Jeesuksen syntymäpäivä lähestyy Mikä tuli Jumalasta ja mikä on aikamme Jeesus ja mitkä olivat opetuksensa?
Pari sataa vuotta sitten talonpoika eli onnellista elämäänsä iltarukouksineen ja riitteineen. Herätysliikeet tulivat kertomaan "miten asiat oikeasti ovat" ja kirkosta tuli instituutio jossa on vallan elementit. Pieni ihminen löysi "synnin määritelmät" ja näin alkoi matka jossa jaoteltiin "uskovaiset ja ei-uskovaiset". Jumalaa "hukattiin" urakalla, mutta tänä jouluna se löytyy
Tämän päivän Jeesuksia ovat vielä kärsivät narkomaanit ja pultsarit. Se mikä on heidän kärsimyksensä on meidän voittomme. Paskaiset neulat puistoissa ovat itseasiassa meidän kiimamme roiskeita siitä, mihin pyrimme välittämäti siitä mitä "lähimäiselle kuuluu". Jokaiset varastetut autostereot ja polkupyörät ovat Jumalan avunhuutoja... Jumala tarvitsee apua. Jumala tarvitsee apua rakentaakseen parempaa maailmaa ja poikansa roikkuvat ristillä lehtiotsikoissa ja kauppakeskuksien lämpöpuhaltimien alla pakkas-öinä. KUKA AUTTAA SIIS JUMALAA!?? Kuka on valmis uhraamaan hetken tuohon oivallukseen, ja siitä juontuvaan tekoon?
Yhteen ainoaan tekoon kävellä vielä kärsivän luokse ja puristaa kädestä ja sanoa: "Sinä olet yhtä tärkeä kuin minä", TAI vielä vaativammin: Tehdä jokin teko tuosta oivalluksesta.
ME OSTAMME LAHJOJA TOISILLEMME itseasiassa juuri huonon omantuntomme verran. Me ostamme syntejämme anteeksi niinkin jaloilla teoilla kuin ostamalla lahjoja toisillemme.
Me saamme lahjoja ja me jaamme niitä. Joulupukista on tullut huono omantuntomme. Huorapukki! Hahaaa.... nyt ymmärrän joulun sanoman armon vuonna 2025... laitan lehti-ilmoituksen pukkipalvelusta ja lähden KIERTÄMÄÄN! Autokatokseen jätetyt lahjasäkit ajan Pajarilaan ja pultsarit repivät silkkialuspaidoista itselleen alushousuja, puhdistavat hajuvesillä paleltumista aiheutuneet haavansa ja hassuista paksuista "hahmo-aamutossuista" he tekevät roudarin teipillä pyörittämällä itselleen talvikenkiä.
Menen siis asuntoon.. eteisessä perheen "pää" supattaa että ne on siellä autokatoksessa... puristan "isää" jalkojen välistä ja sanon että ei niitä nyt tänä jouluna ole... ja että vedän nyt tämä shoun toisella lailla.. tiedän kyllä mitä olet näillä tehnyt. Sattuu kuulemma Kivaa... kysyn että mitä mieltä olet sattuiko päivänsakaria kun lyötiin naulat käsistä läpi.. sinun takiasi? Olen laskenut lahjat.. pikku Pekka olisi saanut eniten(lue vähiten). Isä ja äiti on ostanut yhteiselle pojalleen eniten mutta äidin edellisestä avioliitosta olevalle pojalle hieman vähemmän koska poika "on jo niin iso".
Lyön kynttilän pöytään ja otan lapset syliin. Tällä pukilla ei olekkaan kiire... äidin nurinpäin hyllyssä oleva kännykkä vilkuttaa puhelua hyllyssä ja otan puhelimen...
"Emmi soittaa", vastaan puhelimeen sanomatta sanaakaan ja miesääni toivottaa hyvää joulua tonttutytölle. Kukaan ei puhu mitään ja äiti menee parvekkeelle tupakalle huomattuaan että kaikki ei ole "kunnossa".
Isä itkee sohvalla salaa... nostan lapset isän syliin mutta eivät viihdy. Äiti on jäänyt kielestään kiinni parvekkeen kaiteeseen ja menen pelastamaan... viattomassa tonttutytön hameessaan hän on hyvin uskottava.. puhisen totuuksia korvaansa: "Tiedän kyllä mitä olet tehnyt tuolla kielelläsi". Kieli irtoaa jäätyneestä kaiteesta ja menemme sisälle. Isällä ja äidillä on tässä salaisuutensa jonka tiedän ja tietävät että voin ne paljastaa. Äiti yrittää ottaa lapsia syliinsä mutta karkaavat keittiöön. Täräytän äidin syliini olohuoneessa ja pyydän laulamaan joululaulua... äiti kieltäytyy mutta muistutan tulleesta puhelusta ja siitä että "ei se kieli vahingossa parvekkeen jäiseen kaiteeseen kiinni jäänyt.. että nämä ovat merkityksiä".
