Välillä tuntuu, että jos lukee lukion oppimäärän, mutta ei halua kirjoittaa, niin ei arvosteta pätkääkää mitä on saavuttanu.
Toisinaan sitä jopa hävetään, että ei suorittanut niitä kokeita.
Kuinka se voi helvetti soikoon olla 4 kokeesta kii arvostetaanko vai ei?!?!?
Kuitenkin jo kertaalleen tenttinyt kaikki samat?!
Miksi se ei riitä?!?!?
Miksi on pakko suorittaa vielä ne yhdet kokeet?!?
Voi luoja sitä huomioo kun on lakki päässä, mutta jos se jää 4 kokeesta kii niin adios ja etti elämäs muualta!
Olemme muka epäonnistuneita..
Haluan vain sanoo että paskan marjat!
Hattu korkeelle ja päätökset kunniaan!
Saman arvoisia me kaikki =))
Toisinaan sitä jopa hävetään, että ei suorittanut niitä kokeita.
Kuinka se voi helvetti soikoon olla 4 kokeesta kii arvostetaanko vai ei?!?!?
Kuitenkin jo kertaalleen tenttinyt kaikki samat?!
Miksi se ei riitä?!?!?
Miksi on pakko suorittaa vielä ne yhdet kokeet?!?
Voi luoja sitä huomioo kun on lakki päässä, mutta jos se jää 4 kokeesta kii niin adios ja etti elämäs muualta!
Olemme muka epäonnistuneita..
Haluan vain sanoo että paskan marjat!
Hattu korkeelle ja päätökset kunniaan!
Saman arvoisia me kaikki =))
Vastaukset 19
Vanhimmat
Sekin on huvittavaa, että amiksesta saa jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin lähes pelkästään piereskelemällä suorittamatta mitään yhtenäistä valtakunnallista koetta. Ja, vaikka olisi suorittanut lukion oppimäärän, mutta ei yo-tutkintoa, niin eipä ole paljon yliopistoihin asiaa.
lukiolaiset, vaatikaamme tasa-arvoa!
Montakohan ammattikoulupohjaista opiskelijaa yliopistoissa tälläkin hetkellä on? Mahtaako olla ensimmäistäkään. Mikset sitten mennyt amikseen jos sitä kautta pääsee esim. lääkikseen noin vaan?
Mikäli valmistut lukiosta, sulla ei oo minkäälaista ammattia. Todistus ei välttämättä ole täynnä 10 ja jos jäät ilman jatko opiskelupaikka niin siinä sitä sitte ollaan. Jos menet ammattikouluun tai kauppakouluun sinulla on ammatti ja jos ei heti pääse jatkokoulutukseen niin sinulla on sentään ammatti millä pyrkiä töihin jossa kohtuullinen palkka. Varmastikkaan kummallakaan tutkinnolla ei pääse noin vaan esim. lääkkikseen. todistus on vain 1 osa kouluun pääsyyn. Ps. luin yhdistelminä...
Niin, siis kyllä mä oon kirjottanu ylioppilaaksi ihan hyvin arvosanoin ja pääsin opiskelemaan biologiaa Oulun yo:hon tänä syksynä. Mutta puhuin asiasta noin yleensä.
Ymmärrän. Olen silti sitä mieltä, että tuo keskiasteen uudistuksen mukana tullut yleinen yliopisto-/korkeakoulukelpoisuus on ammatillisen koulutuksen kannalta ainoastaan jonkinlainen symbolinen kädenojennus valtiovallalta. Liekö kukaan koskaan ihan oikeasti päässyt yliopistoon ammatillisen koulutuksen perusteella. En minä ainakaan! Eikä AMK:kaan pääse jatkamaan kuin ns. omalle alalleen. Esim. tietoliikennemekaanikko...tietoliikennetekniikan insinööri jne.
T: API
(Ex-)amis & aikuislukiolainen
Kyllä ammattikoulusta pääsee vaikka TKK:hon, jos opiskelee itsenäisesti lukion matikan ja fysiikan niin, että pääsee pääsykokeesta läpi. Eipä taida vain olla monesta "amiksesta" tähän :).
Tuota... eipäs aleta nyt laittaan amiksia lakoon!
Niillä on sentään ammattitaitoo sen 3 vuoden jälkeen. Ja varmasti sieltä löytyy paljo ihmisiä joista olis paljo parempaanki ku joku yliarvostettu lukio ja sen aineet. Ei siä lukios oo mitää parempaa kansaa.
Tämä on kysymys, enkä arvostele mitenkään kenenkään valintoja: Miksi käydä lukio, mutta ei suorittaa samalla yo-koetta?
Sulla on nyt mennyt koko kokeiden pointti ohi.
Koska opettajat arvostelevat eri paikkakunilla ja eri oppilaita eriarvoisesti, on järjestetty ylioppilaskokeet valtakunnallista tasoa mittaamaan.
Tulokset suhteutetaan ja arvostelu on tasa-arvoista.
