viljan hinnat nousussa

Venäjän vehnän vienti on sujunut 14 % hitaammin kuin vuosi sitten.
Linkin artikkelissa Russian Grain Unionin edustajan mukaan kauden
ensimmäisen puoliskon vienti jäi 27,9 milj. tonniin, - vastaan 32,5 milj.
tonnia vuosi aiemmin.
Sittemmin vienti hyytyi niin että se näytti päätyvän kolmosella alkavaan
lukuun.
Virallista vientimäärää lisäiltiin ja viimeisin taisi olla 44 milj. tonnia.
Venäjällä piilotellaan laatuvajetta kuin vierasta sikaa, eikä viennin
voi olettaa päätyvän ainakaan suuremmaksi.
Artikkelissa povataankin samaa , mutta syinä tarjotaan puuta heinää.
Kova kilpailu alkukaudella, ja EU:n 32,5 milj. tonniin povattu vienti, sekä
Australian 27 milj. tonnin vienti plus Argentiinan kasvava vienti mainitaan.
Mitä vikaa ? - EU:n laatuvaje on vaikuttanut että paljon suuremmasta sadosta
on viety vuodentakaisella tasolla, eikä jatkossakaan viedä enemmän.
Argentiinan ennätyssadosta ei riitä myllylaatua vuodentakaista enempää,
ja rehuvehnä saattaa jäädä hintasyistä Argentiinaan, - tässä on vielä
suuri epävarmuus tulevan maissisadon vuoksi.
Huono sato Argentiinassa ja Brasiliassa romahduttaisi planeetan rehuviljojen
tarjonnan, ja vehnän rehulaatu käy kaupaksi parempaan hintaan.
https://www.apk-inform.com/en/news/1552476
---
Linkin artikkelissa vahvistetaan Argentiinan vehnän laatuvaje, ja kerrotaan
että valkuainen on jäänyt tuotannon keskittymään kuuluvan Cordoban maakunnan
alueella pahimmillaan jopa vain 8-9 % tasolle.
Argentiinan myllyvehnä valkuainen on määritelty vähintään 11,5 % tasolle.
Kiinan kerrotaan ostaneen halpaa rehuvehnää 65 000 tonnia, mutta suurempia
määriä on kerrottu toisaalla.
Argentiinasta yleensä myllyvehnää ostava Brasilia on jo ostanut Usasta,
sekä Venäjältä 60 000 tonnia.
Argentiinan hallinto pudotti äskettäin vehnän vientiveron 7,5 % tasolle,
vaikka sitä oli jo aiemmin pudotettu reilusti 9,5 % tasolle.
https://www.graincentral.com/markets/argentina-smashes-wheat-production-record/

Argentiinassa uuden presidentin alkukausi on mennyt jonkinmoisen innostuksen
vallitessa, josta Suomen tiedonpimitys on heittäytynyt ummelle ja
tietämättömäksi.
Maatalouden piirissä kasvanut presidentti Milei on haistattanut vasemmiston
mädättämälle menolle, ja sama tahti on jatkunut maatalouden verotuksen
puolella.
Argentiinan vientituloista noin 60 % osuuden kerrotaan olevan peräisin
maataloudesta.
Argentiina on kylläkin varsin edistynyt teollisuusmaa, jossa esimerkiksi
on omaa tuotantoa olevia ydinvoimaloitakin, joita on saatu kaupaksi
muuallekin.
Vaca Muerta alueen öljyntuotantokin on saatu kasvuun, joten öljylasku
ei rasita kansantaloutta niinkuin täällä Suomessa.
Vasemmiston jakopolitiikka sai Argentiinan lähes konkurssitilaan, josta
on alettu hitaasti päästä eroon.
Vasemmiston ottamat valtionvelat ovat vielä maksamatta, eikä niistä
päästä vuosikausiin eroon.
Jos verrataan tilannetta Suomeen, niin maatalouden viennin tilalla on
täällä metsäteollisuuden viennin tulot, jotka tietenkin ovat monessa
portaassa verotettuja.
Sama velkojen maksun pakkorako on täällä Suomessakin.
Ilkeä ja paha metsäveli kyselee saarnan lopuksi että mikähän on
vihervasemmiston ulkomailta ottamien velkojen maksun hiilijalanjälki ?
Onko tullut mieleen vihreille edes laskea moista ?
Maksetaanko ne hauen possauksilla taikka teerin kukerruksella ?
Metsäveli auttaa, ne maksurahat revitään Suomen metsistä niinkuin lähes
kaikki muukin.
---
soija tammi 10,30 maalis 10,42
maissi maalis 4,22 touko 4,30
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,12---5,22---5,67
touko 5,23----5,34---5,78
heinä 5,36----5,46---5,89
syys 5,50-----5,81---6,06
Pariisi vehnä
maalis 188,75 touko 189,75 syys 195 joulu 201
rapsi
helmi 470,25 touko 463 elo 449,25 marras 453,75
maissi
188,75 kesä 189,50 elo 194 marras 194,25

Tammi 8.päättyneellä viikolla myytiin Usasta 156 300 t. vehnää ja
laivattiin 303 300 t.
Kauden myynti kasvoi 20,27 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,9 milj. t.
Myynti ylittää 2,75 milj. tonnilla vuodentakaisen, ja edustaa 82,7 %
osuutta vientiarviosta.
---
Maissia myytiin 1,139 milj. t. ja laivattiin 1,555 mlj. t.
Kauden myynti kasvoi 52 milj. tonniin, josta laivaamatta 23 milj. t.
myynti ylittää 21,8 milj. t. vuodentakaisen, ja edustaa 64 % osuutta
vientiarviosta.
---
Soijaa myytiin 2,061 milj. t. ja laivattiin 1,637 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 30,6 milj. tonniin, josta laivaamatta 12,65 milj. t.
Myynti alittaa 10 milj. tonnilla vuodentakaisen, ja edustaa 71,4 %
osuutta vientiarviosta.
---
Viikon vehnäkauppa oli edelleen vaisua, ja HRW vehnä jopa pakitti 5 500 t.
pienemmäksi.
Kannattaa huomata että viikko oli varastoraporttia aiempi ajankohta.
Tietenkin vehnäkauppaa hallitsevat viljajätit olivat tietoisia missä
mennään jo kuukauden päivät aiemmin.
HRW vehnän myllylaatu on ehditty myydä siksi vähiin että sen riittäminen
Usan tarpeisiin on vähintäänkin epäilyksen alainen.

Kiina osti viikolla 1,22 milj. tonnia soijaa, jota laivattiin sinne
0,9 milj. tonnia.
Durraakin ostettiin Kiinaan 141 700 t. ja laivattiin 66,700 t.
---
Ranskassa AgriMer ennutaa nyt vehnän vienniksi 15 milj. t. josta puolet
ulos EU:sta ja loput EU:n sisämarkkinoille.
Sisämarkkinoiden ostomaina mainitaan Saksa, Irlanti, Espanja, ja Hollanti.
Ennuste yrittää saada kiinni todellisuutta, mikä oli pääteltävissä
jo aikaa sitten, eli EU:n laatuvajeen tultua ilmeiseksi.

Tammi 11. päättyneen viikon 28. tilastossa on tavallisen vehnän vienti
kirjattu 100 000 tonniin.
Edellisen viikko 27. tilasto oli täydennetty 98 340 tonniin ja viikon 26.
vienti on kirjattu 407 585 tonniksi, - tähänkin oli lisäilty 98 997 t.
määrä.
Kyllähän näinkin puutteellisesta tilastosta saa selville missä mennään,
mutta edellisten kausien tilastoihin vertaaminen onnistuu huonommin, - ne
kun on jo ehditty kiinnittää lopullisiksi.

