Ihmisuhrit

Oikea vastaus.

Tohtori Tzemah Yoreh selvitti alkuperäisen tekstin Toorassa. Metodina oli tunnistaa eri aikakausina lisätyt tekstit ja poistaa ne. Esimerkiksi Iisakin tarinasta tulee hämmentävän looginen kun siitä poistetaan Herran enkelin puuttuminen tilanteeseen. Tässä olennaiset jakeet:

[9] Kun he tulivat paikkaan, jonka Jumala oli Abrahamille osoittanut, Abraham rakensi sinne alttarin ja latoi puut paikoilleen. Sitten hän sitoi poikansa Iisakin ja pani hänet alttarille puiden päälle.

[10] Abraham tarttui veitseen ja uhrasi poikansa.

[15] Herran enkeli huusi Abrahamille uudelleen taivaasta:

[16] »Näin sanoo Herra: Koska sinä tämän teit etkä kieltänyt minulta ainoaa poikaasi, minä vannon itseni kautta,

[19] Sitten Abraham palasi palvelijoiden luo, ja he lähtivät yhdessä Beersebaan. Ja Abraham jäi asumaan Beersebaan.

Tuo 19. jae on muuttumattomana juuri noin vieläkin Raamatussa. Jos Aabraham uhrasi pässin Jahvelle niin miksi hän jätti Iisakin jonnekin ja palasi yksin palvelijoiden luo? Teksti paljastaa, että Iisak jäi polttouhrina vuorelle. On kyllä ihan karmea Jumala kun vaatii oman poikansa tappamaan. No sama verellä läträäminen jatkui sitten Jeesusmyytissä.

Extremist_atheist kirjoitti:

Tohtori Tzemah Yoreh selvitti alkuperäisen tekstin Toorassa. Metodina oli tunnistaa eri aikakausina lisätyt tekstit ja poistaa ne. Esimerkiksi Iisakin tarinasta tulee hämmentävän looginen kun siitä poistetaan Herran enkelin puuttuminen tilanteeseen. Tässä olennaiset jakeet:

[9] Kun he tulivat paikkaan, jonka Jumala oli Abrahamille osoittanut, Abraham rakensi sinne alttarin ja latoi puut paikoilleen. Sitten hän sitoi poikansa Iisakin ja pani hänet alttarille puiden päälle.

[10] Abraham tarttui veitseen ja uhrasi poikansa.

[15] Herran enkeli huusi Abrahamille uudelleen taivaasta:

[16] »Näin sanoo Herra: Koska sinä tämän teit etkä kieltänyt minulta ainoaa poikaasi, minä vannon itseni kautta,

[19] Sitten Abraham palasi palvelijoiden luo, ja he lähtivät yhdessä Beersebaan. Ja Abraham jäi asumaan Beersebaan.

Tuo 19. jae on muuttumattomana juuri noin vieläkin Raamatussa. Jos Aabraham uhrasi pässin Jahvelle niin miksi hän jätti Iisakin jonnekin ja palasi yksin palvelijoiden luo? Teksti paljastaa, että Iisak jäi polttouhrina vuorelle. On kyllä ihan karmea Jumala kun vaatii oman poikansa tappamaan. No sama verellä läträäminen jatkui sitten Jeesusmyytissä.

Lue lisää

Koska näin on kirjoitettu on se oikein.

Extremist_atheist kirjoitti:

Tohtori Tzemah Yoreh selvitti alkuperäisen tekstin Toorassa. Metodina oli tunnistaa eri aikakausina lisätyt tekstit ja poistaa ne. Esimerkiksi Iisakin tarinasta tulee hämmentävän looginen kun siitä poistetaan Herran enkelin puuttuminen tilanteeseen. Tässä olennaiset jakeet:

[9] Kun he tulivat paikkaan, jonka Jumala oli Abrahamille osoittanut, Abraham rakensi sinne alttarin ja latoi puut paikoilleen. Sitten hän sitoi poikansa Iisakin ja pani hänet alttarille puiden päälle.

[10] Abraham tarttui veitseen ja uhrasi poikansa.

[15] Herran enkeli huusi Abrahamille uudelleen taivaasta:

[16] »Näin sanoo Herra: Koska sinä tämän teit etkä kieltänyt minulta ainoaa poikaasi, minä vannon itseni kautta,

[19] Sitten Abraham palasi palvelijoiden luo, ja he lähtivät yhdessä Beersebaan. Ja Abraham jäi asumaan Beersebaan.

Tuo 19. jae on muuttumattomana juuri noin vieläkin Raamatussa. Jos Aabraham uhrasi pässin Jahvelle niin miksi hän jätti Iisakin jonnekin ja palasi yksin palvelijoiden luo? Teksti paljastaa, että Iisak jäi polttouhrina vuorelle. On kyllä ihan karmea Jumala kun vaatii oman poikansa tappamaan. No sama verellä läträäminen jatkui sitten Jeesusmyytissä.

