Nyky-Suomi on täysin kynnetön!

Sitä se on. Kun ennenkin on homma toiminut niin matkanjärjestäjät eivät katso tarpeelliseksi tehdä B-suunnitelmaa mahdollisen poikkeustilanteen varalta. Rovaniemelläkään ei edes ole matkanjärjestäjien ja sinne liikennöivien lentoyhtiöiden palvelupisteitä, kuten isoilla lentokentillä, joten melko orpona siellä turistit pyörii. Toki lentoasemallakin voisi olla jokin varautumissuunnitelma ruoan ja juoman suhteen, josta sitten laskutettaisiin matkanjärjestäjiä.
Melkoinen kaaos kaikkiansa kyllä.

Eikö olisi yksinkertaisinta ja halvinta kaataa kaikki puut niin leveältä alueelta ettei ne kerta kaikkiaan yllä kaatumaan sähkölinjojen ja rautatien johdinlinjojen päälle?

No en tiedä mitä isä kiihkeästi ajatteli esim. vuonna 1980, olin silloin armeijassa.

Ihan mielenkiinnosta kysäisisin että mistä sinä nuo päättelysi kaivat?

Anonyymi00005 kirjoitti:

Eikö olisi yksinkertaisinta ja halvinta kaataa kaikki puut niin leveältä alueelta ettei ne kerta kaikkiaan yllä kaatumaan sähkölinjojen ja rautatien johdinlinjojen päälle?

Lue lisää

Samaa ole itsekin miettinyt, ei sitä uraa paljon tarttis leventää niin ei enää langat katkeilisi.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Samaa ole itsekin miettinyt, ei sitä uraa paljon tarttis leventää niin ei enää langat katkeilisi.

Varmaan kustannussyistä ja ja siitä joutuu maksamaan maanomistajille korvauksia.Suomihan on verotettu jo valmiiksi niin että rikkaat monessa paikassa muuttaneet portugaliin ja matalampien kustannusten maihin..Tämä systeemi tukahtuu omaan mahdottomuuteensa.Kohta ei ole sähköäkään kun sekin verotetaan ihan vatun älyttömäksi keksityillä siirtomaksuilla joka on 10x sähkömaksun kertainen siihen päälle!! Kuka helvetti tätä laivaa vie karille prkle!! Kaikki kun lopettas noiden palveluiden käyttämisen 3 viikoksi kesäkuukausina niin loppuisi se ihmisten rosvoaminen.Tavallinen kansa on mopen osassa vain maksumiehinä eliitin juhliessa niiden rahoilla pörrsissä ja hienoissa taloissaan.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Eikö olisi yksinkertaisinta ja halvinta kaataa kaikki puut niin leveältä alueelta ettei ne kerta kaikkiaan yllä kaatumaan sähkölinjojen ja rautatien johdinlinjojen päälle?

Lue lisää

No mietippä se asia ihan loppuun asti, jos kykenet.
Ajatellaan 20 kV:n linja, jonka johdinkorkeus on keskimäärin vaikkapa 7,5 metriä ja ympäröivän metsän puusto keskimäärin 20 metriä.
Tässä olisi muutama laskutehtävä.
Minä laskin jo ja nyt on sinun vuorosi. Sen kun alat laskea.

1. Kuinka leveälti sitä metsää pitäisi kaataa, että keskimääräinen puu ei ulottuisi keskimääräisellä korkeudella olevaan johtimeen?

Tuo puuton aluehan ei tuottaisi juuri rysäkeppejä kummempaa puuta. Sillä ei olisi siis juuri mitään arvoa...., joten...

2. Montako hehtaaria, nykyistä enemmän, metsämaata muuttuisi joutomaaksi/kilometri, tuolla sinun menetelmälläsi?
3. Mikä on - tällä hetkellä - sen saamatta jääneen puuston arvo/kilometri/vuosi, ja mikä se olisi tuolla sinun menetelmälläsi?

Tarvittavat tiedot löytyvät netistä, jopa laskukaavat, jos osaat etsiä, joten alahan hommiin.

Anonyymi00010 kirjoitti:

No mietippä se asia ihan loppuun asti, jos kykenet.
Ajatellaan 20 kV:n linja, jonka johdinkorkeus on keskimäärin vaikkapa 7,5 metriä ja ympäröivän metsän puusto keskimäärin 20 metriä.
Tässä olisi muutama laskutehtävä.
Minä laskin jo ja nyt on sinun vuorosi. Sen kun alat laskea.