Syytäkin on hävetä, jos yo-tutkinnon vie loppusuoralle ja lopettaa siihen. Jos jotain aloitetaan, tehdään se sitten kunnolla loppuun asti. Noin typerä teko kertoo kyllä jotain luonteesta tai vaihtoehtoisesti älykkyydestä.
Selvästikään et lukeudu penaalin terävimpiin kyniin.
No ei todellakaan ole noin yksiselitteistä!
Minkä takia pitää mitata valtakunnallisesti?
Eihän ammattikoulussakaan ole vastaavia kokeita ja sieltä sentään valmistuu joksikin kongreettisesti!
Syytä ei todellakaan ole häpeämiseen!
Ei missään nimessä. Osa nuorten vanhemmista tukee lastensa päätöstä olla kirjottamatta, sillä siinä ei ole ideaa. Edelleen.. tutkinto on jo suoritettuna. Ja mikäli on kyse tutkinnosta ja tasa-arvosta niin minkä takia sitten kirjoitukset ovat maksulliset?? Eikä muuten puhuta mistään pienistä korvauksista.
Yhtä hyvin ylioppilaskokeissa arvostelu on erilaista kuin lukion omissa kursseista.
Varmasti tulisi erilaisia arvosanoja jos esim. äikän aineesi lukisi vaikka 5 eri opettajaa!
ps. ehkä terävämpi kuin luuletkaan ;o)
Ammattikoulusta valmistutaan tosiaankin kongreettisesti. Otahan nyt ihan iisisti!
Ylioppilastutkinto mittaa kypsyyttä ja laajojen kokonaisuuksien hallintaa. Ei järjestelmä tietenkään koskaan ole täydellinen, mutta varmasti kaikille yhteinen, valtakunnallinen koe on tasa-arvoisempi mittari kuin eri opettajien eri kriteereillä antamat arvosanat.
Ylioppilastutkinto mittaa kypsyyttä?!?!
Ja millähän asteikolla, mä vaan kysyn!
Kokonaisuuden hallinta nähdään viimeisissä kursseissa, ei ylioppilaskokeessa.
Varmaan on opettajilla jonkinlainen yhteinen taulukko jonka mukaan kokeet rakennetaan ja arvostellaan. Tuskin se nyt niiiiiiiiiin hajalleen menee. Miksi siis pitää vielä maksaa itsensä kipeäksi ylimääräisistä kokeista?!?!?
Ja mikäli nyt sitten opettajilla on niin hirveän erilaiset tulkinnat kuten väität, niin on varmaan ylioppilaslautakunnan tarkastajillaki, ihmisiä nekin vain on!
Arvosana varmaan riippuu ihan kelle esim. äikän aine menee tarkistettavaksi.
Oletetaan aiheen olevan vaikka nykymuoti, mitä se on tai joku nyky musiikkiin liittyvä. Jos sen tarkistaa joku 70 vuotias kurttukulma niin on siinä varmasti tulkinnas eroo kun jos sen tarkistaa joku 30 vuotias =))
Aivan varmasti, vaikka ei saisikaan, oma mielipide nousee tarkastuksessa esille ja vaikuttaa arviointiin.
Eli ilman helvetillistä laskua olet aivan yhtä hyvä ja saat "samanlaisen" arvostelun. Miksi siis pitäisi vaivautua kirjoittamaan ja varsinkin noilla hinnoilla!
Tutkinto pitäisi olla tutkinto ja riittää ja kirjoitukset vain joku juttu, aiva oma juttunsa siis..
Eihän kypsyyttä tietenkään millään asteikolla voida mitata, kun kyseessä ei ole mitattava suure. Väittäisin, että yo-kokeissa kypsyyttä mitataan jokseenkin samaan malliin kuin korkeakoulujen kypsyysnäytteissä. Esimerkiksi äidinkielen aineita on pidetty erityisesti kypsyyskokeena.
Aineiden tarkastaminen on toki aina subjektiivista, mutta vaikkapa kielenhuollon kannalta tekstiä voi tarkastella hyvinkin objektiivisesti. Samoin voidaan kiinnittää huomioita esimerkiksi kappalejakoon, tekstin sujuvuuteen, siihen miten kirjoittaja pysyy aiheessaan, tai siihen tuoko kirjoittaja aiheeseen jonkin uuden ja mielenkiintoisen näkökulman.
Yo-kokeet ovat tasa-arvoistava tekijä siinäkin mielessä, että niissä tehtävät ovat kaikille samat. Opettajilla on toki erilaisia ohjeita ja jopa valmiita kokeita (muun muassa matemaattisissa aineissa monet käyttävät vanhoja yo-tehtäviä arvosteluohjeineen), mutta mitään maagista "yhteistä taulukkoa", jota kaikki olisivat velvollisia noudattamaan, ei ole.
Eri opettajat saattavat laatia hyvinkin erilaisia tehtäviä kokeisiinsa. Jos mietitään lukion päättötodistuksen arvosanoja, niin nehän määräytyvät kaikkien kurssien keskiarvojen perusteella. Näin ollen siis myös aivan ensimmäiset kurssit vaikuttavat yhtä suurella painoarvolla kuin viimeisetkin.