Äiti alkaa laulamaan ja isän silmät pullistuvat päästä... nyökkään isää jalkojen väliinsä päin...
Lapset kirmaltavat kysymään miksi jääkaapissa on niin paljon viinaa... sanon että siksi että niillä saatte leikkiä merta vessanpöntössä.. että kun ne kaataa sinne ja vetää niin tulee hyvä tonttu ja saatte lahjoja.. lapset juoksevat kirmaltaen ilon huudahdusten täyttäessä kodin ja kaatavat viinat pöntöstä... Sanon isälle ja äidille: "kuunnelkaa tuota lasten iloa, olen niin onnellinen juuri tästä, että voisin heittäytyä tuohon lattialle itkemään". Äiti katsahtaa minuun päin.. sanon "Mutta en nelinkontin". Äiti kääntää nopeasti päänsä ja isä harppoo ovesta pihalle. Lapset kiskovat viinoja vessanpöntöstä ja ilo on ylimmillään. Äiti vetää valkoiset sukkahousut jalastaan ja pikkuhousut perässä ja istahtaa syliini. Katson häntä ja komennan housut takaisin jalkaan. Ei tahdo laittaa ja nyt ovensuuhun ilmestyy päihdehoidosta lomalle tullut äidin exxä.. yhteinen poikansa juoksee isänsä syliin ja ensimmäinen rakkaus nähdään tässä talossa. Äiti kiskoo tonttusukkiksiaan jalkaan onnistumati säikähdyksestään johtuen, sukkikset repeävät ja jalat tulevat polvien kohdalta ulos.. sukkahousuista jää eräänlaiset sortsit joista "jalkateräosuudet roikkuvat polvien kohdalta"...
Pari sataa vuotta sitten talonpoika eli onnellista elämäänsä iltarukouksineen ja riitteineen. Herätysliikeet tulivat kertomaan "miten asiat oikeasti ovat" ja kirkosta tuli instituutio jossa on vallan elementit. Pieni ihminen löysi "synnin määritelmät" ja näin alkoi matka jossa jaoteltiin "uskovaiset ja ei-uskovaiset". Jumalaa "hukattiin" urakalla, mutta tänä jouluna se löytyy
Tämän päivän Jeesuksia ovat vielä kärsivät narkomaanit ja pultsarit. Se mikä on heidän kärsimyksensä on meidän voittomme. Paskaiset neulat puistoissa ovat itseasiassa meidän kiimamme roiskeita siitä, mihin pyrimme välittämäti siitä mitä "lähimäiselle kuuluu". Jokaiset varastetut autostereot ja polkupyörät ovat Jumalan avunhuutoja... Jumala tarvitsee apua. Jumala tarvitsee apua rakentaakseen parempaa maailmaa ja poikansa roikkuvat ristillä lehtiotsikoissa ja kauppakeskuksien lämpöpuhaltimien alla pakkas-öinä. KUKA AUTTAA SIIS JUMALAA!?? Kuka on valmis uhraamaan hetken tuohon oivallukseen, ja siitä juontuvaan tekoon?
Yhteen ainoaan tekoon kävellä vielä kärsivän luokse ja puristaa kädestä ja sanoa: "Sinä olet yhtä tärkeä kuin minä", TAI vielä vaativammin: Tehdä jokin teko tuosta oivalluksesta.
ME OSTAMME LAHJOJA TOISILLEMME itseasiassa juuri huonon omantuntomme verran. Me ostamme syntejämme anteeksi niinkin jaloilla teoilla kuin ostamalla lahjoja toisillemme.
Me saamme lahjoja ja me jaamme niitä. Joulupukista on tullut huono omantuntomme. Huorapukki! Hahaaa.... nyt ymmärrän joulun sanoman armon vuonna 2025... laitan lehti-ilmoituksen pukkipalvelusta ja lähden KIERTÄMÄÄN! Autokatokseen jätetyt lahjasäkit ajan Pajarilaan ja pultsarit repivät silkkialuspaidoista itselleen alushousuja, puhdistavat hajuvesillä paleltumista aiheutuneet haavansa ja hassuista paksuista "hahmo-aamutossuista" he tekevät roudarin teipillä pyörittämällä itselleen talvikenkiä.