Tilaston mukainen kauden vienti oli kirjattu viikon 28. lopussa 11,56
milj. tonniin, - vastaan 11,75 ja 17,63 milj. t. edellisillä kausilla.

Tavallisen vehnän vientimaiden ykkönen on Romania 3,72 milj. tonnilla,
Ranska on laivannut 3,69 milj. t. , Latvia 1,37 milj.t., Saksa 0,86 milj.t.
ja Puola 0,51 milj. t.
Vientimäärissä näkyy laatuvajeen sijoittuminen kun verrataan edellisiin
kausiin.
Esimerkiksi Liettuan laatu meni piloille sateissa, ja se on vienyt vain
0,66 milj. t. , - kun taas naapurimaa Latvia jota sama sadetapahtuma
väisti, - on vienyt 1,39 milj. t.
Vuosi sitten sateet olivat päivastoin, ja Latvia vei vähemmän.
Bulgarian laatu meni myös huonoksi ja sieltä on viety vasta 0,4 milj. t.
- vienti on kauden alusta saakka vähäistä.
Saksa on vienyt myös vuodentakaista vähemmän, ja on myös tuonut EU:n
sisämarkkinoilta kuten Ranskasta.
---
Ranskan virasto AgriMer heräsi viimein huomaamaan että myllyvehnää
on viety EU:n sisämarkkinoille ja vientiin riittää vähemmän.
Omakin kulutus oli ensin suoraan puimureista, koska edellinen sato oli
huono kuivuuden vuoksi, ja pelloilta kaupan hyllyille sojottava ruokaputki
tyhjä.
Noin 40 % Ranskan sadosta päätyi rehulaatuun, joten arvelen että
myllyvehnän pula aloittelee ranskanmaalla.
Naapurimaiden laatuvaje aiheutti myös etupainotteista kysyntää, joten
voi epäillä että kaikkea ei olla osattu ottaa huomioon, ja on ryssitty
lahjakkaasti.
---
soija maalis 10,56 touko 10,67
maissi------4,25------4,32
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,18----5,28---5,65
touko 5,29-----5,39---5,76
heinä 5,41-----5,52---5,88
syys 5,55------5,66---6,04
Pariisi vehnä
maalis 190,75 touko 192 syys 196,75 joulu 203,25
rapsi
helmi 472 touko 467 elo 450,75 marras 454,75
maissi
maalis 191,75 kesä 191,25 elo 195,75 marras 196

Australiasta vietiin marraskuussa 1,08 milj. t. vehnää josta konteissa
192 871 t. ja irtotavarana 897 017 tonnia, vienti puolittui lakakuun
numeroista, joka oli kauden ensimmäinen kuukausi.
Viime kauden viimeisimmän kuukauden vienti oli 1,74 milj. t.
Marraskuun vienti oli kuitenkin samaa tasoa kuin vuodentakainen, mutta
kuukauden vienti on ollut keskimäärin korkeampi, ja vuodella 2022 jopa
1,77 milj. tonnia.

Alussa on suuri innostus ostaa muutaman kuukauden käyttöön Australian
myllyille, jotka ausseissa eivät vielä ole viljajättien omistuksessa.
Tällä kertaa innostusta lisäsi epäilys laatuvajeesta, joka ei vielä
marraskuussa ollut toteutunut.
Viterran sivulla mainittiin joulukuussa että aussien omaan kulutukseen
on suunnattu yhtiön ostamaa vehnää.

Vehnän ostomaiden joukosta löytyy poikkeuksena Turkki, jonne on laivattu
14 056 tonnia vehnää bulkkina ja 13 418 t. durumia konteissa.
Saattaa olla että Turkki on kokeiluna aussien markkinoilla.
Kiina laivattiin konteissa 28 408 t. ja sama määrä lokakuussa,
- bulkkina laivattiin 51 580 tonnia mikä oli kauden ensimmäinen laivaus.
https://www.graincentral.com/markets/australia-ships-1-09mt-wheat-durum-in-november/

Länsi-Australian viljoista enimmät ostava, ja tuottajien omistama CBH Group
oli tammi 18. mennessä koonnut varastoihin 24,1 milj. tonnia viljoja.
Määrästä 16,3 milj. t. on vielä varastoitu aumoissa ympäri maakuntaa.
Vuosi sitten näissä oli 14,9 milj. tonnia.
Näistä voi laskea että noin 7,8 milj. tonnia on siirtynyt satamiin ja
osa laivattu kohti horisonttia.
Yhtiö kertoo että joulukuussa laivattiin 2 milj. tonnia viljoja.

Bunge viljajätin omistama Viterra lupaa julkaista helmikuussa ostojensa
määrän, - eikä pelsepuupi Cargillin omistama GrainCorp ole myöskään vielä
julkaisut kauden ostomäärää.
Viimeisin Viterran jukaisu kertoi 5,32 milj. t. määrän ja CrainCorp
9,31 milj. tonnin.
Itärannikon ostoista on havainto 14,65 milj. t. ostoista, johon lännen
lisä tekee yhtiöiden ostomääräksi 38,75 milj. tonnia.

Onkopa yhtiöiden ostomäärä vähän vaiko paljon viljojen yhteissadosta ?
Siitä saa selvyyttä ABARES:in joulukuun satoarviosta, joka kertoo määräksi
66,3 milj. tonnia, josta yhtiöiden ostot edustavat 58,4 % osuutta
ABARESin mukaan vehnän osuus oli 35,6 milj. t. , ohran 15,7 milj. t. ja
rypsin 7,2 milj. t.
Lentils papuja saatiin 1,9 milj. ja chickpea papuja 2,1 milj. t.

Yhtiöiden ostomääriä voi arvioda takemmin laskemalla niiden toiminnan
alueen sadosta lähtien.
GrainCorp yhtiön ostojen alue on Queensland, NSW ja Victoria joiden yhteinen
sato oli 31,1 milj. tonnia, josta yhtiö sai ostetuksi tähän mennessä
9,31 milj. t. - eli alle 30 % osuuden.
Jotain vielä ostetaan, mutta Victorin 9,1 milj. tonnin sadosta, jota
laatuvajekin vaivaa.

Etelä-Australian sadoksi ABARES asettaa 8,7 milj. t. josta Viterran ostot
ovat 5,2 milj. t.
Asiaa pitää vielä selvittää lisää.
Tässä ABARES raportti joulukuulta, joka taisi jäädä linkittämättä:
https://daff.ent.sirsidynix.net.au/client/en_AU/search/asset/1037661/0/_AustCropRrt20251202_v1.0.0.pdf
---
Usan huumoripörssit olivat maanantaina kiinni.
Pariisi vehnä
maalis 191,25 touko 192 syys 196,75 joulu 203
rapsi
helmi 472,50 touko 466,50 elo 450,25 marras 454,25
maissi
maalis 193,75 kesä 192,75 elo 196,50 marras 196,50

Nebraskan vehnäsato jäi pieneksi eikä laatukaan ollut toivottu.
Urakoitsija Brian Joneskin joutui ohittamaan Nebraskan suuniteltujen
urakoiden katoamisen vuoksi.
Niipä ei yllätä ADM viljajätin ilmoitus jauhatuksen lopettamisesta
Nebraskassa sijaitsevassa laitoksessa joka työllisti noin 65 henkilöä.
Yhtiös selitys on täyttä roskaa, eli yhtiön myllyjen verkoston optimointi
esitetään syyksi.
Oikea syy on osavallan myllylaatuisen vehnän loppuminen, mitä ei tietenkään
suostuta myöntämään.

