Vaateostoksilla

Koska minun piti käydä tänään hakemassa lääketilaukseni apteekista, päätin ilahduttaa itseäni käymällä tutussa naistenvaateputiikissa siinä matkan varrella. Siellä ei tänään ollutkaan tuttuja myyjiä, vaan siellä oli miesmyyjä. Minun lisäkseni oli yksi toinen vanhempi naisasiakas vaatteita katselemassa.

Löysin puoleen hintaan myytävän kiinnostavan puseron, joka oli kuitenkin nostettu niin ylös, etten sitä sieltä omin avuin saanut. Miesmyyjä tuli apuun. Pyysin L-koon puseron, koska olin huomannut että siellä löytyi mainittu koko. Miesmyyjä nosti puserot ulottuvilleni huomauttaen, että siinähän on myös XL-koko! Sanoin että otan sen L-koon. Sanoin, etten sovita, koska näin talvella on paljon vaatetta päällä ja on vaivalloista alkaa sovittaa. Miesmyyjä sanoi, että voihan sen vaatteen tulla vaihtamaan tarvittaessa.

Kun menin bussissa kotiin päin, ajattelin, että jos se L-koko ei mahdu, niin siitä tulee tavoitevaate - johon tulen vielä mahtumaan. Hiukan myös mietitytti tuon miesmyyjän kommentoinnit vaatekokoihin liittyen. Naismyyjältä ne eivät olisi tuntuneet samanlaisilta. Mutta en juuri koskaan ole ostanut vaatteita miesmyyjiltä. Aika harvoin niitä vaatteita nykyään tulee muutenkaan osteltua. Ajattelin myös, että en aio vaihtaa sitä vaatetta. Senhän voi laittaa humanitaariseen vaatekeräykseen ja silloin siitä on hyötyä jollekin toiselle.

Sovitin kotona sitä puseroa ja sehän oli minulle ihan sopivaa kokoa! Se suurempi koko olisi ollut minulle liian iso.

Käytkö vaateostoksilla tavarataloissa, kirpputoreilla, verkkokaupoissa vai onko vaatekaapissa riittävästi tai jopa liikaa kaikenlaista päällepantavaa? Mitä teet sellaisille hyväkuntoisille vaatteille, jotka eivät mahdu tai jostakin syystä jäävät vain henkariin roikkumaan? Ompeletko itse, tuunaatko, paikkaatko tai heitätkö roskiin heti kun vaate ratkeaa tai nappi putoaa?