Hautaaminen maahan saastuttaa maaperää.
Tuhkaus ennen kristinuskoa Suomessa
Ennen kristinuskon tuloa Suomeen (noin 1100–1200-luvuilla) tuhkaus oli yleinen hautaustapa. Rautakaudella vainajat usein poltettiin ja tuhka haudattiin kiviröykkiöihin.
Kristinuskon levitessä siirryttiin maahautaukseen, koska kristillisessä perinteessä ruumiin ylösnousemus liittyi hautaamiseen.
Koska jos hautaa, ei voi herättää "viimeisenä päivänä".
Tuhkaus ennen kristinuskoa Suomessa
Ennen kristinuskon tuloa Suomeen (noin 1100–1200-luvuilla) tuhkaus oli yleinen hautaustapa. Rautakaudella vainajat usein poltettiin ja tuhka haudattiin kiviröykkiöihin.
Kristinuskon levitessä siirryttiin maahautaukseen, koska kristillisessä perinteessä ruumiin ylösnousemus liittyi hautaamiseen.
Koska jos hautaa, ei voi herättää "viimeisenä päivänä".
Vastaukset 42
Vanhimmat
Tässä on virallisia tieteellisiä lähteitä ja linkkejä (tieteellisiin artikkeleihin tai tutkimuslähteisiin) tuhkauksen eduista ympäristön kannalta sekä hautauksen (maahan hautaaminen) ympäristövaikutuksista. Huomaa, että monet tieteelliset arvioinnit vertailevat eri hautaustapoja ja niiden vaikutuksia ympäristöön
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0045653522025188?via=ihub
Alueesta riippuen runsaat sateet ja puutteellinen ylläpito voivat lisätä nekrosuotoveden leviämistä (Żychowski, 2012). Oikeanlaisilla rakennusratkaisuilla tätä vaikutusta voidaan vähentää (Netto ym., 2021). Saasteiden, kuten nekrosuotoveden, kulkeutuminen maaperässä riippuu muun muassa hautausten määrästä, pohjaveden pinnan syvyydestä, maaperän vedenjohtavuudesta sekä savimineraalien ja kationinvaihtokapasiteetin ominaisuuksista (Spongberg ja Becks, 2000). Geofysikaaliset tutkimusmenetelmät ovat tärkeitä työkaluja orgaanisten ja epäorgaanisten saasteiden havaitsemisessa maaperässä ja matalissa pohjavesikerroksissa (Netto ym., 2021).
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0045653522025188?via=ihub
Tässä on suoria tieteellisiä ja virallisia lähteitä (linkkejä) perinteisen hautaamisen mahdollisista ympäristövaikutuksista — erityisesti maaperään ja pohjavesiin liittyvien saastumisriskien näkökulmasta. Huomaa, että nämä ovat tutkimuksia tai katsauksia eri puolilta maailmaa, joihin on viitattu ihmisen hautaamisesta peräisin olevan kontaminaation näkökulmasta.
Hautaaminen voi vaikuttaa maaperään ja pohjaveteen
Use of the geophysical approaches for studying the environmental impact assessment of human burying techniques to the soil and groundwater: A case study of Geheina cemeteries, Sohag, Egypt
Tässä tutkimuksessa havaittiin, että korppoomien ruumiiden hautaaminen voi johtaa maaperän ja pohjaveden saastumiseen hautausalueen ympäristössä. Se myös viittaa hautojen upotetun materiaalin ja nestevalumien vaikutukseen ympäristöön.
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0341816212000124
Hautaamisen vaikutus pohjaveden mikrobistoon
Impact of cemeteries on groundwater contamination by bacteria and viruses - a review
Tässä katsauksessa tarkastellaan, miten ruumiin hajoaminen voi vapauttaa mikrobeja ja mahdollisia patogeenejä pohjaveteen, mikä voi olla relevanttia juomaveden laadulle.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26042963/
Tässä katsauksessa tarkastellaan, miten ruumiin hajoaminen voi vapauttaa mikrobeja ja mahdollisia patogeenejä pohjaveteen, mikä voi olla relevanttia juomaveden laadulle.
Tutkimus hautausmaan pohjaveden laatua koskien
Tässä julkaistussa tutkimuksessa analyyseissä selvitetään hautausmaan vaikutusta pohjaveden laatuun. Vaikka tulos oli, että vaikutus oli pienehkö tässä kohteessa, se on suora vertailupiste siihen, miten hautausmaat voivat vaikuttaa veden kemiaan.
