Udasit, yksi sikhiläisyyden epäortodoksisista suuntauksista

Udasit-liikkeen piirteet

Erakkoelämä ja askeesi: Udasit-liikkeen jäsenet elivät usein yksinkertaista ja askeettista elämää. He pukeutuivat vaaleisiin vaatteisiin ja välttivät turhaa maailmallista vaurautta. Tämä elämäntapa muistutti hindulaisen askeetin, sadhu, elämää.

Hengelliset opit: Vaikka Udasit-liike otti vaikutteita sikhiläisyydestä, sen harjoittajat omaksuivat myös hindulaisuuden elementtejä, kuten meditaation ja joogin käytännöt. He pitivät tärkeänä sielun puhdistamista ja Jumalan kanssa yhteyden luomista eristäytymällä maailmallisista huolista.

Yhteys hindulaisuuteen: Udasit-liikkeen jäsenet eivät olleet täysin erillään hindulaisista perinteistä, ja monilla Udasit-johtajilla oli voimakas side hindulaisuuden pyhiin paikkoihin ja perinteisiin. Tämä eroaa virallisesta sikhiläisyydestä, joka torjuu hindulaisuuden osan verran, erityisesti kastijärjestelmän ja joitakin rituaaleja kohtaan.

Temppelit ja pyhät paikat: Udasit-liikkeellä oli omia temppelikäytänteitään, ja sen jäsenet keskittyivät erityisesti pyhiin paikkoihin. He elivät usein monasticismissa tai luostarimaisessa yhteisössä, jossa he suorittivat rukouksia ja meditaatioita.

Anonyymi00002 kirjoitti:

Udasit-liikkeen piirteet

Erakkoelämä ja askeesi: Udasit-liikkeen jäsenet elivät usein yksinkertaista ja askeettista elämää. He pukeutuivat vaaleisiin vaatteisiin ja välttivät turhaa maailmallista vaurautta. Tämä elämäntapa muistutti hindulaisen askeetin, sadhu, elämää.

Hengelliset opit: Vaikka Udasit-liike otti vaikutteita sikhiläisyydestä, sen harjoittajat omaksuivat myös hindulaisuuden elementtejä, kuten meditaation ja joogin käytännöt. He pitivät tärkeänä sielun puhdistamista ja Jumalan kanssa yhteyden luomista eristäytymällä maailmallisista huolista.

Yhteys hindulaisuuteen: Udasit-liikkeen jäsenet eivät olleet täysin erillään hindulaisista perinteistä, ja monilla Udasit-johtajilla oli voimakas side hindulaisuuden pyhiin paikkoihin ja perinteisiin. Tämä eroaa virallisesta sikhiläisyydestä, joka torjuu hindulaisuuden osan verran, erityisesti kastijärjestelmän ja joitakin rituaaleja kohtaan.

Temppelit ja pyhät paikat: Udasit-liikkeellä oli omia temppelikäytänteitään, ja sen jäsenet keskittyivät erityisesti pyhiin paikkoihin. He elivät usein monasticismissa tai luostarimaisessa yhteisössä, jossa he suorittivat rukouksia ja meditaatioita.

Lue lisää

Suhde viralliseen sikhiläisyyteen

Udasit-liikkeellä oli alusta asti omat erityispiirteensä, mutta sen suhteet viralliseen sikhiläisyyteen olivat monivivahteisia. Alun perin se oli osa sikhiläisyyttä, mutta Guru Gobind Singh, sikhiläisyyden kymmenennen ja viimeisen elävän gurun aikana, virallisti Khalsan ja sen säännöt. Tämä merkitsi, että liikkeen noudattaminen oli enemmän keskityttävä yhteisöllisyyteen ja yhteisiin uskonnollisiin käytäntöihin, kuten langariin (yhteinen ruoka) ja viiteen K:han. Udasit-liike ei kuitenkaan hyväksynyt näitä sääntöjä samalla tavalla, vaan keskittyi enemmän henkilökohtaiseen hengelliseen etsintään ja eristäytyneisyyteen.

Keskustelu ja erimielisyydet sikhiläisyyden ja Udasit-liikkeen välillä liittyivät siihen, että Udasit-liike ei välittänyt niin paljon virallisista sikhiläisistä rituaaleista ja käytännöistä, vaan korosti enemmän sisäistä hengellistä kasvua ja omakohtaista yhteyttä Jumalaan.

Anonyymi00003 kirjoitti:

Suhde viralliseen sikhiläisyyteen

Udasit-liikkeellä oli alusta asti omat erityispiirteensä, mutta sen suhteet viralliseen sikhiläisyyteen olivat monivivahteisia. Alun perin se oli osa sikhiläisyyttä, mutta Guru Gobind Singh, sikhiläisyyden kymmenennen ja viimeisen elävän gurun aikana, virallisti Khalsan ja sen säännöt. Tämä merkitsi, että liikkeen noudattaminen oli enemmän keskityttävä yhteisöllisyyteen ja yhteisiin uskonnollisiin käytäntöihin, kuten langariin (yhteinen ruoka) ja viiteen K:han. Udasit-liike ei kuitenkaan hyväksynyt näitä sääntöjä samalla tavalla, vaan keskittyi enemmän henkilökohtaiseen hengelliseen etsintään ja eristäytyneisyyteen.

Keskustelu ja erimielisyydet sikhiläisyyden ja Udasit-liikkeen välillä liittyivät siihen, että Udasit-liike ei välittänyt niin paljon virallisista sikhiläisistä rituaaleista ja käytännöistä, vaan korosti enemmän sisäistä hengellistä kasvua ja omakohtaista yhteyttä Jumalaan.

Lue lisää

Udasit-liikkeen vaikutus

Vaikka Udasit-liikkeen merkitys on nykyään vähemmän korostunut verrattuna esimerkiksi Khalsan vaikutukseen sikhiläisyydessä, sillä oli merkittävä rooli sikhiläisyyden alkuvuosina. Se myös vaikutti sikhiläisten pyhien miesten (gurujen) ja askeettien ajattelutapoihin.

Vaikka Udasit-liikkeen asema ei ole enää yhtä vahva nyky-Sikhiläisyydessä, se on edelleen osa sikhiläisen uskonnon historiaa ja perinteitä, ja sen vaikutus näkyy esimerkiksi sikhiläisten pyhissä paikoissa ja joidenkin sikhiläisten yhteisöjen hengellisissä käytännöissä.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Udasit-liikkeen vaikutus

Vaikka Udasit-liikkeen merkitys on nykyään vähemmän korostunut verrattuna esimerkiksi Khalsan vaikutukseen sikhiläisyydessä, sillä oli merkittävä rooli sikhiläisyyden alkuvuosina. Se myös vaikutti sikhiläisten pyhien miesten (gurujen) ja askeettien ajattelutapoihin.

Vaikka Udasit-liikkeen asema ei ole enää yhtä vahva nyky-Sikhiläisyydessä, se on edelleen osa sikhiläisen uskonnon historiaa ja perinteitä, ja sen vaikutus näkyy esimerkiksi sikhiläisten pyhissä paikoissa ja joidenkin sikhiläisten yhteisöjen hengellisissä käytännöissä.

Lue lisää

Sikhiläisyys on uskonto, joka syntyi 1400-luvulla Intian Punjabi-kitaroilla. Se perustuu Guru Nanak Devin opetuksiin, ja sikhiläiset uskovat, että Guru Nanak oli Jumalan lähettiläs, joka toi uuden ymmärryksen Jumalasta, elämästä ja ihmisten suhteista toisiinsa. Sikhiläisyys ei ole polyteistinen uskonto, vaan sen seuraajat uskovat yhteen Jumalaan, joka on kaikkivaltias, ikuinen ja läsnä kaikkialla.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Sikhiläisyys on uskonto, joka syntyi 1400-luvulla Intian Punjabi-kitaroilla. Se perustuu Guru Nanak Devin opetuksiin, ja sikhiläiset uskovat, että Guru Nanak oli Jumalan lähettiläs, joka toi uuden ymmärryksen Jumalasta, elämästä ja ihmisten suhteista toisiinsa. Sikhiläisyys ei ole polyteistinen uskonto, vaan sen seuraajat uskovat yhteen Jumalaan, joka on kaikkivaltias, ikuinen ja läsnä kaikkialla.

Lue lisää

Sikhiläisyyden keskeisiä piirteitä ovat:

Guru-kirjat: Sikhiläisyys perustuu pyhään kirjaan nimeltään Guru Granth Sahib, joka sisältää Guru Nanakin ja muiden sikhien gurujen opetuksia. Guru Granth Sahib on sikhiläiselle yhtä tärkeä kuin elävä guru.

