Onko teillä tullut kränää muiden koirien kanssa koirapuistossa? Mikä on teidän käsityksenne; hoitaako koirat itse arvojärjestyksensä vai pitääkö omistajan karjua ja alistaa koira heti?
Allekirjoittaneella 1,5-vuotias pystykorvanarttu. Tiedän, että samanikäisten narttujen kanssa tulee kränää, kumpikaan kun ei osaa puhua kunnolla "koiraa". Alistamisella en ole huomannut olevan mitään vaikutusta, olen nähnyt oman koirani kimppuun hyökänneen sakemannin olevan omistajansa selättämänä, ja heti kun irti pääsi, hyökkäsi koirani kimppuun taas.
Pystiksen luonne vielä sen verran jästipää, etten ole huomannut olevan apua. Ajoissa tapahtuvasta kyräilystä pystyn kielloilla tappelun estämään, mutta jos toinen koira seisoo omistajansa jalkojen välissä murisemassa, tappelu on vuorenvarma.
Käsittääkseni aika harvassa ovat koirat, jotka takuuvarmasti tulevat toimeen _kaikkien_ muiden kanssa.
Allekirjoittaneella 1,5-vuotias pystykorvanarttu. Tiedän, että samanikäisten narttujen kanssa tulee kränää, kumpikaan kun ei osaa puhua kunnolla "koiraa". Alistamisella en ole huomannut olevan mitään vaikutusta, olen nähnyt oman koirani kimppuun hyökänneen sakemannin olevan omistajansa selättämänä, ja heti kun irti pääsi, hyökkäsi koirani kimppuun taas.
Pystiksen luonne vielä sen verran jästipää, etten ole huomannut olevan apua. Ajoissa tapahtuvasta kyräilystä pystyn kielloilla tappelun estämään, mutta jos toinen koira seisoo omistajansa jalkojen välissä murisemassa, tappelu on vuorenvarma.
Käsittääkseni aika harvassa ovat koirat, jotka takuuvarmasti tulevat toimeen _kaikkien_ muiden kanssa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
koirien keskenään ratkoa arvojärjestystään, sillä siinä touhussa voi tulla helposti huonoa jälkeä ja kalliit kustannukset.
Käyn nykyään harvoin koirapuistoissa, sillä asumme nykyään maalla, mutta aiemmin vein koirani ainoastaan silloin puistoon kun siellä oli joko narttuja (itselläni oli silloinkin saku-uroksemme) tai kilttejä uroksia.
Niin pienet kuin suuretkin koirat voivat vahibgoittaa toisiaan tappelussa todella pahastikin ja tilanne on vielä pahempi, jos koirilla on iso kokoero.
Alistaminenkaan harvoin toimii aiotulle tavalla tilanteessa, jossa esim. urokset haluavat ottaa mittaa toisistaan.
Suosittelisin sinua tietenkin kouluttamaan koirasi niin, että se on ns. varma esim. luoksetulossa, jolloin "vaaran uhatessa" koirasi tottelee sinua ja vältytte tappelulta. Kannattaa ehkäistä ongelmat ennalta, jos koirasi on rähjäävää tyyppiä.
Olen vieraillut useissa puistoissa ja todennut että joissakin porukka pitää "sääntönä", että koirat huolehtikoot itse itsestään. Tätä näkee versinkin isoissa puistoissa, jossa on riittävästi tilaa temmeltää, riehua ja tarvittaessa myöskin väistyä/vältellä riitakumppaneita.
On myös puistoja, joissa tulee helposti närää jos koirasi edes irvistää jollekin, etkä ole sitä heti komentamassa.
Itselläni on 6-v. spanieliuros, joka tulee hyvin toimeen muiden koirien kanssa paitsi samanikäisten muiden uroksien kanssa, tällöinkin jos puistossa on riittävästi tilaa yleensä väistää riidanhaluisia.
On myös joitakin rotuja, joista meillä on pelkästään huonoja kokemuksia(sekä koiralla että itselläni). Kun tälläisen rodun edustaja tulee puistoon me yleensä poistumme, sillä en halua yllyttää koiraani yhteenottoihin.
