Kuinka määritellään tavallinen ihminen? Palstalla esitettyjen kommenttien perusteella arkkitehdit eivät kelpaa suunnittelemaan (kärjistetysti) taloja tavallisille ihmisille ja haluaisin että asiaa tulisi vakavasti pohtia, koska arkkitehtien ammattikunta kuitenkin on ainoa, joka saa itse asuntosuunnitteluun jonkinlaista koulutusta ja koska jo lakienkin mukaan usein vaaditaan arkkitehdin osallistumista kohteen suunnitteluun.
Määritelläänkö tavallisuus ainoastaan tietyn tulorajan mukaan? Mikäli näin on, ei ongelma ole suuri. Arkkitehdit ovat suunnitelleet savusaunoista ja ulkohuusseista lähtien kaikenhintaisia rakennelmia. Tähän rahakysymykseen liittyvä ennakkoluulo on saattanut syntyä siitä, että usein rikkaimpien asiakkaiden suunnitteluttamat talot (tässä puhun pääosin pientaloista, mutta miksei laajemminkin) ovat näyttävämpiä, suunnitteluun käytetään enemmän aikaa ja nämä muistetaan. Arkkitehtien suunnittelemat rintamamiestalot ovat niin yleisiä, ettei niitä edes mielletä arkkitehtien suunnittelemiksi.
Onko tavallisuus sitä, ettei tehdä mitään erikoista? Jos näin on, on ongelma varmaankin ratkaistavissa. Ennakkoluulot syntynevät siitä, että asiakas ajattelee, ettei tarvitse arkkitehtia, ellei halua jotain "tavallisuudesta poikkeavaa". Tämä kertautuu, kun ne, jotka haluavat jotain kummallista korostavat arkkitehdin roolia, vaikka usein itse keksivät kummallisuutensa. Näistä toisten ihmisten kummallisuuksista harvoin on haittaa toisille.
Saattaa "kummallisuuksia" tehdä arkkitehtikin ja ihan omasta päästään, mutta ei näitä rakenneta vastoin asiakkaan toiveita. Toiset asiakkaat ovat avoimempia kokeiluille ja arkkitehdin velvollisuus on kehittää ja laajentaa suunnittelun kenttää. Tämä ei tarkoita välttämättä rakennuksen ulkonäköön (vaikka toisinaan myös siihen) liittyviä kokeiluita. Arkkitehti on velvollinen kehittämään myös toiminnallisuutta, koska yhteiskuntakin muuttuu. Tuoreimpia "keksintöjä", jotka on kehitelty asumismukavuutta lisäämään ja osaksi muuta rakennusta, ovat vesivessat ja keittiöt. Tällä hetkellä kokeiluasteella raakileina ovat mm. sellaiset kummallisuudet kuin "kodinhoitohuone", "kuraeteinen" ja "kotiteatteri".
Näistä edellämainituista erikoisuuksista nykyään harvemmin kieltäydytään, niitä jopa vaaditaan. Koska pitkällistä perintöä ei näiden toimintojen osalta ole, on uudet ratkaisut keksittävä aina tapauskohtaisesti.
Tavallisuuden voimakkaimpana määreenä voisi pitää sitä, että haluaa samanlaista kuin muilla. Mielestäni se ei ole normaalia. Ei kai voi olettaa, että olisi jokin asuntoratkaisu, joka olisi kaikille kaikissa tilanteissa paras?
Asiakkaan epävarmuus suuren hankinnan edessä johtaa kuitenkin siihen, ettei haluta "kokeilla" ei haluta "riskeerata". Omasta mielestäni tällainen mielikuvilla varmanpäälle pelaaminen on inhimillistä, muttei useinkaan järkevää. Eikö pitäisi olla ihan tavallista vaatia itselleen sopivia ratkaisuja?
Paras lopputulos syntyy, kun sekä tuleva asukas ja sen suunnittelija hankkivat avoimin mielin tietoa erilaisista ratkaisumalleista. Tutustuminen ja tiedon hankkiminen vie aikaa ja sen eteen on nähtävä vaivaa. On tutustuttava sellaisiinkin ratkaisuihin, joita ei luule haluavansa ja sellaisiin joissa on toteutunut huonosti se, mitä luulee haluavansa.