Viisi K:ta: Sikhiläisillä on viisi ulkoista tunnusmerkkiä, jotka tunnetaan nimellä "Viisi K:ta" (Panj Kakke). Ne ovat:

Kesh: Pitkät hiukset (mikä symboloi Jumalan luomaa luonnon täydellisyyttä).

Kara: Teräksinen ranneke (symboloi ikuista yhteyttä Jumalaan).

Kanga: Puinen kampaa (symboloi puhtautta ja järjestystä).

Kachera: Erityiset alushousut (symboloivat itsehillintää).

Kirpan: Pieni miekka (symboloi oikeudenmukaisuutta ja puolustusta).

Yhteisöllisyys ja tasa-arvo: Sikhiläisyys painottaa vahvasti yhteisön ja tasa-arvon merkitystä. Gurut opettivat, että kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia riippumatta heidän kastistaan, sukupuolestaan tai yhteiskunnallisesta asemastaan.

Seva ja langar: Seva tarkoittaa itse vapaaehtoisesti tehtävää työtä yhteisön hyväksi, ja langar on yhteinen ruoka, joka tarjotaan ilmaiseksi kaikille, riippumatta heidän taustastaan. Sikhiläiset pyrkivät elämään myötätuntoisesti ja auttamaan toisiaan.

Sikhiläisyyteen liittyy myös ajatus siitä, että elämässä tulee keskittyä kolmeen pääperiaatteeseen:

Naam Japna: Jumalan nimen toistaminen.

Kirat Karni: Rehellinen työ ja elanto.

Vand Chakna: Auttaa muita ja jakaa omat varat.

Sikhiläisyys on siis uskonto, joka painottaa henkistä kasvua, yhteisön tukea ja oikeudenmukaisuutta.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Sikhiläisyyden keskeisiä piirteitä ovat:

Guru-kirjat: Sikhiläisyys perustuu pyhään kirjaan nimeltään Guru Granth Sahib, joka sisältää Guru Nanakin ja muiden sikhien gurujen opetuksia. Guru Granth Sahib on sikhiläiselle yhtä tärkeä kuin elävä guru.

Viisi K:ta: Sikhiläisillä on viisi ulkoista tunnusmerkkiä, jotka tunnetaan nimellä "Viisi K:ta" (Panj Kakke). Ne ovat:

Kesh: Pitkät hiukset (mikä symboloi Jumalan luomaa luonnon täydellisyyttä).

Kara: Teräksinen ranneke (symboloi ikuista yhteyttä Jumalaan).

Kanga: Puinen kampaa (symboloi puhtautta ja järjestystä).

Kachera: Erityiset alushousut (symboloivat itsehillintää).

Kirpan: Pieni miekka (symboloi oikeudenmukaisuutta ja puolustusta).

Yhteisöllisyys ja tasa-arvo: Sikhiläisyys painottaa vahvasti yhteisön ja tasa-arvon merkitystä. Gurut opettivat, että kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia riippumatta heidän kastistaan, sukupuolestaan tai yhteiskunnallisesta asemastaan.

Seva ja langar: Seva tarkoittaa itse vapaaehtoisesti tehtävää työtä yhteisön hyväksi, ja langar on yhteinen ruoka, joka tarjotaan ilmaiseksi kaikille, riippumatta heidän taustastaan. Sikhiläiset pyrkivät elämään myötätuntoisesti ja auttamaan toisiaan.

Sikhiläisyyteen liittyy myös ajatus siitä, että elämässä tulee keskittyä kolmeen pääperiaatteeseen:

Naam Japna: Jumalan nimen toistaminen.

Kirat Karni: Rehellinen työ ja elanto.

Vand Chakna: Auttaa muita ja jakaa omat varat.

Sikhiläisyys on siis uskonto, joka painottaa henkistä kasvua, yhteisön tukea ja oikeudenmukaisuutta.

Lue lisää

https://www.youtube.com/watch?v=wA0htAQJx24

Ortodoksinen pappi Hieromania Arsenius Krishna-tietoisuudesta

Anonyymi00007 kirjoitti:

https://www.youtube.com/watch?v=wA0htAQJx24

Ortodoksinen pappi Hieromania Arsenius Krishna-tietoisuudesta

Lue lisää

Voit ottaa automaattisen käännöksen käyttöön

https://www.youtube.com/watch?v=wA0htAQJx24

Anonyymi00008 kirjoitti:

Voit ottaa automaattisen käännöksen käyttöön

https://www.youtube.com/watch?v=wA0htAQJx24

Lue lisää

https://www.youtube.com/shorts/htn4ZNGCEzo

Pappi puhuu krishnaiiteista.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Voit ottaa automaattisen käännöksen käyttöön

https://www.youtube.com/watch?v=wA0htAQJx24

Lue lisää

Nykyaikana on syntynyt uusi, maailmanlaajuinen ilmiö. Kristilliset papit eri puolilta maailmaa – harvinaiset helmiä omassa yhteisössään – osallistuvat Vedojen viisaiden luennoille muistikirjat ja kynät mukanaan. He kuuntelevat tarkkaavaisesti ja tekevät muistiinpanoja, jotta voisivat vastata seurakuntalaistensa kysymyksiin, sillä Vedat tarjoavat vastauksia niihin kysymyksiin, joihin kristinusko ei yllä. Kun ymmärrät Vedat, ymmärrät myös muita uskontoja, sillä Vedojen viisaus on universaalia.

Anonyymi00012 kirjoitti:

Nykyaikana on syntynyt uusi, maailmanlaajuinen ilmiö. Kristilliset papit eri puolilta maailmaa – harvinaiset helmiä omassa yhteisössään – osallistuvat Vedojen viisaiden luennoille muistikirjat ja kynät mukanaan. He kuuntelevat tarkkaavaisesti ja tekevät muistiinpanoja, jotta voisivat vastata seurakuntalaistensa kysymyksiin, sillä Vedat tarjoavat vastauksia niihin kysymyksiin, joihin kristinusko ei yllä. Kun ymmärrät Vedat, ymmärrät myös muita uskontoja, sillä Vedojen viisaus on universaalia.

Lue lisää

Vedojen merkittävin voima on niiden ajattomuus ja universaalisuus. Ne eivät rajoitu yhteen kulttuuriin, kansaan tai historialliseen aikakauteen, vaan puhuvat ihmisen peruskysymyksistä: kuka olen, mikä on todellisuuden luonne, miksi kärsimme ja miten voimme vapautua siitä. Juuri tämä tekee Vedoista poikkeuksellisia – ne eivät pyri vain uskoon, vaan ymmärrykseen.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Vedojen merkittävin voima on niiden ajattomuus ja universaalisuus. Ne eivät rajoitu yhteen kulttuuriin, kansaan tai historialliseen aikakauteen, vaan puhuvat ihmisen peruskysymyksistä: kuka olen, mikä on todellisuuden luonne, miksi kärsimme ja miten voimme vapautua siitä. Juuri tämä tekee Vedoista poikkeuksellisia – ne eivät pyri vain uskoon, vaan ymmärrykseen.

Lue lisää

Vedat eivät aseta itseään vastakkain muiden uskontojen kanssa, vaan toimivat niiden taustalla olevana lähteenä. Ne tarkastelevat todellisuutta kokonaisuutena, jossa tiede, filosofia, etiikka ja hengellisyys kietoutuvat yhteen. Siksi Vedojen viisaus puhuttelee myös niitä, jotka ovat kasvaneet toisen uskonnon piirissä: ne tarjoavat vastauksia, jotka eivät ole dogmaattisia vaan kokemuksellisia ja järkeen vetoavia.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Vedat eivät aseta itseään vastakkain muiden uskontojen kanssa, vaan toimivat niiden taustalla olevana lähteenä. Ne tarkastelevat todellisuutta kokonaisuutena, jossa tiede, filosofia, etiikka ja hengellisyys kietoutuvat yhteen. Siksi Vedojen viisaus puhuttelee myös niitä, jotka ovat kasvaneet toisen uskonnon piirissä: ne tarjoavat vastauksia, jotka eivät ole dogmaattisia vaan kokemuksellisia ja järkeen vetoavia.

