Oikeudenkäynnit Suomessa on nyt EU:ssakin todistetusti puolueellisia. Miten saada retuperällä oleva oikeudenkäytäntö tolalleen ja yhdenmukaiseksi?
Satoja miljoonoa euroja valuu hukkaan moisten töppäilyjen vuoksi.
Satoja miljoonoa euroja valuu hukkaan moisten töppäilyjen vuoksi.
Vastaukset 11
Vanhimmat
aina rikkaampi voittaa,oli kyse mistä tahansa.
Tähän maahan luodaan "pelon yhteiskuntaa" ympäripyöreästi tulkinnallisilla laeilla.
Monet oikeuslaitoksen tuomioista ovat saaneet lähinnä sanattomaksi.
EU on syyttänyt Suomen oikeustaitosta politisoituneeksi.
Osasyynä lienee oikeusministeri jolla näyttää olevan "puurot ja vellit sekaisin" häikäilemättömän tarkoitushakuisesti, jopa kansainväliset sopimukset unohtaen.
Putinismi elähdyttää?
Suomessa korruptio toimii niin, että erilaisissa rotari-, rappari-, hirvi yms. porukoissa sovitaan konjakkilasin yli "veljellisesti", että "voisitko hoitaa tuollaisen jutun". Tarvittaessa käytetään yhteistä tuttavaa välittäjänä.
Rahaa ei korruption perinteisessä mielessä tarvitse käyttää, vaan palveluksesta voi odottaa vastapalvelusta sopivassa tilaisuudessa. Ja kun asiat sovitaan suusta-korvaan -menetelmällä, ei siitä jää mitään dokumentteja, joilla nuo väärinkäytökset voitaisiin näyttää toteen.
Ensisijaisia toimijoita ovat paikalliset lähinnä esimiesasemassa olevat tahot. Napoleon-kompleksi ja halu osoittaa vaikutusvaltansa alentaa järjestelykynnystä, varsinkin kun vastapalveluksista voi olla dotettavissa huomattavaakin taloudellista etuutta.
Heillä ei kuitenkaan ole pelkoa omien esimiestensä tai valvontaa suorittavien puuttumisesta asiaan, koska niillä on omat kaappinsa täynnä "luurankoja", joiden yksityiskohdat tuo hyvä-veli-verkosto tuntee. Verkoston talutusnuorassa tiukasti jo olevia suositaan verkoston yhteyksiä käyttäen virka-urallaan, eli kelvottomin aines seuloutuu hierarkian yläpäähän.
Kaksinaamaisin asenne on kuitenkin poliitikoilla, jotka mm. perustuslakivaliokunnassa valvovat viranomaistoiminnan lainmukaisuutta:
kun heille reklamoi järjestelmän väärinkäytöksistä, vaaditaan yksityiskohtaisempaa selvitystä. Kun sitä toimitetaan, valitellaankin, että valiokunta ei voi tutkia yksittäisiä tapauksia. Kiistattomasti näytettyjä virka-aseman väärinkäytöksiä vähätellään, että "järjestelmä toimii kuitenkin pääasiassa hyvin". Kysymykseen, että kuinka monta väärinkäytöstä on vielä siedettävä määrä, ei tule vastauksia. Samanlainen hiljaisuus kuittaa myös kaikki lakimuutokset, joilla tuota hyvä-veli-verkoston toimintaa voisi suitsia. Esimerkiksi vaikkapa vakuutuslääkärijärjestelmä.
Lain mukainen valvonta - oikeusasiamies ja oikeuskansleri - on naurettavaa lumevalvontaa, jossa tärkeimmäksi tehtäväksi on otettu syytesuojan takaaminen viranomaisille mistä tahansa virkarikoksesta. Vastuuseen teostaan joutuvat vain ja ainoastaan järjestelmän sisällä epäsuosioon joutuneet.
Useimmiten heidänkin kohdalla on "sovittu" lievästä "muistutuksesta" jostakin toisarvoisesta jutusta; vastahakoinen tai totuuden torveksi heittäytyvä saa entistä järeämmän syytteen niskaansa. Verkoston nöyrä palvelija saa pölyn laskeuduttua "synninpäästön"...
http://eok.fi/forum/index.php?board=1;action=display;threadid=82
Nyt sentään TV4 rohkeni murtamaan median avulla ylläpidetyn tabun: epäoikeudenmukaiset oikeudenkäynnit Suomessa yleisiä; Suomi saanut jo 33 tuomiota EIT:ssä.
Oikeusministeriön on kommentoitava uutista jotenkin.
