Hei rakkaat (ja tuoreet) äidit & isät,
ensinnäkin vilpittömästi onnea perheenlisäyksen johdosta! Sitten varsinainen asia, josta en tiedä kuuluuko se välttämättä tälle palstalle.. olen oikeasti onnellinen vauvan syntymästä, mutta minä en silti halua ottaa sitä kalleintanne syliini! Älkää tyrkyttäkö väkisin vauvojanne kenenkään syliin.
Olen yrittänyt kohteliaasti siitä kieltäytyä, tuloksetta, ja saan kuulla kuinka minuun "tartutetaan vauvakuumetta" tai ei vauva säry syliini tms. En todellakaan kehtaa sanoa ääneen etten halua vauvaa syliini. Minulle riittää katseluetäisyys, jos vaikka vauva on äidin sylissä. Syy tähän viimeisimpänä on, että minulla itselläni ei ole lapsia vaan minusta vastasyntyneet harvoin ovat "kauniita".
En halua provosoida vaan tämä on ihan todellinen tilanne. Mitä voisin tehdä/sanoa ettei tuoreet vanhemmat loukkaantuisi?
ensinnäkin vilpittömästi onnea perheenlisäyksen johdosta! Sitten varsinainen asia, josta en tiedä kuuluuko se välttämättä tälle palstalle.. olen oikeasti onnellinen vauvan syntymästä, mutta minä en silti halua ottaa sitä kalleintanne syliini! Älkää tyrkyttäkö väkisin vauvojanne kenenkään syliin.
Olen yrittänyt kohteliaasti siitä kieltäytyä, tuloksetta, ja saan kuulla kuinka minuun "tartutetaan vauvakuumetta" tai ei vauva säry syliini tms. En todellakaan kehtaa sanoa ääneen etten halua vauvaa syliini. Minulle riittää katseluetäisyys, jos vaikka vauva on äidin sylissä. Syy tähän viimeisimpänä on, että minulla itselläni ei ole lapsia vaan minusta vastasyntyneet harvoin ovat "kauniita".
En halua provosoida vaan tämä on ihan todellinen tilanne. Mitä voisin tehdä/sanoa ettei tuoreet vanhemmat loukkaantuisi?
Vastaukset 2
Vanhimmat
...kirjoituksesti, ihan kuin minä ennen oman vauvan syntymää! Minusta vauvat eivät olleet ihania eivätkä erityisen kauniita, en koskaan halunnut kenenkään vauvaa syliin, en halunnut vaihtaa kummipojalle vaippoja enkä pestä pyllyä. Kummasti sitä kuitenkin vanhemmuuteen kasvaa, kun oman nyytin saa ja oma vauva on aina maailman kaunein. Mutta kieltämättä mietin aikoinaan samaa kuin sinä: miten kieltäytyä siitä tukalasta tilanteesta, kun tuoreet vanhemmat tuputtavat vauvaa syliin!?! En kyllä muista mitä tuoreille äideille sanoin, muistan vaan sen tukalan olon mikä itselle tuli kun toiset yritti vauvakuumetta tartuttaa. Taisin vaan sanoa ettei se minuun kuitenkaan tartu, kaikki aikanaan (viimeisimmän tapauksen aikana oma vauva kasvoi jo masussa, toiset eivät sitä vaan tienneet..). Ja muistaakseni sanoin ihan suoraan etten vauvaa syliini tahdo, ei siitä kukaan loukkaantunut.
tilanne oli täälläkin. Nykyisin olen jo kahden lapsen äiti, mutten halua vieläkäään muiden tulokkaita aivan pienenä nyyttinä syliin.
Itse en omia vaavejani kellekkään syliin työntänyt, moni jopa luuli etten raski antaa muiden pidettäväksi.
Ei vastasyntynyt vauva ole kaunis ei edes suloinen...ruttuisia ja hassun näköisiä ovat...edes omat lapset eivät olleet kauniita tai suloisia syntyssään. Harva lapsi on suloinen vielä taaperonakaan...suhteettoman suuri nenä, omituisen mallinen pää jne.
Ja nyt kaikille niuhottajille tiedoksi, että rakastan kyllä omia lapsiani siitäkin huolimatta, että he olivat mielestäni hassun
näköisiä syntyessään.
Taitaa vaan olla niin, että kukaan ei uskalla sanoa ääneen, että ei tuo meidän tulokas nyt mikään kaunotar ole...=) leimataan varmaan huonoksi vanhemmaksi tai epäillään äidillä olevan synnytysmasennusta...olen kuullut niitäkin juttuja, kun vanhemmat umpirakastuneena lapseensa väittävät, ettei oman lapsen kakka haise pahalle...paskaa ja paskalle haisee oli kenen paska tahansa kyseessä...
Ja olen lopen kyllästynyt niihin juttuihin, että kyllä se sitten kun on oma lapsi...ja kyllä se mieli muuttuu...blaab blaab blaa! Meidän lapset saavat hellyyttä ja rakkautta, mutta ei kaikkien tarvitse heitä rakastaa...riittää että me vanhemmat ainakin..ja silti lapste osaavat olla raivostuttavia haisevia räkänokkiakin...myös omat. =)