viljan hinnat nousussa

Venäjän vehnän vienti on sujunut 14 % hitaammin kuin vuosi sitten.
Linkin artikkelissa Russian Grain Unionin edustajan mukaan kauden
ensimmäisen puoliskon vienti jäi 27,9 milj. tonniin, - vastaan 32,5 milj.
tonnia vuosi aiemmin.
Sittemmin vienti hyytyi niin että se näytti päätyvän kolmosella alkavaan
lukuun.
Virallista vientimäärää lisäiltiin ja viimeisin taisi olla 44 milj. tonnia.
Venäjällä piilotellaan laatuvajetta kuin vierasta sikaa, eikä viennin
voi olettaa päätyvän ainakaan suuremmaksi.
Artikkelissa povataankin samaa , mutta syinä tarjotaan puuta heinää.
Kova kilpailu alkukaudella, ja EU:n 32,5 milj. tonniin povattu vienti, sekä
Australian 27 milj. tonnin vienti plus Argentiinan kasvava vienti mainitaan.
Mitä vikaa ? - EU:n laatuvaje on vaikuttanut että paljon suuremmasta sadosta
on viety vuodentakaisella tasolla, eikä jatkossakaan viedä enemmän.
Argentiinan ennätyssadosta ei riitä myllylaatua vuodentakaista enempää,
ja rehuvehnä saattaa jäädä hintasyistä Argentiinaan, - tässä on vielä
suuri epävarmuus tulevan maissisadon vuoksi.
Huono sato Argentiinassa ja Brasiliassa romahduttaisi planeetan rehuviljojen
tarjonnan, ja vehnän rehulaatu käy kaupaksi parempaan hintaan.
https://www.apk-inform.com/en/news/1552476
---
Linkin artikkelissa vahvistetaan Argentiinan vehnän laatuvaje, ja kerrotaan
että valkuainen on jäänyt tuotannon keskittymään kuuluvan Cordoban maakunnan
alueella pahimmillaan jopa vain 8-9 % tasolle.
Argentiinan myllyvehnä valkuainen on määritelty vähintään 11,5 % tasolle.
Kiinan kerrotaan ostaneen halpaa rehuvehnää 65 000 tonnia, mutta suurempia
määriä on kerrottu toisaalla.
Argentiinasta yleensä myllyvehnää ostava Brasilia on jo ostanut Usasta,
sekä Venäjältä 60 000 tonnia.
Argentiinan hallinto pudotti äskettäin vehnän vientiveron 7,5 % tasolle,
vaikka sitä oli jo aiemmin pudotettu reilusti 9,5 % tasolle.
https://www.graincentral.com/markets/argentina-smashes-wheat-production-record/

Argentiinassa uuden presidentin alkukausi on mennyt jonkinmoisen innostuksen
vallitessa, josta Suomen tiedonpimitys on heittäytynyt ummelle ja
tietämättömäksi.
Maatalouden piirissä kasvanut presidentti Milei on haistattanut vasemmiston
mädättämälle menolle, ja sama tahti on jatkunut maatalouden verotuksen
puolella.
Argentiinan vientituloista noin 60 % osuuden kerrotaan olevan peräisin
maataloudesta.
Argentiina on kylläkin varsin edistynyt teollisuusmaa, jossa esimerkiksi
on omaa tuotantoa olevia ydinvoimaloitakin, joita on saatu kaupaksi
muuallekin.
Vaca Muerta alueen öljyntuotantokin on saatu kasvuun, joten öljylasku
ei rasita kansantaloutta niinkuin täällä Suomessa.
Vasemmiston jakopolitiikka sai Argentiinan lähes konkurssitilaan, josta
on alettu hitaasti päästä eroon.
Vasemmiston ottamat valtionvelat ovat vielä maksamatta, eikä niistä
päästä vuosikausiin eroon.
Jos verrataan tilannetta Suomeen, niin maatalouden viennin tilalla on
täällä metsäteollisuuden viennin tulot, jotka tietenkin ovat monessa
portaassa verotettuja.
Sama velkojen maksun pakkorako on täällä Suomessakin.
Ilkeä ja paha metsäveli kyselee saarnan lopuksi että mikähän on
vihervasemmiston ulkomailta ottamien velkojen maksun hiilijalanjälki ?
Onko tullut mieleen vihreille edes laskea moista ?
Maksetaanko ne hauen possauksilla taikka teerin kukerruksella ?
Metsäveli auttaa, ne maksurahat revitään Suomen metsistä niinkuin lähes
kaikki muukin.
---
soija tammi 10,30 maalis 10,42
maissi maalis 4,22 touko 4,30
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,12---5,22---5,67
touko 5,23----5,34---5,78
heinä 5,36----5,46---5,89
syys 5,50-----5,81---6,06
Pariisi vehnä
maalis 188,75 touko 189,75 syys 195 joulu 201
rapsi
helmi 470,25 touko 463 elo 449,25 marras 453,75
maissi
188,75 kesä 189,50 elo 194 marras 194,25

