Suomalaiset äänestivät parasta valmiskeittoa 74:n vaihtoehdon joukosta

En osta muita valmiskeittpja kuin purkeissa hernesoppaa. Ne on kaikki hyviä .

Ihan ok.

Jos kiire ja nälkä, valmiskeitot ok. En laajasti ole testaillut. Kotimaista lohikeitto yllättävänkin hyvää. Noit savuporokeitot, sienikeitot myös.

Lidlissä oli joskus hyvää chilibataattikeittoa.

Syön ja teen mieluusti keittoja. Keitot simppeleitä tehdä, aika paljon kuitenkin pilkkomista. Itetehtykeitto kyllä mun mielestä aina parempaa, kuin eines. Voi olla terveellisempääkin. Mutta kuka viittinee tehdä yhden annoksen keittoa? Eli eineksissä omat hyvät puolensa.

Mun suosikki on rössöpotut. Nyt sitä viimeinkin saa tölkkisäilykkeenä. Tosin vain oulun seudun kaupoista ja valmistajan, Viskaalin, tehtaanmyymälästä Muhokselta. Pitää hamstrata sitä reippaasti, kun seuraavan kerran käy niillä huudeilla. Rössyäkään ei myydä tsadissa, normaalisti sitä itellä aina pakastinessa, nyt päässyt koppumaan. Rössy parasta murkinaa pakkaskeleillä.


Jepjep.

=DW=

Onko rössypottu pohjoisen perinneruoka ? Olen siitä kuullut,
mutta en maistanut eikä ole mitään havaintoa minkätyyppinen
ruoka se on.

Voittajakeitto on ihan ok ja moni muukin valmiskeitto,
mutta mieluummin ostan jotain muuta valmisruokaa kuin keittoa,
koska keitto on helppo tehdä itsekin, mutta esimerkiksi
kaalikääryle tai maksalaatikko ei ole.

Onko rössyssä yhtään veriletun makua?

Eikö purkkihernekeitto ollut mukana, vaikka pakasteita oli ?
Purkkihernekeitto olisi ollut 10 parhaan joukossa - luulen.

Mielestäni eineskeitot ovat liian suolaisia.
Tosi harvoin ostan.
Purkkihernekeitto on se mitä useimmin ostan.

Pakkauksista päätellen testissä oli pakaste- ja kylmätiskistä myytäviä keittoja. En muista koskaan ostaneeni noissa muodoissa, mutta purkkikeitto on tuttu kotivaran osa ja kiiressä sekä retkioloissa hernekeittopurkki on monasti pelastanut. En osaa niistä suosikkimerkkiäni nimetä, maistuvat kaikki, varsinkin jos höystää vaikka savukinkulla tai nakinpaloilla ja sinapilla, juustopaloja meidän lapset ennen halusivat sekaan.

Hiukan arveluttaa tuo voittaja Kokkikartanon kermainen lohisoppa, eikös kerma ole hyvä lisätä vasta lopuksi keittoon maun mukaan , suolaakin tuntuu olevan turhan paljon, sitäkin voi aina helposti itse lisätä. Juustoinen savuporokeitto kuulostaa herkulliselta ainestensa puolesta .

Olipa yllätys, että rössypottuakin saa säilykkeenä pienessä purkissa, yleensä sitä näkee kylätapahtumissa valtavissa kattiloissa keitettynä ja vahvasti tuoksuvana. En varsinaisesti ole veripaltun ystävä, en ainakaan voisi tuoretta verta käsitellä, mahtaako sitä enää mistään kaupasta edes saada. Ylä-Savossa samantapainen yleensä syksyn teurastuksiin liittynyt perinneruoka on mykyrokka, jossa on lihojen ja sisäelinten ja perunoiden lisäksi verestä ja jauhoista tehtyjä mykyjä. Tuhtia ruokaa siis. Pirkanmaalainen anoppi paistoi joskus ohuita rapeita verilettuja, puolukkahillon kanssa kelpasi lapsillekin ihan kuumina ja pannulta suoraan tirisevinä, ja musta makkarakin tuli tutuksi.

Onhan se ekologista käyttää eläimestä kaikki syötäväksi kelpaava ja taljasta tehdä vielä kenkiä ja rukkasia. Enää ei ruokaresepteissä lue, että nylje jänis tai höyhennä kana, vaan saa pakattuja käyttövalmiita fileitä ja suikaleita .

Kokkikartanon lohikeitossa on parasta sen maku, joka on todella maukas, sisältäen isoja lohipaloja eikä mitään kalanhaituvia.

Saarioisten savuporo-juustokeitto on tosi hyvää mutta ainoa miinuspuoli on ettei se ole laktoositonta. Kokkikartanon pinaattikeitto on hyvää ja laktoositonta.

Itse tehty hernesoppa lihoista, luista ja palviläskistä tehtynä on herrainherkku!

Onhan noita herkkuja vaikka kuinka paljon. Kuka tykkää mistäkin. Siskonmakkarakeitto on yksi hyvä.

Siskonmakkarakeittoa teen pari kertaa kuukaudessa isossa kattilassa, josta riittää lusikoitavaa kolmeksi päiväksi. Maku vain paranee.

Kanakeitto ja lihakeitto ainoat joita joskus ostan, ja mikrossa 3 min.

Täällä palstalla oli Pena-niminen kirjoittelija, joka koulutti itsensä kokiksi
ja sommelieriksi eläkkeelle päästyään. Hän jakoi auliisti hyviä ruokareseptejä,
mm tämän lohikeiton reseptin, jonka nyt laitan kierrätykseen.
Hyvän ruisleivän kanssa vaarallisen hyvää!

ISÄNNÄN PAREMPI LOHIKEITTO

5 porkkanaa (ei kovin suuria)
4-6 perunaa (kiinteä lajike)
2 keltaista sipulia
voita tai ruokaöljyä
n. 1 litra kalalientä (2 liemikuutiota)
n. 500 g lohifilettä (ilman nahkaa ja ruotoja)
1 pieni aski maustamatonta tuorejuustoa tai smetanaa (smetanaklikki ylivoimainen)
2 dl vispikermaa
Sitruunapippuria ja suolaa maun mukaan

Tee ensin kalaliemi. Hienonna sipuli, tee porkkanoista ohuita
”tikkuja”, lohko perunat ja leikkaa lohi n 2x2 cm kokoisiksi paloiksi.
Lämmitä voi tai öljy kattilassa, kuullota (pehmennä) sipulihake ja
porkkanat kunnolla muutaman minuutin ajan, mutta älä anna ruskistua.
Lisää kalaliemi ja perunat, jatka keittämistä. Lisää lohipalat ja keitä
kunnes perunat ovat pehmeitä.
Lisää tuorejuusto tai smetana ja kerma, mutta älä anna keiton enää kiehua.
Sekoita hyvin ja mausta lopuksi sitruunapippurilla ja suolalla.