Energiatehokkuus. E-n-e-r-g-i-a-t-e-h-o-k-k-u-u-s. Jos sitä ei saa täydelliseksi, ei menesty.

Muistan miten eräs huippuhiihdon asiantuntija kertoi, että maailman kärjessä ratkaisee hiihtotekniikan energiatehokkuus. Kärjessähän kaikilla on maksimaalisen hyvä kunto - niin hyvä kuin ammatikseen treenaava huippulahjakkuus voi optimiharjoituksella saavuttaa.

Siksi kisoissa ratkaisee hiihtotekniikan energiatehokkuus. Jos se ei ole maailman kärkiluokka, menestyshaaveet on syytä unohtaa. No eipä tällainen hiihtäjä arvokisoihin koskaan nousekaan vaan ihmettelee aina kohdateessan miten ihmeessä maailman huiput ovat aina pari potkua edellä ja ura tyssää kansalliselle tasolle.

Energiatehokkuutta ei tavis näe silmällä eikä ihan helpolla alan asiantuntijakaan. Maailmanluokan kärkihiihtäjän potku vain yksinkertaisesti vie samalla energiamäärällä ja teholla ratkaisevan verran nopeammin ja pidemmälle. Energiatehokkuutta ei voi hirveästi treenaamalla parantaa, koska sen pitää tulla luonnostaan ja kovimmassa kisatilanteessakin.