1. Kuinka leveälti sitä metsää pitäisi kaataa, että keskimääräinen puu ei ulottuisi keskimääräisellä korkeudella olevaan johtimeen?

Tuo puuton aluehan ei tuottaisi juuri rysäkeppejä kummempaa puuta. Sillä ei olisi siis juuri mitään arvoa...., joten...

2. Montako hehtaaria, nykyistä enemmän, metsämaata muuttuisi joutomaaksi/kilometri, tuolla sinun menetelmälläsi?
3. Mikä on - tällä hetkellä - sen saamatta jääneen puuston arvo/kilometri/vuosi, ja mikä se olisi tuolla sinun menetelmälläsi?

Tarvittavat tiedot löytyvät netistä, jopa laskukaavat, jos osaat etsiä, joten alahan hommiin.

Lue lisää

Ihailla pitää rakentavaa keskustelutyyliäsi ja oman viisautesi korostamista, mutta kukapa kissan hännän nostaa ellei kissa itse ja siinä samalla vähän muille sähisee...

Tuohon kummoisia laskukaavoja tarvitse yksinkertaiseen asiaan. Kun molemmin puolin linjasta raivaa 25 m puuttomaksi niin on varmistettu ettei puut linjalle kaadu, muutaman metrin leventäminen nyt ei ihme konsti olisi ja onhan tuota lunastuksia nyt hullumpienkin asioiden takia tehty. Ja linjallahan voi kasvattaa vaikka joulukuusia, niin kuin fiksuimmat kuuluvat tekevänkin.

Eikä tämä toki yhteen maanomistajaan kohdistuisi ja olisihan siinä varmasti kuntien ja valtionkin metsiä matkan varrella ja puuthan menisi hyötykäyttöön ja maanomistaja saisi niistä tulevat rahat valmiiksi savotoituna, tämä toki pitää huomioida lunastushinnassa.

Liekö sinulla itselläsi pätkä radanvarsi hatelikkoa kun haluat saada asian näyttämään niin monimutkaiselta ja vaikealta? Kyllä ne insinöörit suunnittelee ja laskee pienimmän haitan halvimman tien, ei meidän siitä tarvitse huolta kantaa.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Ihailla pitää rakentavaa keskustelutyyliäsi ja oman viisautesi korostamista, mutta kukapa kissan hännän nostaa ellei kissa itse ja siinä samalla vähän muille sähisee...

Tuohon kummoisia laskukaavoja tarvitse yksinkertaiseen asiaan. Kun molemmin puolin linjasta raivaa 25 m puuttomaksi niin on varmistettu ettei puut linjalle kaadu, muutaman metrin leventäminen nyt ei ihme konsti olisi ja onhan tuota lunastuksia nyt hullumpienkin asioiden takia tehty. Ja linjallahan voi kasvattaa vaikka joulukuusia, niin kuin fiksuimmat kuuluvat tekevänkin.

Eikä tämä toki yhteen maanomistajaan kohdistuisi ja olisihan siinä varmasti kuntien ja valtionkin metsiä matkan varrella ja puuthan menisi hyötykäyttöön ja maanomistaja saisi niistä tulevat rahat valmiiksi savotoituna, tämä toki pitää huomioida lunastushinnassa.

Liekö sinulla itselläsi pätkä radanvarsi hatelikkoa kun haluat saada asian näyttämään niin monimutkaiselta ja vaikealta? Kyllä ne insinöörit suunnittelee ja laskee pienimmän haitan halvimman tien, ei meidän siitä tarvitse huolta kantaa.

Lue lisää

"Kyllä ne insinöörit suunnittelee ja laskee pienimmän haitan halvimman tien, ei meidän siitä tarvitse huolta kantaa...."
Aivan, insinöörit suunnittelee. Se on hienosti oivallettu.
Ihmettelen vaan, että miksi sitten otat kantaa, vaikket ymmärrä aiheesta juuri mitään.
Vai onko tietämättömyys riittävä peruste?