Lue lisää

Erityisen merkittävää on se, että Vedat rohkaisevat kysymään, tutkimaan ja oivaltamaan itse. Totuutta ei anneta valmiina käskynä, vaan kutsuna sisäiseen tutkimukseen. Tämä tekee niistä aidosti universaaleja: ne eivät vaadi luopumaan omasta identiteetistä, vaan syventämään ymmärrystä olemassaolosta.

Kun sanotaan, että Vedat tunteva tuntee myös muut uskonnot, se ei ole ylimielinen väite vaan viittaus siihen, että Vedat käsittelevät samoja perimmäisiä totuuksia, joita muut perinteet kuvaavat omilla symboleillaan ja kertomuksillaan. Vedojen viisaus toimii ikään kuin karttana, jonka avulla eri uskontojen opetukset asettuvat laajempaan kokonaisuuteen.

Siksi Vedat eivät ole vain uskonnollinen perintö, vaan ihmiskunnan yhteinen aarre – hiljainen, syvä ja alati ajankohtainen viisauden lähde.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Erityisen merkittävää on se, että Vedat rohkaisevat kysymään, tutkimaan ja oivaltamaan itse. Totuutta ei anneta valmiina käskynä, vaan kutsuna sisäiseen tutkimukseen. Tämä tekee niistä aidosti universaaleja: ne eivät vaadi luopumaan omasta identiteetistä, vaan syventämään ymmärrystä olemassaolosta.

Kun sanotaan, että Vedat tunteva tuntee myös muut uskonnot, se ei ole ylimielinen väite vaan viittaus siihen, että Vedat käsittelevät samoja perimmäisiä totuuksia, joita muut perinteet kuvaavat omilla symboleillaan ja kertomuksillaan. Vedojen viisaus toimii ikään kuin karttana, jonka avulla eri uskontojen opetukset asettuvat laajempaan kokonaisuuteen.

Siksi Vedat eivät ole vain uskonnollinen perintö, vaan ihmiskunnan yhteinen aarre – hiljainen, syvä ja alati ajankohtainen viisauden lähde.

Lue lisää

Vedat muodostavat yhden ihmiskunnan vanhimmista ja laaja-alaisimmista tiedollis-filosofisista kokonaisuuksista. Niitä voidaan tarkastella ei ainoastaan uskonnollisina teksteinä, vaan varhaisena systemaattisena yrityksenä jäsentää todellisuutta, tietoisuutta ja ihmisen asemaa maailmankaikkeudessa. Vedat edustaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa metafysiikka, epistemologia, etiikka, kielitiede ja luonnonilmiöiden tarkastelu kietoutuvat yhdeksi integroiduksi tietojärjestelmäksi.

Anonyymi00016 kirjoitti:

Vedat muodostavat yhden ihmiskunnan vanhimmista ja laaja-alaisimmista tiedollis-filosofisista kokonaisuuksista. Niitä voidaan tarkastella ei ainoastaan uskonnollisina teksteinä, vaan varhaisena systemaattisena yrityksenä jäsentää todellisuutta, tietoisuutta ja ihmisen asemaa maailmankaikkeudessa. Vedat edustaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa metafysiikka, epistemologia, etiikka, kielitiede ja luonnonilmiöiden tarkastelu kietoutuvat yhdeksi integroiduksi tietojärjestelmäksi.

Lue lisää

Vedojen universaali luonne perustuu niiden metodologiseen avoimuuteen. Ne eivät nojaa yksinomaan auktoriteettiin tai ilmoitukseen, vaan korostavat kokemuksellista tietoa, rationaalista pohdintaa ja introspektiota tiedon lähteinä. Tämä tekee vedisestä ajattelusta poikkeuksellisen yhteensopivaa myöhemmän filosofisen ja jopa tieteellisen tutkimuksen kanssa. Kysymykset tietoisuuden luonteesta, havaitsijan ja havaitun suhteesta sekä todellisuuden perusrakenteesta ovat teemoja, joita nykytiede ja filosofia käsittelevät edelleen.

Anonyymi00016 kirjoitti:

Vedat muodostavat yhden ihmiskunnan vanhimmista ja laaja-alaisimmista tiedollis-filosofisista kokonaisuuksista. Niitä voidaan tarkastella ei ainoastaan uskonnollisina teksteinä, vaan varhaisena systemaattisena yrityksenä jäsentää todellisuutta, tietoisuutta ja ihmisen asemaa maailmankaikkeudessa. Vedat edustaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa metafysiikka, epistemologia, etiikka, kielitiede ja luonnonilmiöiden tarkastelu kietoutuvat yhdeksi integroiduksi tietojärjestelmäksi.

Lue lisää

Vedat eivät rajaudu kulttuurisesti eksklusiivisiksi, vaan ne esittävät yleispäteviä malleja ihmismielestä ja kosmisesta järjestyksestä (ṛta). Tästä näkökulmasta ne voidaan nähdä eräänlaisena meta-teoriana, joka tarjoaa viitekehyksen eri uskonnollisten ja filosofisten traditioiden ymmärtämiselle. Useat myöhemmät uskonnot ja ajatusjärjestelmät käsittelevät samoja peruskysymyksiä, mutta symbolisesti ja kontekstuaalisesti rajatummassa muodossa.

Anonyymi00017 kirjoitti:

Vedojen universaali luonne perustuu niiden metodologiseen avoimuuteen. Ne eivät nojaa yksinomaan auktoriteettiin tai ilmoitukseen, vaan korostavat kokemuksellista tietoa, rationaalista pohdintaa ja introspektiota tiedon lähteinä. Tämä tekee vedisestä ajattelusta poikkeuksellisen yhteensopivaa myöhemmän filosofisen ja jopa tieteellisen tutkimuksen kanssa. Kysymykset tietoisuuden luonteesta, havaitsijan ja havaitun suhteesta sekä todellisuuden perusrakenteesta ovat teemoja, joita nykytiede ja filosofia käsittelevät edelleen.

Lue lisää

Nykyaikana on syntynyt uusi, maailmanlaajuinen ilmiö. Kristilliset papit eri puolilta maailmaa – harvinaiset helmiä omassa yhteisössään – osallistuvat Vedojen viisaiden luennoille muistikirjat ja kynät mukanaan. He kuuntelevat tarkkaavaisesti ja tekevät muistiinpanoja, jotta voisivat vastata seurakuntalaistensa kysymyksiin, sillä Vedat tarjoavat vastauksia niihin kysymyksiin, joihin kristinusko ei yllä. Kun ymmärrät Vedat, ymmärrät myös muita uskontoja, sillä Vedojen viisaus on universaalia.



Vedat eivät rajaudu kulttuurisesti eksklusiivisiksi, vaan ne esittävät yleispäteviä malleja ihmismielestä ja kosmisesta järjestyksestä (ṛta). Tästä näkökulmasta ne voidaan nähdä eräänlaisena meta-teoriana, joka tarjoaa viitekehyksen eri uskonnollisten ja filosofisten traditioiden ymmärtämiselle. Useat myöhemmät uskonnot ja ajatusjärjestelmät käsittelevät samoja peruskysymyksiä, mutta symbolisesti ja kontekstuaalisesti rajatummassa muodossa.

Akateemisessa tarkastelussa Vedojen merkittävyys ei perustu niiden ikään tai pyhyyteen, vaan niiden poikkeukselliseen kykyyn yhdistää empiirinen havainto, looginen analyysi ja sisäinen kokemus yhdeksi koherentiksi kokonaisuudeksi. Tässä mielessä Vedat edustavat varhaista, mutta kehittynyttä tiedollista järjestelmää, jonka vaikutus ulottuu uskonnon ulkopuolelle ja koskettaa ihmiskunnan yhteistä pyrkimystä ymmärtää todellisuutta.

Näin tarkasteltuna Vedat eivät ole vain kulttuurihistoriallinen ilmiö, vaan edelleen relevantti, universaali tiedon ja viisauden lähde.

Anonyymi00019 kirjoitti:

Nykyaikana on syntynyt uusi, maailmanlaajuinen ilmiö. Kristilliset papit eri puolilta maailmaa – harvinaiset helmiä omassa yhteisössään – osallistuvat Vedojen viisaiden luennoille muistikirjat ja kynät mukanaan. He kuuntelevat tarkkaavaisesti ja tekevät muistiinpanoja, jotta voisivat vastata seurakuntalaistensa kysymyksiin, sillä Vedat tarjoavat vastauksia niihin kysymyksiin, joihin kristinusko ei yllä. Kun ymmärrät Vedat, ymmärrät myös muita uskontoja, sillä Vedojen viisaus on universaalia.



