nais kuskit

vasta olen hankkimassa korttia,pyörä on tosin jo perheeseen ostettu. Odotan kiihkeästi että pääsen pyörän selkään ja tielle, ja tottakai se varmaan aluksi tulee olemaan 'vaikeaa' mutta siinähän sitä oppii :)

Omia tuntojani tutkiskellen: jännittävää, vapaata, rentouttavaa, vaarallista, kiehtovaa

Ei kai tuntemukset ole siitä kiinni, millainen lastentekovekotin jalkojen välistä löytyy?

Jos mopoilu ei olisi hauskaa, kuka viitsisi ajaa? Pelko tulee tilanteen mukaan, samoin vaikeus. Yleisimmin ajaminen on upeaa, mahtavaa hienoa ja hauskaa - ja pelottavasta tai vaikeasta tilanteesta selviäminen vain lisää positiivisia fiiliksiä. Eikös näin ole myös teillä jormakkailla?

niin kyllä se meilläkin värähtää, niin kuin teikäläistenkin pussukoissa :)

kyllähän moni nainen parempi kuski on, kuin mies, ja harjoittelun jälkeen varmaan jokainen, kun ei ole asennevammaa korvienvälissä. Naisten kolaritkin ovat yleensä pientä maalin raaputtelua, kun miehet vääntävät ruttua runkoputkia myöten.

Kyllä se moottoripyöräily naisellekin on hauska ja vapauttava harrastus. Siitä kertoo mielestäni jo sekin, että monet naiset ensin takapenkillä istuttuaan hankkivat kortin ja sitten alkavat itse ajaa pyörää. Ja siitä se riemu sitten syntyykin! Seuraava pärähdys onkin sitten oman pyörän hankkiminen... Parasta on lähteä ajelemaan hyvien kavereiden kanssa, joilla sattuu olemaan suht samanlainen ajotyyli.
Vaikeitakin hetkiä on tullut koettua, kun monen viikon Euroopan reissun jälkeen ohjaaminen alkaa olla rankkaa ainaisen väsymyksen takia. Mutta kun siitä on selvinnyt ja levännyt niin mikään ei voi voittaa sitä tunnetta, minkä moottoripyöräily herättää. Unohtumattomin reissu oli Alppien ylitys pyörillä. Fysiikka oli kovilla ja tiukat käkkyräpätkät jyrkkine nousuineen ja laskuineen pelotti, mutta selvittiin!