Tammi 8.päättyneellä viikolla myytiin Usasta 156 300 t. vehnää ja
laivattiin 303 300 t.
Kauden myynti kasvoi 20,27 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,9 milj. t.
Myynti ylittää 2,75 milj. tonnilla vuodentakaisen, ja edustaa 82,7 %
osuutta vientiarviosta.
---
Maissia myytiin 1,139 milj. t. ja laivattiin 1,555 mlj. t.
Kauden myynti kasvoi 52 milj. tonniin, josta laivaamatta 23 milj. t.
myynti ylittää 21,8 milj. t. vuodentakaisen, ja edustaa 64 % osuutta
vientiarviosta.
---
Soijaa myytiin 2,061 milj. t. ja laivattiin 1,637 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 30,6 milj. tonniin, josta laivaamatta 12,65 milj. t.
Myynti alittaa 10 milj. tonnilla vuodentakaisen, ja edustaa 71,4 %
osuutta vientiarviosta.
---
Viikon vehnäkauppa oli edelleen vaisua, ja HRW vehnä jopa pakitti 5 500 t.
pienemmäksi.
Kannattaa huomata että viikko oli varastoraporttia aiempi ajankohta.
Tietenkin vehnäkauppaa hallitsevat viljajätit olivat tietoisia missä
mennään jo kuukauden päivät aiemmin.
HRW vehnän myllylaatu on ehditty myydä siksi vähiin että sen riittäminen
Usan tarpeisiin on vähintäänkin epäilyksen alainen.

Kiina osti viikolla 1,22 milj. tonnia soijaa, jota laivattiin sinne
0,9 milj. tonnia.
Durraakin ostettiin Kiinaan 141 700 t. ja laivattiin 66,700 t.
---
Ranskassa AgriMer ennutaa nyt vehnän vienniksi 15 milj. t. josta puolet
ulos EU:sta ja loput EU:n sisämarkkinoille.
Sisämarkkinoiden ostomaina mainitaan Saksa, Irlanti, Espanja, ja Hollanti.
Ennuste yrittää saada kiinni todellisuutta, mikä oli pääteltävissä
jo aikaa sitten, eli EU:n laatuvajeen tultua ilmeiseksi.

Tammi 11. päättyneen viikon 28. tilastossa on tavallisen vehnän vienti
kirjattu 100 000 tonniin.
Edellisen viikko 27. tilasto oli täydennetty 98 340 tonniin ja viikon 26.
vienti on kirjattu 407 585 tonniksi, - tähänkin oli lisäilty 98 997 t.
määrä.
Kyllähän näinkin puutteellisesta tilastosta saa selville missä mennään,
mutta edellisten kausien tilastoihin vertaaminen onnistuu huonommin, - ne
kun on jo ehditty kiinnittää lopullisiksi.

Tilaston mukainen kauden vienti oli kirjattu viikon 28. lopussa 11,56
milj. tonniin, - vastaan 11,75 ja 17,63 milj. t. edellisillä kausilla.

