Ilmastokiima loppui kuin kanan lento

Robert Fico julkaisi X:ssä viestin, jossa kuusi EU-maan pääministeriä vaatii Euroopan komission puheenjohtajalta Ursula von der Leyeniltä muutosta unionin ilmastopolitiikan suuntaan. Yhteisessä kirjeessä pääministerit peräänkuuluttavat ”realistisempaa” lähestymistapaa ja eurooppalaisen teollisuuden suojelua.
Kirjeen allekirjoittajina ovat Bulgarian pääministeri Rossen Jeliazkov, Italian pääministeri Giorgia Meloni, Tšekin pääministeri Petr Fiala, Puolan pääministeri Donald Tusk, Unkarin pääministeri Viktor Orbán sekä Slovakian pääministeri Robert Fico.
Pääministerien mukaan EU:n viimeaikaiset keskustelut kilpailukyvystä ja ilmastolainsäädännön uudistamisesta osoittavat, että unionin on luovuttava ”ideologisesta dogmatismista”, joka heidän mukaansa on ajanut kokonaisia tuotannonaloja ahdinkoon ilman merkittävää vaikutusta globaaleihin päästöihin.
Kirjeessä korostetaan teknologianeutraaliuden periaatetta. Pääministerien mukaan hiilineutraaliuteen ei ole yhtä ainoaa ratkaisua, ja yhden teknologian pakottaminen tukahduttaa tutkimusta, innovaatiota ja tervettä kilpailua. Erityisen kriittisessä asemassa heidän mukaansa on eurooppalainen auto- ja autokomponenttiteollisuus, joka kärsii nykyisestä sääntelystä.
Johtajat vaativat, että EU:n henkilö- ja pakettiautojen CO₂-päästörajoja koskevan asetuksen tulevassa tarkistuksessa tunnustetaan myös vuoden 2035 jälkeen ladattavien hybridien, polttokennoteknologian sekä niin sanottujen toimintamatkan pidentimellä varustettujen sähköautojen rooli. Lisäksi kirjeessä vaaditaan uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden, mukaan lukien biopolttoaineiden, tunnustamista hiilineutraaleiksi jo ennen vuotta 2035.
Raskaiden ajoneuvojen osalta pääministerit ehdottavat kohdennettuja muutoksia päästöstandardeihin, jotta valmistajat voivat saavuttaa tavoitteensa ilman merkittäviä sakkoriskejä. He suhtautuvat kriittisesti myös EU:n suunnitelmiin viherryttää yritysautokantoja mahdollisilla uusilla nollapäästöajoneuvokiintiöillä, joiden he katsovat lisäävän byrokratiaa ja heikentävän erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä.

Kirjeen mukaan EU:lla on jo käytössään tehokkaita keinoja ajoneuvoliikenteen päästöjen vähentämiseksi, ja tulevien aloitteiden tulisi keskittyä hyviin käytäntöihin, verokannustimiin ja tukiohjelmiin teknologianeutraalia linjaa noudattaen.

Pääministerit varoittavat, että Euroopan autoteollisuus ja EU:n ilmastopolitiikka ovat käännekohdassa. Ilmastotavoitteita voidaan heidän mukaansa edistää tehokkaasti, mutta ei hinnalla, joka romuttaa eurooppalaisen teollisuuden.

Tuhoa päin olemme menossa näitten saastuttavien tehtaitten ja autojen kanssa.
Imastonmuutos on tosi asia. Katdokaa ulos ja muistelkaa miten oli vielä joulukuut 70-80 luvulla ja sitä ennen.

Höpö höpö.

Paljonko Venäjä-Ukraina sota on huonontanut ilmanlaatua Euroopassa?Vihavasemmiston mielestä ei minkään vertaa verratuna lehmien röyhtäilyyn ja sikojen piereskelyyn ?

(Joulukalenteri G: Youtube Kokkolan autohuolto)

Saksassa onkin huoli autoteollisuuden työpaikoista ja siksi tilanne muuttuu noin.
Itse ilmastoasia ei muuksi muutu ja silloin he tarvitsevat muita toimia ja nekään ei tule ilmaiseksi, mutta auto asia on niin helppo tavalliselle kansalle ajatella, vaikka asia tulee heille maksamaan toista kautta.
Voidaan verrata vaikka Suomeen ja näitä Persujen äänestäjiä joille bensan ja oluen hinta oli se ratkaiseva tekijä miksi he antoivat äänensä Persuille ja nyt se on tullut heille monta kertaa kalliimaksi kun Persut kusettivat ja rokottavat juuri tuota yksinkertaista ja köyhempää kansanosaa oikein huolella.

Näkeehän tuo sokeakin, että ilmasto on lämmennyt. Eikä sitä voi krskeyttää millään tavalla. Tuhoon on maapallon asukkaat tuomittu jo 100 vuoden kuluttua.

Persujen lento loppui samalla tavalla.

