli vain tekstin kääntämistä kahteen suuntaan.
Kun menin töihin Ruotsiin niin alku oli kamalaa. En pystynyt puhumaan kuin änkäten enkä ymmärtänyt katutason ruotsia.
Onnekseni minulla oli työnantajan järjestämässä, suuressa kimppakämpässä gävleläinen umpiruotsalainen kaveri joka suhtautui kärsivällisesti opastaen.
Pitkä englanti ja lyhyt saksa. Turistipaikkojen ulkopuolella on kunkin alueen oma kieli ehdoton ja keskisessä Euroopassa saksa.
Englannin ja espanjan kielissä on yhteistä latinlaista pohjaa joka helpotti varsinkin kirjallisen espanjan ymmärtämistä mutta auttoi myös puheen tajuamisessa ja änkyten puhumisessa.
Pääsin testien jälkeen enkun intensiiviryhmään. Vetäjä sanoi, että todellisessa intensiivisessä ympärivuorokautisessa ummikkointensiivissä hän opettaa kahdessa viikossa enkun arkitarvinnan tasoon.
yössäni tarvitsin vieraita eniten enkkua mutta omatoimimatkoilla Eurooppaan saksaa. Varsinaisten saksankielisten valtioiden lisäksi Puolassa, Unkarissa, Slovakiassa, Sloveniassa ja Italiassa Gardan alueella.
Enkun arki-intensiivi ummikolle ennen netti- yms. aikaa.
meillä oli - ihan taviskoulu - saksapainotteinen joka oli pääaine pitkän mat kanssa
ja puoli luokka sai pakkoruotsista ällän vaikkei opiskellut läksyjä siinä mielessä turha testata
itse sain ällä plussan
ja saksasta vain ällän
Keskikoulussa luettiin jo saksalaisia kirjoja joissa olki ruotsiksi sanasto kun Suomessa
ei ollut mitään kunnollista https://www.booklooker.de/Bücher/Georg-Fröschel+Himmel-meine-Schuhe/id/A02ePRyb01ZZK
tässä kirjassa näyttää olevan eri kansia ja saksalaisia kirjamia ei oikein aukea
meillä oli tämä kansi
https://www.abebooks.de/servlet/BookDetailsPL?bi=30494529201
Vähennä sitä 'pakkoruotsista' lässytystäsi, ilman ruotsalaisuutta et opiskelisi kuin Kremlin hyväksymiä aineita....!
Vai "Äidin kielen opetus oli laadukasta mutta vieraiden kielten opetus oli vain tekstin kääntämistä kahteen suuntaan."
Ei mennyt oppi kuitenkaan perille.
se oli ongelma että ylioppilaskokeissa sai vain kuusi ällää
minulla loppui kesken
ja oli esim. espanja kypä mutta en voinut kirjoittaa
kun piti ottaa ällä + pakkoruotsista
ja reaalia oli yksi ällä eli sai vain yhden ällän
kun olisin voinut saada kolme neljä jos koe olisi hajotettu
ällien vähäisyys harmitti ja pahoitin mieleni tai melkein
ja sitten saksapainotteisuuden lisäksi meillä oli pitkä matematiikka eli lukiossa jouduttiin
tenttaamaan tämä helsinkiläisten kirja lopuksi
https://www.finlandiakirja.fi/fi/yrjo-juve-differentiaaliyhtaloiden-alkeet-d3ac13
jos katsotte tarkkaan, niin netissä on väärä otsikko, kirja on juve-lyytikäinen eikä pelkkä juve samoin kuin saksan kielioppi oli jakobsson - öhmann ... ne tunnettiin nimellä näin vanhaan aikaan ... kun oli yhtenäiskulttuuri
Niin, peilistähän sitä vikaa ei löydy.
""Vähennä sitä 'pakkoruotsista' lässytystäsi, ilman ruotsalaisuutta et opiskelisi kuin Kremlin hyväksymiä aineita....!""