No joopa...
Sähköverkossa tuo keskijänniteverkko (20 tai 10 kV) on se jossa ilmenee eniten vikoja.
Jos linjakatu levennetään siten, että sen kokonaisleveys on 50 metriä, niin aika moni maanomistaja repii kyllä pelihousunsa ja vielä paitansakin siinä vaiheessa.
Muistelen, että nykyisin keskijänniteverkossa linjakadun leveys on tyypillisesti 10 metriä ja kilometrillä se on yksi hehtaari. Tarkistin, on se 10 metriä.
Jos tuo leveys on 50 metriä, niin kilometrin matkalla linjan alle jää 5 hehtaaria. Kyse ei siis ole sinun mainitsemastasi "muutamasta metristä".
Arvaapa joutessasi kuin monta kilometriä tuota keskijänniteverkkoa Suomessa on?
Et arvaa.
Noin 150000 kilometriä (tästä noin puolet on jo maakaapelissa)
Jos tuosta lopusta (ilmaverkko) puoletkaan on metsissä, niin 40 metrin lisäys linjakadun leveyteen poistaa kasvusta sellaisen määrän metsää, että se tekee jo haittaa suomalaisen metsäteollisuuden raaka-aineen saatavuudelle. Aukon leventäminen tuo kyllä lisää puuta markkinoille, mutta se on kertaluonteinen tapahtuma. Uutta noille aukoille ei enää kasva.

Anonyymi00016 kirjoitti:

"Kyllä ne insinöörit suunnittelee ja laskee pienimmän haitan halvimman tien, ei meidän siitä tarvitse huolta kantaa...."
Aivan, insinöörit suunnittelee. Se on hienosti oivallettu.
Ihmettelen vaan, että miksi sitten otat kantaa, vaikket ymmärrä aiheesta juuri mitään.
Vai onko tietämättömyys riittävä peruste?

No joopa...
Sähköverkossa tuo keskijänniteverkko (20 tai 10 kV) on se jossa ilmenee eniten vikoja.
Jos linjakatu levennetään siten, että sen kokonaisleveys on 50 metriä, niin aika moni maanomistaja repii kyllä pelihousunsa ja vielä paitansakin siinä vaiheessa.
Muistelen, että nykyisin keskijänniteverkossa linjakadun leveys on tyypillisesti 10 metriä ja kilometrillä se on yksi hehtaari. Tarkistin, on se 10 metriä.
Jos tuo leveys on 50 metriä, niin kilometrin matkalla linjan alle jää 5 hehtaaria. Kyse ei siis ole sinun mainitsemastasi "muutamasta metristä".
Arvaapa joutessasi kuin monta kilometriä tuota keskijänniteverkkoa Suomessa on?
Et arvaa.
Noin 150000 kilometriä (tästä noin puolet on jo maakaapelissa)
Jos tuosta lopusta (ilmaverkko) puoletkaan on metsissä, niin 40 metrin lisäys linjakadun leveyteen poistaa kasvusta sellaisen määrän metsää, että se tekee jo haittaa suomalaisen metsäteollisuuden raaka-aineen saatavuudelle. Aukon leventäminen tuo kyllä lisää puuta markkinoille, mutta se on kertaluonteinen tapahtuma. Uutta noille aukoille ei enää kasva.

Lue lisää

Sähkölinjan leveys (johtoalue) on jännitetasosta riippuen tyypillisesti 26-62 metriä, muodostuen puuttomasta johtoaukeasta 26-42 m ja sen molemmin puolin olevista 10 m reunavyöhykkeistä.
Leveydet vaihtelevat jännitteen mukaan 110-400 kV.
Lisäksi pylväiden ympärillä on 3 m rauhoitusalue. 
Voimajohtojen (kantaverkko) tyypilliset leveydet: 110 kV linja: Johtoaukea 26-30 m + reunavyöhykkeet (yhteensä n. 46-50.
220 kV linja: Johtoaukea 32-38 m + reunavyöhykkeet (yhteensä n. 52-58 m.)
400 kV linja: Johtoaukea 36-42 m + reunavyöhykkeet (yhteensä n. 56-62m.)
Reunavyöhyke: Puiden korkeutta rajoitetaan yleensä 10 m. leveydeltä aukean kummallakin puolella, jotta kaatuva puu ei ulotu linjaan.
Pylväsala: Vapaana pidettävä alue ulottuu 3 m. päähän pylväistä ja haruksista. Asemakaava-alueilla johtokadun leveys on usein 26 m. ja reunavyöhykkeellä on 5 m. rakennuskieltoalue. 
Pienjännite- ja keskijännitelinjojen (esim. 20 kV leveydet ovat huomattavasti kantaverkon linjoja pienempiä.