Saudi-Arabia osti 907 000 t. vehnää jonka keskihinta oli 261 doll. t. jossa
mukana rahti.
Vehnä tulee laivata huhti-toukokuussa.
Jordania osti noin 120 000 t. vehnää samoihin hintoihin.
Jordania osti myös 60 000 t. ohraa hintaan 273 doll. t. , eli maksettiin
vehnää parempaa hintaa.
Algeria osti tänään 720 000 tonnia vehnää 253-254 doll. t. jossa mukana
rahti.
Tämä osto tulee laivata maaliskuun aikana.
---
soija maalis 10,53 touko 10.64
maissi------4,24-------4,31
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,10---5,23--- 5,62
touko 5,21----5,35--- 5,73
heinä 5,34----5,47---5,85
syys 5,48-----5,64---6,02
Pariisi vehnä
maalis 189,50 touko 189,50 syys 194,50 joulu 201
rapsi
helmi 474,25 touko 468 elo 453,50 marras 457,50
maissi
maalis 192,50 kesä 191,50 elo 194,75 marras 194

Rehuviljojen hintoja kannattelee kysyntää pienempi saatavuus, jota
varmistamaan on tulossa Argentiinan, Paraquayn ja Brasilian aloitteleva
kuivuus.
Argentiinassa on ollut lämpötilaan verraten liian kuivaa jo parin
viikon ajan, ja ensin kylvetyn maissin ja soijan vesitilanne vaatisi
sateita.
Niitä ei ole luvassa ainakaan kahteen viikkoon, ja samaa luvataan
Brasiliaan, mutta Mato-Grosson toinen puolikas saisi vielä sadetta.
Alkanutta kuivuutta edelsivät kylläkin runsaat sateet, joten maaperän
laadusta riippuu miten lähiviikkojen kuivuus vaikuttaa.
---
EU:n rapsi ja rypsipulaa hoidetaan edelleen tuomalla Australiasta.
Marraskuussa tuotiin 288 838 tonnia, mikä oli lähes puolikas kuukauden
laivauksista.
Kaikkiaan laivattiin 628 670 rypsiä, mikä oli kokonaan uutta satoa.
Kauden aloittaneen lokakuun laivaukset ylsivät vain 64 179 tonniin.

Australiassa rypsifutuurit ovat olleet tasaisesti noin 420 doll.t.
tasolla, - tähän päälle rahti ja EU:n rannassa hinta on samaa tasoa euroissa.
https://www.graincentral.com/markets/aus-exports-t-canola-in-nov/

Australiasta laivattiin marraskuussa rehulaatuista ohraa 852 047 t.
ja mallasohraa 60 943 tonnia, yhteensä 0,912 n milj. tonnia.
Kiina laivattiin vähää vaille kaikki, eli 627 616 tonnia,
Saudi-Arabiaan 117 045 , Emiraatteihin 41 226 t. ja Kuwaitiin 41 335 t.
Mallasohraa laivattiin eniten Meksikoon jonne häipyi 30 000 tonnia.

Ohratkin olivat ausseissa lopussa, lokakuussa irtosi vain 78 475 t.
rehua ja 96 179 mallasta, - tässä oli jo vähän uuttakin satoa.
https://www.graincentral.com/markets/aus-exports-912990t-barley-29910t-sorghum-in-nov/

soija maalis 10,65 touko 10,75
maissi-----4,21-------4,29
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,08----5,20---5,63
touko 5,20-----5,31---5,75
heinä 5,32-----5,44---5,86
syys 5,47------5,59---5,03
Pariisi vehnä
maalis 189,50 touko 189,50 syys 194 joulu 200,75
rapsi
helmi 478,25 touko 473,25 elo 457,50 marras 461,50
maissi
maalis 192,75 kesä 191,50 elo 194,75 marras 194,75

Aloitetaan Usan kevätvehnän taseiden perkaaminen sitä tuottavien
osavaltojen varastomäärien perusteella.
P-Dakota ja Minnesota eivät muuta tuotakaan, mutta E-Dakota ja Montana
merkittävän osan HRW vehnää, - nyt en ehdi selvittää mitkä olivat
niiden kylvöalat lajeittain.
Kesä 1. varastot jäävät vieä pois, - niitä tarvitaan edelliseltä
kaudelta perittyjen jäämäntähteiden määrittelyyn.
Osa kevätvehnästä ehdittiin korjata varastoihin ennnen syys 1. tasoa.

Vuodentakaiseen verraten oli Montanassa joulu 1. noin 0,3 milj.t. vähemmän,
E-Dakotassa 0,14 milj. t. vähemmän, Minnesotassa 0,15 milj. t. vähemmän,
mutta P-Dakotassa 0,32 milj. t. enemmän.
Näistä selviää että joulu 1. tasolla oli 0,27 milj. t. vuodentakaista
vähemmän.
Taulukon viimenen pystyrivi on laskettu epävarmoista luvuista, eli
syys 1. jälkeen tuli ainakin Montanassa ja P-Dakotassa varastoihin lisäystä.
Suuri virhe piilee alkuvaraston jämistä joita ei nyt selvitetty.
Suurin virhe on HRW vehnän osuus, joka oli suurimmillaan syys 1. koska
sen sato oli saatu kokonaan sisään.
Tämä osa ei tällä kertaa kerro paljonko uudesta sadosta oli jäljellä,
vaan pelkän poistuman välilä syys 1.-joulu 1.

--------syys 1.---joulu 1. poistuma
P-Dakota -- 8,84--- 6,97----1,67
Minnesota - 2,70--- 1,69----1,01
E-Dakota -- 1,89--- 1,31----0,58
Montana --- 4,70--- 3,48----1,22

yhteensä - 18,13-- 13,45----4,68 milj. t.

Paljonko kevätvehnää oli jäljellä, ei vielä selviä kuin P-Dakotan ja
Minnesotan osalta joissa oli yhteensä 8,66 milj. tonnia, mutta laatu
on arvoitus.
Näiden osavaltojen poistuma oli yhteensä 2,68 milj. tonnia kevätvehnää , -
- vientiin ja usan kulutukseen.
Loput jää toiseen katsaukseen, mutta ainakaan mitään runsauden
hirmuisuutta ei ole tulossa.

Minneapoliksen kevätvehnän pörssipeli on lähinnä samanmielisten ompeluseura,
päivittäinen vaihto on muutama tusina ja pelattavia futuureita entiseen
nähden mitätön määrä.
Se mitä pelissä kirjataan on lähinnä Cargill viljajätin sanelua tuottajille
tyyliin, "mitäs me pojille maksetaan".
Hyvin menee kunnes jättää menemästä.
Tuleepa mieleen erään Cargillin patun lausuma eräässä alan tapahtumassa.
Siinä patu saneli että viljan ostotoiminnan tulot eivät merkitse yhtiölle mitään,
ja koko osasto eli elevaattorit joutaisi vaikka myydä.
Patu sai lausumasta vähäistä enemmän palautusta...
---
soija maalis 10,64 touko 10,76
maissi------4,24------4,32
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,15----5,26--- 5,73
touko 5,27-----5,37--- 5,85
heinä 5,39-----5,49--- 5,96
syys 5,54------5,64--- 6,12
Pariisi vehnä
maalis 189,50 touko 189,75 syys 194,50 joulu 201,25
rapsi
helmi 376,25 touko 472 elo 457 marras 461
maissi
maalis 192,25 kesä 190,50 elo 194,25 maarras 194,50

