Koiranpentu olisi tulossa, mutta minä raukka en voi ottaa vapaata palkatta kuin viikon. Siinä ajassa pitäisi saada pennulle jonkinlainen perusturvallisuus taatuksi.
Tästä on muistaakseni ollut jonkinlainen keskustelu aikaisemminkin, että onko viikko liian vähän.. tietenkin on, mutta..
Työpaikkani on parin kilometrin päässä, joten pääsen pentua katsomaan lounastauolla.
Radion voisi jättää auki, ja luulen feromonihaihduttajasta olevan apua. Pentuhan varmaan vielä nukkuu paljon. Illat pidän vain pentua varten vapaana.
Rohkaiskaa, etten tunne olevani huono "äiti".
Tästä on muistaakseni ollut jonkinlainen keskustelu aikaisemminkin, että onko viikko liian vähän.. tietenkin on, mutta..
Työpaikkani on parin kilometrin päässä, joten pääsen pentua katsomaan lounastauolla.
Radion voisi jättää auki, ja luulen feromonihaihduttajasta olevan apua. Pentuhan varmaan vielä nukkuu paljon. Illat pidän vain pentua varten vapaana.
Rohkaiskaa, etten tunne olevani huono "äiti".
Vastaukset 17
Vanhimmat
Tottakai olisi ihanne ottaa koiranpentu niin, että voi olla kotona monta viikkoa, mutta totuushan on, että ei monillakaan ole siihen mahdollisuutta. Ja toisaalta taas toiset sanoo, että pennun on heti hyvä oppia olemaan yksin.
Viikossakin ehtii kummasti vaikka mitä, ja sanoithan itsekin että pääset joka päivä käymään kotona. Pennut tosiaan nukkuu paljon ja kun jätät sille pureskeltavaa niin luulen että pärjäätte hyvin! Minä jätin vessapaperirullan sisälle piilotettuja keksejä ja maitotölkin sisälle jonkun herkkupalan jne. Huono omatunto on "äidillä" aina, teet miten vaan.. Muista harjoitella yksinoloa jo tuon viikon aikana, ettei pentu jää heti moneksi tunniksi kylmiltään.
Onnea teidän yhteiseloon ja aurinkoisia päiviä!
"Palkkasin"(=maksoin pientä takurahaa)naapurin tytölle siitä että hän oli meillä kun koira oli pentu ja itse töissä.Ei hänen tietty tarvinnut koko päivää olla, mutta suurimman osan päivää kuitenkin.Päästi pentua pihalle, ruokki ja piti seuraa.Tyttö oli 15 v silloin ja tottunut koiriin ja vastuuntuntoinen ja fiksu. Hoitaa muuten vieläkin, nyt jo aikuista koiraa,kun on sellainen tilanne.Tosi kiva koiralle kun voi olla kotona(tyttö tulee siis kotiini).Eli voisit kysellä löytyykö läheltä jotain tällaista nuorta(tai työtön/eläkel.)joka olisi halukas hoitamaan pentuajan.
Jossain kaupungeissa on myös koirien päivähoitopaikkoja.
uuden koiranomistajan painajainen. Ei se että sen koiran luokseen saa, sehän on monen unelmien täyttymys, mutta se koiran yksin jättö kotiin ensimmäistä kertaa.
Täälläkin olet varmaan lukenut näiden pentujen ikävistä puuhista toimettomina ollessaan. Minä en tiedä ainuttakaan, mikä ei olisi pentuvaiheessa pahojaan tehnyt ja siksi neuvonkin sinua varautumaan oikeastaan kaikkeen mahdolliseen. Ei, en minä pelottele, asia vain on näin.