En tiedä, tiedätkö kunnolla, miten yo-kokeet arvostellaan. Ensimmäisen tarkastuksen tekee kokelaan lukion oma opettaja, minkä jälkeen paperit lähetetään YTL:ään. Sen jälkeen sensori tekee oman tarkastuksensa. Jos tämä toinen tarkastus poikkeaa huomattavasti ensimmäisestä, pyydetään vielä ainakin yhden sensorin mielipide, ennen kuin lopullinen arvosana päätetään.
Lopuksi vielä haluan huomauttaa, että eri lukiolla ja muillakin oppilaitoksilla on toki eroja. Erityisen paljon huomiota on kiinnitetty muun muassa siihen, miten erilaisia arvostelukriteerejä eri yläkouluissa käytetään. On pohdittu sitä, saavatko kaikki ysit tasa-arvoiset mahdollisuudet päästä haluamaansa toisen asteen koulutukseen.
Yo-tutkinto ei mielestäni ole loppujen lopuksi järin kallis. Enemmän pitäisi kiinnittää huomiota siihen, millaiset kustannukset lukiolaisille aiheutuu kalliista ja tiuhaan vaihtuvista kurssikirjoista. Näin tulisi tehdä varsinkin tasa-arvon takia.
Kirjat vaihtuvat tiiviiseen tahtiin myös muissa 2. asteen kouluissa kuin lukiossa. Mutta sentään kokeet ovat ilmaisia!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Järjetöntä kiskontaa.
Olet elämässäsi epäonnistunut ja helvetin tyhmä. Siinä mielessä päätös oli kuitenkin viisas, ettet olisi kuitenkaan päässyt YO-kokeista läpi.
Mukavaa loppuelämää sossun luukulla!
Mikäli on lukenut itsellensä ammatin, joutuu pienemmällä todennäköisyydellä sossun luukulle, kuin jos on lukenut lukion oppimäärän. Tyhmyyttä ei ole osallistua kokeisiin mistä ei periaatteessa ole mitään hyötyä. "Se viimeinen" koe ei lisää enää tietämystä. Alkuperäistä tekstiä lukiessani huomaan väkisinkin aiheen vähän lipsuneen.. Omasta mielestäni arvossa pitää nimen omaan pitää itse tutkintoa, eikä niitä neljää pakollista koetta. Siihen että päättää olla kirjoittamatta, ei tarvitse olla tyhmä voi olla jopa viisaampi kuin he jotka kirjoittavat. Kokeista voi periaatteessa päästä ainakin kielten osassa pitkälle pelkästään hyvällä tuurilla.. veikkaa ja voita todistus.. LÅL
...se yo-todistus vain on, mutta varsin tarpeellinen jos aikoo pyrkiä yliopistoon (eivät katsele minkäännäköisiä päättötodistuksia sielläpäin). Jos aikoo pyrkiä ammattikorkeaan lukion jälkeen, ei laudatureja tarvitse, mutta jos yliopisto on vaihtoehto, on oletettavasti tyhmää jättää kirjoitukset väliin.
Monille lukio on kuitenkin vain väylä tuonne yliopistoon. Tarkoituksenahan silloin on lukiossa kerätä akateemisia valmiuksia ja yleissivistystä, jolla pärjää jatko-opiskeluissa. Kaikkein tärkein tarkoitus on kuitenkin saada ne ällän paperit jos niihin mahdollisuuksia on, sillä niiden avulla pääsee sisälle yliopistoon vaikka pääsykokeet suttaantuisivatkin hieman epämääräisesti. Muut pyrkyrit saavat sitten ahertaa reilusti enemmän ennen pääsykokeita, ja toivoa ettei hermot petä.
En taas sitten sano, että on oikein yliopistojen suosia yo-kirjoituksissa menestyneitä, mutta jospa nyt katsotaan asioita realistisesti. Eli yliopistot tekevät niin, olipa se kivaa meistä tai ei.
Kieltämättä pelkän lukion käynyt ei saa mitään takuita työstä, koska lukio ei tunnetusti valmista ammattiin kuten ammattikoulut. Ja akateemisen eli yliopistokoulutuksen saaneet (ehkä sitten mitään osaamattomat teoreettisesti älykkäät jupit) työllistyvät tietääkseni kaikkein parhaiten. Paremmin ainakin mitä pelkän ammattikoulun käyneet!
Olen myös muuten eri mieltä tuosta, ettei "se viimeinen" koe lisää tietämystä. Ei yleensäkään kokeet lisää tietämystä, vaan niitä edeltävä opiskelu. Tietenkin joku voi osata asiat täydellisesti ensimmäisenkin opiskelukerran jälkeen kurssikokeissa (joiden arvostelu ja joiden rakenne on siis kaikkea muuta kuin tasapuolinen jopa yhden lukion sisällä), mutta ainakin minä sain yhdistettyä joissakin aineissa kaikki kurssit kokonaisuudeksi vasta lukulomalla. Yo-kysymyksethän eivät noudata kurssirajoja, eivätkä aina edes oppiaineiden rajoja.