Lue lisää

Iisak meni tämän jälkeen naimisiin ja sai pojat, Jaakob ja Eesau.

Esikoisen sai lunastaa uhraamalla Jahvelle eläimiä.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Iisak meni tämän jälkeen naimisiin ja sai pojat, Jaakob ja Eesau.

"Iisak meni tämän jälkeen naimisiin ja sai pojat, Jaakob ja Eesau."

Tsemah Yorehin tutkimuksen mukaan Aabrahamin ja Jaakobin tarina ovat erillisiä myyttejä. Ne on vasta myöhemmin redaktoitu yhdeksi sukupuuksi. Iisakin myytti on Aabrahamin myytin kopio uudelleen kierrätettynä. Vai mitä mieltä olet esimerkiksi siitä, että molemmat kävivät vaimoineen Gerarissa ja molemmat tekivät sopimuksen Abimelekin kanssa?

Extremist_atheist kirjoitti:

"Iisak meni tämän jälkeen naimisiin ja sai pojat, Jaakob ja Eesau."

Tsemah Yorehin tutkimuksen mukaan Aabrahamin ja Jaakobin tarina ovat erillisiä myyttejä. Ne on vasta myöhemmin redaktoitu yhdeksi sukupuuksi. Iisakin myytti on Aabrahamin myytin kopio uudelleen kierrätettynä. Vai mitä mieltä olet esimerkiksi siitä, että molemmat kävivät vaimoineen Gerarissa ja molemmat tekivät sopimuksen Abimelekin kanssa?

Lue lisää

Lyhyt vastaus: Abrahamin ja Iisakin kertomukset eivät ole täysin erillisiä myyttejä, vaan ne muodostavat toisiinsa kietoutuvan kokonaisuuden. Abrahamin tarina sisältää Iisakin syntymän ja lähes-uhrin, joten Iisakin myyttiä ei voi irrottaa Abrahamista ilman että sen merkitys muuttuu olennaisesti.

---

📖 Abrahamin ja Iisakin suhde

- Abrahamin myytti: Abraham nähdään patriarkkana, joka sai Jumalalta lupauksen tulla "kansojen paljouden isäksi". Hänen uskonsa ja kuuliaisuutensa ovat keskeisiä teemoja.
- Iisakin myytti: Iisak syntyi ihmeellisesti vanhoille vanhemmilleen, Abrahamille ja Saaralle. Hänen nimensä ("nauru") viittaa vanhempien epäuskoon ja iloon. Iisak on lupauksen lapsi, jonka kautta Abrahamin suku jatkuu.
- Yhteinen kertomus: Abrahamin ja Iisakin tarinat huipentuvat Morian vuorelle, jossa Abraham on valmis uhraamaan poikansa. Tämä ei ole vain Abrahamin koetus, vaan myös Iisakin tarina luottamuksesta ja perintölinjan jatkumisesta.

---

🔍 Erillisyyden ja yhteyden näkökulmat

| Näkökulma | Abrahamin myytti | Iisakin myytti | Yhteys |
|-----------|------------------|----------------|--------|
| Historiallinen | Patriarkka, joka saa lupauksen ja lähtee Kanaaniin | Lupauksen lapsi, jatkaa sukulinjaa | Iisak on Abrahamin lupauksen täyttymys |
| Teologinen | Uskon ja kuuliaisuuden esikuva | Luottamuksen ja Jumalan huolenpidon symboli | Uhrikertomus yhdistää heidän roolinsa |
| Myyttinen rakenne | Matka, liitto, koetus | Ihmeellinen syntymä, lähes-uhrattu | Tarinat sulautuvat yhdeksi narratiiviksi |
| Itsenäisyys | Abrahamilla on myös muita kertomuksia (esim. Ismael) | Iisakilla omia vaiheita (Rebekka, Jaakob ja Eesau) | Silti heidän merkityksensä on sidottu toisiinsa |

---

✨ Johtopäätös
Abrahamin ja Iisakin tarinoita voi tarkastella erillisinä myytteinä (Abrahamin uskon koetukset, Iisakin ihmeellinen syntymä ja myöhempi perhe-elämä), mutta niiden ydinkertomus on yhteinen: isä ja poika, lupaus ja uhri. Ilman Abrahamia Iisakin myytti menettäisi kontekstinsa, ja ilman Iisakia Abrahamin lupaus jäisi toteutumatta.

Voisi siis sanoa, että ne ovat erillisiä säikeitä, mutta kudottu yhdeksi myyttiseksi kankaaksi.