Tammi 15. päättyneellä viikolla myytiin Usasta 618 100 t. vehnää, ja
laivattiin 372 400 t.
Kauden myynti kasvoi 20,89 milj. tonniin, josta laivaamatta 5,15 milj. t.
Myynti ylittää 3,19 milj. tonnilla vuodentakaisen, ja edustaa 85,3 %
osuutta vientiarviosta.
---
Maissia myytiin peräti 4,01 milj. tonnia, ja laivattiin 1,43 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 56,04 milj. tonniin, josta laivaamatta 25,64 milj. t.
Myynti ylittää 14,1 milj. tonnilla vuodentakaisen, ja edustaa 68,9 %
osuutta vientiarviosta.
---
Soijaa myytiin 2,44 milj. tonnia ja laivattiin 1,33 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 33 milj. tonniin, josta laivaamatta 13,76 milj. t.
Myynti alittaa 9,1 milj. tonnilla vuodentakaisen, ja edustaa 77 %
osuutta vientiarviosta.
---
Usan viljakauppa osui molemmin puolin varastoraportin julkaisua, mistä
seikasta näkyy seuranneen ostohepuli tai jotain sinne päin.
Vehnäkaupan ykkönen oli ufomiesten joukko, eli viljajätit suostuivat
myymään tälle pulan puskurille, sekä sen rahastajille 130 000 t. HRW ja WW
vehnää.
HRW vehnää myytiin kaikkiaan 223 000 t, josta Meksikolle 77 500 t. ja
ufomiehille 50 400 t. , viikolla laivattiin 120 000 t.

Maissin myynti pompsahti 4,01 milj. tonniin, josta ufomiehille 1,24 milj.t.
Japani osti 836 700 t. Etelä-Korea 751 500 t. ja Meksiko 422 600 t.
Soijan kauppa oli edelleen Kiinavetoinen, sinne myytiin 1,3 milj. t.
Ufomiehet kakkosena 338 000 tonnilla.
Hollanti näkyy ostaneen ufomiehiltä 116 100 t. koska määrä laivattiin.
---
Manasin netistä esiin lisää Australian rypsin hintoja, koska aiemmin
puheena ollut hinta epäilytti.
Tammikuun hinnoiksi mainitaan Länsi-Australian satamahintana 810 dollaria
tonnilta, mikä kuitenkin on aussien taalahinta.

Victoriassa Bunge viljajätti tarjoaa rypsistä tuottajille kahta hintaa,
rypsille jota ei ole geenimuunneltu, maksetaan Victorian läsiosassa
sisämaan varastohintana 761 - 739 aussitaalaa, ja geenimuunnellusta
731 - 713 taalaa.
Jostain syystä Cargill viljajätin sivusto ei luvannut ostaa millään
hinnalla mitään lajia, eli onko ostotoiminta ajanut laatuvajeen kiville ?

Rypsin eurohinnan saa esille kertoimella 0,58 , eli Länsi Australiassa
satamassa hinnaksi tulee 469 euroa tonnilta.
Tuottajille tarjotaan Victorin sisämaan varastoihin toimitetusta rypsistä
441 - 428 euroa tonnilta ja geenimuunnellusta 423 - 413 euroa tonnilta.

Laivaan lastattu FOB hinta on korkeampi välikäsien vuoksi, ja vaikkapa
Euroopan rannassa rahdilla lisäten hinta pompsahtaa päälle 500 euron
tonnilta.
---
Linkin artikkelissa YK:n alainen tutkimuspulju veisaa samasta värssykirjasta
metsäveli-rievun kanssa, ja väliin jopa kovemmalla äänellä.
Kyse on planeetan vesitaloudesta, jonka tilaksi tutkimusryhmä ehdottaa
vesitalouden konkurssia.
Joet eivät monessa tapauksessa enää saavuta merta, ja kosteikkojen
häviäminen on pinta alana jo EU:n kokoa.
Kuitenkin väestönkasvun vaikutusta asiaan pimitetään kuin vierasta sikaa.
Sensijaan puhutaan ylimittaisesta veden käytöstä, vesien saastumisesta
ja ilmaston muutoksista.
Pohjavesien esiintymät ovat vähentyneet vuosikymmenten ajan, ja juomaveden
osalta manataan tantereelle teutaroimaan termi "Day Zero ", joka
tarkoittaa päivää ja hetkeä jolloin juomaveden tarve ylittää sen saatavuuden.

Tutkimusryhmä kannustaa hallituksia tunnustamaan että veden saatavuuden
väheneminen ei ole väliaikainen ilmiö, ja että rehellisyys vaatii
asian tunnustamista nyt, eikä pida jättää asiaa myöhemmäksi.
Ilman todellisuuden tunnustamista päädyttäisiin vieläkin vakavampiin
seurauksiin.
Eräs tutkimusryhmän ulkopuolinen arvio menee näin:
"Raportti heijastaa katkeraa totuutta: Globaali vesikriisi on ohittanut
"ei paluuta" pisteen."
Tämä määritelmä on alunperin kotoisin lentoliikenteen puolelta, - tietyn
pisteen jälkeen ei voida enää kääntyä takaisin, vaan on jatkettava
lentoa, - takaisin kääntyminen johtaisi polttoaineen loppumiseen, ja
koneen tuhoutumiseen matkustajineen.
Miten se nyt menikään erään proffan elämisen keino, "kysehän on pikemminkin
siitä miten me jaetaan mitä tällä planeetalla on"
https://ukragroconsult.com/en/news/world-entered-a-state-of-global-water-bankruptcy-un-report/

soija maalis 10,67 touko 10,79
maissi-----4,30------4,38
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,30---5,42---5,75
touko 5,39----5,52---5,86
heinä 5,51----5,64---5,99
syys 5,65-----5,79---6,15
Pariisi vehnä
maalis 191 touko 191,25 syys 195,75 joulu 202,50
rapsi
helmi 481 touko 476,75 elo 460,25 marras 464,25
maissi
maalis 193,75 kesä 192 elo 195,75 marras 195,75

Usan varastotaportin syynääminen vaatii kaikenlaista, joista eräs on
"small grains 2025 summary" josta löytyy viljojen kylvöalat ja ennusteet
sadosta, - vehnän osalta eritellään osavaltojen tuotannot ja satotasot
viime kesän sadon lisäksi vuosien 2023 ja 2024 numerot.
Erillinen taulukko erittelee osavaltojen syysvehnät ja kevätvehnän
numerot jotka löytyvät linkin raportin sivulta 14.
https://esmis.nal.usda.gov/sites/default/release-files/5t34sj573/bc388k72n/g445fd47g/smgr0925.pdf

Jatketaan Usan kevätvehnän parissa muuntamalla taulukon bushelit tonneiksi
Syyskuussa valmistuneen raportin mukaan kevätvehnää saatiin 13,51 milj. t.,
- vastaan 13,66 vuodella 2023, ja 14,81 milj. t. vuodella 2024.
Seuraavaksi neljän osavallan numerot.

----kevätvehnä -- syysvehnä ---varastoissa joulu 1.

P-Dakota -- 7.52 ---- 0,11 -----6,97---poistuma 1,67
Minnesota - 2,06 ---- 0,00 -----1,69------------1,01
Montana---- 1,53 ---- 2,71 -----3,88------------1,22
E-Dakota--- 0,83 ---- 0,85 -----0,58 ---------- 0,58
yhteensä--13,23 ----- 3,67

Idaho ---- 0,96 ---- 1,67
Washington- 0,53 ---- 3,31

Viikolla 29. EU:n tavallisen vehnän vienti on kirjattu 127 088 tonniksi,
edellinen on tarkistettu 104 474 tonniin ja edeltävä 121 761 tonniin.
Kauden vienti oli kasvanut 11,82 milj. tonniin, - vastaan 12,03 ja
18,48 edeltävillä.