Vedat eivät rajaudu kulttuurisesti eksklusiivisiksi, vaan ne esittävät yleispäteviä malleja ihmismielestä ja kosmisesta järjestyksestä (ṛta). Tästä näkökulmasta ne voidaan nähdä eräänlaisena meta-teoriana, joka tarjoaa viitekehyksen eri uskonnollisten ja filosofisten traditioiden ymmärtämiselle. Useat myöhemmät uskonnot ja ajatusjärjestelmät käsittelevät samoja peruskysymyksiä, mutta symbolisesti ja kontekstuaalisesti rajatummassa muodossa.

Akateemisessa tarkastelussa Vedojen merkittävyys ei perustu niiden ikään tai pyhyyteen, vaan niiden poikkeukselliseen kykyyn yhdistää empiirinen havainto, looginen analyysi ja sisäinen kokemus yhdeksi koherentiksi kokonaisuudeksi. Tässä mielessä Vedat edustavat varhaista, mutta kehittynyttä tiedollista järjestelmää, jonka vaikutus ulottuu uskonnon ulkopuolelle ja koskettaa ihmiskunnan yhteistä pyrkimystä ymmärtää todellisuutta.

Näin tarkasteltuna Vedat eivät ole vain kulttuurihistoriallinen ilmiö, vaan edelleen relevantti, universaali tiedon ja viisauden lähde.

Lue lisää

Nykyaikana on syntynyt uusi, maailmanlaajuinen ilmiö. Kristilliset papit eri puolilta maailmaa – harvinaiset helmiä omassa yhteisössään – osallistuvat Vedojen viisaiden luennoille muistikirjat ja kynät mukanaan. He kuuntelevat tarkkaavaisesti ja tekevät muistiinpanoja, jotta voisivat vastata seurakuntalaistensa kysymyksiin, sillä Vedat tarjoavat vastauksia niihin kysymyksiin, joihin kristinusko ei yllä. Kun ymmärrät Vedat, ymmärrät myös muita uskontoja, sillä Vedojen viisaus on universaalia.



Vedat eivät rajaudu kulttuurisesti eksklusiivisiksi, vaan ne esittävät yleispäteviä malleja ihmismielestä ja kosmisesta järjestyksestä (ṛta). Tästä näkökulmasta ne voidaan nähdä eräänlaisena meta-teoriana, joka tarjoaa viitekehyksen eri uskonnollisten ja filosofisten traditioiden ymmärtämiselle. Useat myöhemmät uskonnot ja ajatusjärjestelmät käsittelevät samoja peruskysymyksiä, mutta symbolisesti ja kontekstuaalisesti rajatummassa muodossa.


Vertailevan uskontotieteen näkökulmasta voidaan todeta, että Vedojen filosofinen ja epistemologinen syvyys jää suurelta osin ymmärtämättä kristillisen teologian piirissä. Tämä ei johdu niinkään älyllisestä puutteesta, vaan traditioiden erilaisista lähtökohdista: kristinusko painottuu historialliseen ilmoitukseen ja pelastushistoriaan, kun taas vedinen ajattelu rakentuu universaalien lainalaisuuksien, tietoisuuden tutkimuksen ja kokemuksellisen tiedon varaan. Tästä syystä vain harvat kristityt tutkijat ja papit kykenevät aidosti tavoittamaan Vedojen kokonaisvaltaisen viisauden.



Nykyaikana on kuitenkin havaittavissa uusi, maailmanlaajuinen ilmiö. Yksittäiset kristilliset papit ja teologit eri puolilta maailmaa – poikkeuksellisen reflektiiviset ja akateemisesti avoimet yksilöt omissa yhteisöissään – osallistuvat vedisten oppineiden luennoille ja seminaareihin. He lähestyvät näitä opetuksia tutkijan asenteella, tehden muistiinpanoja ja analysoiden kuulemaansa, pyrkien vastaamaan niihin eksistentiaalisiin ja metafyysisiin kysymyksiin, joihin heidän oma traditioinsa ei tarjoa systemaattisia vastauksia.

Anonyymi00020 kirjoitti:

Nykyaikana on syntynyt uusi, maailmanlaajuinen ilmiö. Kristilliset papit eri puolilta maailmaa – harvinaiset helmiä omassa yhteisössään – osallistuvat Vedojen viisaiden luennoille muistikirjat ja kynät mukanaan. He kuuntelevat tarkkaavaisesti ja tekevät muistiinpanoja, jotta voisivat vastata seurakuntalaistensa kysymyksiin, sillä Vedat tarjoavat vastauksia niihin kysymyksiin, joihin kristinusko ei yllä. Kun ymmärrät Vedat, ymmärrät myös muita uskontoja, sillä Vedojen viisaus on universaalia.



Vedat eivät rajaudu kulttuurisesti eksklusiivisiksi, vaan ne esittävät yleispäteviä malleja ihmismielestä ja kosmisesta järjestyksestä (ṛta). Tästä näkökulmasta ne voidaan nähdä eräänlaisena meta-teoriana, joka tarjoaa viitekehyksen eri uskonnollisten ja filosofisten traditioiden ymmärtämiselle. Useat myöhemmät uskonnot ja ajatusjärjestelmät käsittelevät samoja peruskysymyksiä, mutta symbolisesti ja kontekstuaalisesti rajatummassa muodossa.


Vertailevan uskontotieteen näkökulmasta voidaan todeta, että Vedojen filosofinen ja epistemologinen syvyys jää suurelta osin ymmärtämättä kristillisen teologian piirissä. Tämä ei johdu niinkään älyllisestä puutteesta, vaan traditioiden erilaisista lähtökohdista: kristinusko painottuu historialliseen ilmoitukseen ja pelastushistoriaan, kun taas vedinen ajattelu rakentuu universaalien lainalaisuuksien, tietoisuuden tutkimuksen ja kokemuksellisen tiedon varaan. Tästä syystä vain harvat kristityt tutkijat ja papit kykenevät aidosti tavoittamaan Vedojen kokonaisvaltaisen viisauden.



Nykyaikana on kuitenkin havaittavissa uusi, maailmanlaajuinen ilmiö. Yksittäiset kristilliset papit ja teologit eri puolilta maailmaa – poikkeuksellisen reflektiiviset ja akateemisesti avoimet yksilöt omissa yhteisöissään – osallistuvat vedisten oppineiden luennoille ja seminaareihin. He lähestyvät näitä opetuksia tutkijan asenteella, tehden muistiinpanoja ja analysoiden kuulemaansa, pyrkien vastaamaan niihin eksistentiaalisiin ja metafyysisiin kysymyksiin, joihin heidän oma traditioinsa ei tarjoa systemaattisia vastauksia.

Lue lisää

Nykyaikana on kuitenkin havaittavissa uusi, maailmanlaajuinen ilmiö. Yksittäiset kristilliset papit ja teologit eri puolilta maailmaa – poikkeuksellisen reflektiiviset ja akateemisesti avoimet yksilöt omissa yhteisöissään – osallistuvat vedisten oppineiden luennoille ja seminaareihin. He lähestyvät näitä opetuksia tutkijan asenteella, tehden muistiinpanoja ja analysoiden kuulemaansa, pyrkien vastaamaan niihin eksistentiaalisiin ja metafyysisiin kysymyksiin, joihin heidän oma traditioinsa ei tarjoa systemaattisia vastauksia.

Vedojen tarjoamat selitysmallit tietoisuudesta, todellisuuden rakenteesta ja inhimillisen kokemuksen perusluonteesta ylittävät yksittäisten uskontojen rajat. Tästä näkökulmasta Vedat voidaan nähdä meta-tason tiedollisena järjestelmänä, jonka avulla eri uskontojen opit asettuvat laajempaan filosofiseen kontekstiin

. Väite, jonka mukaan Vedat ymmärtävä ymmärtää myös muita uskontoja, ei ole normatiivinen tai hierarkkinen, vaan analyyttinen: Vedojen universaali viitekehys mahdollistaa eri traditioiden yhteisten peruskysymysten ja käsitteiden tunnistamisen.

Akateemisessa tarkastelussa Vedojen viisaus näyttäytyy näin ollen ei vain yhtenä uskonnollisena perinteenä muiden joukossa, vaan poikkeuksellisen laajana ja edelleen relevanttina tiedollisena kokonaisuutena, joka tarjoaa välineitä ihmiskunnan yhteiseen pyrkimykseen ymmärtää todellisuutta, tietoisuutta ja olemassaolon perimmäistä luonnetta.

