Kadulla kulkiessani ihmettelin kuinka ihmiset kiirehtivät kuin muurahaiset kuka minnekin
metroon,ratikkaan
töihin ja kotiin
Liikennevaloissa mietin
ne palavat sittenkin
ja ihmismeren liike ei pysähtynyt kuin hetkeksi
jos silloinkaan
Mihin kaikilla oli niin tulipalokiire ?
Miksi juosta päättömästi,vaikka sillä muutaman minuutin voittaisikin?
Ahdistuin...ja samalla itse kuljin kuin robotti
siirsin hitaasti jalkaa toisen eteen,ilman kiirettä,ilman päämäärää.
Minä olin juuri menettänyt läheisen ihmisen enkä tosiaan yhtään jaksanut välittää turhasta hälinästä.
Laahustin kotiinpäin..kai ja pudistin päätäni maailman melulle.
Annoin heille anteeksi,sillä he eivät tienneet
kuinka maailmani oli romahtanut.
Ei ollut enää väliä mistä tulen
minne menen
minulta oli viety elämänhalu.
metroon,ratikkaan
töihin ja kotiin
Liikennevaloissa mietin
ne palavat sittenkin
ja ihmismeren liike ei pysähtynyt kuin hetkeksi
jos silloinkaan
Mihin kaikilla oli niin tulipalokiire ?
Miksi juosta päättömästi,vaikka sillä muutaman minuutin voittaisikin?
Ahdistuin...ja samalla itse kuljin kuin robotti
siirsin hitaasti jalkaa toisen eteen,ilman kiirettä,ilman päämäärää.
Minä olin juuri menettänyt läheisen ihmisen enkä tosiaan yhtään jaksanut välittää turhasta hälinästä.
Laahustin kotiinpäin..kai ja pudistin päätäni maailman melulle.
Annoin heille anteeksi,sillä he eivät tienneet
kuinka maailmani oli romahtanut.
Ei ollut enää väliä mistä tulen
minne menen
minulta oli viety elämänhalu.
Vastaukset 5
Vanhimmat
inspiraatiosta... :)
Oli pää jotenkin tyhjää lyövänä, mutta luettuani sanomasi tämän, kehtitin omani... ;)
Tuttu juttu..
Joskus ei tule mieleen mitään ei kertakaikkiaan.
Toisinaan sitä senkun kirjottaa kun sanat vain sinkoilevat :)
Vaikuttaako sulla oma mieliala runoihin?
Siis surullisena surullisia aiheita,jne..
vaikuttavat...
Ehkä syvimmät runot tulevat jonkinlaisen tunnekuohun vallassa
Muuten tulee tuommoista, mitä olen tännekin kirjoitellut... :)
Silloin kun tätä runoilua ei ammatikseen harjoita,on varaa odottaa inspiraatiota.
Mutta työkseen runoilevilla ei ole aikaa odottaa inspistä....sillä tulosta odottaa kustantaja ja kirjapaino :)Silloin on pakko kirjoittaa , oli fiilistä tai ei...nih;)
onneksi ei ole ketään selän takana pompottamassa, että nyt sitä tulosta pöytään... :)