Mikä on tavallista?
Tavallista arkkitehtuuria
3
805
Vastaukset 3
Tunnustan kuuluvani niihin, joille asuntoilmoituksen maininnat "arkkitehdin suunnittelema" ja "paljon kivoja yksityiskohtia" ovat myrkkyä. Voi hyvinkin olla, että ennakkoluulo on syntynyt joidenkin "näyttävien" kohteiden perusteella.
En myöskään väitä, etteikö olisi arkkitehteja - rintamatalojen suunnittelijoita, joille kohde on tärkeämpi kuin oman nimen julkituominen.
"Tavallisuutta" voisi alkaa lähestyä vaikkapa seuraavien näkökohtien kautta.
Useimmat eivät suunnittele taloa vain tiettyä perhekokoa tai elämäntilannetta varten. Tilanteita on ennakoitava ja vaatimuksia sovitettava yhteen.
Useimmille toiminnallisuus, tarkoituksenmukaisuus ja tilankäytön tehokkuus ovat monin verroin merkittävämpiä kuin suunnitteluajankohdan muotokieli tai taiteellisuus. Ja talon tulee olla mieluummin ympäristöön sulautuva kuin siitä erottuva. Ainakaan erilaisuuden ei pidä olla itsetarkoitus.
Koska kyse on useimmille nimenomaan todella suuresta hankinnasta, ei siinä haluta ottaa ylimääräisiä riskejä. Miksi pitäisi, koska kokeilut käyvät kalliiksi?
Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä, on sekin seikka, että jokainen talo saa aikanaan uudetkin asukkaat. Tuolloin yksityiskohdat ja erikoisuudet ovatkin enemmän rasitteena kuin etuna.- matkustelija
iso osa ihmisistä on sillä kannalla asuntoja ostaessaankin, että ostetaan perustaloja. aika moni haluaa tiilitalon. moni haluaa puutalon.
mutta kyllä ihmisistä iso osa on esteetikkojakin. asioiden muotoilu, värit, kauneus ovat tärkeitä asioita.
erikoisuus voi olla toimimattomuutta, mutta se voi onnistuessaan olla myös seikka, joka maksoi vähän rakennusvaiheessa, mutta tuo runsaasti iloa joka päivä.
pakettitalojen yksi pahimmista ideoista on mielestäni se, että liesi on sijoitettu kohti seinää tai nurkkaa, ja uloskaan ei oikein näe, kun siinä lähellä ei ole ikkunoita. meillä liesi on puolittain saarekkeessa 45 asteen kulmassa (saareke kiinni seinässä) ja korkea ikkuna on aivan vieressä. mukava laittaa ruokaa !
perusjussi varmaan jatkossakin tykkää kokata naama seinää kohden, mutta uskon, että hyvin monet ihastuvat toisenlaiseen arkkitehtuuriin. pakkoko sitä taloaan on perusjussille kaupata? siellä niitä tyyppitaloja nimittäin on pellot pullollaan, ja jussi löytää sieltä sen perustalonsa. ja paistaa nakkinsa keittiön nurkassa...
- Tietäjätekijä
Tavallista on toistuvuus, ja halu (kuten kirjoitit) tehdä samanlaista kuin toisetkin!
Mutta ei voida määritellä sitten niin, että tavallisuus rakennussuunnittelussa ei olisikaan arkkitehtuuria.
Miten sitten määrittelisi senkaltaisen rakennussuunnittelun, josta arkkitehtuuri (rakennustaide) puuttuu?
Taide on kehittynyt taidosta, eli haparoivan alun jälkeen mikä tahansa rakennelma, rakennus, esine, suoritus, uudelleen tehtynä ja kehiteltynä ynnä paremmin harkittuna muuttuu taiteeksi.
Valtio pyrkii rakennuslain, ja nykyhallitus ylevästi ”arkkitehtuuripoliittisen ohjelman” avulla korkeatasoiseen rakentamiseen:
http://www.minedu.fi/julkaisut/arkkiteht_pol_ohj_.html
Ensimmäisessä kohdassa viitataan rakennussuojeluun, mutta samaan hengenvetoon tehdään hurskas toivomus nykyiseen ja tulevaan tilaan eli: ”linjaa … edellytyksiä vahvistaa arkkitehtonisesti korkeatasoista uudisrakentamista”.