Anonyymi00021 kirjoitti:

Nykyaikana on kuitenkin havaittavissa uusi, maailmanlaajuinen ilmiö. Yksittäiset kristilliset papit ja teologit eri puolilta maailmaa – poikkeuksellisen reflektiiviset ja akateemisesti avoimet yksilöt omissa yhteisöissään – osallistuvat vedisten oppineiden luennoille ja seminaareihin. He lähestyvät näitä opetuksia tutkijan asenteella, tehden muistiinpanoja ja analysoiden kuulemaansa, pyrkien vastaamaan niihin eksistentiaalisiin ja metafyysisiin kysymyksiin, joihin heidän oma traditioinsa ei tarjoa systemaattisia vastauksia.

Vedojen tarjoamat selitysmallit tietoisuudesta, todellisuuden rakenteesta ja inhimillisen kokemuksen perusluonteesta ylittävät yksittäisten uskontojen rajat. Tästä näkökulmasta Vedat voidaan nähdä meta-tason tiedollisena järjestelmänä, jonka avulla eri uskontojen opit asettuvat laajempaan filosofiseen kontekstiin

. Väite, jonka mukaan Vedat ymmärtävä ymmärtää myös muita uskontoja, ei ole normatiivinen tai hierarkkinen, vaan analyyttinen: Vedojen universaali viitekehys mahdollistaa eri traditioiden yhteisten peruskysymysten ja käsitteiden tunnistamisen.

Akateemisessa tarkastelussa Vedojen viisaus näyttäytyy näin ollen ei vain yhtenä uskonnollisena perinteenä muiden joukossa, vaan poikkeuksellisen laajana ja edelleen relevanttina tiedollisena kokonaisuutena, joka tarjoaa välineitä ihmiskunnan yhteiseen pyrkimykseen ymmärtää todellisuutta, tietoisuutta ja olemassaolon perimmäistä luonnetta.

Lue lisää

Nykyaikana on kuitenkin havaittavissa uusi, maailmanlaajuinen ilmiö. Yksittäiset kristilliset papit ja teologit eri puolilta maailmaa – poikkeuksellisen reflektiiviset ja akateemisesti avoimet yksilöt omissa yhteisöissään – osallistuvat vedisten oppineiden luennoille ja seminaareihin. He lähestyvät näitä opetuksia tutkijan asenteella, tehden muistiinpanoja ja analysoiden kuulemaansa, pyrkien vastaamaan niihin eksistentiaalisiin ja metafyysisiin kysymyksiin, joihin heidän oma traditioinsa ei tarjoa systemaattisia vastauksia.


Uskontotieteen, filosofian ja tietoisuustutkimuksen näkökulmasta Vedat edustavat poikkeuksellisen varhaista ja systemaattista yritystä rakentaa kokonaisvaltainen malli todellisuudesta. Niiden epistemologinen rakenne ylittää tavanomaisen uskonnollisen diskurssin, sillä vedinen traditio ei rajoitu normatiivisiin uskomuksiin tai moraalisiin ohjeisiin, vaan pyrkii eksplisiittisesti analysoimaan tiedon syntyä, havainnon luonnetta ja tietoisuuden perusrakenteita. Tästä syystä Vedat voidaan perustellusti nähdä eräänlaisena proto-tieteellisenä viitekehyksenä, joka ennakoi monia myöhemmän filosofian ja tieteen keskeisiä kysymyksenasetteluja.



Vertaileva analyysi osoittaa, että valtaosa kristillisestä teologiasta rakentuu historiallisen ilmoituksen, tekstuaalisen auktoriteetin ja soteriologisten oletusten varaan. Tällainen lähestymistapa rajoittaa väistämättä mahdollisuuksia käsitellä universaaleja metafyysisiä ja tieto-opillisia kysymyksiä siinä laajuudessa kuin vedinen ajattelu tekee. Tästä seuraa, että vain harvat kristillisen tradition edustajat kykenevät täysin omaksumaan Vedojen tarjoaman käsitteellisen ja metodologisen syvyyden.

Nykyisessä globaalissa akateemisessa kontekstissa on kuitenkin havaittavissa nouseva ilmiö, jossa yksittäiset kristilliset papit ja teologit — usein poikkeuksellisen kriittisesti orientoituneet ja monitieteisesti kouluttautuneet — hakeutuvat vedisten oppineiden luennoille ja opetustilaisuuksiin. He lähestyvät Vedojen opetuksia analyyttisen tutkimuksen kohteena, dokumentoiden käsitteitä ja argumentaatiorakenteita, jotka tarjoavat vastauksia sellaisiin ontologisiin ja epistemologisiin ongelmiin, joihin kristillinen teologia ei tarjoa riittävän eksplisiittisiä tai systemaattisia malleja.


Vedojen keskeinen vahvuus on niiden universaalisuus, joka ei perustu kulttuuriseen yleistykseen vaan rakenteelliseen abstraktiotasoon. Vedinen kosmologia ja tietoisuusteoria operoivat käsitteillä, jotka ovat sovellettavissa riippumatta uskonnollisesta tai kulttuurisesta kontekstista. Tästä syystä Vedat toimivat meta-teoreettisena viitekehyksenä, jonka avulla eri uskontoperinteiden opit voidaan analysoida yhteisten peruskysymysten — kuten olemassaolon, minuuden ja todellisuuden luonteen — näkökulmasta.

Väite, jonka mukaan Vedat ymmärtävä kykenee ymmärtämään myös muita uskontoja, ei näin ollen ole teologinen julistus, vaan analyyttinen johtopäätös. Vedat tarjoavat käsitteellisen kartan, jonka avulla uskonnolliset järjestelmät voidaan sijoittaa laajempaan tiedolliseen kokonaisuuteen. Tässä mielessä Vedat eivät ole uskonnollinen traditio muiden joukossa, vaan edelleen relevantti, poikkeuksellisen sofistikoitunut ja universaali tiedollinen järjestelmä, joka ansaitsee asemansa vakavasti otettavana tutkimuskohteena modernissa akateemisessa keskustelussa.

Anonyymi00022 kirjoitti:

Nykyaikana on kuitenkin havaittavissa uusi, maailmanlaajuinen ilmiö. Yksittäiset kristilliset papit ja teologit eri puolilta maailmaa – poikkeuksellisen reflektiiviset ja akateemisesti avoimet yksilöt omissa yhteisöissään – osallistuvat vedisten oppineiden luennoille ja seminaareihin. He lähestyvät näitä opetuksia tutkijan asenteella, tehden muistiinpanoja ja analysoiden kuulemaansa, pyrkien vastaamaan niihin eksistentiaalisiin ja metafyysisiin kysymyksiin, joihin heidän oma traditioinsa ei tarjoa systemaattisia vastauksia.


Uskontotieteen, filosofian ja tietoisuustutkimuksen näkökulmasta Vedat edustavat poikkeuksellisen varhaista ja systemaattista yritystä rakentaa kokonaisvaltainen malli todellisuudesta. Niiden epistemologinen rakenne ylittää tavanomaisen uskonnollisen diskurssin, sillä vedinen traditio ei rajoitu normatiivisiin uskomuksiin tai moraalisiin ohjeisiin, vaan pyrkii eksplisiittisesti analysoimaan tiedon syntyä, havainnon luonnetta ja tietoisuuden perusrakenteita. Tästä syystä Vedat voidaan perustellusti nähdä eräänlaisena proto-tieteellisenä viitekehyksenä, joka ennakoi monia myöhemmän filosofian ja tieteen keskeisiä kysymyksenasetteluja.



Vertaileva analyysi osoittaa, että valtaosa kristillisestä teologiasta rakentuu historiallisen ilmoituksen, tekstuaalisen auktoriteetin ja soteriologisten oletusten varaan. Tällainen lähestymistapa rajoittaa väistämättä mahdollisuuksia käsitellä universaaleja metafyysisiä ja tieto-opillisia kysymyksiä siinä laajuudessa kuin vedinen ajattelu tekee. Tästä seuraa, että vain harvat kristillisen tradition edustajat kykenevät täysin omaksumaan Vedojen tarjoaman käsitteellisen ja metodologisen syvyyden.