Rkp- läiset kielirasistit perusteli/evat turhakieltä juuri tällä tavalla
Tosiasissa jos Suomi olisi ollut itämaana osa Ruotsia leninistien vallankaappauksen hetkellä, Ruotsi olisi lahjoittanut Itämaan = Suomen Kremlille saadakseen olla rauhassa. Ei kukaan olisi suostunut puolustamaan aseilla Suomea
Ruotsi on pohjoismaiden suurin kieli, sillä pärjää tosi isolla alueella, suomella ei pärjää kuin Suomessa, eikä täälläkään enää kaikkialla...
Rkpläisten kandeisi lukea a rapiaa että pärjäisivät Ruotsissa jossa enemmän puhutaan rapiaa kuin muumiruotsia
Jaksuhalit sulle, mene nyt nukkumaan, kirjoittelet niin päättömiä jo.
Rkprasistien ajamalla pakkoruotsilla ei pärjää edes Ruotsissa jossa arabia on hyödyllisempi ja tietenkin englanti
Miksi liikuntaope olisi antanut jälkkäriä, kärysitkö röökinpoltosta?
Jos tuo oli kysymys aloittajalle(minä), niin nyt voin valehtelematta kertoa, että ope keksi aina syyt ihan itse. Hän kantoi kaunaa minua kohtaan. Tiedän syyt, mutta niistä en tässä sen enempää.
Eurooppaan saksaa. Varsinaisten saksankielisten valtioiden lisäksi Puolassa, Unkarissa""
Hienoa, olet kehittänyt juuri oikein hyvän kielipaletin ja taidon. Eräs juttu. Tunnetusta syystä johtuen Puolassa ei opetettu eikä osattu saksaa. Tshekissä taas täydellisesti. Olin jonkin aikaa Varsovassa tutkijana Koszykowalla enkä tavannut ainoatakaan joka olisi puhunut saksaa paitsi ne jotka olivat stipediaatteina siellä yliopistoissa olleet, Saksa maksoi niille vuolaasti kaiken, antoi tietokoneetkin kotiin vietäväksi omaksi. Syitä osaamattomuuteen on ainakin pari also nach dem Zweiten Weltkrieg wurden grosse Teile der deutschen Bevölkerung aus den vormals deutschen Gebieten wie Schlesien, Pommern vertrieben. Und unter dem kommunistischen Regime war die deutsche Sprache verpönt, ihr Gebrauch wurde also eingeschränkt und Deutsche mussten sich polonisieren, was naturlich zum Verlust der Muttersprache schnell fuhrte
Ajoimme muutaman kerran Unkariin Baltian, Puolan ja Slovakiasta Zakopanen kautta. Mielestäni Slovakian rajan tuntumassa oli saksaakin ymmärtävää jengiä. Ainakin arkitarpeiksi.
Unkarissa yllätyimme kun sikäläisen Diosjönössä asuvan tuttavaperheen mummeli oli saksalainen. Sanoivat Komaronin alueen olleen alkuaan saksalaisten asuttama.
Joo siis Puolan ja Slovakin kielikin on sama siinä mielessä kuin Suomi ja Viro
tottaka sama kulttuuri näissä maissa on
Aloitin kouluni -40 luvulla-
Minä en ole saanut huonoa opetusta, opettajani olivat osaavia ja sain kaikki koulujen tarjoamat tiedot ja taidot käyttööni heidän kauttansa.
Taitaa monella olla edelleenkin kovasti vaikeuksia itsetuntonsa kanssa ja se ilmeneekin palstalla erittäin selkeästi.
Koulussa saanut huonojen opettajien opetusta, ei ole kiitetty, on moitittu, jne.
Kerroin joskus pastalla, että lapset pitää kasvattaa niin, että he saavat kiitoksia suorituksista ja käytöksestä, vaikka säännöistä pidetään kiinni kotona ja koulussa.
Lapsella pitää olla kusi ja rakkautta on ositettava jokaiselle.
Kiitoksen saanut lapsi osaa arvostaa itseänsä ja antaa arvon muillekin.