Jos tuota jo olemassa olevaa ohjetta noudatettaisiin, niin puun kaatuminen linjoille olisi sula mahdottomuus.

Anonyymi00016 kirjoitti:

"Kyllä ne insinöörit suunnittelee ja laskee pienimmän haitan halvimman tien, ei meidän siitä tarvitse huolta kantaa...."
Aivan, insinöörit suunnittelee. Se on hienosti oivallettu.
Ihmettelen vaan, että miksi sitten otat kantaa, vaikket ymmärrä aiheesta juuri mitään.
Vai onko tietämättömyys riittävä peruste?

No joopa...
Sähköverkossa tuo keskijänniteverkko (20 tai 10 kV) on se jossa ilmenee eniten vikoja.
Jos linjakatu levennetään siten, että sen kokonaisleveys on 50 metriä, niin aika moni maanomistaja repii kyllä pelihousunsa ja vielä paitansakin siinä vaiheessa.
Muistelen, että nykyisin keskijänniteverkossa linjakadun leveys on tyypillisesti 10 metriä ja kilometrillä se on yksi hehtaari. Tarkistin, on se 10 metriä.
Jos tuo leveys on 50 metriä, niin kilometrin matkalla linjan alle jää 5 hehtaaria. Kyse ei siis ole sinun mainitsemastasi "muutamasta metristä".
Arvaapa joutessasi kuin monta kilometriä tuota keskijänniteverkkoa Suomessa on?
Et arvaa.
Noin 150000 kilometriä (tästä noin puolet on jo maakaapelissa)
Jos tuosta lopusta (ilmaverkko) puoletkaan on metsissä, niin 40 metrin lisäys linjakadun leveyteen poistaa kasvusta sellaisen määrän metsää, että se tekee jo haittaa suomalaisen metsäteollisuuden raaka-aineen saatavuudelle. Aukon leventäminen tuo kyllä lisää puuta markkinoille, mutta se on kertaluonteinen tapahtuma. Uutta noille aukoille ei enää kasva.

Lue lisää

Eikä tarvitse puiden kasvaakaan jos linjat raivaamalla turvataan sähkön toimitusvarmuus. Kaikella on hintansa.

Anonyymi00017 kirjoitti:

Sähkölinjan leveys (johtoalue) on jännitetasosta riippuen tyypillisesti 26-62 metriä, muodostuen puuttomasta johtoaukeasta 26-42 m ja sen molemmin puolin olevista 10 m reunavyöhykkeistä.
Leveydet vaihtelevat jännitteen mukaan 110-400 kV.
Lisäksi pylväiden ympärillä on 3 m rauhoitusalue. 
Voimajohtojen (kantaverkko) tyypilliset leveydet: 110 kV linja: Johtoaukea 26-30 m reunavyöhykkeet (yhteensä n. 46-50.
220 kV linja: Johtoaukea 32-38 m reunavyöhykkeet (yhteensä n. 52-58 m.)
400 kV linja: Johtoaukea 36-42 m reunavyöhykkeet (yhteensä n. 56-62m.)
Reunavyöhyke: Puiden korkeutta rajoitetaan yleensä 10 m. leveydeltä aukean kummallakin puolella, jotta kaatuva puu ei ulotu linjaan.
Pylväsala: Vapaana pidettävä alue ulottuu 3 m. päähän pylväistä ja haruksista. Asemakaava-alueilla johtokadun leveys on usein 26 m. ja reunavyöhykkeellä on 5 m. rakennuskieltoalue. 
Pienjännite- ja keskijännitelinjojen (esim. 20 kV leveydet ovat huomattavasti kantaverkon linjoja pienempiä.

Jos tuota jo olemassa olevaa ohjetta noudatettaisiin, niin puun kaatuminen linjoille olisi sula mahdottomuus.

