tässä ryhmässä on varmaan paljon leskeksi jääneitä..
Eli kokemusta on..
Minä olen siinä vaiheessa että kaikki paperisotku on vielä kesken..Perukirjat on tehty odottaa verottajaa..
Yksi ainoa perillinen..
Mitä mieltä olette vaatii palkkaa isänsä muistotilaisuuden järjestämisestä.
Eli kokemusta on..
Minä olen siinä vaiheessa että kaikki paperisotku on vielä kesken..Perukirjat on tehty odottaa verottajaa..
Yksi ainoa perillinen..
Mitä mieltä olette vaatii palkkaa isänsä muistotilaisuuden järjestämisestä.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Onko hän sinun biologinen lapsesi?
Jos on, miksette järjestäneet muistotilaisuutta yhdessä? Vai mikä on homman nimi?
Pelkkä kysymys ilman taustatietoja on liian johdatteleva
Meillä ainakin ne jotka tekivät jotain saivat palkkaa.
Jotka ei halunnut, osannut tai ehtinyt ei tarvinnut palkka.
Samoin oli sovittu jo yli 10 vuotta ennen, minkä summan saa jokaisesta vanhuksien katsomisesta. Oli 3 tunnin käynti, tai pidempi päiväkäynti. Yli yön oleminen jne.
Kaikki ymmärsi, ymmärtää vieläkin ja ollaan tyytyväisiä.
Jos muistotilaisuus on pitopalvelussa, ei siellä ilmaista ole.
Jos kotona, tai muuten itsejärjestäen, niin kai kuolinpesästä korvaus kuuluu.
Jos muutama soitto ja muutamaia kymmeniä kilometrejä autonkäyttöä, en ainakaan lähtisi perimään maksua.
Kaikki riippuu pesän varallisuudesta.
Onko perukirjoitus tehty niin pikaisesti että peräti ennen muistotilaisuutta.
Kulukorvaukset, kuten arkku, hautapaikka, muistotilaisuuden paikan vuokra, tarjottavat ja bensarahat mitä kuluja siihen nyt kuuluikaan, ovat tietenkin paikallaan, nehän pitäisi laittaa jo perukirjoitukseen, maininnalla hautajaisjärjestelyt. Ja tositteet ja selvitys ajoista on ainakin varattava näytettäväksi vaikka niitä ei verotoimistoon tarvitsisi lähettääkään.
Jos kyse on siitä että tytär vaatii työpalkan jälkikäteen, niin se tuntuu perin oudolta. Itse en sitä pyytäisi kun on kyse isästäni.
Tässä on varmaan jotain sellaista mitä en ymmärrä. Miksi jälkikäteen tyttäresi alkaa työpalkkaa pyydellä? Onko teille tullut jokin välirikko?
Ehkä se ei ole palkkaa, vaan tilaisuuden vuokraan ja tarjoiluun.
Nehän menee yleensä kuolinpesästä.
Ettekö voisi järjestää yhdessä?
Tähän liittyy se että perillisemme ei hyväksy keskinäistä testamenttiamme jossa yhteinen asuntomme tulee minulle vaan hän halusi puolet asunnostamme. kun ei saanut ketään tuomaria ajamaan haastetta tekee tällaista kaikenlaiusta kiusaa... kun sanoin että miten kehtaat isäsi muistotilaisuudesta pyytää palkkaa vastaus oli että hän tarvitsee vaivoistaan jotain.
Alkoi kiukettulun kaksi päivää ennen mieheni kuolemaa uhkasi oikeudenkäynneillä ym. On tehnyt niin paljon kaikenlaista että poliisi käsittelee nyt asiaa oman käden oikeutena.
Tuntuu vähän hölmöltä käsitellä asiaa näin julkisesti mutta olen ihan loppu..Jatkuvasti tulee uusia laskuja kun tilailee viranomaisilta asiapapereita.
Vaikka sanoin hänelle ihan selvästi että varmasti tulee saamaan lakiosuutensa ei se riittänyt...
Jotain häikkää siellä nyt on.
Entäpä, jos pyytäisit jonkun ulkopuolisen kanssaihmisen jutteleen teidän molempien välillä, kumpikin saisi oman kantansa esille.
Mutta ota huomioon, että nykyisin kaikki ovat nuoremman puolella.
Voisi olla apua myös Hannele Törrösen kirjasta Väärin rakastettu, vaikka voi olla, ettei tyttäresi rupee siihen. Mutta itsellesi toisi lohtua ja tietoa.
Eihän se ole mukavaa, että teidän kahden ainoan välit olisivat poikki.
Varmaan olet yrittänyt parhaasi, tyttäresi ei vain ymmärrä.
Monta kertaa pitää vanhemman on oltava se joka ymmärtää.
Moni sinun ikäisesi on kohdannut saman kohtalon.
"Alkoi kiukettulun kaksi päivää ennen mieheni kuolemaa uhkasi oikeudenkäynneillä ym."
Eikö myös kuuluisi kirjoittaa aloitti kiukuttelun kaksi päivää ennen isänsä kuolemaa,vai eikö ollutkaan isänsä? Miksi muka uhkasi oikeudenkäynneillä ennen isänsä kuolemaa? Voiko testamenttia voi avata ennenkuin perunkirjoituksen yhteydessä ? Kait tyttärelläkin saa olla oikeus suruun ja ahdistukseen?
On tämä arvokkaampaa tekstia, kuin hallituksesta kirjoittaminen.
Jonnekin on otettava yhteyttä jos tällainen ahdistaa. Mikä ettei nimettömänä tänne. Lakioikeus riittää, ei tytär sille mitään voi, eikä jälkikäteen voi palkkiota pyytää. Keskinäinen testaentti pätee ja on muutenkin leskellä asunnon hallintaoikeus.