Palstalla on vallalla sellaiset jutut, ettei mukana oloni ole minulle tarpeen, kouluni oi hyvä ja tunnen itseni.
Minä arvostan itseäni, en alistu heittopussiksi, enkä valita kasvatuksestani tai opettajien heikkoudesta.
Olen saanut hyvät eväät maailmalle!
kusi saa olla sukassa, mutta sanan - pitää olla kuri ja rakkautta on .....
Samaa voin minäkin sanoa, että opettajat koulussamme olivat päteviä
ja huomioivat kaikki oppilaat, nekin jotka tulivat huonommista lähtö-
kohdista, köyhemmistä kodeista. Opettajilla on suuri merkitys.
Olin kiinnostunut kielistä, ruotsi ja saksa olivat ensimmäiset kielet,
englanti ja latina olivat lukioluokan kieliä. Kielitaitoa olen lisännyt
myöhemmin italian, espanjan ja hollannin kielillä. Nyt vanhana har-
mittaa etten lukenut ranskaakin, se on niin kaunis kieli.
Ruotsin kieltä tarvitsin ensimmäisenä käytännön syistä Ruotsiin
muutettuani. Onneksi oli kirjoituspöydän toisella puolella ruotsalai-
nen, joka oli naimisissa saksalaisen kanssa ja osasi hieman saksaa, oma
saksantaitoni oli vahvempi kuin ruotsin taito. Työkaveri auttoi minua
paljon riikinruotsin ääntämisessä.
Sanoisinkin kaikille pakkoruotsin vastustajille, että ei oppi ojaan kaada.
Mitä useampaa kieltä oppii, sen helpompaa on oppia taas uusi kieli.
Varsinkin nyt kun maailmanmeno näyttää epävakaalta, niin ei koskaan
tiedä mihin maailmankolkkaan "eksyy". En kuitenkaan ruvennut lukemaan
venäjää, vaikka oli kurssi tv:ssä. Olikohan kurssin nimi "Raz-dva-tri", jonka
isä risti rasvarikurssiksi. Mistä sen tietää, jos rasvarikurssi olisi kuitenkin
ollut tarpeen...
Hömppätädin höpöä ei osaa venäjää ei saksaa puhuu pskaa pakkoruotsin puolesta kuin hömpät yleensä
Aikansa tuotteita hyvillä numeroilla, kuten Ahti Karjalainen yli yhdeksän keskiarvolla, näkyi ja etenkin kuului tankero- enkussa.
Tämäkin on historiallisesti virheellinen väite näitä kiertää näillä palstoilla rajusti
Karjalainen luki koulussa ranskaa ja Kekkonen venäjää
joten heitä sorrettiin kuin Halla-ahoa työväenluokkaista kaveria joka alkoi
myöhään opiskella slaavialaisia kieliä
työväenluokan lapsille käy näin usein ei osata stubbeila
eli isän rahoilla asua Daytona Beachilla opettelemassa golfammattilaiseiksi ja epäonnistua totaalisesti ja käydä Englannissa kansanopistossa mukaväittelelmässä ja kehua
olevansa hyväkuntoinen nero ja nousta näillä taidoilla presidentiksi on eri asia
kuin änkyttää tankeroenglantia ja slaavilaisia kieliä
Työväenluokkaiset pakkoruotsiturhalla pikkukielellä kyykytetyt lapset pilkkaavat työväenluokkaisia toisia lapsia ja nuolevat eliitin mukataitoja
Näinhän se menee mukavasti kaikki preseelleen so geht es alles schief
Koulu ei ollut pettymys. Oli hienoa päästä kouluun. En yhtään moiti.
Elettiin sodanjälkeisiä vuosikymmeniä. Miksi jotkut vanhat kehtaavat valittaa
ruikuttaa kaikesta ? Ettekö te tunne Suomen historiaa sen vertaa, että kykenisitte ottamaan olosuhteet huomioon ?
