Miten te muut olette järjestäneet lapsen tapaamispaikat etävanhemman kanssa? Meillä huoltajuus-sopimuksessa lukee, että isällä oikeus tavata lastaan kahdesti kuukaudessa. Olen antanut tavata aina silloin kun lapsen isälle on sopinut, joskus hän käy joka viikonloppu, joskus kerran kuussa ja tapaamiset kestävät muutaman tunnin kerrallaan. Tämä ei ole minun tekemä aikarajoitus vaan johtuu pitkästä välimatkasta (600km), hänen uudesta perheestään ja entisestä perheestään (josta hänellä alaikäinen lapsi, joka asuu isänsä luona).
Emme ole lapsen isän kanssa koskaan asuneet yhdessä ja lapsi on vuoden ikäinen. Lapsen isä haluaisi tulla kotiini tapaamaan lastaan, mutta sillä ehdolla, että ajan muut perheenjäseneni pois siksi aikaa kun hän on paikalla ja tähän minä en voi suostua.
Tiedän, että saan vastaukseksi kommentteja tyyliin "muuta omiin oloihisi asumaan, jotta lapsen isä voi tavata lastaan vapaasti". Tilanteeni on tämä, että olen omista oloistani muuttanut iäkkäiden vanhempieni luokse asumaan kaksi vuotta sitten, jotta voisin pitää heistä huolta.
Miten te muut olette järjestäneet nämä asiat?
Emme ole lapsen isän kanssa koskaan asuneet yhdessä ja lapsi on vuoden ikäinen. Lapsen isä haluaisi tulla kotiini tapaamaan lastaan, mutta sillä ehdolla, että ajan muut perheenjäseneni pois siksi aikaa kun hän on paikalla ja tähän minä en voi suostua.
Tiedän, että saan vastaukseksi kommentteja tyyliin "muuta omiin oloihisi asumaan, jotta lapsen isä voi tavata lastaan vapaasti". Tilanteeni on tämä, että olen omista oloistani muuttanut iäkkäiden vanhempieni luokse asumaan kaksi vuotta sitten, jotta voisin pitää heistä huolta.
Miten te muut olette järjestäneet nämä asiat?
Vastaukset 3
Vanhimmat
saa tyytyä teidän toisten seuraan toistaiseksi, kun lapsi on vielä niin pieni. Yksi vaihtoehto lisätä sitä yksinoloa lapsen kanssa on ulkoilu: isä ulkoiluttaa lapsen rattaissa ja käy vaikka lähipuistossa. Sitten paluu sieltä ulkoa, ruokailu jne.
Jos olisi mahdollista ja välit kunnossa, olisi mukava, jos isä voisi myös yöpyä luonanne ja näin tulisi yhdellä kertaa enemmän sitä yhdessäoloaikaa. Mutta siinä samalla hän saa kyllä teidät muutkin sietää...
Tähän asti ne ovat sujuneetkin niin, että isä on käyttänyt lasta vaunuajelulla. Yötä hän ei itse halua olla, vaan ajaa reissut päiväselti, ilmeisesti sen takia, ettei tule uuden perheen kanssa mitään mustasukkaisuusdraamoja... enempää kuin mitä jo on tullut.
Lastenvalvoja on kehoittanut lapsen isää yöpymään gasthausissa tai hotellissa (niitä täällä on useitakin kilometrin säteellä), mutta hänellä ei ole vara siihen.
Hänellä on sosiaaliviranomaisten mielestä oikeus hakea matka-ja yöpymiskorvauksia, mutta hän ei ole hakenut, koska pelkää leimautuvansa "sosiaalitapaukseksi".
Naisystäväänsä hän ei voi enää ottaa mukaansa, koska tämä on hyökännyt kaksi kertaa kimppuuni ja uhkaillut myös pientä lastani. (Lapsen isä ei ole väkivaltainen).
Sitten on isän valittava tapaako lasta vai ei. Ei siinä uuden muijan metkut pitäisi painaa... Lapset on lapsia ja aikuisten suhteet ihan toinen juttu.
Valitettavasti olen törmännyt vastaavanlaiseen ongelmaihmiseen itsekin - ei käynyt päälle, mutta mustasukkainen on vieläkin vaikka erosta on yli 10v. Ei noita aina ymmärrä ihmisten aivoituksia..