Se radion päälle jättäminen on hyvä ajatus. Se jätetään meillä päälle vieläkin koiran jäädessä yksin. Sillä on selvästi rauhoittava vaikutus.
sinulle, joka et ole kuullut koirasta joka ei olisi tehnyt pahojaan yksin jäädessään pentuna. Meidän collie poika on ollut ihan uskomaton. Se on kyllä kannellut muutamia lasten leluja ja natustellut niitä, mutta mitään ei ole mennyt rikki. Ei huonekaluja, ei sukkia, ei lasten leluja.
Tosin olin kotona aika paljon silloin kun tuo oli pikkupentu, mutta se joutui silloinkin muutamia kertoja olemaan yksin pidempäänkin. Mitään ei hajonnut, poika nukkui sen ajan. Pidemmällä ajalla tarkoitan 4-5 tuntia. Nyt koira on 12 kk ja joutunut muutaman kerran jäämään 11 tunniksi (työ työmatkat yksin, mitään ei ole tehnyt. Useimmiten lapset ovat onneksi osan päivää kotona ettei noita pitkiä pätkiä tule usein.
Koira oppi myös sisäsiistiksi 4 kk vanhana. Koko aikana se teki vain yhden kakan sisälle. Asiaa helpotti tietysti se että olin kotona ja asumme omakotitalossa. Mutta en nähnyt mitenkään erityisesti vaivaa opettamisessa, koira oppi itse hyvin nopeasti pyytämään ulos raapimalla ovea. Uskomaton tapaus mielestäni, sillä minulla aikaisemmat koirat tekivät sisälle vielä aikuisenakin, jos et itse älynnyt kellon perusteella niitä ulos laskea..
Meidän nyt viisivuotias kultsu-tyttö ei myöskään koskaan ole tehnyt pahojaan. Siihen voi vaikuttaa se, että meillä oli ennestään jo koira varsinaista yksioloa ei ole ollut koskaan. Eivät ne myöskään kahdestaan keksineet mitään koiruuksia.
Tämä vanhempi sitten taas pentuna teki jotain pientä, mutta ei mitään katastrofaalista. Meillä on aina ollut kolme pyykkikorillista leluja koirille, joten niillä varmaan on tarpeeksi virikkeitä : )
kertoi aina, kun kyselimme kuulumisia uudesta perheenjäsenestä: Se ei ole tehnyt mitään pahaa, on se niin ihmeellinen tapaus.
Kuitenkin kaverilla tehtiin lähes joka kuukausi jonkinmoista remonttia ja uudistettiin asuntoa huonekalujen muodossa.
Mun sakupoika (10kk) järsii nyt kolmatta sohvaa, ryijyt syödään seinältä ja seinät menee siinä samalla mukavasti, tv-taso maistuu ja olohuoneenpöytä myös. Myös yhden auton sisusta on silputtu. Edellisessä kämpässä se aiheutti tulipalon, kämppä meni mutta koira säilyi kun pääsi parvekkeelle turvaan! Kalliiksi tulee mutta tulipalon jälkeen ymmärtää kuinka tärkee ja rakas koira mulle on! Tuo kaikki on vaan tavaraa ja niitä saa kaupasta lisää, mutta mistäs saisin tollasen samanlaisen karvakasan? :D
Mun mielestä olis ainakin kauheeta, jos mun koira tuhoaisi mun asunnon, vaikka rakas olisikin.
Kyllä koiran pitää osata käyttäytyä laumansa tapojen mukaan ja niitä kunnioittaen, eihän ihmislapsikaan (yleensä) saa tuhota kotiansa.
Vaikka tää taisi kyllä olla vitsi? : ) Ei kait mikään koira ole noin termiitti???
Kyllä vain tämä on totta.. Täytyy kyllä myöntää että useammin kuin kerran on tullu mieleen että nyt saa koira lähteä! Ja kaiken lisäksi siinä on vielä se, että mikään ei tunnu auttavan :/ Nyt se on tosin lopettanut seinien järsimisen ja keskittyy pelkästään olohuoneen pöytään ja tv-tasoon.. Mulla on hermot jo niin lopussa ettei enää mikään pieni pöydän järsiminen tunnu missään.. Varsinkaan sen jälkeen kun kuulin kesken työpäivän kotonani riehuvasta tulipalosta.. Mutta jos täälä on joku viisas joka osaa neuvoa kuinka ton tuhoamisen saa loppumaan niin otan kyllä vinkkejä vastaan!! Koirasta en tahtoisi luopua :(
varmaan samaa verta. Se laittoi myöskin koko kämpän lähestukoon uusiksi.