Muistetaan kyllä. Sodanjälkeistä aikaa, ja opettajina oli sodasta palanneita entisiä sotilaita, upseereita. Joiden hermot olivat kadonneet jonnekin rintamalle. Emme päässeet esimerkiksi kansakoulun alaluokilla välitunnilta sisälle, jos ei olleet rivit suorina. Taaksepoistuttiin puolenkymmentä kerrtaa. Ja kaiken lisäksi; opettaja saattoi olla luutnantin asepuvussa, vaikka oli opettajana.
Jos opettajillakin oli vaatteista pulaa pula-aikana.
Ruikuttaminen on kai niin mieltäylentävää, kun saa ihan tuntemattomana harrastaa?
Mutta yhtään ette arvostaneet, että Suomi säilyi itsenäisenä ?
Olimme vähän yli kymmenvuotiaita oppikoulun ensimmäisellä luokalla, jossa eversti-evp oli luokanvalvojana. Välillä olimme koko luokka luokan korokkeella seisomassa, kun joku hiiskui siellä luokassa, kun piti olla hiljaa. Että semmoista.
Osalle iäkkäistä tuottaa nautintoa haukkua kaikkea mahdollista.
Kun nimettömänä on niin helppoa....
Useimmilla jäivät opiskelut täysin kesken moniksi sotavuosiksi.
Ei valmistuttu mihinkään ammattiin.
Oli kunnioitettavaa, että Suomi pystyi aloittamaan koululaitoksen
toiminnan kuitenkin.
Koivisto kävi iltaoppikoulun
Paljon oli yksityisiä yhteiskoulujakin, ennenkuin koululaitos alkoi
toimia kunnolla.
Minäkin kävin sellaista yksityistä yhteiskoulua. Oli kalliit lukukausi-
maksut. Kirjat piti itse ostaa, samoin kaikki vihkot, kynät ja muut
koulutarvikkeet.
Kesällä piti kerätä kasveja, vähintään 30 kpl/kesä, oppia niitten
tieteelliset nimet tenttejä varten. Kasvit kerättiin mustaan
Herbaarioon/Kasvistoon. Olin säästänyt tuota kalleutta
yli 60 vuotta, mutta heitin sitten kaatopaikalle erään muuton yhtey-
dessä ja kaduin heti seuraavana päivänä.
Muistan kun me naureskelimme oppikoululaisille niiden kasvienkeräilykesistä, onneks ei tarvi huokailimme....heh.
Ne sodankäyneet opettajat pitivät kurin, heille ei haistateltu, kuten nykyisille hyysäreille.
totta
Ajalta kum Maukka oli vielä kansakoulunopettaja,
esitän vielä kysymyksen älykkyydestä: Suomessa on ERÄS yliopisto
rakennettu armeijan porukoista lähes täysin
mikä? Äärimmäistä älykkyyttä, idea oli että venäläiset roistot yrittävät varastaa
Suomen teollisuuden jne sotasaaliina kuten he tekivät saksalaisille
joten tehdään koko Suomesta akateeminen keskus eivät voi napata
Mikä yliopisto?
Ei haistateltu, eikä keskusteltu, eikä juteltu muutenkaan. Naisopettajat eivät olleet käyneet sotimassa.
Kouluajoilta muistan, että opettajat olivat auktoriteettejä,
joihin pidettiin kunnioittavaa etäisyyttä.
50-luvulla saimme uuden ruotsin maikan, josta tuli myös luokan-
valvojamme. Hän oli nuori ja aivan erilainen muuhun opettajakun-
taan verrattuna.
Hän kutsui koko luokan asunnolleen, että voisi tutustua meihin
paremmin. Se oli jotakin uutta, kun arkoina menimme luokanval-
vojan kutsuille. Hänestä tuli myöhemmin kuuluisa poliitikko ja
erilaisten luottamustehtävien hoitaja. Elsi Hetemäki-Olanderin
voi joku muistaa vieläkin.