Tavallisen vehnän vientimaiden ykkönen on Romania 3,72 milj. tonnilla,
Ranska on laivannut 3,69 milj. t. , Latvia 1,37 milj.t., Saksa 0,86 milj.t.
ja Puola 0,51 milj. t.
Vientimäärissä näkyy laatuvajeen sijoittuminen kun verrataan edellisiin
kausiin.
Esimerkiksi Liettuan laatu meni piloille sateissa, ja se on vienyt vain
0,66 milj. t. , - kun taas naapurimaa Latvia jota sama sadetapahtuma
väisti, - on vienyt 1,39 milj. t.
Vuosi sitten sateet olivat päivastoin, ja Latvia vei vähemmän.
Bulgarian laatu meni myös huonoksi ja sieltä on viety vasta 0,4 milj. t.
- vienti on kauden alusta saakka vähäistä.
Saksa on vienyt myös vuodentakaista vähemmän, ja on myös tuonut EU:n
sisämarkkinoilta kuten Ranskasta.
---
Ranskan virasto AgriMer heräsi viimein huomaamaan että myllyvehnää
on viety EU:n sisämarkkinoille ja vientiin riittää vähemmän.
Omakin kulutus oli ensin suoraan puimureista, koska edellinen sato oli
huono kuivuuden vuoksi, ja pelloilta kaupan hyllyille sojottava ruokaputki
tyhjä.
Noin 40 % Ranskan sadosta päätyi rehulaatuun, joten arvelen että
myllyvehnän pula aloittelee ranskanmaalla.
Naapurimaiden laatuvaje aiheutti myös etupainotteista kysyntää, joten
voi epäillä että kaikkea ei olla osattu ottaa huomioon, ja on ryssitty
lahjakkaasti.
---
soija maalis 10,56 touko 10,67
maissi------4,25------4,32
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,18----5,28---5,65
touko 5,29-----5,39---5,76
heinä 5,41-----5,52---5,88
syys 5,55------5,66---6,04
Pariisi vehnä
maalis 190,75 touko 192 syys 196,75 joulu 203,25
rapsi
helmi 472 touko 467 elo 450,75 marras 454,75
maissi
maalis 191,75 kesä 191,25 elo 195,75 marras 196

Australiasta vietiin marraskuussa 1,08 milj. t. vehnää josta konteissa
192 871 t. ja irtotavarana 897 017 tonnia, vienti puolittui lakakuun
numeroista, joka oli kauden ensimmäinen kuukausi.
Viime kauden viimeisimmän kuukauden vienti oli 1,74 milj. t.
Marraskuun vienti oli kuitenkin samaa tasoa kuin vuodentakainen, mutta
kuukauden vienti on ollut keskimäärin korkeampi, ja vuodella 2022 jopa
1,77 milj. tonnia.

Alussa on suuri innostus ostaa muutaman kuukauden käyttöön Australian
myllyille, jotka ausseissa eivät vielä ole viljajättien omistuksessa.
Tällä kertaa innostusta lisäsi epäilys laatuvajeesta, joka ei vielä
marraskuussa ollut toteutunut.
Viterran sivulla mainittiin joulukuussa että aussien omaan kulutukseen
on suunnattu yhtiön ostamaa vehnää.

Vehnän ostomaiden joukosta löytyy poikkeuksena Turkki, jonne on laivattu
14 056 tonnia vehnää bulkkina ja 13 418 t. durumia konteissa.
Saattaa olla että Turkki on kokeiluna aussien markkinoilla.
Kiina laivattiin konteissa 28 408 t. ja sama määrä lokakuussa,
- bulkkina laivattiin 51 580 tonnia mikä oli kauden ensimmäinen laivaus.
https://www.graincentral.com/markets/australia-ships-1-09mt-wheat-durum-in-november/

Länsi-Australian viljoista enimmät ostava, ja tuottajien omistama CBH Group
oli tammi 18. mennessä koonnut varastoihin 24,1 milj. tonnia viljoja.
Määrästä 16,3 milj. t. on vielä varastoitu aumoissa ympäri maakuntaa.
Vuosi sitten näissä oli 14,9 milj. tonnia.
Näistä voi laskea että noin 7,8 milj. tonnia on siirtynyt satamiin ja
osa laivattu kohti horisonttia.
Yhtiö kertoo että joulukuussa laivattiin 2 milj. tonnia viljoja.