Ohran vienti on edelleen lähes pysähtynyt , ja nyt myöskin tavallisen
vehnän tuonti.
Maissia tuotiin viikolla 220 647 t. ja sen tuontia on karttunut 9,14 milj.t.
---
Linkin artikkelissa käsitellään 46 miljoonan väestön omaavan Irakin
vesipulan seurauksia.
Eufrat-Tigris jokien vesi kattaa 70 % osuudella Irakin veden tarpeesta,
mutta kuivuus naapurimaissa on vähentänyt virtaamaa siksi paljon että
Irakin omisssa patoaltaissa on enää 4 miljardin kuutiometrin varanto,
kun niiden normaali taso on noin 60 miljardia.
Pelivara on vähäinen, ja maatalouden tarvitsemaa käyttöä rajoitetaan.
Riisin tuotanto on kokonaan kielletty.

Turkin kanssa on tehty laiha sopu vesivaroista, tavalla jossa Turkin
yritykset osallistuvat vesijärjestelmän parannuksiin, ja touhu maksetaan
öljy nimisellä kovalla valuutalla.
Tämä järjestely ei ole jäänyt ilman kritiikkiä, mikä latelee että
veden saanti on ihmisoikeus eikä kauppatavara.

Ruuantuonti on tietenkin kasvamassa maassa jossa vehnän tarvekin on
8,2 milj. tonnia, josta 7,5 milj. t. ruokakäyttöön riittävää laatua.
Tästä katettaisiin 3 milj. tonnia tuonnilla, mikä tuskin riittää.
Tämä koska uusimmat arviot miinustavat Irakin vehnäsatoa 50 %.
https://www.graincentral.com/markets/dry-cruels-iraqs-wheat-self-sufficiency-dream/

Metsäveli aikoo rajoittaa pörssikurssien kirjaamista.
Syynä on pelin meno rahastojen diktatuuriin jossa muutoksia tehdään vain
niiden rajoittamassa käytävässä.
Jatkossa vähän päivässä ellei jotain suurempaa tapahdu.

Soija maalis 10,80 --maissi 4,28
vehnäfutuurit
Chicago maalis 5,22 Kansas 5,29 minneapolis 5,69

Pariisi vehnä maalis 189 touko 189
maissi maalis 192 kesä 190
rapsi helmi 482,25 touko 474,50

Viljan hinta on aina hyvä se on ainoa ongelma että täällä peräpohjolassa tilat naurettavan pieniä. Nauroin ja itkin samaan aikaan kun joku 50 ha omaa peltoa on jo suuri kartano ja sekin joku maatalousyhtymä eli vähemmän jää viivan alle kun työttömällä Suomessa.
Jos minulla olisi kaksi lasta ja omaa peltoa alle 100ha niin yksi jatkaisi tilaa ja jos sopua ei synny tila myydään tai vuokrataan mutta ei todellakaan jaeta tuollaisia pikkuplänttejä kahtia eihän niillä osta edes vessapaperia kaupasta.

Jatketaan Usan kevätvehnän parissa.
Tällä kertaa erotetaan osavaltojen kevätvehnä erilleen laskemalla Montanan
ja E-dakotan kevät- ja HRW vehnän prosenttiosuudet USDAn arvioimasta
näiden satomäärästä, - Minnesotan ja P-Dakotan varastoja ei tarvitse
laskeskella, niissä on pääosa kevätvehnää.
Jatkossa otaksutaan kokeeksi että samassa suhteessa on niitä poistunut
varastoista, - tulosta pitää vielä korjata vientitilaston lukujen avulla.
Montanan sadosta oli 36 % kevätvehnää, ja E-Dakotan sadosta noin 50 % oli
kevätvehnää

Alla olevaan laskelmaan on tehty tämä korjaus syys 1. varastomäärään,
jolloin suurin osa sadosta oli varastoissa joten virhe jää pieneksi.
Montanan varastoksi saadaan näin 4,7 milj. tonnin sijasta 2,8 milj. t.
E-Dakotan 1,89 milj. t. varasto puolittuu 0,95 milj. tonniksi kevätvehnää.
Samoin on korjattu joulu 1. luvut.

---------kesä1. --syys 1. - joulu 1. poistuma välillä syys 1.-joulu 1.
P-Dakota -- 3,26----8,84--- 6,97------1,67
Minnesota - 1,15 ---2,70--- 1,69------1,01
E-Dakota -- 0,75 ---0,95--- 0,65------0,30
Montana --- 1,70 ---2,82--- 1,26------1,56

yhteensä - 6,86 --15,29-- 10,57------4,54

Nytpä jätän analyysit kesken ja syynä on lääketieteen harrastaminen.
Eli vuolukiviuuni on jäähtynyt sopivaksi perunapullien paistoon.
Metsäveli ihmetteli että miksi jalkaterät pyrkivä turpoamaan yön
aikana ja päivällä liikunta turvotusta vähensi.
Että pitääkö tässä terve ja työkykyinen alkaa sairaaksi ja pillereitä
syömään nesteen poiston tarkoituksessa.
Tähän mennessä kasvamaan pyrkinyt verenpaine on normalisoitunut suolan
valttämisellä, mikä myös auttaa elimistön nestetasapainon hallinnassa.
Netistä löytyi erään ameriikanrohveetan saarna kaliumin riittävästä
saannista ja tällä olisi merkitystä vaivan hallintaan.
Katsastin omaa ruokataloutta ja huomasin että ehdottomasti kaliumin
saanti oli liian vähäinen.
Avuksi tuli perunan käytön suuri lisääminen, ja tämän voi tehdä ilman
lihomisen pelkoa jättämällä pullat ja rinkilät pois muiden kaloreiden
vähentämisen ohella.
Konsti onkin onnistunut yli odotusten, turvotus on kokonaan häipynyt
ja muutoinkin olo on reipastunut.
Perunasta saa noin 0,45 grammaa kaliumia 100 grammaa kohti, joten noin
kolmen gramman päivittäinen minimitarve täyttyy 5 - 6 normaalin perunan
syömisellä.
Kaliumia saa kahvistakin ja liha ja maitotuotteista, joten metsäveljen
saanti on noin kahden viikon kuurin aikana ollut noin tuplat minimistä.

Perunapullien resepti menee näin:
Keitetään perunat ja kuoritaan ne, sitten perunat kulhoon ja pienennellään
veitsellä tai muulla astalolla ensin muruiksi.
Hieman rypsiöljyä murujen sekä yksi kananmuna sekaan.
Sitten hieman survimellä käsittelyä hieman vettä lisäten, mielellään saa
jäädä muruiseksi eikä muusiksi.
Nytpä liika vetisyys tarvitsee hieman jauhoja sekaan, kunnes taikinasta
voi lusikalla nostella leivinpaperila päällystetylle pellille tuollaisia
kananmunan kokoisia palleroita, - hieman joutuu veteen kastetulla
veitsellä muotoilemaan. Homma hoituu ilman että käsiä tavitsee käyttää
taikinassa, - aikaa kuluu pellilliseen palleroita alle puoli tuntia.