Mielenkiintoista
Hän oli niitä nordisteja, jotka olivat sitä mieltä, että ruotsinnuolenta pelastaa suomalaiset
ryssittämiseltä. Kielteinen piirre tässä on se, että Ruotsi ja -laiset pääsevät
sormeilemaan mielestään puristuksessa olevia suomalaisia otteillaan kuten juuri
pakkoruotsilla
Olen itsekin vasta myöhemmin ymmärtänyt miksi Maukka oli niin varovainen eli
ei Hetelmäki ei tiennyt, että M pelkäsi niitä vaikka oli ominkäsin lähitaistelussa yhdentappanutkin https://www.ts.fi/viihde/1074229871
Veteraaniparlamentaarikko ei myönnä Koivistolle presidenttinä putipuhtaita papereita vaan muistelee tuimasti tämän jahkailua Baltian itsenäisyysasiassa.
Kiitos artikkelista! Olipa kiva lukea hänen ajatuksiaan 80 vuotispäivän
kynnyksellä.
Hän lopetti koulullamme, kun avioitui Hetemäen kanssa. Muistan
viimeisen koulupäivän kun annoimme hänelle suuren pellavaliinan
läksiäislahjaksi ja hän sanoi, että olemme aina tervetulleita hänen
kotiinsa. Hän hyvästeli meidät halaamalla joka ikisen erikseen.
Iso perhe josta isä oli kuollut ei ollut varaa koulunkäyntiin
Tarkkaan ottaen eihän koulu juuri mitään maksanut. Kävin samaa kansakoulua kuin Maukka ja molemmat käytiin maksutta, M tosin paljon ennen
Molemmat - eri oppikoulussa - oltiin vapaaoppilaita. Minulla oli jo ruokamaksu, mutta sain sosiaalista monot
Joulun vietin Pelastusarmeijassa, kun muuta ei ollut, siellä oli ohjelmaa
Nyt kun sijoittajana on millä mällätä, maksan takasain, etten jää velkaa. https://oma.pelastusarmeija.fi/project/joulupata-2025
Ainahan on maksettava, eikös juu.
Ylioppilaaksi ei ollut estettä köyhälläkään, jatko-opinnot muualla paikkakunnilla sitten erijuttu. Helpoin tie työelämään onnistui valtaosalla kansaa ihan perusammateissa, ilman heitä ei yhteiskunta toimi.
Sijoittaminen, kansalaiset sijoittavat jatkuvasti johonkin, ainakin elämän laatuun.
Ruotsin kielen käyttäminen neuvotelutianteissa?
On ollut säälittävää seurata noita tilanteita joissa suomalaiset yrittäävät MIELLYTTÄÄ ruotsalaisia vastapeluteitaan puhumalla "ruotsia".
Meikäläiset eivät ymmärrä vastapuolen keskinäisten, vaimeiden keskustelujen vivahteita ja olivat koko ajan alakynnessä. Tasapuolista olisi käydä neuvottelu enkuksi.
Säälittävimpiä ovat suomalaiset jotka haluavat osoittaa "osataanhan me".
Sanoo mm. useita vuosia Ruotsissa asunut suomalaisen suurehkon yrityksen ostopäällikkö.
Onneksi suomalaiset aikoinaan valitsivat kieliksemme suomen lisäksi ruotsin, eikä venäjää.
Ruotsia saamme kiittää ettemme ole osana venäjää.
RKP-rasistit käyttävät rysänkorttia etuoikeuksiensa perusteluna kekkosajalla
Nyt on sika heittää ne romukoppaan. Rasistit ja niiden etuoikeudet
Olisimme osa venäjää ellemme olisi joutuneet v. 1150 lähtien Ruotsin suojelukseen tämä on tosi..
Voi ihme. Että "Ruotsin suojelukseen"... Mitään Ruotsia ei ollut, vaan Saksasta ja Jyllannista maillemme hyökännyt goottilauma...
Silloinen Ruotsi oli olemassa
Pertikki
Usko tai älä, mutta 1150-1809 oli Suomi ja Ruotsi yhtä maata!