Lue lisää

"Jos tuota jo olemassa olevaa ohjetta noudatettaisiin, niin puun kaatuminen linjoille olisi sula mahdottomuus...."
No siinähän se "suuri viisaus" taas tuli - tittut tentään.
20 kV:n linjoilla se leveysvaatimus on pienempi. Sen leveyden voin todeta kun kävelen makuuhuoneeseen ja katson ikkunasta. Koska olen kävellyt tuon linjan alla kymmeniä kertoja, niin tiedän minkä levyinen se "hotu" on.
Kantaverkon johdinkorkeus ja kadun leveys ovat sellaisia, että hyvin harvoin kaatuva puu sinne asti ulottuu nykyiselläänkään.
Nuo suuremmat leveydet (kantaverkko ym.) eivät siis koske keskijänniteverkkoa. Keskijänniteverkko on sähköasemien (se isompi sähköhässäkkä) ja jakelumuuntamoiden (hyvin usein parin tolpan varassa) välillä kulkeva, yleensä kolmijohtiminen, puupylväillä varustettu (pylväässä saattaa joskus olla pelkästään kummallinen "häkkyrä". Se on erotin, mutta en nyt jaksa selittää sen roolia).
Kantaverkossa on myös kolme virtajohdinta (joissakin tapauksissa kaksoisjohdin) ja ylimpänä ukkosjohtimet. Aukon leveys on siis suurempi, kuin keskijännitelinjassa ja lisäksi reunavyöhyke...

Ja p..kat. Hittojako minä "asiantuntijoiden" kanssa kinastelen. Pitäkää luulonne, ette te tiedolla mitään tee.

Anonyymi00019 kirjoitti:

"Jos tuota jo olemassa olevaa ohjetta noudatettaisiin, niin puun kaatuminen linjoille olisi sula mahdottomuus...."
No siinähän se "suuri viisaus" taas tuli - tittut tentään.
20 kV:n linjoilla se leveysvaatimus on pienempi. Sen leveyden voin todeta kun kävelen makuuhuoneeseen ja katson ikkunasta. Koska olen kävellyt tuon linjan alla kymmeniä kertoja, niin tiedän minkä levyinen se "hotu" on.
Kantaverkon johdinkorkeus ja kadun leveys ovat sellaisia, että hyvin harvoin kaatuva puu sinne asti ulottuu nykyiselläänkään.
Nuo suuremmat leveydet (kantaverkko ym.) eivät siis koske keskijänniteverkkoa. Keskijänniteverkko on sähköasemien (se isompi sähköhässäkkä) ja jakelumuuntamoiden (hyvin usein parin tolpan varassa) välillä kulkeva, yleensä kolmijohtiminen, puupylväillä varustettu (pylväässä saattaa joskus olla pelkästään kummallinen "häkkyrä". Se on erotin, mutta en nyt jaksa selittää sen roolia).
Kantaverkossa on myös kolme virtajohdinta (joissakin tapauksissa kaksoisjohdin) ja ylimpänä ukkosjohtimet. Aukon leveys on siis suurempi, kuin keskijännitelinjassa ja lisäksi reunavyöhyke...

Ja p..kat. Hittojako minä "asiantuntijoiden" kanssa kinastelen. Pitäkää luulonne, ette te tiedolla mitään tee.

Lue lisää

Juu, pidä vaan absoluuttinen tieto takanasi, tieto on valtaa.

Ja sähkönsiirtomaksua on kerätty vasta muutamia kymmeniä vuosia sen takia, että saadaan sähkökaapelit maan sisään. Rahakasat vain mätänee tai oikeammin siirtyy oikeisiin taskuihin vaan sähköjohdot saa katkeilla kuten ennenkin. Kukaan vain ei valvo rahojen käyttöä tai jos valvoo, niin pitää huolen vain siitä, että omalle tilille siirtyy mahdollisimman paljon! Näin siis Suomessa, mikä on maksettujen gallupeitten mukaan yksi Maailman Rehellisimmistä ja Vähiten korruptoituneista maista.
Miten surkea onkaan sitten muitten maitten tila?

Olet siis talousnero. Miksi roikut edelleen täällä.

Anonyymi00012 kirjoitti:

Olet siis talousnero. Miksi roikut edelleen täällä.

Aattelin opettaa sulle vähän talousneroutta...

Anonyymi00020 kirjoitti:

Aattelin opettaa sulle vähän talousneroutta...

Eikö hyöty olisi suurempi jos auttaisit Suomea tiedoillasi etkä yksittäistä ihmistä?

Anonyymi00023 kirjoitti:

Eikö hyöty olisi suurempi jos auttaisit Suomea tiedoillasi etkä yksittäistä ihmistä?

Pala kerrallaan, hiljaa hyvä tulee...

Posti ja VR meni pilalle kun niistä tehtiin liikelaitoksia.