Menen siis asuntoon.. eteisessä perheen "pää" supattaa että ne on siellä autokatoksessa... puristan "isää" jalkojen välistä ja sanon että ei niitä nyt tänä jouluna ole... ja että vedän nyt tämä shoun toisella lailla.. tiedän kyllä mitä olet näillä tehnyt. Sattuu kuulemma Kivaa... kysyn että mitä mieltä olet sattuiko päivänsakaria kun lyötiin naulat käsistä läpi.. sinun takiasi? Olen laskenut lahjat.. pikku Pekka olisi saanut eniten(lue vähiten). Isä ja äiti on ostanut yhteiselle pojalleen eniten mutta äidin edellisestä avioliitosta olevalle pojalle hieman vähemmän koska poika "on jo niin iso".
Lyön kynttilän pöytään ja otan lapset syliin. Tällä pukilla ei olekkaan kiire... äidin nurinpäin hyllyssä oleva kännykkä vilkuttaa puhelua hyllyssä ja otan puhelimen...
"Emmi soittaa", vastaan puhelimeen sanomatta sanaakaan ja miesääni toivottaa hyvää joulua tonttutytölle. Kukaan ei puhu mitään ja äiti menee parvekkeelle tupakalle huomattuaan että kaikki ei ole "kunnossa".
Isä itkee sohvalla salaa... nostan lapset isän syliin mutta eivät viihdy. Äiti on jäänyt kielestään kiinni parvekkeen kaiteeseen ja menen pelastamaan... viattomassa tonttutytön hameessaan hän on hyvin uskottava.. puhisen totuuksia korvaansa: "Tiedän kyllä mitä olet tehnyt tuolla kielelläsi". Kieli irtoaa jäätyneestä kaiteesta ja menemme sisälle. Isällä ja äidillä on tässä salaisuutensa jonka tiedän ja tietävät että voin ne paljastaa. Äiti yrittää ottaa lapsia syliinsä mutta karkaavat keittiöön. Täräytän äidin syliini olohuoneessa ja pyydän laulamaan joululaulua... äiti kieltäytyy mutta muistutan tulleesta puhelusta ja siitä että "ei se kieli vahingossa parvekkeen jäiseen kaiteeseen kiinni jäänyt.. että nämä ovat merkityksiä".
Äiti alkaa laulamaan ja isän silmät pullistuvat päästä... nyökkään isää jalkojen väliinsä päin...
Lapset kirmaltavat kysymään miksi jääkaapissa on niin paljon viinaa... sanon että siksi että niillä saatte leikkiä merta vessanpöntössä.. että kun ne kaataa sinne ja vetää niin tulee hyvä tonttu ja saatte lahjoja.. lapset juoksevat kirmaltaen ilon huudahdusten täyttäessä kodin ja kaatavat viinat pöntöstä... Sanon isälle ja äidille: "kuunnelkaa tuota lasten iloa, olen niin onnellinen juuri tästä, että voisin heittäytyä tuohon lattialle itkemään". Äiti katsahtaa minuun päin.. sanon "Mutta en nelinkontin". Äiti kääntää nopeasti päänsä ja isä harppoo ovesta pihalle. Lapset kiskovat viinoja vessanpöntöstä ja ilo on ylimmillään. Äiti vetää valkoiset sukkahousut jalastaan ja pikkuhousut perässä ja istahtaa syliini. Katson häntä ja komennan housut takaisin jalkaan. Ei tahdo laittaa ja nyt ovensuuhun ilmestyy päihdehoidosta lomalle tullut äidin exxä.. yhteinen poikansa juoksee isänsä syliin ja ensimmäinen rakkaus nähdään tässä talossa. Äiti kiskoo tonttusukkiksiaan jalkaan onnistumati säikähdyksestään johtuen, sukkikset repeävät ja jalat tulevat polvien kohdalta ulos.. sukkahousuista jää eräänlaiset sortsit joista "jalkateräosuudet roikkuvat polvien kohdalta"...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kuka sinä oikesti olit tässä joulutarinassa, et ainankaan tuo pukki? Epäilen vahvasti että tuo äidin exxxä, muuten olisit lopsauttanut lemmensauvasi sisälle kun äiti istui hajareisin syliin.
Ihana tarina sanoi mummi kun luin tämän hänelle joulupöydässä.. Mummo oli kyllä ottanut jo ehkä muutaman lasin liikaa tai sitten kuulolaitteesta oli paristo finaalissa. Ei siinä, saattoi oikeasti tykätäkin, olihan tämä niin elämänmakuinen ja käsin kosketeltavan todentuntuinen tarina. Monet joulutarinat on niin kovin teennäisiä ja kliseistä sontaa. Tämä oli hyvä.