Paistetaan noin 150 asteessa ettei kuori pala mustaksi, sisus saa vallan hyvin
jäädä pehmeäksi.
Paistaminen on onnistunut kunhan pallerot saa irrotettua leivinpaperista
ilman että pohja irtoaa.
Ihan mahottoman hyviä ovat, lievästi ranskanperunan makuun vivahtavia.
Ei pidä lisätä yhtään suolaa, - kalium antaa mukavan tymäkän mausteen
näin tehtyyn perunatiivisteeseen.

Vedetään Usan kevätvehnän lukuja yhteen ja katsotaan miten riittää.
Eilen pääteltiin että joulu 1. tasolla oli kevätvehnää jäljejllä
10,57 milj. t. ja että varastomääristä laskettu poistuma oli kolmen
kuukauden ajalta 4,54 milj. tonnia.
Nyt aloitetaan kaivamalla kauppatilastosta esiin saman ajan laivaukset,
sekä Usan kulutus.
Välillä syys 1. - joulu 1. laivattiin 1,59 milj. t. ja Usan kulutus
vei 1,29 milj. t. , - eli poistuma yhtensä 2,88 milj. tonnia.
Tässä on nyt käsillä mysteeri eli mihin on poistunut ylimääräinen
2,34 milj. tonnin määrä ?
Jos otetaan lukuun Idahon ja Washingtonin pienet varastot, niin mysteeri
kasvaa lisää.
Selitystä voisi löytyä Usan etunojaisesta kevätvehnän kulutuksesta, sekä
kevätvehnän suurentuneesta sekoittamisesta muiden viljojen valkuaisen
noston tarkoituksessa.
Tässä kannattaa muistaa miten edelliselle sadolle kävi, eli sen laatu oli
monessa tapauksessa siksi huono että elevaattorit eivat sitä kelpuuttaneet.
Tämä asia jää nyt auki, mutta jotain selviää seuraavasta raportista.

Otetaan todesta eilen laskettu varastomäärä ja katsotaan miten riittää.
10,57 varastoissa joulu 1.
3,87 tässä vähennetään Usan kulutus kesä 1. saakka.
2,59 tässä vähennetään vientiarvion täyttämisen vaatimat laivaukset
4,11 tämä jäisi loppuvarastoon.

Loppuvarasto on kuitenkin huumoria koska kevätvehnän seuraavaa satoa
aletaan saada vasta elokuussa, eli hieman yli 2 kuukauden kulutus on
vielä hoidettava.
Usan kulutus tekee USDan numeroiden perusteella 1,29 milj. tonnia, mikä
pudottaa elo 1. tason loppuvaraston 2,82 milj. tonniin.
Näin pieneen loppuvarastoon ei päädytä kirveellä eikä sahallakaan.
Sensijaan myllyvehnän osuus loppuu kesken ja uutta satoa ostetaan suoraan
puimureista.
---
soija maalis 10,74 touko 10,87
maissi-------4,30-------4,38
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,35---5,42---5,74
touko 5,43----5,51---5,86
heinä 5,54----5,64---5,97
syys 5,67-----5,79---6,13
Pariisi vehnä
maalis 190 touko 190,25 syys 195,50
rapsi
helmi 481 touko 478,25
maissi
maalis 191,50 kesä 190,50 elo 194,25

Tammi 22. päättyneellä viikolla myytiin Usasta 558 200 t. vehnää, ja
laivattiin 378 800 t.
Kauden myynti kasvoi 21,44 milj. tonniin, josta laivaamatta 5,33 milj. t.
Myynti ylittää 3,33 milj. tonnilla vuodentakaisen, ja edustaa 87,5 %
osuutta vientiarviosta.
---
Maissia myytiin 1,64 milj. t. ja laivattiin 1,67 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 57,69 milj. tonniin, josta laivaamatta 25,61 milj. t.
Myynti ylittää 14,4 milj. tonnilla vuodentakaisen, ja edustaa 70,9 %
osuutta vientiarviosta.
---
Soijaa myytiin 819 000 t. ja laivattiin 1,26 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 33,85 milj. tonniin, josta laivaamatta 13,31 milj. t.
Myynti alittaa 8,7 milj. tonnilla vuodentakaisen, ja edustaa 78,9 %
osuutta vientiarviosta.
---
Usan vehnäkaupassa varastojen raporttiviikolla alkanut ostohepuli jatkoi
lähes ennallaan, - suurin myyntimäärä osui jälleen loppumisen uhkaamaan
HRW vehnään, jota myytiin 231 000 t. ja laivattiin 159 100 t.
Kevätvehnää myytiin 126 300 t. ja laivattiin 79 800 t.
WW vehnää myytiin 100 800 t. ja laivattiin 88,200 t.
Ufomiesten potista lohkaistiin 38 000 t. Nigeriaan ja 66 000 tonnia
Etelä Koreaan.

Espanja osti 210 800 tonnia maissia joka samalla laivattiin, mikä kielii
että ufomiehiltä ostettiin, lisänä osti nyt myös 108 300 tonnia
durraa, - oli ostanut jo aiemminkin koska sinne laivattiin 129 100 t.
Portugal osti 125 800 t. maisia ja sinne laivattiin 95 800 t.
EU:n maiden ostot Usasta ovat kasvaneet syyskuun alun jälkeen jo
3,75 milj. tonniin, josta laivaamatta 194 700 t.
---
Venäjällä vehnän tuottajien varastot olivat tilastolaitoksen mukaan
tammi 1. tasolla 18,6 milj. tonnia.
Joulu 1. tasolla oli 22,9 milj. t. , joten joulukuun poistuma on ollut
4,3 milj. tonnia.
Marraskuun poistuma oli 4,1 milj. tonnia, joten kahdessa kuukaudessa
häipyi 8,4 milj. tonnia.
Uutta satoa aletaan saada 6 kuukauden kuluttua, joten sama poistuman
vauhti veisi varastot noin 6 milj. tonnia pakkasen puolelle.
Laskennallisesti tuottajien varastot tökkäisivät turpeeseen toukokuun
puolivälissä.
Eivät kuitenkaan tökkää koska laatuvaje iskee ensin, mikä ei tietenkään
auta vähääkään myllylaadun tarvitsijoita Venäjällä tai vehnän ostajia
muualla.
---
soija maalis 10,72 touko 10,85
maissi-----4,31-------4,39
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,41----5,47---5,81
syys --5,74----5,85---6,21
Pariisi vehnä
maalis 191,25 touko 191 syys 196,25 joulu 203
Maissi
maalis 192,50 kesä 191,25
Rapsi
helmi 488,50 touko 478 elo 457,75

Kanadan tavallisen vehnän vienti oli karttunut tammi 25. mennessä 11,24
milj. tonniin, - vastaan 10,05 milj. t. vuosi sitten.
Durumia oli viety 2,58 milj. t. , - vastaan 2,73 milj. t.
Rypsiä oli viety 3,45 milj. t. , - vastaan 5,33 milj. t. vuosi sitten.

Kanadan tilastoinnin kattamaa kulutusta oli kertynyt tavallisen osalta
2,15 milj. t. ja durumin 0,59 milj. t.
Tavallisen käyttö on noin 0,4 milj. t. alle vuodentakaisen, ja durumin
ylittää sen noin 0,24 milj. tonnilla.

Kevätvehnän osuus viennistä on sen myllylaatujen osalta 9,64 milj. t.
Kanadan itäosassa viljeltävää SRW vehnää vastaavaa laatua oli viety
0,67 milj. t. ja laatuvajausta potevaa "other" lajia 0,59 milj. t.