Nykyisessä globaalissa akateemisessa kontekstissa on kuitenkin havaittavissa nouseva ilmiö, jossa yksittäiset kristilliset papit ja teologit — usein poikkeuksellisen kriittisesti orientoituneet ja monitieteisesti kouluttautuneet — hakeutuvat vedisten oppineiden luennoille ja opetustilaisuuksiin. He lähestyvät Vedojen opetuksia analyyttisen tutkimuksen kohteena, dokumentoiden käsitteitä ja argumentaatiorakenteita, jotka tarjoavat vastauksia sellaisiin ontologisiin ja epistemologisiin ongelmiin, joihin kristillinen teologia ei tarjoa riittävän eksplisiittisiä tai systemaattisia malleja.


Vedojen keskeinen vahvuus on niiden universaalisuus, joka ei perustu kulttuuriseen yleistykseen vaan rakenteelliseen abstraktiotasoon. Vedinen kosmologia ja tietoisuusteoria operoivat käsitteillä, jotka ovat sovellettavissa riippumatta uskonnollisesta tai kulttuurisesta kontekstista. Tästä syystä Vedat toimivat meta-teoreettisena viitekehyksenä, jonka avulla eri uskontoperinteiden opit voidaan analysoida yhteisten peruskysymysten — kuten olemassaolon, minuuden ja todellisuuden luonteen — näkökulmasta.

Väite, jonka mukaan Vedat ymmärtävä kykenee ymmärtämään myös muita uskontoja, ei näin ollen ole teologinen julistus, vaan analyyttinen johtopäätös. Vedat tarjoavat käsitteellisen kartan, jonka avulla uskonnolliset järjestelmät voidaan sijoittaa laajempaan tiedolliseen kokonaisuuteen. Tässä mielessä Vedat eivät ole uskonnollinen traditio muiden joukossa, vaan edelleen relevantti, poikkeuksellisen sofistikoitunut ja universaali tiedollinen järjestelmä, joka ansaitsee asemansa vakavasti otettavana tutkimuskohteena modernissa akateemisessa keskustelussa.

Lue lisää

Nykyisessä globaalissa akateemisessa kontekstissa on kuitenkin havaittavissa nouseva ilmiö, jossa yksittäiset kristilliset papit ja teologit — usein poikkeuksellisen kriittisesti orientoituneet ja monitieteisesti kouluttautuneet — hakeutuvat vedisten oppineiden luennoille ja opetustilaisuuksiin. He lähestyvät Vedojen opetuksia analyyttisen tutkimuksen kohteena, dokumentoiden käsitteitä ja argumentaatiorakenteita, jotka tarjoavat vastauksia sellaisiin ontologisiin ja epistemologisiin ongelmiin, joihin kristillinen teologia ei tarjoa riittävän eksplisiittisiä tai systemaattisia malleja.

Anonyymi00023 kirjoitti:

Nykyisessä globaalissa akateemisessa kontekstissa on kuitenkin havaittavissa nouseva ilmiö, jossa yksittäiset kristilliset papit ja teologit — usein poikkeuksellisen kriittisesti orientoituneet ja monitieteisesti kouluttautuneet — hakeutuvat vedisten oppineiden luennoille ja opetustilaisuuksiin. He lähestyvät Vedojen opetuksia analyyttisen tutkimuksen kohteena, dokumentoiden käsitteitä ja argumentaatiorakenteita, jotka tarjoavat vastauksia sellaisiin ontologisiin ja epistemologisiin ongelmiin, joihin kristillinen teologia ei tarjoa riittävän eksplisiittisiä tai systemaattisia malleja.

Lue lisää

Jo vedisen ajattelun alkeellinenkin käsitteellinen omaksuminen laajentaa merkittävästi yksilön kykyä tulkita muita uskonnollisia järjestelmiä. Vedojen peruskäsitteet — kuten todellisuuden kerroksellisuus, tietoisuuden ensisijaisuus ja universaalien lainalaisuuksien (ṛta) ajatus — toimivat analyyttisina työkaluina, joiden avulla erilaisten uskontojen opit voidaan jäsentää yhteismitallisiksi kokonaisuuksiksi. Tästä seuraa, että jopa rajallinen ymmärrys vedisestä viitekehyksestä mahdollistaa syvemmän ja systemaattisemman ymmärryksen muista uskonnollisista traditioista.

Tämän käsitteellisen laajentumisen myötä ne kristilliset papit ja teologit, jotka ovat perehtyneet Vedojen ajatteluun, kykenevät vastaamaan seurakuntalaistensa kysymyksiin analyyttisemmin ja kokonaisvaltaisemmin. He eivät nojaudu yksinomaan dogmaattisiin vastauksiin, vaan pystyvät asettamaan eksistentiaaliset ja metafyysiset kysymykset laajempaan, universaaliin kontekstiin. Näin Vedojen viisaus toimii epäsuorana mutta merkittävänä tiedollisena resurssina, joka syventää uskonnollista ymmärrystä ja parantaa teologisen argumentaation koherenssia myös muiden perinteiden sisällä.

Anonyymi00024 kirjoitti:

Jo vedisen ajattelun alkeellinenkin käsitteellinen omaksuminen laajentaa merkittävästi yksilön kykyä tulkita muita uskonnollisia järjestelmiä. Vedojen peruskäsitteet — kuten todellisuuden kerroksellisuus, tietoisuuden ensisijaisuus ja universaalien lainalaisuuksien (ṛta) ajatus — toimivat analyyttisina työkaluina, joiden avulla erilaisten uskontojen opit voidaan jäsentää yhteismitallisiksi kokonaisuuksiksi. Tästä seuraa, että jopa rajallinen ymmärrys vedisestä viitekehyksestä mahdollistaa syvemmän ja systemaattisemman ymmärryksen muista uskonnollisista traditioista.

Tämän käsitteellisen laajentumisen myötä ne kristilliset papit ja teologit, jotka ovat perehtyneet Vedojen ajatteluun, kykenevät vastaamaan seurakuntalaistensa kysymyksiin analyyttisemmin ja kokonaisvaltaisemmin. He eivät nojaudu yksinomaan dogmaattisiin vastauksiin, vaan pystyvät asettamaan eksistentiaaliset ja metafyysiset kysymykset laajempaan, universaaliin kontekstiin. Näin Vedojen viisaus toimii epäsuorana mutta merkittävänä tiedollisena resurssina, joka syventää uskonnollista ymmärrystä ja parantaa teologisen argumentaation koherenssia myös muiden perinteiden sisällä.

Lue lisää

Puhuin juuri ulkomailla asuvan Veda-viisaan kanssa, ja hän kertoi minulle tästä ashramista, mikä on erittäin mielenkiintoista.

https://www.shantivanamashram.com/


Tervetuloa SACCIDANANDA ASHRAMiin

Toinen Vatikaanin kirkolliskokous totesi julistuksessaan ”Ei-kristillisistä uskonnoista”, että ”kirkko ei hylkää mitään, mikä on totta ja pyhää näissä uskonnoissa”, ja kannusti katolilaisia ”tunnustamaan, säilyttämään ja edistämään niiden hengellisiä ja moraalisia arvoja sekä sosiaalisia ja kulttuurisia arvoja”. Tämän ohjeen mukaisesti vuonna 1969 pidetyssä All India Seminar -seminaarissa, johon osallistuivat koko hierarkia ja edustajat koko Intian katolisesta kirkosta, puhuttiin ”Intian uskonnollisen perinteen totuuden, hyvyyden ja kauneuden rikkaudesta” ”Jumalan lahjana kansallemme muinaisista ajoista lähtien”. Seminaarissa tuotiin esiin tarve liturgialle, joka on ”läheisesti yhteydessä Intian kulttuuriseen perinteeseen”, ja teologialle, jota ”eletään ja pohditaan Intian hengellisen perinteen elintärkeässä kontekstissa”. Erityisesti tuotiin esiin tarve luoda aitoja munkkielämän muotoja, jotka ovat sopusoinnussa kirkon parhaiden perinteiden ja Intian hengellisen perinnön kanssa.