Entinen koirani (uros) oli kova poika astumaan kaikkea liikkuvaa, urokset ja nartut kelpasivat, nuoret ja vanhat.
Koirapuistossa kielsin tällaisesta astumisesta, ettei tulisi selkäsaunaa ja siitä hirveää tappelua, ja pari kertaa sain huonoa palautetta, tyyliin 'anna sen panna' kyllä koirani sitten rähähtää..
Sitä juuri en halunnut koska omani voisi puolustaa itseään ja siitä sitten ei tulisi hyvää jälkeä jos kaksi riitapukaria selvittelee välejään, ja entä jos toinen olisi ollut kirpun kokoinen? Koirallani painoa 50kg..
Minä en mene koirapuistoon koskaan, jos siellä on muita uroksia, sillä urokseni tulee harvojen vieraiden urosten kanssa toimeen. Sama juttu meidän nartun kanssa, en ikinä uskaltaisi mennä sen kanssa koirapuistoon, sillä sekään ei pidä kaikista nartuista.
Siispä me menemme koirapuistoon vain silloin, kun se on tyhjä. Jos sinne joku tulee, pyydän odottamaan, kunnes olen itse lähtenyt. Siis lähden heti, kun joku sinne haluaa tulla.
Ikävää vain, että monet yrittävät väkisin tunkea puistoon, eivätkä meinaa uskoa, kun pyydän hetken odottamaan, että pääsen sieltä pois. On ihan selvää, että läheskään kaikki samaa sukupuolta olevat koirat eivät tule keskenään toimeen. En viitsi edes kokeilla, tulevatko toimeen, koska silloin voi ehtiä jo vahinko tapahtua.
Jos kaksi aikuista urosta tuleekin keskenään toimeen, eivät ne välttämättä tule enää, kun seuraan liittyy narttuja.
Koirapuistossa on siis oltava varovainen!
"jos kaksi aikuista urosta tuleekin keskenään toimeen, eivät ne välttämättä tule enää, kun seuraan liittyy narttuja."
Tämä on ihan tosi. Omistajan kuitenkin kuuluu huolehtia siitä, että koiralle ei satu mitään. Joten viisainta on ärähtää koiralleen tarpeen mukaan tai poistua paikalta.
tulee pientä kränää, muttei mitään isompaa ole tullut vastaan, onneksi. Mutta jotkut koirien omistajat eivät tunnu ymmärtävän, koska koirat ovat tosissaan, koska eivät. Olin pari kuukautta sitten collieuroksen kanssa puistossa, kun sinne tuli nainen kultaisennoutajan (uros)pennun kanssa. Ennen puistoon tuloa hän tiedusteli, tuleeko koirani toimeen urospennun kanssa. Vastasin, että hän voi tuoda koiransa puistoon. Siinä sitten koirat haistelivat toisiaan ja kultainennoutaja kellahti maahan ja paljasti vatsansa (alistui koiralleni). Koirani kutsui pennun leikkimään ja lähti sitten juoksemaan ympäri puistoa, pentu perässään. Siinä juttelin sitten pennun omistajan kanssa niitä näitä, tarkkaillen samalla koiria. Siinä sitten koirat juoksivat takaisin luoksemme, pyörivät ympyrää ja muuta, sitten koirani alkoi haukkumaan (ei vihaisesti) ja lähti jahtaamaan pentua. Pennun omistaja pelästyi ja kaappasi pennun syliinsä, koirani katsellessa ihmeissään. Pennun omistaja sätti minua, kun olin tuonut aggressiivisen koiran koirapuistoon, yritin sopertaa, että ne vain leikkivät..
Meillä kränää tulee etenkin pelokkaiden koirien kanssa. Ja usein nämä omistajat hyysäävät ( aika usein pieniä) täriseviä koiriaan jalkojensa välissä, ja kun koirani menee haistelemaan, pelokas murahtaa ja siinä onkin riita (jossa enemmän ääntä kuin vaurioita) valmis. Miksi tuoda pelokasta koiraansa koirapuistoon ja syyttää sitten toista hyökkäämisestä... Ainakin voisi käydä vain tuttujen koirien kanssa tai kertoa "hei oota, me mennään pois, tää vasta opettelee koiratuttavuuksia". Pelokas koira pelkää loppuikänsä, kun tulee tarpeeksi usein tällaisia kokemuksia.