Bunge viljajätin omistama Viterra lupaa julkaista helmikuussa ostojensa
määrän, - eikä pelsepuupi Cargillin omistama GrainCorp ole myöskään vielä
julkaisut kauden ostomäärää.
Viimeisin Viterran jukaisu kertoi 5,32 milj. t. määrän ja CrainCorp
9,31 milj. tonnin.
Itärannikon ostoista on havainto 14,65 milj. t. ostoista, johon lännen
lisä tekee yhtiöiden ostomääräksi 38,75 milj. tonnia.

Onkopa yhtiöiden ostomäärä vähän vaiko paljon viljojen yhteissadosta ?
Siitä saa selvyyttä ABARES:in joulukuun satoarviosta, joka kertoo määräksi
66,3 milj. tonnia, josta yhtiöiden ostot edustavat 58,4 % osuutta
ABARESin mukaan vehnän osuus oli 35,6 milj. t. , ohran 15,7 milj. t. ja
rypsin 7,2 milj. t.
Lentils papuja saatiin 1,9 milj. ja chickpea papuja 2,1 milj. t.

Yhtiöiden ostomääriä voi arvioda takemmin laskemalla niiden toiminnan
alueen sadosta lähtien.
GrainCorp yhtiön ostojen alue on Queensland, NSW ja Victoria joiden yhteinen
sato oli 31,1 milj. tonnia, josta yhtiö sai ostetuksi tähän mennessä
9,31 milj. t. - eli alle 30 % osuuden.
Jotain vielä ostetaan, mutta Victorin 9,1 milj. tonnin sadosta, jota
laatuvajekin vaivaa.

Etelä-Australian sadoksi ABARES asettaa 8,7 milj. t. josta Viterran ostot
ovat 5,2 milj. t.
Asiaa pitää vielä selvittää lisää.
Tässä ABARES raportti joulukuulta, joka taisi jäädä linkittämättä:
https://daff.ent.sirsidynix.net.au/client/en_AU/search/asset/1037661/0/_AustCropRrt20251202_v1.0.0.pdf
---
Usan huumoripörssit olivat maanantaina kiinni.
Pariisi vehnä
maalis 191,25 touko 192 syys 196,75 joulu 203
rapsi
helmi 472,50 touko 466,50 elo 450,25 marras 454,25
maissi
maalis 193,75 kesä 192,75 elo 196,50 marras 196,50

Nebraskan vehnäsato jäi pieneksi eikä laatukaan ollut toivottu.
Urakoitsija Brian Joneskin joutui ohittamaan Nebraskan suuniteltujen
urakoiden katoamisen vuoksi.
Niipä ei yllätä ADM viljajätin ilmoitus jauhatuksen lopettamisesta
Nebraskassa sijaitsevassa laitoksessa joka työllisti noin 65 henkilöä.
Yhtiös selitys on täyttä roskaa, eli yhtiön myllyjen verkoston optimointi
esitetään syyksi.
Oikea syy on osavallan myllylaatuisen vehnän loppuminen, mitä ei tietenkään
suostuta myöntämään.

Saudi-Arabia osti 907 000 t. vehnää jonka keskihinta oli 261 doll. t. jossa
mukana rahti.
Vehnä tulee laivata huhti-toukokuussa.
Jordania osti noin 120 000 t. vehnää samoihin hintoihin.
Jordania osti myös 60 000 t. ohraa hintaan 273 doll. t. , eli maksettiin
vehnää parempaa hintaa.
Algeria osti tänään 720 000 tonnia vehnää 253-254 doll. t. jossa mukana
rahti.
Tämä osto tulee laivata maaliskuun aikana.
---
soija maalis 10,53 touko 10.64
maissi------4,24-------4,31
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,10---5,23--- 5,62
touko 5,21----5,35--- 5,73
heinä 5,34----5,47---5,85
syys 5,48-----5,64---6,02
Pariisi vehnä
maalis 189,50 touko 189,50 syys 194,50 joulu 201
rapsi
helmi 474,25 touko 468 elo 453,50 marras 457,50
maissi
maalis 192,50 kesä 191,50 elo 194,75 marras 194