Heip!
Pääsin usean työssäolovuoden jälkeen yliopistolle opiskelemaan.. Vuokra kun on yli 500€ kuussa, niin tuilla ja lisillä ei pärjätä.. Ja koska haluaisin valmistua mahd. nopeasti kun hiukan iäkkäämpi jo olen, niin en haluaisi älyttömästi duunia tehdä sivussa.. Olen ajatellut sellaista päivän viikossa työntekoa, välillä 2.. Eli; otan siis lainaa, ja olen ajatellut ottaa täydet 300 kuussa.. Hiukan silti pelottaa, sillä ehtiihän siitä aikamoinen summa 5ssä vuodessa tulla, jos nyt edes 5ssä vuodessa valmistun. Miten te muut rahoitatte opintoja..? Työnteolla vai lainalla? Itselläni on aika paljon menoja joita ei voi karsia (koira, vakuutukset ym) ja ihan halukas en makaroonikuurillekaan ole, joten haluan kyllä edes tietyn elintason säilyttää. Näin työelämästä takaisin koulunpenkille siirtyvälle on ehkä hiukan vaikeampaa pudottaa taas elintasoa kouluajoille... Mitä mieltä/kokemuksia muilla?
Pääsin usean työssäolovuoden jälkeen yliopistolle opiskelemaan.. Vuokra kun on yli 500€ kuussa, niin tuilla ja lisillä ei pärjätä.. Ja koska haluaisin valmistua mahd. nopeasti kun hiukan iäkkäämpi jo olen, niin en haluaisi älyttömästi duunia tehdä sivussa.. Olen ajatellut sellaista päivän viikossa työntekoa, välillä 2.. Eli; otan siis lainaa, ja olen ajatellut ottaa täydet 300 kuussa.. Hiukan silti pelottaa, sillä ehtiihän siitä aikamoinen summa 5ssä vuodessa tulla, jos nyt edes 5ssä vuodessa valmistun. Miten te muut rahoitatte opintoja..? Työnteolla vai lainalla? Itselläni on aika paljon menoja joita ei voi karsia (koira, vakuutukset ym) ja ihan halukas en makaroonikuurillekaan ole, joten haluan kyllä edes tietyn elintason säilyttää. Näin työelämästä takaisin koulunpenkille siirtyvälle on ehkä hiukan vaikeampaa pudottaa taas elintasoa kouluajoille... Mitä mieltä/kokemuksia muilla?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kai sitä on pakko yrittää kituuttaa loppuun asti ilman lainaa. Osakkeet joutuu ehkä jossain vaiheessa realisoimaan.
Mää opiskelin maisteriksi neljässä vuodessa ja lähden vielä vähäksi aikaa jatkamaan. Rahoitin opiskeluni sekä käymällä välillä töissä että ottamalla jonkin verran lainaa. Minusta tämmöinen kultainen keskitie on ollut hyvä ratkaisu. Töissä käyminen väsytti välillä, koska tunteja tuli toisinaan paljon. Olin töissä kioskissa tuntilaisena. Mäkin pelkäsin etenkin alussa lainan ottoa tosi paljon! Mutta myöhemmin olen ajatellut, että pitää sitten muistaa mihin kaikkeen mukavaan sitä käytti kun sitä joskus takas makselee..Ja onhan opintolaina matalakorkoista ja valtion takaamaa. Ei kannata liikaa stressata, kerranhan täällä eletään!
Edellinen korkeakoulututkinto (amk) tuli suoritettua pääkaupunkiseudulla tukien, täysmääräisen lainan sekä työskentelyn yhteisrahoituksella. Täytyy myöntää, että elämäntyyli oli aika mukava. Runsaasti biletystä, tyylikäs koti & vaatteet ja ulkomaanmatkoja joka vuosi... :)
Edelleen on maksussa se edellinen opintolaina, joten nyt kun aloitan yliopisto-opinnot, niin eipä opintolainaa oikein ole mahdollista ottaa. Joten kun tuet riittävät vuokraan niin ruokaraha ja yms. pitäisi kattaa työllä. Into opiskella on kova, joten olen ajatellut että osa-aikainen jokapäiväisen leivän pöytään tuova työ riittäisi tosi hyvin eikä kuitenkaan häiritsisi opiskelutahtia liikaa. Kun juuri vaihdoin projektipäällikön työt opiskeluun niin en edes halua liian vaativaa työtä vaan sellaista jossa aivot hieman lepää :)
Onneksi ei Suomessa vielä koulutus ole itsessään maksullista, muuten ei olisi minullakaan mahdollisuutta kouluttautua kohti sitä omaa unelma-ammattia toisen korkeakoulututkinnon avulla.
Mulla on kanssa pikkuisen sama tilanne, ensimmäinen tutkinto tuli suoritettua pääasiassa tukien lainan avulla. Nyt tämän toisen kanssa pitäisi sitten suoriutua tukien sekalaisten hommien kautta.