20 kertomusta siitä mitä alkoi oikeasti tapahtua, kun kokoomus siirsi suurimman osan vanhuksista

Suurin osa kaltoikohtelusta tapahtui yksityisissä hoivalaitoksissa,
joissa voitto on tärkein, ei laadukas hoiva.

Isäni oli kaatunut ja maannut vessan lattialla, josta hoitajat illalla löysivät ja nostivat vain sänkyyn nukkumaan. Aamulla he huomasivat, että isältäni oli lonkka murtunut. Kuntoutusta ei ehditty suorittaa, ja siitä seurasi makuuhaavoja ja keuhkokuume. Makuuhaavoista kuulimme vasta sairaalassa. Kuumeisen isämme jouduimme itse vaatimaan lähetettäväksi sairaalaan. Siitäkään ei meille kerrottu. Sairaalassa isä oli pirteä ja läsnä kaikessa, hoitokotiin siirrettäessä hän muuttui apaattiseksi ja väsyneeksi lääkkeistä. Isäni kuoli lokakuussa.

Asukkaat joutuivat olemaan likaisissa vaatteissa ja petivaatteissa, kun pyykkihuoltoon ei liiennyt aikaa. Suihkuun tai saunaan pääsi hyvällä tuurilla kerran viikossa – paitsi ne muistisairaat, jotka olivat ”hankalia” houkuteltavia.

Mieheni joutui jo 65-vuotiaana laitoshoitoon toiminnallisia kykyjä rajoittavan, etenevän sairauden takia. Hän tarkkaili ruokasalissa pyörätuolissa olevaa asukasta, jonka hoitajat toivat pöydän ääreen ja asettivat ruokalautasen hänen eteensä. Asukas ei syönyt, eivätkä hoitajat tarjonneet syöttöapua. Mies sai istua pöydän ääressä, kunnes tuli seuraava ruokailuaika. Koskematon lautanen poistettiiin ja tilalle tuotiin tuore annos. Jälleen sama juttu, asukas ei syönyt tai ei pystynyt syömään, eivätkä hoitajat syöttäneet. Muutaman viikon kuluttua hän menehtyi.

Mieheni pystyi vielä liikkumaan rollaattorilla, mutta tarvitsi wc-käynteihin yhden hoitajan apua. Hän pyysi ystävällismielistä hoitajaa auttamaan hänet vessaan. Hoitaja lähti hänen kanssaan, kunnes tomerampi hoitaja huusi perään ”Ei tarvitse viedä, se on aamulla kuivitettu”. Vessaan ei menty, vahvemman tahto voitti. Onko pienempi paha vaihtaa vaippa kuin avustaa wc-käynnissä?

Jotkut hoitajat kohtelevat dementikkoja tosi huonosti.