Tilaako tytär perikunnan nimissä asiakirjoja vai omissaan. Sinun ei kannata niitä maksaa. Jos näet laskun, ota laskutuspuhelinnumero ja soita sinne, että tyttärellä ei ole oikeutta käyttää perikunnan nimeä itselleen tulevien asiakirjojen tilaamiseen. Jos laskutusosasto ei voi auttaa, pyydä asiakirjan lähettäjän, viraston virkamiehen nimi. Soita sille virkamiehelle että perukirjoitus testamentteineen on selvä eikä lisä-asiakirjoja tarvita, ja että asiakirjat pitää laittaa tyttären nimelle henkilökohtaisesti. Näin hänelle menee myös mahdolliset karhulaskut. Voimia sinulle, ikäviä nämä käminät.
Onko tyttärelläsi taloudellisia vaikeuksia?
Juttele ja kerro, että miten itselläsi on ollut nuorena ja että olet itse hankkinut varat, ja niin pitää kaikkien tehdä. Voihan hän pyytää sinulta tai ottaa lainaa.
Keskustelkaa, on tosi ikävää, että äidin ja tyttären välit on huonot.
Voit itsekin mennä yksin juttelemaan jonkun luo. Saat tukea suruusikin.
Lue tuo em. kirja, niin ymmärrät tilanteen paremmin. Miten nykyaika oikein lietsoo nuoria tuollaiseen.
Koettelee ja heittelee, kohtaloa ja sattumaa.
Kehoitan aloittajaa jättämään jälkeläisensä perinnöttä.
Olipa rumasti sanottu!
Jälkeläinen perii äitinsä.
Nyt on ajankohtaista selvittää välit.
Perinnöttä on tosi vaikea jättää, ehkä jopa mahdotontakin.
Onko tyttäresi ainoa lapsesi?
Äidin ja tyttären välit ovat hyvin usein vaikeat, kaikkialla. - Asiasta on kirjoitettu kirjoja. Olisi hyvä kuitenkin selvittää asiat ennen kuin aika jättää.
Halusitko sinä itse järjestää muistotilaisuuden, autoitko siinä toisena.
Isän ja puolison kuoleman jälkeen on pinna kireänä molemmilla.
Ne asiakirjat kuuluvat kyllä kuolinpesän maksettaviksi.
Joku perintöosa on olemassa, joka on pakko antaa perinnön jaossa rintaperillisille. Kaiken muun voi testamentata ihan minne tai kelle tahtoo.
Se on lakiosa.
Mutta kuka tietää, että onko jäämistöstäkin annettava lakiosa?
Tai ainakin uhata perinnöttömyydellä. Katsoo miten välit ja suhteet etenee.
Maksaa sille kuka auttaa kun vanhuksen askel hidastuu, tai tarvii muuta apua.
Perinnöttä on helppo jättää.
Kaiken voi myös lahjoittaa. Tai maksaa sille kuka auttaa vanhuudessa.
Meidänkään neljä lasta ei peri paljoakaan, jos mitään.
Olemme jo lahjoittanut 30 vuotta heille, pyydämme takaisin jos tarvitaan.
.
Asunnon myytiin sijoittajalle. Maksamme vain yhtiövastiketta ja myös korjausvelkaa lyhennetään 1/10 vuodessa, jos sitä tulee. Näin siihen saakka kun olemme 85v tai olemme muuttaneet pysyvästi yli 8 kk ajaksi pois.
Onko täällä jossain sanottu, että kyse on tyttärestä? EIkä pojasta?
Lapsihan on perillinen, puoliso ei. Toki puoliso saa puolet omaisuudesta, mikäli on normaalitapaus.
Itse taas olen ollut lapsena (olin jo aikuinen ´kuitenkin) ja jouduin kuten muutkin sisareni äitimme kavaltamaksi. Eli vanhemmillamme oli hallintaoikeustestamentti, jossa toinen, äitimme, jäi hallinnoimaan noin miljoonan markan kuolinpesän omaisuutta. Lakiosat saimme ja tuo perintöosuus jäi äitimme hallintaan
Äitimme tuhlasi koko kuolinpesän omaisuuden ja oli ilmoittanut tietämättämme, että kuolinpesä on varaton. Saimme tietää tämän vasta vuosia sitten ja kun ihmettelimme asiaa, äitimme hyökkäsi kimppuumme ja huusi kuinka rahanahneita olemme
Lopputulos oli, että perintömme hävisi taivaan tuuliin. Ja voitte arvata miten kävi suhteidemme.
Voi sanoa, että oli outo äiti.
Ymmärrän, että suhde ei toiminut.
Itselläni oli outo isäpuoli ja sisarpuolet.
Itselleni sattui, että kun äitini kuoli, niin isäpuoli ensinnäkin otti oman isäni nimen pois hautakivestä, sisarpuoli laittoi sen tilalle isäpuolen nimen. Isäpuoli piti laittomasti hallussa äidin perintöä ja sisarpuolet veivät kaiken jäämistön, ei kahvikuppia jätetty äitini ja isäni muistoa.
Erikoisinta oli, että käräjät hyväksyivät kaiken tämän, kun valitin.
Leskeksi on jääty ja satumaisen onnen myötä uusi elämäkin löytynyt. Myös yksi perillinen (vanhempiensa geenit saaneena) ja kaikki asiat sujuneet hienosti täysin yhteisymmärryksessä.
Monenlaisten ihmisten kanssa kuitenkin elämän mittaan ollut tekemisissä, niin en sinunkaan tilannettasi osaa ihmetellä. Joillakin se oma napa vaan on ainoa napa ja empatia on tuntematon käsite.