Kanadan varastoraportti julkaistaan helmi 8. hujakalla, joiden avulla
voi laskeskella "miten riittää".
---
Kanadan vehnän viennin maakohtaiset tiedot ovat tarjolla marraskuun
tasolta.
EU:n alueelle oli laivattu 21 500 t. Kreikkaan, Italiaan 232 000 t. ja
Espanjaan 419 400 t. , - Englantiin oli laivattu 161 200 t.

Kiinaan oli laivattu 1,124 milj. tonnia vehnää, Bangladeshiin 0,92 milj.t.
Indonesiaan 0,65 milj. t. ja Japaniin 0,70 milj. t.
Aasian suuntaan oli laivattu monia pienempiä eriä.
Etelä-Amerikan suuntaan oli laivattu hieman vuodentakaista enemmän, mikä
kielii Usan laatuvajeesta.
Kannattaa muistaa että Kanadan vienti on pääosin myllylaatua.
---
Usan huumoripörssin peli eipaljon muuttunut eilisestä.
Pariisi vehnä
maalis 194,25 touko 193
maissi
maalis 193,25 kesä 192,25
rapsi
touko 472,76 elo 455

Tammi 12. päättyneellä viikolla vietiin EU:sta 209 849 t. tavallista
vehnää, mikä nostaa kauden laivaukset 12,38 milj. tonniin, - vastaan
12,46 ja 19,53 milj. t. edellisillä.
Tilastointi lisäilee edellisille viikoille lisätonneja, joten yli
alkukauden tehty laskelma antaa paremman kuvan siitä missä mennään.
Eli 30 viikon keskimääräinen vienti asettuu 0,41 milj. tonniin.
Sama viikkomäärä johtaisi kauden laivaukset 21,44 milj. tonniin.

Viimeisin viikkotilasto väittää että Ranskasta ei viety vehnää lainkaan.
Viimeisin vienti on kirjattu viikolle 28. noin 171 000 tonniksi.
Romaniasta vietiin viikolla 30. 151 000 t. tavallista vehnää.
Ranskan ja Romanian vientimäärät ovat karttuneet kummallakin noin
3,86 milj. tonniin.
---
Argentiinassa ennustettu kuiva jakso toteutui, eli yli maissin ja
soijan tuotannon alan oli joko sateetonta, taikka satoi parhaimmillaan
puolet normaalista, lämpötilat olivat päivisin 30-36 astetta.
Enimmäkseen kuivaa on luvassa ainakin viikoksi.

Linkin artikkelissa kerrotaan mitä Australiassa toimiva GrainCorp yhtiö
haluaa uskotella.
Näinpä yhtiön patu laatii: "Globaali viljojen ennätystuotanto on ylittänyt
kysynnän kasvun, ja on asettanut viljoille hintojen laskun painetta ".
Australian tuottajia moititaan sanelemalla että vaikka ABARES asetti
viljasadon 31,2 milj. tonniin, niin tuottajat ovat silti haluttomia
toimittamaa viljaa eteenpäin.
Patu valittaa että tästä seuraa että yhtiö ansaitsee menossa olevalla
kaudella viime kautta vähemmän.

CrainCorp ei ole vielä päivittänyt sivustollaan ostomääriä, mutta patu
arvioi yhtiön vastaanoton 11-12 milj. tonniin, - vastaan 13,3 milj. t.
viime kaudella.
Vastaanotetusta viljojen määrästä vietäisiin 5,5 - 6,5 milj. t. - vastaan
7 milj. t. viime kaudella.
Toisaalla yhtiö kertoo että viime kauden ostoista 6 milj. tonnia jaettiin
Australiaan ja noin 7 milj. tonnia meni vietiin.
Kannattaa muistaa että nämä numerot sisältävät palkokasveja,rypsiä, ohraa
ja vehnää, joita ei saa tarkkaan erilleen millään keinoin.
https://www.graincentral.com/news/global-grain-oversupply-prices-to-hit-graincorp-profits/

Yhtiön patu puhuu samaa roskaa mitä kaupalliset toimijat tarjoavat
tuottajien huijaamiseksi.
Ennätyssatokin on osittain kesken ja saamatta, lisäksi siihen kohdistuu
kuivuutta ja muuta murhetta Etelä-Amerikan suunnalla.
Vehnän laatuvaje on näyttäytynyt jo Usan ja Kanadan ennätystasoa olevassa
viennissä, joka tyhjentää tuon pajatson kesken kauden.
Kiinassa maissin ennätys homehtuu käsiin, Siperian vehnän ennätys on
vielä osittain hangen alla eikä tule korjatuksi, EU:n vienti sujuu
heikosti laatuvajeen vuoksi, ja viimeisimpänä Argentiinan vehnäsadon
päätyminen suurehkolla osuudella rehulaadun puolelle.
Katseella seurattavaa riittää myös kysynnän puolella, jossa huonoa omaa
satoa joudutaan paikkaamaan tuonnilla, - jos löytyy...

Etelä-Australian viljojen ostava ja viejä Bunge kehuu ennätystason
kysynnästä, - tähän mennessä on jo viety 2 milj. t. , ja myyty vaan ei
vielä laivattu osuus yltää jo 4 milj. tonniin.
Näkyy että tuottajilta pitäisi houkutella lisää, koska tähän mennessä
on saatu sisään 5,54 milj. tonnia, - vastaan vientiin kiinnitetty 6 milj.t.
Näistäkään numeroista ei saa viljojen ja palkokasvien osuuksia erilleen.

Mitäpä merkitsee jatkon kannalta ?
Ainakin sen että Bunge ei myy lisää vaan keskittyy haalimaan laivauksiin
täytettä.
Löytääkö ausseista, - onkin epävarmaa koska aiemmin on kerrottu että
osa tuottajilta ostettua tavaraa on osallistunut Australian kysynnän
täyttämiseen.

Eilen aiheena ollut GrainCorp yhtiö kertoi että sen viljojen vienti
on jo 1,7 milj. t. tasolla.
Yhtiö kehuu että varsinkin palkokasveja on viety paljon.

Mainittakoon tässä että viime kaudella yhtiö prosessoi Australiassa
noin 0,5 milj. tonnia rypsiä, ja ohjelmassa on kasvattaa tätä toimintaa.
GrainCorp yhtiön omistavan viljajätti Cargillin Australiassa majaileva
osa "Cargill Australia" kertoo sijoittavansa lähivuosina 100 miljoonaa
dollaria öljykasvien siemenistä saatavan uusiutuvan polttoaineen
tuotantoon.
Linkistä löytyy vieläkin suurempi suunnitelma Länsi- Australiaan
sijoitettavasta puristamosta.
Laitos käyttäisi vuodessa 1,1 milj. tonnia rypsiä, mikä olisi suuri
lisäys Australian nykyiseen noin 1,17 milj. tonnin käytön määrään.
Laitoksen sijoituspaikan lähellä tuotetaan noin 1,7 milj. tonnin osuus
Länsi-Australian noin 4,1 milj. tonnin rypsin tuotannosta.
Loputkaan eivät ole turvassa apinansuvun eväinä, vaan lähes sama
käytön lisäys oli suunitelmissa kolmen muun yrityksen toimin.
Pari niistä on kuitenkin vetäytynyt ja jaljellä olevalla on toimintalupa
ja tontti, mutta päätöstä ei ole vielä lyöty kiinni.