Sitten oltiin vähän aikaa "venäläisiä" (1809-1917) ja itsenäinen
Suomi 1917 lähtien.
Pertikki on oikeassa.
Ruotsi on maa pertikki on väärässä siinä
Et näköjään halua ymmärtää mitä tarkoitin, mikäli Ruotsalaiset olisi jättäneet tulematta Suomen maan perälle olisimme osana Venäjää.
Ratkaisevinta oli, saimme ennen v. 1809 Ruotsin kautta pohjoismaisen valtiomuodon joka kelpasi Venäjälle, autonomia oli jo puoli itsenäisyyttä kohti lopullista itsenäisyyttä.
Ei Ruotsia ole pakko hyväksyä, mutta itsenäisyytemme jonka saimme on siitä kiittäminen Ruotsia. Pohjoismaiden valtiomuoto on maailman parhaiksi osoittautunut demokratiaksi.
Emme tarvitse laitaoikeistolaista rasismia sotkemaan demokratiaamme, keskitie jokin uus'libearismi sopii minulle sitoutumattomalle.
ruotsista joka on maa ei ole mitään epäilyä
Suomen laki mm. perustuu ruotsalaiseen malliin.
Mistä sen tietää jos joskus hamassa tulevaisuudessa kaikki pohjoismaat
ovat samaa maata. Pistää arvailemaan tuo nykyisten maailman suur-
valtioiden johtohenkilöitten "kakunjako".
Mutta sitä ei meikäläinen saa olla todistamassa, menikö arvaus nappiin.
Meillä sinänsä täysjärkinen kansakoulun opettaja oli urheiluhullu. Vain kilpaurheilijat kelpasivat. Ja ne lajit olivat hiihto sekä pesäpallo. Kunto ei kehittynyt pesäpallossa, siinähän ei liikuta juuri yhtään.
Oli rikkaiden kakaroita, joita ei koulu kiinnostanut yhtään. Kuvittelivat kai että pappa betalar vielä aikuisena. Haukkuivat muita kun ei ollut viimeisen muodin mukaiset vaatteet jne. Ei niillä elämä ole helppoa ollut.
Stubb on tällainen koulu ei kiinnostanut eikä tippaakaan pyrki golfpelaajaksi papan rahoilla Usassa epäonnistui siinäkin
Sen minäkin muistan että ns, paremmista perheistä tulevat kävivät saman
luokan kahteen kertaan.
Pakkoruotsi pilasi koulunkäyntini. Muissa kielissä pärjäsin, mutta ruotsia inhosin. Kun koulu loppui heitin ruotsinkielen roskakoppaan. Pakostahan sitä jossain määrin ymmärrän, mutten ole koskaan halunnut puhua. En katso ruotsinkielisiä ohjelmia ja elokuvia tv:stä.
Oppivelvollisuusaineet ovat pakollisia, ja hyvä niin.
Marin ei osannut sanaakaan ruotsia koska hän ei ollut suorittanut oppivelvollisuutta
Kyl Sanna Marin hieman osasi, mut hänellä ei ole kielipäätä oikein, lupasi kyllä opiskella lisää.
On hyvä purkaa vanhat kaunat ja katkeruudet pois mielestä, kun ne ovat näin monia vuosia olleet painolastina.
Onhan se ollut aihe alemmuuskompleksiin joka näkyy palstalla.
Hyvä oppilas on saanut kiitosta, onko varakkaat vanhemmat suojelleet lasta, sitä ei kukaan ole täällä kertonut.
Köyhyys ei tarkoita sitä, että lapsi on tyhmä.
Köyhän perheen lapset ovat oppineet siihen, ettei kaikkea saa, ei kaikki tule valmiina lusikkaan, vaan kaiken eteen on itse uhrauduttava ja se opettaa kunnioittamaan muita, koska varattomuus on ollut - 50 - 60 luvulla yleisempää kuin rikkaus.
Vertaistensa rinnalla kasvu lapsesta nuoruuteen, on rikkaus on josta olen ylpeä.