Eipä ensimmäistä kertaa tuon kanan lento. Mediauskoivaisille keksitään uusia valheita.
24.2.2022 yhtäkkiä loppui rättien käyttö ja rokoteaihe katosi mediasta. Saiko Kreml Noobelin palkinnon pandemian voittamisesta? )))

Meillä kiimat jatkuu, koira on taas kiimassa ja emäntä on häröllään myös. Taidan lähteä tallitytön luokse ratsastamaan 🫡

Miksikähän suurin osa maapallon ihmisistä asuu lämpöisissä maissa, ovat oloonsa tyytyväisiä, täällä ilmastohumpuukit lyövät rumpua.

Nykyisen Saksan alueella kasvoi aikoinaan trooppista sademetsää, silloin ei ollut vielä edes pyörää keksitty.

Saksalaiset insinöörit eivät vaan osaa valmistaa kunnon autoja,siitä on kysymys.

MITÄ! MITÄ! MITÄÄH!!

Miksi google ei löydä YLEn uutista asiasta:

Metsälehti 15.12.2025
https://www.metsalehti.fi/uutiset/luken-uusin-tarkistuslaskenta-metsat-ovatkin-olleet-koko-ajan-hiilinielu-2/

Järki palaa onneksi maailmaan

Kaikki aatteet jotka eivät perustu faktoihin katoavat ajan myötä paitsi uskonnot, kommunismi ja vihervaleet terve menoa.

Saksa tukee omaa autoteollisuuttaan.. Nykyään sotateollisuus on suuressa nousussa, mutta vihreät eivät sitä vastusta, vaikka sieltä tulee suurin ilmaston pilaaminen. Niin aina on, tarkoitus pyhittää ajattelun ja keinot.

Holoseeni on nykyinen geologinen aikakausi, joka alkoi ilmaston lämmetessä viimeisimmän jääkauden jälkeen noin 11 560 kalenterivuotta sitten (noin 9 600 eaa.). Holoseenia edelsi pleistoseeni (2,588 miljoonaa – 11 560 vuotta sitten), jonka aikana kylmät jääkaudet (glasiaalit) ja niiden väliset interglasiaalit (lämpökaudet) vuorottelivat pohjoisilla alueilla. Holoseeni on viimeisin interglasiaali. Holoseenin alkupuolella jää vetäytyi laajoilta alueilta, ja sen tilalle kuivalle maalle kasvoi ensin matalia ruohoja, kukkia ja pensaita käsittävä tundrakasvillisuus, sitten koivuja ja lopulta mäntyjä. Holoseenin keskivaiheilla oli nykyistä lämpimämpi jakso.Holoseenin ilmasto on vaihdellut jaksollisesti, ja lämpötilan muutokset ovat olleet huomattavia myös viimeisen tuhannen vuoden aikana. Euroopassa nykyistä lämpimämpää oli etenkin vuosina 1150–1300. Tällöin Islanti ja Grönlanti asutettiin, ja Grönlannissa pystyttiin viljelemään vehnää alueella, joka ilmaston myöhemmin viilennyttyä muuttui arktiseksi. Myös Islannissa voitiin harjoittaa maanviljelyä alueilla, joille myöhemmin levisivät jäätiköt. Lyhyttä lämmintä kautta seurasi viileä ajanjakso, jota kutsutaan pieneksi jääkaudeksi. Se kesti noin 1400–1900. Tuolloin jäätiköt etenivät sekä Norjassa että Alpeilla. Esimerkiksi Lontoossa Thames-joki jäätyi tuolloin pitkiksi ajoiksi talvisin ja joen jäällä vietettiin Frost Fairs -markkinoita, jotka olivat suurimmillaan 1800-luvun alkupuolella.Lämmin ja kostea atlanttinen kausi oli noin 9 220–5 660 vuotta sitten. Suomen ilmasto oli silloin nykyistä merellisempi. Holoseenin lämpöhuippu saavutettiin noin 6 900–6 400 vuotta sitten. Silloin oli koko maapallon alueella keskimäärin 0,5–2 astetta nykyistä lämpimämpää. Pohjois-Siperiassa kesät lämpenivät kuitenkin 2–6 astetta. Tätä holoseenin lämpimintä kautta kutsutaan mm. holoseenin ilmasto-optimiksi, hypsitermaaliksi, altitermaaliksi, holoseenin optimiksi ja holoseenin megatermaaliksi. Ilmasto viileni keskiajan jälkeen (1350–1900). Ajanjaksoa kutsutaan pieneksi jääkaudeksi. Sen aikana lämpötila vaihteli mm. tulivuorenpurkausten ja auringon aktiivisuudessa tapahtuneiden pienten muutosten takia. Ilmasto oli keskimääräistä viileämpää vuosina 1550–1680 ja toisaalta kylmempää vuonna 1739. 1700-luvun lopulla ilmasto jälleen lämpeni, kun taas vuosina 1850–1890 oli jälleen kylmempi jakso.

Vasemmisto pöllyyttää jauhoja ettei aurinkoa näy. Kjäh kjäh..