Mä en tiedä mikä mun on. Oon 17 enkä oo seurustellu kenenkään kanssa. Ei se mua haittaa, mutta mua haittaa se, kun minulla olisi ollut muutamia todella hyviä vaihtoehtoja. Heidän kanssaan on pystyny puhumaan kaikki asiat halki ja todella tulemaan kunnon ýstäviksi, mikä tarkoittaa aivan jotain muuta kuin kaveri. Tää ei sitten tarkota et rakastuisin jokaiseen vastaantulijaan X). Katsokaas, jos nyt olisin hyvin syvästi ihastunut, sitten kun kaikki ois "valmiina" eli kumpikin valmiit seurusteleen, niin alan perääntyyn. Oon kokenut tän jo monta kertaa. Otan etäisyyttä olemalla yksikseni vastaamatta viesteihin ja puheluihin. Ystäväni aina huolestuvat jos en vastaa ja he miettivät syytä itsestään, että miksi "kartan" häntä. Nyt minulla on rakastettava ystävä, jonka kanssa haluaisin jakaa tulevaisuuttani, yöt ja päivät. Todella rakastan häntä, mutta miten uskallan ottaa seuraavan askeleen?
pelkäänkö?
jellona
1264
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jos vaikka puhuisit sen tyypin kanssa. Sanoisit sille, että pelkäät ottaa seuraavan askeleen, vaikka rakastatkin häntä, kyllä te ton asian saatte selvitettyä.