En ole tuntenut olevani muita huonompi, en ole kasvatuksella alistettu, vaan rakkaudella köyhissä olosuhteissa kasvatettu.
Koulumuistoissa parhaan oppilaan valinta on osunut kohdalleni yhtä monta kertaa kuin varakaan perheen luokkatoverille. Olimme naapureita, kasvoimme yhdessä ja traumoja ei ole ollut.
Jättäkää jo koulustressi. Nyt on kaikilla aikaa nautti elämästä ja se monista rikkauksista. Mukavia eläkeläisten päiviä, kun kouluun ei ole pakko palata.
Minulla ei ollut koululle mitään odotuksia, joten en muista nimenomaisesti pettyneeni siihen.
Tökeröähän on meno Suomessa ollut aina kaikinpuolin. Itselleni kouluaika, lapsuus ja nuoruus yleensäkin, oli henkisesti vaikeaa ja raskasta. Vanhempani eivät yhtään piitanneet. Eikä yhteiskunta, vaikka viimeistäänkin sen olisi pitänyt. Jäin kaikessa yksin.
Ikävä kuulla. Yhteiskunnnan avusta sen verran
että se piittasi Maukasta niin, että sodan jälkeen (M oli pikakivääriampuja, ei siis kaukopartiomies kuten joskus naistenlehdet kertovat) rikospoliisit olivat oven takana meidän naapurissa Kerttulinkadulla tulossa pidättämään, koska Koivisto ei ollut (muka) palauttanut manttelitakkia valtiolle, joten hän joutui kuulusteluihin Suurtorille eli sinne mistä joulujuhla televisioidaan, jotenkin asia selvisi ilman vankilaa
Maukalla ei ollut vaatteita, kun kaikki piti palauttaa, mutta hän oli tuonut rintamalta harmaan venäläisen telttakankaan, jonka värjäsi mustaksi ja teetti niistä pussihousut, jotka repesivät heikon langan ja kovan kankaan takia haaroista kuoroharjoituksissa, mutta hän sai onneksi salkun eteen näkösuojaksi
Minua yhteiskunta auttoi siten, että sosiaalihuollon virkailija tuli kotiin vaatimaan,
että koulu on lopetettava keskikouluun, ettei tule turhaa kulunkia
Kuten kerroin, kolme vuotta tästä minulta loppuivat ällät kesken ylioppilaskokeissa, silloin sai vain kuusi
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19192403/#comment-139140796
Jäitkö poloinen ukotta?
En. En, poloinen, jäänyt.
Katselen tallenteistani elokuvaa "Pikku Ilona ja hänen karitsansa" joka on kait 1950-luvun lopulla kuvattu. Eli itsekin olen jokseenkin tuota tai hiukan nuorempaa ikäluokkaa.
Katselen noiden lastenkotilasten leikkejä, mutten itse muista tuollaisia laulaen piirissä kävelyjä, taputuksia, pyörähdyksiä ja kyykkyyn meno-leikkejä. Lapsilaumoja kuvataan aina myös yhdessä kovaan ääneen mölyävinä.
Onko muilla muistikuvia tuollaisesta lapsuudesta? Ehkä hyvin pienenä, n. 3-4-vuotiaana "lastentarhassa" saatettiin leikkiä ringissä jotain taputuksia, mutten kyllä isompana, jopa kouluikäisenä tuollaista muista. En myöskään muista mitään kuoromylvintää. Muistaako muut?
Katsoin myös sen, tietoa sain et, oli leikattu Ilonan äidin kuolema pois, koska olisi ollut pikkulapsille liian pelottava nähdä, tämähän oli kuitenkin lapsille tarkoitettu elokuva. Ilonan näyttelijä meni naimisiin jonkun ulkomaalaisen kanssa, muutti Hollantiin ja kuoli vain 33 vuotiaana, ei tietoa mihin. Surullista.
Lueskelin netistä, että olisi kuollut auto-onnettomuudessa, "epäselvissä olosuhteissa"...