Itse välttelen koirapuistoa myös, kun siellä on useampia kuin kolme koiraa, oma (nuori) koirani käy niin kierroksilla monen koiran kanssa, ettei se enää ole rentoa leikkiä.
Tää ei nyt varmaan liity tähän mitenkää mut aattelin ny kumminki kertoo ku tuli mieleen eräs tapaus.. Olin menos koirapuistoon seropini (iso musta) ja kaverini kanssa jolla on kääpiösnautseri. Puistossa oli 3-5 salukia ja kysyimme kohteliaasti että mitä ne tuumaisivat meidän koirista. Töykeä vastaus oli että "ette te voi tulla koska meidän salukit luulevat tota pikkukoiraa jänikseksi ja rupee ajamaan sitä!" Kyllä vain, siis jänikseksi! Siinä vaihees olis pitäny sanoo että kattotaan kuinka käy teidän fiksujen salukien jos rupee käppänää ajamaan, siinä vaihees mun koira olis lähteny ajamaan niitä! Voi herranen aika!!! Onko salukit tosiaanki nii tyhmiä että luulee toista koiraa jänikseksi?? Kai normaali koira ny tajuaa että aha, tuo on koira ku se sitä haistaa!!! Me sitten lähettiin pois koirinemme, koska aitauksesta kuului vielä että me justiin tultiin eikä olla ihan heti lähös pois. Jos mä oon ollu koirani kans puistos ja sinne on tullu joku jonka kans se ei tuu toimeen nii kyllä se oon ollu sitte minä ja mun koira jotka sieltä on lähteny pois! NII!! Empä tiedä, mutta ottakaa kantaa onko näillä "hei mulla on saluki"-tyyppisillä ihmisillä oikeus tehdä noin ja omia puisto omille fiksumille koirille? Sori jos mä loukkasin jonku tunteita, mutta ottaa päähän tollanen!
Salukien omsitaja taisi tarkoittaa, että luulevat saaliiksi. Salukeilla juoksuliike, oli se sitten pieni koira tai jänis, laukaiseen ikivanhan saalistusreaktion tai -vietin, millä sitä sitten kutsutaankaan.
Minun koiraani vinttikoirat ajavat kyllä takaa, ja omani ajaa pieniä koiria ja tuulessa lentäviä roskia myös. Rotu kun on metsästyskoira ja elää vahvasti vieteillään.
Luepa uusiman Koiramme-lehden artikkeli basenjeista, siinä kerrotaan paljon voimakkaan saalistusvietin omaavasta rodusta.
salukinkin erottavan mikä on riistaa ja mikä ei. Jos näin ei ole ovat yhtä tyhmiä kuin omistajansa. Itelläni on metsästävä lintukoira ja se erottaa linnuistakin mitkä on saalista ja mitkä ei, metsällä löytää sorsat mutta kaupungissa jättää "pullasorsat" rauhaan!
Joskus olen ollut puistossa kun sinne on vängännyt samaan aikaan useampi vinttikoira(salukeja, afgaaneja tai greyhundeja) "treenaamaan". Siis tulivat vaan puistoon joukolla juoksuttamaan koiriaan, jotka todentotta juoksee jopa niin lujaa että muiden puistokävijöiden henki/terveys on vaarassa. Yksi pikkukoira tuolloin jäikin jalkoihin (ei omissa leikeissään huomannut varoa täyttälaukkaa paahtavaa greytä ja läiskis...!) Greyn omistaja ei edes käynyt katsomassa kuinka pienen kävi jatkoi vaan koiriensa juoksuttamista! En tiedä miten tarina päättyi, sillä lähdin samantien oman ja koirani turvallisuuteni takia pois, enkä vastaisuudessa mene puistoon mikäli tapaan sieltä useamman ko. rotujen edustajan.