Mitenkäs käy EU:n biopolttoaineiden tuotannolle, jossa on käytetty myös
Australiasta tuotua rypsiä tai rypsiöljyä ?
https://www.graincentral.com/news/cargill-progresses-plans-for-1-1mt-wa-crush-plant/

Tammi 29. päättyneelä viikolla myytiin Usasta 373 900 t. vehnää, ja
laivattiin 403 800 t.
Kauden myynti kasvoi 21,82 milj. tonniin, josta laivaamatta 5,3 milj. t.
Myynti ylittää 3,26 milj. tonnilla vuodentakaisen, ja edustaa 89 %
osuutta vientiarviosta.
---
Maissia myytiin 1,04 milj. t. ja laivattiin 1,14 mlj. t.
Kauden myynti kasvoi 58,7 milj. tonniin, josta laivaamatta 25,5 milj. t.
Myynti ylittää vuodentakaisen 13,9 milj. tonnilla, ja edustaa 71,9 %
osuutta vientiarviosta.
---
Soijaa myytiin 436 900 t. ja laivattiin 1,38 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 34,2 milj. tonniin, josta laivaamatta 12,3 milj. t.
Myynti alittaa 8,59 milj. tonnilla vuodentakaisen, ja edustaa 79,9 %
osuutta vientiarviosta.
---
Viikon vehnäkauppa jäi vähäiseksi paitsi kevätvehnän osalta jota myytiin
185 400 tonnia ja laivattiin 168 100 t.
Kevätvehnää myytiin EU:n puolelle 14 000 t. Espanjaan ja 11 200 t Italiaan.
Taivaanmerkkinä oli Kiina joka osti 65 000 t. WW vehnää.
Ufomiesten potista lohkesi 123 000 tonnin osuus moneen suuntaan, joten
viikolla hoidettiin todellisuudessa vehnän kysyntää 496 900 tonnilla.

Eilisestä Usan vehnäkaupan seurannasta jäi pois seuraavan sadon myynnit,
joita on tosin karttunut vain 0,17 milj. tonnia.
Taivaanmerkin mallia voi epäillä ostajista joita olivat Meksiko ja Japani.
Uuden sadon kysyntä kohdistuu HRW, WW ja kevätvehnään.
Kaikkia näitä on siksi vähän jäljellä että ainakaan myllyvehnän laatuisena
niitä ei uusille ostajille irtoa ja jos myydään niin sitten laivaukset
luvataan väljällä aikataululla.
Ufomiesten potistakaan ei paljon irtoa, - kaikkiaan oli niissä 1,1 milj.
tonnia sekalaista lajia.
WW vehnää oli niissä 304 000 t. , kevätvehnää 201 000 t j, SRW vehnää
253 100 t. ja HRW vehnää 263 600 t.
---
Brasiliassa suuresti kasvanut maissin käyttö etanoliksi tuottaa myös
mahtimäärän "distillers grain" laatua, eli valkuaisrehua.
Sitä on alettu tyrkyttää vientiin, ja kohtalaisella menestyksellä koska
vuodella 2025 vietiin 826 000 tonnia.
Suurin ostaja on ollut Turkki, jonka ostot ylsivät vuodella 2025 noin
300 000 tonniin.
Espanjan ostot olivat noin 100 000 tonnia.

Usalla on pitkän ajan kuluessa vakiintuneet ostajat, ja sen vienti yltää
vuosittain päälle 10 milj. tonnin.
---
soija maalis 11,14 touko 11,28
maissi------4,30------4,39
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,30---5,32---5,70
touko 5,39----5,44---5,82
heinä 5,50----5,58---5,96
Pariisi vehnä
maalis 190 touko 190,50 syys 194,50 joulu 201,25
maissi
maalis 190 kesä 190,75 elo 193,75
rapsi
touko 487,75 elo 467,75 marras 470,50

Kanadan tilastolaitos julkaisi viljojen varastotiedot joulu 31. tasolta.
Tilasto on ylitse viiden alkukauden kuukauden.

Vehnää oli kaikki lajit mukaanlukien 27,5 milj. t., jossa vuodentakaiseen
plussaa 5,9 %.
Plussasta suurin osa tuli durum vehnälle 18,4 % kokoisena, kevätvehnän
ja syysvehnän plussa jäi 3,2 % kokoiseksi, ja vuoteen 2024 verraten tuli
pieni miinus.
Kevätvehnää ei saa tilastosta erilleeen kuin rukkaskurssilla, - mikä
väittää että sitä on hieman vuodentakaista vähemmän.
Ohraa löytyi 5,68 milj. t, jossa vajaa 1 milj. t. lisäystä.
Rypsiä oli 15,62 milj. t. jossa plussaa vuodentakaiseen 2,4 milj. t.

Raportissa mainitaan että Kanadan oma rehuohran kulutus on kasvanut
13,9 % ja että tämä kulutus on karttunut jo 3,5 milj. tonniin.
Jos kulutus jatkaisi samaa vauhtia niin ohran varastot painuisivat
kauden lopulla 0,8 milj. tonniin, - ja tämä jos ei viedä mitään.
Raportti selittää syyksi suurta satoa, mutta ei ymmärrä mainita suurempaa
syytä.
Sehän on vehnäsadon hyvä laatu, joten sen rehulaatua on tarjolla vähän.

Laajennetaan raportin katsastusta joulu 28. tilastoon viennistä.
Tavallista vehnää oli viety 9,84 milj. t. jossa plussaa vuodentakaiseen
1,4 milj. tonnia, - kevätvehnän myllylaatujen osuus viennistä
oli 8,47 milj. tonnia, ja lisäksi laatuvajaata other vehnää oli viety
0,41 milj. tonnia josta suurin osa kevätvehnää.
Syysvehnää oli viety 0,62 milj. t.
Kanadan tilastoinnin kattama kulutus oli nielaissut 1,9 milj. t. tavallista
vehnää.
Näistä saa lasketuksi tavallisen vehnän poistumaksi viiden kuukauden
ajalta 11,74 milj. tonniin, - tämä kuitenkin ilman farmien kulutusta ja
varsinkin syysvehnän osalta jolla oli laatuongelmia.
Sama vauhti loppukauden ajaksi jättäisi tavallisen vehnän loppuvarastoksi
noin 11 milj. tonnia, - miinus puuttuva osa kulutuksesta.
Kevähvehnän loppuvarasto päätyisi kuitenkin vientiä rajoittavalle
tasolle, - kysyntä taas ei rajoita vientiä vähääkään.

https://www150.statcan.gc.ca/n1/daily-quotidien/260206/dq260206c-eng.htm
taulukkona:
https://www150.statcan.gc.ca/n1/daily-quotidien/260206/t001c-eng.htm
---
Ranskalaiset markkinapuheet vaikertavat ankaran kilpailun kovaa
todellisuutta, joka muka estää ranskalaisen vehnän vientiä.
Laatuvaje sitä estää, sekä kova kysyntä EU:n sisämarkkinoille.
Höpöpuheiden motiivina on pönkittää huumoriksi päätynyttä futuuripeliä,
ja myös huumoriheikkien omaa elämisen keinoa.

Tänään oli julkaisuvuorossa USDAn uusimmat raportit, mutta vielä niitä
ei löydy normaalista linkistä.

"Wasde" raportti sentään löytyi.
https://esmis.nal.usda.gov/sites/default/release-files/795765/wasde0226.pdf

Jätän sen tarkemman syynämisen huomiseen ja aloitan uuden katsausletkan.
Esipuheessa miinustettiin hieman planeetan vehnäsatoa, kulutusta lisättiin
ja loppuvarastoa alennettiin.
Rehuviljoissa ei merkittävää muutosta, muutoin kuin Usan kohdalla
jonka vientiarviota lisättiin ja loppuvarastoa alennettiin.

Tässäpä kaikki tällä kertaa ja jatketaan huomenna uudessa letkassa.