Entä mitä sanovat väärinkäytöksiä havaitsemattomat EOA ja OKA? Entä ylintä laillisuuden valvontavaltaa käyttävä perustuslakivaliokunta?
Jos tapaus kuitataan "yleensä hyvin" toimivalla oikeuslaitoksella, niin siihen sisältyy kannanotto noiden tapausten hyväksyttävyydestä.
Pitää paikkansa. Meillä on omakohtaisia karvaita
kokemuksia. Virkamiehen käytöksestä tuskin
kannattaa valittaa eduskunnan oikeusasiamiehelle
tai oikeuskanslerille : jos jokin sanktio tulee,
se on korkeintaan symbolinen. Byrokratia voi
näin ollen toimia niin kuin se Suomessa toimii:
käyttää valtaa muttei ota vastuuta. Käräjillä
virkamies voittaa tavallisen kansalaisen säännöl-
lisesti. Tuntuu, että oikeuslaitoksen
päätarkoitus on rahastaa kansalaiselta
viimeisetkin rovot.
pidän huolta että Suomi saa lisää tuomioita EIOT:sta,Suomi ja oikeusasiamies, sekä oikeuskansleri voivat kiittää niistä Turun lastensuojelua joka vääristelee asioita,ei välitä kirjallisista todistuksista ja valehtelee jopa oikeudenistunnoissa.
Ongelmana ei mielestäni niinkään ole se, että silloin tällöin tulee selvästi vääriä tuomioita - ovathan tuomiot pääsääntöisesti kuitenkin oikee ja m. valtaosa IOT:hen menneistä valituksista jää tutkimatta.
Ongelma on se, että selvästi virheellisissäkään tapauksissa Suomessa eivät viranmaiset suostu virhettä myöntämään vaan käynnistetään suuri koneisto peittelemään virhettä - tai annetaan ehkä pikku moite kun "laki oli tulkinnanvaraista".
Selvistä tuomiovirheistäkään ei tuomareillekaan seuraa mitään:
http://www.eok.fi/uutiset18072005.htm
http://www.eok.fi/uutiset20072005.htm
Räikeään puolueellisuuten perustuva asiantuntija- ja vakuutuslääkärijärjestelmä kertoo jotain tämän maan todellisesta sivistystasosta.
Oikeusmurhiakin tehdään tarkoituksellisesti ja tietoisesti tässä "sivistys- ja oikeusvaltiossa".
Nujertaminen ja alistaminen on oleellinen osa suomalaista viranomais- ja oikeuskäytäntöä.
Oletteko nähneet tai kuulleet koskaan Suomessa kunnon oikeustaistelua salissa?
asianajaja sanoi suoraan, todistaja valehtelee ja kerran tuomari käräjäoikeudessa sanoi syytetylle, ei sinun tarvitse puha totta.
Teatteria koko homma. Jos tuomari johtaisi oikeusmenettelyä, niin totuuden selvittäminen olisi hänen varassaan. Nykyisin ns. totuus on asianajajien ja syyttäjän varassa. JA JUTUN VOI AINA AJAA VÄÄRIN !
Syytetyn suomalaisessa oikeuskäytännössa ei tarvitse puhua totuutta, saa valehdella niin paljon kuin kerkeää ja sielu sietää, sillä hän ei ole valan velvoittama, ja häntä ei siten uhkaa mikään rangaistus valehtelusta. Todistajat ovat valan vannoneita, ja siten rangaistusuhan alla.
Kyllähän moni oikeudenkäynti on sovittu jo ennen kuin istuntopäivä on edes käsillä.
Esimerkki.
Asianajaja soitti syyttäjälle ja sanoi; miten kävi miesten viestissä? (Oli meneillään hiihdon mm kisat). Jatkoi kohta mitä vaadit X:lle rangaistusta? Siinä muutama sana juttelua tuttavalliseen sävyyn, siis asianajajani ja syyttäjä.
Mieleeni jäi kuva, että päätös tuomiosta sovittiin jo siinä. Koko oikeusistunto oli muodollisuus.
Tämä jos mikä tympäsee.
Nuorempana minulla meni kymmenen vuotta siviilin ja vankilan välillä. Seitsemän kertaa olin vangittuna vastaamassa enkä koskaan päässyt vapaalle. Nyt nuo on historiaa ja olen urani lopettanut.
Olin kuitenkin käräjäoikeudessa vuonna 2004, ja ero oli huomattava. Ei tarvinnut enää seistä eikä olla niin muodollinen. Tietenkin asiallinen. Juttu oli ns.sivilikanne joka kääntyi minun edukseni. Kansliapäätös tuli kahden viikon kuluttua. Kukaan ei valittanut ja päätös sai lainvoiman.