Yhtenä päivänä töistä kotiin tullessamme, se oli minusta jotenkin oudon näköinen. Karvat oli otsalta suorastaan pystyssä ja muutenkin luimisteli koko loppu päivän.
Syykin selvisi illalla, kun piti ruveta herätystä kellosta päälle. Kello oli verkkovirralla toimiva ja huomasin johdon olevan poikki. Koira oli saanut melkoisen sähköiskun, ja minä epäilen vielä tänä päivänä että se isku lopetti siltä koiralta pahanteko halut.
En osaa sanoa millä sinä saat koirasi ruotuun, tuskin nyt sähkösokkia kannattaa harkita. Meillä se ainakin auttoi, mitään muuta erikoista silloin ei tapahtunut.
No heti ekana tuli mieleen, että onko koiralla tarpeeksi virikkeitä yksiolon ajaksi, varmaankin on...leluja, luita. Meidän koirilla on kolme pyykkikorillista kaikkia leluja ja melkein aina on molemmille luu jota voi järsiä. Jos koirallasi olisi esim. viisi luuta kämpässä, eikö se söisi niitä eikä esim. pöytää?
Luulisi, että koira myös nukkuisi joskus eikä kokoajan puuhastelisi. Leikkiikö se leluillaan kun olette kotona, vai pitääkö teidän puuhastella kokoajan koiran kanssa. Onko muuten ylienerginen?
Eikö mm. seinän syöminen ole merkki jostain puutoksesta, seinässä on laastia>kalkin puutos tai joku muu, en muista.
Muistaakseni, en nyt pysty katsomaan alkuperäistä viestiä, mutta koira oli pentu vielä. Onko se pitkään yksin? Jos aamulenkillä uuvuttaisi sen täysin, niin jos sen energiat olisi sitten vähissä ja nukkuisi enemmän...en mä tiedä, mulla on kaksi kultsua ja kummankaan kanssa ei ole ollut
ongelmia. Toinen tuhosi pari kukkaa, yhdet sandaalit ja jotain pientä, toinen ei mitään.
Onko koira edes katuvainen kun menet kotiin, tietääkö se tehneensä väärin? Torutko sitä siitä?
Kuonokoppa on kyllä mielestäni rääkkäystä, sen kanssa ei pysty juomaankaan, mutta eikös niitä ole olemassa jotain remmejä, jota pistetään kuonon ympäri jotka vastaavat koppaa. Juominen taitaa onnistua, mutta suuta ei saa kunnolla auki, joten ei pystyisi järsimään huonekaluja.
Olis voinut tulla halvemmaksi ostaa sille koirallesi iso näyttelyhäkki ja pitää siinä päivät. Itse pidän pentuani päivät häkissä, kun yks päivä oli aloittanut repimään lattialistaa enkä halunnu enempää yllätyksiä. Edellinen koirani nimittäin oli aikamoinen tuholainen myös. Jotkut ei tykkää tuosta häkki-ideasta, enkä mäkään halua pitää koiraani siinä yhtään enempää kuin on pakko. Mut pentu on kuitenkin sen verran pieni, että häkissä on sille riittävästi tilaa vaikka leikkiä. Vuoden ikäsenä se tietysti alkaa olla jo aika iso, ehkä sillon vois alkaa vähitellen kokeilla miten elo sujuis ilman häkkiä.
