Olen 2 vuotiaan silverin omistaja. Kissa on ollut meillä vasta 4kk:tta ja persialaiskissan turkista ja sen hoidosta ei ole muuta kokemusta kuin mitä olen netistä lukenut. Toivon jos täällä olisi kuulolla ko. rotuun perehtynyt joka voisi kertoa että kuuluuko karvanlähtö (jatkuva sellainen)asiaan? Kissa oli ajeltu "puliksi" kun sen hankimme koska "aika" ei riittänyt hoitamiseen ed.omistajalla. Nyt kun karva on alkanut kasvamaan, niin kissasta lähtee aivan älyttömästi sellasta "pumpulikarvaa" vaikka harjaan ja nypin sitä päivittäin. Olen yrittänyt myös pestä kissaa (sitä kuulema on pesty) mutta eipä onnistu meillä, tuntuu inhoavan vettä turkilla. Koska pesu ei onnistu haluaisin vinkin muunlaiseen puhdistukseen turkille, vai riittääkö harjaaminen? Kissa ei myöskään syö muuta kuin kuivamuonaa ja kalkkuna/lihaleikkeitä. Maanittelulla olen saanut syömään murun jauhelihaa tai kalaa mutta se on niin pientä maistelua, että sitä ei oikein voi edes ottaa huomioon. Onko siihen myös vinkkiä?
Persialainen
jope
5756
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Meillä ollut persialainen kohta vuoden ja siltä lähtee karvaa myös niin jumalattomasti. Harjaamisen aikana siltä irtoaa monta kourallista karvaa ja senkin jälkeen se pöyhyää... loppuuko karvanlähtö ikinä vai kuuluuko se rotuun!? Sitä en tiedä. Meidä kisu on myös todella nirso. Se ei syö kaupan purkkiruokia. Alussa se söi jauhelihaa, mutta enään sekään ei maistu. Nykyään se syö vaan pakaste seitiä ja almo naturen tonnikala katkarapu sekotusta. Kuivamuonaa se syö ja paljon mutta siihen se sitten jääkin. Kinkusta se tykkää myös, mutta sitä ei voi kauheen useesti sille antaa.
Perskiltä lähtee karvaa ihan samalla tavalla kuin muiltakin ja karvanlähtöaikaan tietysti normaalia enemmän. Kampaaminen hyvällä metallikammalla (ns. kaksirivipiikitys, lyhyempiä ja pidempiä ja riittävän tiheä) on parasta turkinhoitoa irtokarvoille. Karstat eivät ole kuin näyttelyturkin viimeistelyvälineitä joilla pelkästään ei saa kissan turkkia kuntoon - karstalla ei saa osua kissa ohueen ihoon, se on liian teräväpiikkinen.
Kammatessa on huomioitava se, että kamman piikit menee kissan ihoon saakka, jolloin se kaikki irtokarva lähtee pois. Jos irtokarvaa jää se menee takkuun.
Peseminen on todella hyvää turkin- ja ihonhoitoa, puhdas turkki ja iho on kunnossa ja iho hengittää. Se vaikuttaa myöskin karvan lähtöön sitä vähentävästi - vaikka pesussa sitä karvaa saattaakin lähteä ihan hurjasti riippuen onko karva vaihtumassa vai ei.
Peseminen on aloitettava kunnollisella turkin kampaamisella. Mahdollisimman paljon irtokarvoja pois ennen pesua, ne menevät helposti ns. pesutakkuihin joita on todella vaikeaa saada suoriksi märässä turkissa. Hyvät pesuaineet (useita vaahdotuksia) ja kunnon huuhtelut sekä lopuksi hoitoaine joka auttaa karvaa suoristumaan ja helpottaa kampaamista märkänä, jokaisen aineen jälkeen huolellinen huuhtelu.
Kuivaaminen aloitetaan hyvällä imukykyisellä pyyhkeellä, kuivaten suht kuivaksi. Sitten harvalla metallikammalla turkki takuttomaksi ja loput irtokarvat pois. Sitten kuivaus föönillä tai jollakin muulla puhaltimella - ei liian kuumaa ilmaa - ja kuivaksi saakka. Näin tehtynä turkki on ilmava ja iho puhdas, kampaaminen vähenee kun turkki on puhdas ja pesussa on irtokarvat lähteneet pois:)
Peseminen kannattaa vaikka kissa ensin pullikoisikin vastaan, se tottuu siihen kyllä kun huomaa ettei se niin hirveä juttu olekaan. Meillä kissat istuu nätisti pesujakkaralla kun ovat pennusta saakka pesuihin tottuneet. Nyt kun kissasi on lyhyessä turkissa kannattaa aloittaa tututtaminen pesemiseen, näin se tulee jatkossakin helpommaksi.
kuntoon, liiallinen kalan syöttäminen ei ole kissalle hyväksi (vain 1 krt/viikko). Hyvälaatuiset kuivamuonat joissa on korkea rasvaprosentti takaavat riittävästi rasvaa kissalle - kalan rasva on haitallista.
Turkin kuntoon ruokavalio vaikuttaa ensimmäisenä, sillä ravinteet käytetään ensin siellä missä niitä eniten tarvitaan eli elintoimintojen ylläpitämiseen. Loppu sitten käytetään turkille ja se voikin olla siinä vaiheessa riittämätöntä.
Laadukkaat purkki- ja pussiruoat ovat hyvä lisä, mutta lihaa ei saa unohtaa. Kokolihaa ja raakana, kananmunankeltuaista raakana, kanaa raakana, possun sydäntä raakana jne. siis kaikki raakana - eihän kissa luonnossakaan ruokiaan kypsennä. Jos nämä ei auta, niin on olemassa öljyvalmisteita jotka on tarkoitettu turkin ja ihon kuntokuureiksi - todellakin vain kuuriluontoisesti ei jatkuvasti. Pirskatti valmiste on myöskin hyvä perusvitamiinivalmiste, mutta aina tulee muistaa, ettei ylivitaminointia saa tehdä, se aiheuttaa jopa suurempia ongelmia kuin vitamiinien puutokset!
Sanotaanko näin, että turkin kunto lähtee sisältä päin eli olet sitä mitä syöt:)
Niin ja meijän kisukaan ei kauheasti peseytymisestä tykkää, mutta ollaan siitä selviydytty. Meillä tapan pitää hiukan niskasta kiinni, jotta kisu ei pääse pois ja heti kun rauhottuu ni päästää irti ja jos ei rauhoitu niin pitää kevyesti niskasta kiinni koko pesun aikana. Meillä ainakin tepsii.
Kissan kuivaaminen on sitten ihan eri juttu. se ei meillä onnistu sitten millään. Kisu pelkää fööniä niin kamalasti, että...
Meillä kisu kuivattelee itse itsensä.
auton sisätilalämmitin hyvällä puhallusteholla ja pistä kissa istumaan johonkin häkkiin. Näissä on yleensä hiljainen ääni ja kun sitä ei heilutella niin kissa ei pelkää. Meillä kuivattiin ennen näin, samalla kammaten turkkia auki, nyt meillä on kunnollinen tehokuivaaja joka lyhentää kuivausaikaa puoleen entisestä.
Turkin kastuminen ihoon saakka saattaa sairastuttaa kissasi jos ei turkkia kuivata. Ulkokissojen turkkihan ei koskaan kastu ihoon saakka vaan vain pinnalta.
Jos turkki kuivuu itsekseen, se voi jäädä takkuun tai kiharoille jotka takkuuntuvat helposti. Sellaista, itsestään kuivatettavaa turkkia on kammattava kuivumisen aikaan vähän väliä, ettei jää takkuiseksi.