Rakkaalleni

Enkelit pitävät meitä sylissään. yhdessä ja erikseen.
Enkelit ovat olkapäillämme, ikuisesti.
Enkeli lentää liihottaa, meille rakkautta toivottaa.

Enkeli suojelee meitä, astumasta sivuun.
Enkeli jaksaa, me väsymme.
Enkeli jatkaa.
Siipiensä suojaan.

Minun kaipaukseni on hyvin vahvaa. On ilo rakastaa Sinua.
ja kaivata.
Minun ihoni huutaa Sinua, ikävästä.
Tulen toimeen riutuen, nöyränä.

Rakkaus on ihanaa, rajua, säälimätöntä.
Se ei jätä kolhaisematta, loukkaamatta.
Se on rehellistä, raakaa.
Ikuista.

Muistan sinut, siitä on tehty laulujakin, muisteluista.
Rakastan Sinua. siitäkin on tehty lauluja, rakkaudesta.
Laulut jäävät eloon, rakkaus kuolee.
Ihmiset muuttavat, muuttuvat.


Aurinko paistaa.
Kuu loistaa.
Elämä jatkuu.

On Ukkola ainakin lihaisa nainen niin on mistä puristella .

Sanoit joskus että otat vastuullisesti rakkauteni, tunteeni.
Ethän sinä sitä pystynyt tekemään, etkä niihin vastaamaan.
Elämmme oman elämämme, toisten vierellä, emme heidän puolestaan.

Kohtaamme, rakastamme, viihdymme ja viihdytämme.
Vastuullisesti, vastuuttomasti, kevyesti, vakavasti.
Ohitamme toisemme, väkisin tai tahtoen.
Olemme yhtä hetken tai kaksi.
Yksin, me.

On salaisuuksia, on vääriä tietoja, On häirintää, on kiusaamista.
On lämpöä, on rakkautta, On lempeä, on välittämistä.

Ne kulkevat käsikäden, pitäen rajansa. Kun raja menee rikki, on ongelma.
Kriisi, stressi, tulehtunut tilanne. Mistä ratkaisu?

Lähdenkö syyttämään toista, vai miten toimin?
Lähdenkö hakemaan ratkaisuja yksin, vai miten toimimme?
Välitätkö tehdä mitään yhteistä vai puurranko yksinäni tämän eteen?
Oletko valmis uhraamaan meidät,
turhuuden roviolle?