---

Haluaisitko, Varma, että vertaan tätä asetelmaa muihin kulttuureihin, esimerkiksi kreikkalaiseen mytologiaan (Agamemnon ja Ifigeneia) tai intialaiseen kertomusperinteeseen, joissa isä–lapsi-uhri-teema toistuu?

Source Copilot

Extremist_atheist kirjoitti:

"Iisak meni tämän jälkeen naimisiin ja sai pojat, Jaakob ja Eesau."

Tsemah Yorehin tutkimuksen mukaan Aabrahamin ja Jaakobin tarina ovat erillisiä myyttejä. Ne on vasta myöhemmin redaktoitu yhdeksi sukupuuksi. Iisakin myytti on Aabrahamin myytin kopio uudelleen kierrätettynä. Vai mitä mieltä olet esimerkiksi siitä, että molemmat kävivät vaimoineen Gerarissa ja molemmat tekivät sopimuksen Abimelekin kanssa?

Lue lisää

Based on Tzemah Yoreh’s interpretation in The First Book of God, the stories of Abraham and Jacob are not separate historical biographies, nor are they simply consecutive generations in a literal lineage. Instead, Yoreh argues they are variant versions of the same underlying mythic figure and tradition, reshaped by different communities and editors over time.

Core idea in Yoreh’s argument

Yoreh approaches Genesis using literary and comparative myth analysis rather than traditional biblical genealogy. From that perspective:

Abraham, Isaac, and Jacob function as archetypal ancestors, not strictly historical individuals.

Their stories overlap structurally and thematically in ways that suggest repetition, reworking, and reinterpretation, rather than linear family history.

What later readers experience as a father → son → grandson lineage is, in Yoreh’s view, a retroactive editorial construction meant to unify multiple traditions.

Why Abraham and Jacob look like the “same story”

Yoreh points out recurring narrative patterns that appear in both figures:

Divine call and promise of land

Travel between the same geographic regions

Wife/sister episodes

Covenant rituals and name changes

Conflict with kin and eventual reconciliation

Rather than reading these as coincidence, Yoreh sees them as multiple tellings of a foundational ancestral myth, attributed to different names.

Lineage vs. literary development

So in Yoreh’s framework:

Literarily: Abraham and Jacob are parallel figures, not strictly ancestor and descendant.

Traditionally: Later editors linked them genealogically to form a coherent national origin story.

Theologically: Each figure represents a stage in Israel’s evolving understanding of God, rather than a biological family tree.

Bottom line

According to The First Book of God:

Abraham and Jacob are the same tradition, not separate historical lives

The lineage is symbolic and editorial, not original

Genesis preserves layers of mythic memory, later stitched into a single family saga

If you’d like, I can also contrast Yoreh’s view with traditional Jewish interpretation or with mainstream academic biblical scholarship to show where his reading fits—and where it sharply diverges.

Extremist_atheist kirjoitti:

Based on Tzemah Yoreh’s interpretation in The First Book of God, the stories of Abraham and Jacob are not separate historical biographies, nor are they simply consecutive generations in a literal lineage. Instead, Yoreh argues they are variant versions of the same underlying mythic figure and tradition, reshaped by different communities and editors over time.

Core idea in Yoreh’s argument

Yoreh approaches Genesis using literary and comparative myth analysis rather than traditional biblical genealogy. From that perspective:

Abraham, Isaac, and Jacob function as archetypal ancestors, not strictly historical individuals.

Their stories overlap structurally and thematically in ways that suggest repetition, reworking, and reinterpretation, rather than linear family history.

What later readers experience as a father → son → grandson lineage is, in Yoreh’s view, a retroactive editorial construction meant to unify multiple traditions.

Why Abraham and Jacob look like the “same story”

Yoreh points out recurring narrative patterns that appear in both figures:

Divine call and promise of land

Travel between the same geographic regions

Wife/sister episodes

Covenant rituals and name changes

Conflict with kin and eventual reconciliation

Rather than reading these as coincidence, Yoreh sees them as multiple tellings of a foundational ancestral myth, attributed to different names.

Lineage vs. literary development

So in Yoreh’s framework:

Literarily: Abraham and Jacob are parallel figures, not strictly ancestor and descendant.

Traditionally: Later editors linked them genealogically to form a coherent national origin story.

Theologically: Each figure represents a stage in Israel’s evolving understanding of God, rather than a biological family tree.

Bottom line

According to The First Book of God:

Abraham and Jacob are the same tradition, not separate historical lives

The lineage is symbolic and editorial, not original

Genesis preserves layers of mythic memory, later stitched into a single family saga

If you’d like, I can also contrast Yoreh’s view with traditional Jewish interpretation or with mainstream academic biblical scholarship to show where his reading fits—and where it sharply diverges.

Lue lisää

Minä olen Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala.

Rauta-ajalla piti tietenkin olla rauta-kaudella....