Anonyymi00025 kirjoitti:

Puhuin juuri ulkomailla asuvan Veda-viisaan kanssa, ja hän kertoi minulle tästä ashramista, mikä on erittäin mielenkiintoista.

https://www.shantivanamashram.com/


Tervetuloa SACCIDANANDA ASHRAMiin

Toinen Vatikaanin kirkolliskokous totesi julistuksessaan ”Ei-kristillisistä uskonnoista”, että ”kirkko ei hylkää mitään, mikä on totta ja pyhää näissä uskonnoissa”, ja kannusti katolilaisia ”tunnustamaan, säilyttämään ja edistämään niiden hengellisiä ja moraalisia arvoja sekä sosiaalisia ja kulttuurisia arvoja”. Tämän ohjeen mukaisesti vuonna 1969 pidetyssä All India Seminar -seminaarissa, johon osallistuivat koko hierarkia ja edustajat koko Intian katolisesta kirkosta, puhuttiin ”Intian uskonnollisen perinteen totuuden, hyvyyden ja kauneuden rikkaudesta” ”Jumalan lahjana kansallemme muinaisista ajoista lähtien”. Seminaarissa tuotiin esiin tarve liturgialle, joka on ”läheisesti yhteydessä Intian kulttuuriseen perinteeseen”, ja teologialle, jota ”eletään ja pohditaan Intian hengellisen perinteen elintärkeässä kontekstissa”. Erityisesti tuotiin esiin tarve luoda aitoja munkkielämän muotoja, jotka ovat sopusoinnussa kirkon parhaiden perinteiden ja Intian hengellisen perinnön kanssa.

Lue lisää

https://www.shantivanamashram.com/oblates.php

What is an Oblate of Shantivanam

Anonyymi00026 kirjoitti:

https://www.shantivanamashram.com/oblates.php

What is an Oblate of Shantivanam

Lue lisää

Yksi tunnetun Veda-oppineen tuttavista vieraili kyseisessä ashramissa ja kirjoitti siitä teoksen. Hän oli alun perin syntynyt katolilaiseksi, mutta kiinnostui hindulaisuudesta ja tuli myöhemmin itse hinduksi. Hänen nimensä on Maksim Semtshenko.

HÄN ON UDASIN, JOSTA KERROIN VIESTIKETJUN ALUSSA.

Anonyymi00030 kirjoitti:

Yksi tunnetun Veda-oppineen tuttavista vieraili kyseisessä ashramissa ja kirjoitti siitä teoksen. Hän oli alun perin syntynyt katolilaiseksi, mutta kiinnostui hindulaisuudesta ja tuli myöhemmin itse hinduksi. Hänen nimensä on Maksim Semtshenko.

HÄN ON UDASIN, JOSTA KERROIN VIESTIKETJUN ALUSSA.

Lue lisää

Siis Hänen nimensä on Maksim Demtshenko.

Anonyymi00009 kirjoitti:

https://www.youtube.com/shorts/htn4ZNGCEzo

Pappi puhuu krishnaiiteista.

Vuonna 2008 vaishnava-festivaalilla ”Sadhu-sanga” Krinitsassa nähtiin ortodoksinen pappi, joka esittäytyi igumen Arseniusiksi.

Anonyymi00033 kirjoitti:

Vuonna 2008 vaishnava-festivaalilla ”Sadhu-sanga” Krinitsassa nähtiin ortodoksinen pappi, joka esittäytyi igumen Arseniusiksi.

Festivaalin osallistujien mukaan hän osallistui vaishnavien tapahtumiin, lauloi Pyhiä Nimiä.

Anonyymi00034 kirjoitti:

Festivaalin osallistujien mukaan hän osallistui vaishnavien tapahtumiin, lauloi Pyhiä Nimiä.

Keskustelussa hän väitti (julkaisun mukaan):

että festivaali tarjoaa ”maailmanlaajuista tietoa... Herrasta Krishnasta

Anonyymi00035 kirjoitti:

Keskustelussa hän väitti (julkaisun mukaan):

että festivaali tarjoaa ”maailmanlaajuista tietoa... Herrasta Krishnasta

että Kristus ja Krishna ovat yksi tietoisuus ja että Jumala on yksi heidän totuudessaan;

Anonyymi00036 kirjoitti:

että Kristus ja Krishna ovat yksi tietoisuus ja että Jumala on yksi heidän totuudessaan;

että on tärkeää välittää maailmalle ”Krisnan ja Kristuksen tietoisuus kaikessa täyteydessään” rauhan ja uskon vuoksi.

Vuonna 2008 vaishnava-festivaalilla ”Sadhu-sanga” Krinitsassa nähtiin ortodoksinen pappi, joka esittäytyi igumen Arseniusiksi.

Festivaalin osallistujien mukaan hän osallistui vaishnavien tapahtumiin, lauloi Pyhiä Nimiä.

Keskustelussa hän väitti (julkaisun mukaan):

että festivaali tarjoaa ”maailmanlaajuista tietoa... Herrasta Krishnasta

että Kristus ja Krishna ovat yksi tietoisuus ja että Jumala on yksi heidän totuudessaan;

Anonyymi00037 kirjoitti:

että on tärkeää välittää maailmalle ”Krisnan ja Kristuksen tietoisuus kaikessa täyteydessään” rauhan ja uskon vuoksi.

Vuonna 2008 vaishnava-festivaalilla ”Sadhu-sanga” Krinitsassa nähtiin ortodoksinen pappi, joka esittäytyi igumen Arseniusiksi.

Festivaalin osallistujien mukaan hän osallistui vaishnavien tapahtumiin, lauloi Pyhiä Nimiä.

Keskustelussa hän väitti (julkaisun mukaan):

että festivaali tarjoaa ”maailmanlaajuista tietoa... Herrasta Krishnasta

että Kristus ja Krishna ovat yksi tietoisuus ja että Jumala on yksi heidän totuudessaan;

Lue lisää

Nämä väitteet eivät edusta ortodoksisen kirkon virallista kantaa,.

Anonyymi00038 kirjoitti:

Nämä väitteet eivät edusta ortodoksisen kirkon virallista kantaa,.

Huomionarvoista kuitenkin on, että osa teologisesti edistyksellisiksi luonnehdittavista kristillisistä papistoedustajista suhtautuu myönteisesti Krishna-tietoisuuteen, vaikka tällainen hyväksyntä rajoittuu määrällisesti varsin suppeaan joukkoon

Anonyymi00039 kirjoitti:

Huomionarvoista kuitenkin on, että osa teologisesti edistyksellisiksi luonnehdittavista kristillisistä papistoedustajista suhtautuu myönteisesti Krishna-tietoisuuteen, vaikka tällainen hyväksyntä rajoittuu määrällisesti varsin suppeaan joukkoon

Lue lisää

Huomionarvoista on, että osa teologisesti edistyksellisiksi luonnehdittavista kristillisen papiston edustajista suhtautuu myönteisesti Krishna-tietoisuuteen, vaikkakin tällainen hyväksyntä rajoittuu määrällisesti varsin pieneen vähemmistöön. Nykyisessä globaalissa akateemisessa kontekstissa on kuitenkin havaittavissa nouseva suuntaus, jossa yksittäiset kristilliset papit ja teologit — usein poikkeuksellisen kriittisesti orientoituneet ja monitieteisesti kouluttautuneet — osallistuvat vedisten oppineiden luentoihin ja opetustilaisuuksiin. Näissä yhteyksissä Vedojen opetuksia lähestytään ensisijaisesti analyyttisen tutkimuksen kohteina, ja niiden keskeisiä käsitteitä sekä argumentatiivisia rakenteita systemaattisesti dokumentoidaan, erityisesti siltä osin kuin ne pyrkivät vastaamaan ontologisiin ja epistemologisiin kysymyksiin, joihin kristillinen teologia ei kaikilta osin tarjoa riittävän eksplisiittisiä tai systemaattisesti jäsennettyjä teoreettisia malleja.

Anonyymi00040 kirjoitti:

Huomionarvoista on, että osa teologisesti edistyksellisiksi luonnehdittavista kristillisen papiston edustajista suhtautuu myönteisesti Krishna-tietoisuuteen, vaikkakin tällainen hyväksyntä rajoittuu määrällisesti varsin pieneen vähemmistöön. Nykyisessä globaalissa akateemisessa kontekstissa on kuitenkin havaittavissa nouseva suuntaus, jossa yksittäiset kristilliset papit ja teologit — usein poikkeuksellisen kriittisesti orientoituneet ja monitieteisesti kouluttautuneet — osallistuvat vedisten oppineiden luentoihin ja opetustilaisuuksiin. Näissä yhteyksissä Vedojen opetuksia lähestytään ensisijaisesti analyyttisen tutkimuksen kohteina, ja niiden keskeisiä käsitteitä sekä argumentatiivisia rakenteita systemaattisesti dokumentoidaan, erityisesti siltä osin kuin ne pyrkivät vastaamaan ontologisiin ja epistemologisiin kysymyksiin, joihin kristillinen teologia ei kaikilta osin tarjoa riittävän eksplisiittisiä tai systemaattisesti jäsennettyjä teoreettisia malleja.