Koira on jo niin iso etten raaskisi sitä häkkiin jättää (10kk:ksi tosi iso mielestäni, n.40kg ja 60-65cm). Vai mitä tuumaatte, voiko sen laittaa häkkiin työpäivän ajaksi? Sillä on kyllä leluja ja luita aina kun on yksin. Kun tulen kotiin niin se kyllä näyttää katuvansa tekoja. Aluksi toruin mutta sitten koitin myös sitä etten huomio sitä ollenkaan. Oon tullu siihen tulokseen että se toruminen ei auta enää siinä vaihees yhtään mitään.. Ja sitten olen miettinyt sitä, että kun sen jättää päiväksi yksin kun lähtee aamulla töihin niin se tuhoaa jotain, mutta jos jätän sen esim. puolenpäivän mais tekemättä lenkkiäkään niin mitään ei ole tapahtunut kun tulen kotiin. Kai sillä on sitten joku puuhatunti aamupäivällä :) Muuten koira on rauhallinen, aina ollut pennusta lähtien ja todella "helppo" pentu, mutta nyt mörköiän kynnyksellä alkoi tihutyöt.
Minullakaan ei ollut mahdollisuutta saada vapaata pennun taloontulon aikoihin, joten pentu joutui olemaan päivät yksin heti tultuaan. Tai siis ensimmäisen viikonlopun ajan sillä oli aikaa totutella ja sit heti maanantaina jäi yksin kotiin. Minäkin voin käydä ruokatauolla kotona joten se tietysti helpottaa asiaa. Mun pentu on kyllä sopeutunut tosi hyvin, vaikka onkin vähän semmonen sylikoira eikä niin hirmu itsenäinen. Se oli jo mulle tullessa oppinut tarpeilleen ulos ja tässä kuukauden aikana on tehnyt ainoastaan muutamat pissit sisälle, nyt alkaa pidätyskyky olla jo aika hyvä eikä pitkään aikaan ole tehnyt ollenkaan sisälle.
Älä tunne huonoa omaatuntoa vaikka kyllähän se sydäntä kipristää jättää "vauva" kotiin yksin. Varmasti monella muulla on ollut sama tilanne, ettei ole ollut mahdollista pitää vapaata just silloin kun pentu on tullut taloon.
kotona kun meidäm cockeripentu tuli. Silt se teki pahoja kun jäi yksin kun olin töissä.Joka päivä keksi jotain uutta.Esim. kaikki kahvifiltterit kellui pissalätälössä. Huono omatunto oli koko ajan Mutta kyllä se siitä, nyt 3v. Tärleintä minun mielestäni on että se ei pääse pureskelemaan sähköjohtoja!! Ja että sitten kotona ollessasi vietät paljon aikaa sen kanssa. Tsemppiä!!
mun porukoilla on 5 vuotias cockeri. ja ihan rehellisesti sanottuna se ei ole ikinä tehnyt mitään tuhojaan ei syönyt huonekaluja tai tapeteita! mutta se on muutenkin sellanen haukku että se tykkää syödä ja nukkua niin paljon päivässä että 3-4 kertaa se viedään lenkille, muuten se vaan nukkuu! he asuvat kerrostalossa ja oppi kyllä pentu tosi nopeasti sisäsiistiksi, mutta kyllä niitä rappusia tuli sitten ravattua ihan kiitettävästi joka päivä:)
Onnea uudesta koirasta! Kun minulle tuli meidän koira, se oli alussa semmoisessa koirahäkissä aina kun juotu jäämään yksin. Häkkiin laiton peiton,pyyhkeitä että pysty tekemään asiat,leluja, ruokaa ja vettä sekä radion päälle kun jäi yksin. Kyllä se siihen tottu, tiesi aina kun laiton häkkiä kuntoon että jää yksin. Nykyään ei enää ole häkissä vaan jää ihan tyytyväisenä sohvalle nukkumaan. En enää laittanut häkkiin kun kerran oli minua ovella vastassa. En tiedä miten oli häkistä kiivennyt pois =)