Kolumni: USA tukee avoimesti Euroopan Venäjä-mieliisiä

Yhdysvallat tukee nyt avoimesti Euroopan Venäjä-mielisiä.Vastikään julkaistu Yhdysvaltojen turvallisuusstrategia ryöpyttää liberaaliin demokratiaan uskovaa Eurooppaa. Sen ei pitäisi olla suuri yllätys, sillä Trumpin hallinto on tukenut Euroopan laitaoikeistoa läpi vuoden.

Yhdysvaltojen vara­presidentti J. D. Vance järisytti Eurooppaa viime helmi­kuussa Münchenin turvallisuus­kokouksessa pitämässään puheessa.

Hän julisti liberaalit voimat vaaraksi Euroopan demokratialle ja sanan­vapaudelle. ”Uhka sisältä” oli Vancesta suurempi uhka kuin Kiina tai Venäjä.

Euroopan valta­eliitti kuunteli yleisössä hiukset pystyssä.

Pian puheensa jälkeen Vance lähti Münchenin kokous­hotellista tapaamiseen, josta ei ollut tiedotettu etukäteen. Hän lähti tapaamaan Saksan AfD-puolueen johtajaa Alice Weidelia.

Saksan kotimaantiedustelun mukaan AfD eli Vaihtoehto Saksalle -puolue on kumouksellisen äärioikeistolainen. Muut parlamenttipuolueet eivät suostu yhteishallituksiin sen kanssa.

Vancen ja Weidelin tapaaminen osui merkittävään hetkeen.

Saksan liittopäivävaalit olivat edessä seuraavalla viikolla. Samaan aikaan Elon Musk rummutti AfD:tä omilla kanavillaan. Vielä silloin Musk kuului Donald Trumpin lähipiiriin.

AfD jäi vaaleissa toiseksi suurimmaksi. Friedrich Merzin oikeistokonservatiivit voittivat, mutta pienemmällä erolla kuin mitä mielipidekyselyt olivat ennakoineet.

Saksan ja Yhdysvaltojen suhteissa oli alkanut uusi aika. Saksan tärkeimmän liittolaismaan hallinto tuki avoimesti puoluetta, jota valtaan noussut Merzin hallitus piti uhkana Saksan demokratialle.

AfD on sattumoisin myös avoimen Venäjä-mielinen.

puoluejohtaja Alice Weidel sanoo, että AfD on nyt Saksassa se puolue, jolla on suhteet kunnossa sekä Washingtoniin että Moskovaan. Puolue kannattaa kaasukaupan palauttamista Venäjän kanssa ja arvostelee tukea Ukrainalle.

Puolueen toinen puheenjohtaja Tino Chrupalla ei marraskuussa antamassaan tv-haastattelussa suostunut nimeämään Venäjää uhaksi Saksalle.

Merkittävä osa AfD:n tuesta tulee entisen Itä-Saksan alueelta, jossa on paljon ymmärrystä Venäjälle. Yhdysvaltoihin ja Natoon on sen sijaan suhtauduttu epäluuloisesti.

Muutama päivä Vancen Münchenin-puheen jälkeen kävin vielä viimeisessä AfD:n vaalitilaisuudessa itäisen Saksan Erfurtissa.

Aiemmin AfD:n marsseilla oli näkynyt lähinnä Venäjän lippuja Saksan lippujen rinnalla. Nyt lippujen rinnalle oli ilmestynyt trumpilaisen Maga-liikkeen tunnuksia.

Suomi on katsonut USA:n käänteen ohi.
AfD:n kannattajat kertoivat tilanneensa Trump-lippikset netistä heti Vancen puheen jälkeen.

He näkivät muutoksen, jota moni muu Euroopassa ei halunnut uskoa todeksi.

Viime viikolla Yhdysvaltojen hallinto julkaisi kansallisen turvallisuusstrategian. Sisältö nosti Euroopassa karvat pystyyn, koska siinä Yhdysvallat sanoo suoraan kantansa Euroopan sisäiseen kehitykseen.

Dokumentissa Eurooppa saa hyvin samanlaista ryöpytystä kuin Vancen puheessa kuultiin jo alkuvuodesta. Yhdysvaltojen hallinnon mukaan sivilisaatio on vaarassa pyyhkiytyä Euroopassa pois. Syinä ovat nykyinen politiikka ja maahanmuutto. Yhdysvallat ylistää strategiapaperissa Euroopan ”patrioottisia puolueita”.

Strategiapaperin sisältö oli tuskin suuri yllätys. Tuki Euroopan kumouksellisille laitaoikeiston puolueille on täysin avointa. Yhdysvaltojen nykyinen hallinto ei jaa samaa arvomaailmaa Euroopan liberaaliin demokratiaan uskovien valtapuolueiden kanssa.

Yhdysvaltojen aatteellinen käänne on nähty Suomessakin, mutta siitä on katsottu selvästä syystä ohi. Eurooppa on yrittänyt pitää Trumpin hallinnon Ukrainan tukena ja Yhdysvallat sitoutuneena Natoon.

Trumpin hallintoa sen sijaan kiinnostaa palauttaa taloussuhteet Venäjään, aivan kuten Saksan AfD:täkin. Hintana saattaa olla Ukrainan suvereniteetti.

Samaan aikaan taustalla kytee jo valmistautuminen uuteen aikaan Euroopassa.

Tällä viikolla ryhmä AfD:n kansanedustajia matkustaa Yhdysvaltoihin tapaamaan trumpilaisia vaikuttajia. Matkan tavoitteena on oppia, miten laitaoikeisto voisi voittaa vaalit myös Euroopassa.

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011657752.html