Lue lisää

Analyyttisesti tarkasteltuna on todettavissa, että rajattu segmentti teologisesti progressiivisiksi määrittyvistä kristillisen papiston edustajista osoittaa vastaanottavaisuutta Krishna-tietoisuuden teologis-filosofista paradigmaa kohtaan; kyseinen hyväksyntä ilmentyy kuitenkin empiirisesti vain määrällisesti marginaalisena ilmiönä kristillisen institutionaalisen kentän sisällä.



Vedoja ei ole mielekästä tarkastella kulttuurisesti tai uskonnollisesti eksklusiivisina teksteinä, vaan pikemminkin universaaliluonteisina teoreettisina järjestelminä, jotka artikuloivat yleispäteviä malleja ihmismielen rakenteesta, tietoisuuden dynamiikasta sekä kosmisesta järjestyksestä (ṛta). Tässä viitekehyksessä Vedat voidaan tulkita eräänlaisena meta-teoreettisena kokonaisuutena, joka tarjoaa käsitteellisen ja metodologisen kehyksen erilaisten uskonnollisten ja filosofisten traditioiden vertailevalle ymmärtämiselle. Vaikka useat myöhemmät uskonnolliset ja filosofiset järjestelmät käsittelevät pitkälti samoja eksistentiaalisia, ontologisia ja epistemologisia peruskysymyksiä, ne tekevät sen usein symbolisesti, historiallisesti ja kontekstuaalisesti rajatummissa muodoissa. Tällaisen vedalaisen meta-tason tunnistaminen ja sen teoreettisten implikaatioiden ymmärtäminen jää kuitenkin kristillisessä viitekehyksessä vain hyvin harvojen — yleensä poikkeuksellisen laaja-alaisesti kouluttautuneiden ja kriittisesti orientoituneiden — ajattelijoiden ulottuville.

Anonyymi00041 kirjoitti:

Analyyttisesti tarkasteltuna on todettavissa, että rajattu segmentti teologisesti progressiivisiksi määrittyvistä kristillisen papiston edustajista osoittaa vastaanottavaisuutta Krishna-tietoisuuden teologis-filosofista paradigmaa kohtaan; kyseinen hyväksyntä ilmentyy kuitenkin empiirisesti vain määrällisesti marginaalisena ilmiönä kristillisen institutionaalisen kentän sisällä.



Vedoja ei ole mielekästä tarkastella kulttuurisesti tai uskonnollisesti eksklusiivisina teksteinä, vaan pikemminkin universaaliluonteisina teoreettisina järjestelminä, jotka artikuloivat yleispäteviä malleja ihmismielen rakenteesta, tietoisuuden dynamiikasta sekä kosmisesta järjestyksestä (ṛta). Tässä viitekehyksessä Vedat voidaan tulkita eräänlaisena meta-teoreettisena kokonaisuutena, joka tarjoaa käsitteellisen ja metodologisen kehyksen erilaisten uskonnollisten ja filosofisten traditioiden vertailevalle ymmärtämiselle. Vaikka useat myöhemmät uskonnolliset ja filosofiset järjestelmät käsittelevät pitkälti samoja eksistentiaalisia, ontologisia ja epistemologisia peruskysymyksiä, ne tekevät sen usein symbolisesti, historiallisesti ja kontekstuaalisesti rajatummissa muodoissa. Tällaisen vedalaisen meta-tason tunnistaminen ja sen teoreettisten implikaatioiden ymmärtäminen jää kuitenkin kristillisessä viitekehyksessä vain hyvin harvojen — yleensä poikkeuksellisen laaja-alaisesti kouluttautuneiden ja kriittisesti orientoituneiden — ajattelijoiden ulottuville.

Lue lisää

Analyyttisesti tarkasteltuna on todettavissa, että rajattu segmentti teologisesti progressiivisiksi määrittyvistä kristillisen papiston edustajista osoittaa vastaanottavaisuutta Krishna-tietoisuuden teologis-filosofista paradigmaa kohtaan; kyseinen hyväksyntä ilmentyy kuitenkin empiirisesti vain määrällisesti marginaalisena ilmiönä kristillisen institutionaalisen kentän sisällä.


On kuitenkin syytä korostaa, että tällainen poikkeuksellisen korkea teoreettinen reflektiokyky ja käsitteellinen herkkyys, jota voitaisiin metaforisesti luonnehtia älyllisiksi ’jalokiviksi’, on kristillisen viitekehyksen sisällä empiirisesti tarkasteltuna äärimmäisen harvinaista ja rajoittuu vain yksittäisiin, poikkeuksellisiin toimijoihin

Anonyymi00042 kirjoitti:

Analyyttisesti tarkasteltuna on todettavissa, että rajattu segmentti teologisesti progressiivisiksi määrittyvistä kristillisen papiston edustajista osoittaa vastaanottavaisuutta Krishna-tietoisuuden teologis-filosofista paradigmaa kohtaan; kyseinen hyväksyntä ilmentyy kuitenkin empiirisesti vain määrällisesti marginaalisena ilmiönä kristillisen institutionaalisen kentän sisällä.


On kuitenkin syytä korostaa, että tällainen poikkeuksellisen korkea teoreettinen reflektiokyky ja käsitteellinen herkkyys, jota voitaisiin metaforisesti luonnehtia älyllisiksi ’jalokiviksi’, on kristillisen viitekehyksen sisällä empiirisesti tarkasteltuna äärimmäisen harvinaista ja rajoittuu vain yksittäisiin, poikkeuksellisiin toimijoihin

Lue lisää

On kuitenkin syytä korostaa, että tällainen poikkeuksellisen korkea teoreettinen reflektiokyky ja käsitteellinen herkkyys, jota voitaisiin metaforisesti luonnehtia älyllisiksi ’jalokiviksi’, on kristillisen viitekehyksen sisällä empiirisesti tarkasteltuna äärimmäisen harvinaista ja rajoittuu vain yksittäisiin, poikkeuksellisiin toimijoihin

Anonyymi00043 kirjoitti:

On kuitenkin syytä korostaa, että tällainen poikkeuksellisen korkea teoreettinen reflektiokyky ja käsitteellinen herkkyys, jota voitaisiin metaforisesti luonnehtia älyllisiksi ’jalokiviksi’, on kristillisen viitekehyksen sisällä empiirisesti tarkasteltuna äärimmäisen harvinaista ja rajoittuu vain yksittäisiin, poikkeuksellisiin toimijoihin

Lue lisää

Empiiristen havaintojen perusteella voidaan todeta, että vain hyvin pieni prosenttiosuus teologisesti progressiivisiksi määrittyvistä kristillisen papiston edustajista osoittaa myönteistä suhtautumista Krishna-tietoisuuden teologis-filosofiseen paradigmaan. Tämä ilmiö on siten määrällisesti marginaalinen kristillisen institutionaalisen kentän sisällä

Anonyymi00044 kirjoitti:

Empiiristen havaintojen perusteella voidaan todeta, että vain hyvin pieni prosenttiosuus teologisesti progressiivisiksi määrittyvistä kristillisen papiston edustajista osoittaa myönteistä suhtautumista Krishna-tietoisuuden teologis-filosofiseen paradigmaan. Tämä ilmiö on siten määrällisesti marginaalinen kristillisen institutionaalisen kentän sisällä

Lue lisää

Empiiristen havaintojen ja kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan arvioida, että arviolta 5–10 % teologisesti progressiivisiksi määrittyvistä kristillisen papiston edustajista osoittaa myönteistä suhtautumista Krishna-tietoisuuden teologis-filosofiseen paradigmaan. Tämä havainnollistaa, että kyseinen ilmiö on määrällisesti erittäin marginaalinen kristillisen institutionaalisen kentän sisällä, ja sen esiintyminen korreloi tyypillisesti poikkeuksellisen laaja-alaisesti kouluttautuneiden ja kriittisesti orientoituneiden yksilöiden kanssa

Hyvää joulua sinullekin, ex-adventisti!

Anonyymi00011 kirjoitti:

Hyvää joulua sinullekin, ex-adventisti!

Olen täällä vanhempieni luona nyt. Vietän muutamia päiviä perheeni

Anonyymi00011 kirjoitti:

Hyvää joulua sinullekin, ex-adventisti!

Sain tietää että entinen kiusaajani on vankilassa elinkautisen sai ihmisen murhasta

Anonyymi00028 kirjoitti:

Olen täällä vanhempieni luona nyt. Vietän muutamia päiviä perheeni

Hyvää joulua, ei haittaa, että se on pakanallinen juhla, se on silti mukavaa.