Käytännössä tämä näkyy rakennuslain pykälässä (§) 119 ja vahvistuu RakMk:n A2 osassa, missä määritellään se, mitä rakentamisessa määrätään rakennuksen suunnittelijoista ja suunnitelmista.
(huomattakoon myös ohjeistus)
Joku kai jaksoi lukea tähän asti, nyt tulee Se mielenkiintoisempi osuus:
Milloin voidaan, ja on siis rakennusvalvonnan syytä puuttua niin heikkotasoiseen suunnitteluun ja suunnittelijan pätemättömyyteen, että rakennuslupaa ei voida myöntää.
Mielestäni Rovaniemen rakennusvalvonta pitäisi asettaa syytteeseen, kyseisen rakennussuunnittelua koskevien määräysten rikkomisesta. tässä kohteessa, minkä nuori, innokas rakentajapariskunta on julkipannut tänne nettiin ja rakentamien meneillään. Kohde on vielä ikään kuin betonielementtitehtaan referenssinä:
http://personal.inet.fi/koti/lampiset/piirustukset.htm
Kuopion entinen rakennustarkastaja L. Saxholm kertoi aikoinaan vieneensä korkeimpaan oikeuteen asti jutun rakennussuunnitelman heikosta tasosta, mutta niiinsanotusti ”turpiin tuli”, korkea-arvoiset tuomarit päättivät jotenkin siihen malliin, että kun ihminen on köyhä, niin se ei tarvitse kunnollisia rakennussuunnitelmiakaan.
Tässä tapauksessa köyhä nuoripari pystyy rakentamaan ”miljoonatalon”, mutta rakennussuunnitelmaan ja varsinkin sen edelleen kehittämiseen ei ole uhrattu pennin vertaa.
Tässäpä ”tavan tallaaja” voi hyvin vertailla mikä ero on rakennussuunnittelulla (lähes suunnittelemattomuudella) ja arkkitehtuurilla. Kääntää vaan asuntomessujen Oulun kohteiden sivut esille ja katsoo!
http://www.asuntomessut.fi/
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitä haluaisit minusta mies
Meidän tilanne on ns.vaikea, eikä olla koskaan puhuttu tai edes ehditty puhua siitä, että mihin me tällä kaikella säätäm891422- 571193
Kun olet noin varovainen, niin tehdään näin
Ollaan luontevia kun tavataan. Ei mitään paineita. Halataan lämpimästi toisiamme, ja sitä hetkeä voi viivyttää, kunnes s471104Martina Aitolehti ja Nanna Karalahti - Rajua röykytystä nyrkkeilymatsista "Ettei naisten botoksi..."
Martina Aitolehti ja Nanna Karalahti nyrkkeilevät toisiaan vastaan Immu Fight Nightissa. Naiset ovat saaneet osakseen k781027Harmittaa kun en saa edes tietää
miten elämässäs menee. Niinkin tärkeä asia, et miten jaksat. Kuinka terveys jne. Olet niin tärkeä, että haluaisin tietää73963Martina ja Levin kiinteistö
Ei ole enää "mun Leviä". Kiinteistöllä uudet omistajat ja välillä palautui takaisin rakennuttajallekin, miksköhän.361918Selvitetään tämä meidän välinen juttu
Kertoisin sulle, mitä sinussa näen ja mikä viehättää eniten. Pitkä tarina tulisi siitä, mutta haluisin nähdä, kun kuunte21794Onko jo liian törkeää? Selviytyjät Suomi herättää kummastusta
Selviytyjät Suomi juhlistaa 10. tuotantokauttaan - ja tiedossa on entistä ankarampaa menoa. Mutta mennäänkö jo liian pi12783- 40757
Teköäly löytää teidät
Tästä on ollut ennenkin puhetta. Muistan Sergein tehneen aiheesta aloituksen, ja Disse analysoi minua ja kirjoituksiani184697