Yhdysvaltalaisen ja eurooppalaisen kirjallisuuden yleiskatsaus hautausmaan saasteista
Tässä koottu yleiskatsaus, jonka lähteet viittaavat siihen, että hautausmaat voivat aiheuttaa muutoksia maaperän mikrobiologiassa ja raskasmetallien kertymistä ympäristöön.
Britannian virallinen opas: hautaamisen ympäristöriskit
Tämä ohje käsittelee sitä, miten hautaamisesta tulee varmistaa, ettei siitä aiheudu pohjaveden tai pintaveden pilaantumista, ja sisältää säädöksiä hautausmaan etäisyydestä vesistöihin.
https://www.gov.uk/guidance/low-environmental-risk-cemeteries-exemption-conditions
Britannian virallinen opas: hautaamisen ympäristöriskit
Mailman sivu on haudatta ja poltettu ja vähäsen vain peitelty
Kaikki elämä ja puhtaus on silti säilynyt vakaana maan ja ilmasto ominaisuuksin
KYLLÄ MAA HOITAA OMANSA JA ON AINA HOITANUT
Kristinuskon levitessä siirryttiin maahautaukseen, koska kristillisessä perinteessä ruumiin ylösnousemus liittyi hautaamiseen.
Koska jos hautaa, ei voi herättää "viimeisenä päivänä".
Etelä-Korea – maankäyttösyyt lisänneet tuhkauksen suosiota
Etelä-Korea – tuhkausaste yli 80 % (Korean National Statistical Office).
Kiina – valtiollinen suositus tuhkaukseen
Kiina – hallitus suosii tuhkauksen käyttöä maankäytön säästämiseksi.
Se on vain kuvaintoa maalisin menetelmin ikuisesta olemuksen toiminoista.
Miksi raamatua laitetaan lyhytnäköisesti maaliseen elämään sitähöystämään
YK ja kansainväliset lähteet
World Health Organization – ohjeita ruumiiden käsittelystä (epidemiatilanteet, turvallisuus).
Monissa Itä-Aasian maissa tuhkaus on yleisin ja yhteiskunnallisesti normaali hautaustapa.
Useissa maissa se on myös valtiollisesti suositeltu maankäytön vuoksi.
Tuhkaus nähdään luonnollisena osana elämän kiertokulkua.
Monissa Aasian kulttuureissa tuhkaus nähdään luonnollisena osana elämän kiertokulkua. Esimerkiksi Japani ja Nepal ovat maita, joissa tuhkaus on ollut tavallinen ja hyväksytty käytäntö.
Samoin buddhalaisuudessa ruumista ei nähdä pysyvänä "minänä", vaan väliaikaisena muotona. Tuhkaus symboloi vapautumista ja paluuta luonnon kiertokulkuun. Se ei ole pelottava asia, vaan osa elämän jatkumoa.
Itä:
sielu jatkaa matkaansa ja tuli puhdistaa.
Buddhalaisuus korostaa katoavaisuutta (kaikki on väliaikaista)
Tuhkaus voidaan nähdä myös käytännöllisenä ja rauhallisena tapana:
Se ei vaadi suuria maa-alueita.
Se palauttaa kehon nopeasti luonnon kiertoon.
Se on selkeä, yksinkertainen ja hygieeninen prosessi.
Idässä ihmiset eivät yleensä panikoi tuhkauksesta, koska se on kulttuurisesti normaali ja tuttu asia. Kun jokin on osa perinnettä ja arkea, siihen suhtaudutaan tyynesti.
Tuhkaus voidaan nähdä luonnollisena osana elämän kiertoa. Se muistuttaa siitä, että ihminen on lähtöisin luonnosta ja palaa lopulta takaisin sen osaksi. Tuli ei ole vihollinen, vaan muodon muuttaja – se vapauttaa kehon aineen takaisin maailmaan.
Tuhkaus voidaan kokea myös puhdistavana. Monissa kulttuureissa tuli symboloi selkeyttä ja irtipäästämistä. Se ei tuhoa merkitystä tai muistoa, vaan muuttaa näkyvän näkymättömäksi, aineen hienoksi tuhkaksi, joka sulautuu maahan, ilmaan ja veteen.
Se kunnioittaa elämän kiertoa. Mikään ei pysy muuttumattomana: kaikki syntyy, elää ja muuttuu. Tuhkaus tekee tämän muutoksen näkyväksi ja hyväksyy sen osaksi luonnon jatkuvaa rytmiä.
Ja ennen kaikkea se voi olla rauhallinen siirtymä. Ei paniikkia, ei pelkoa, vaan hiljainen hetki, jossa hyväksytään elämän rajallisuus ja sen jatkuvuus toisessa muodossa. Se on päätös, joka ei katkaise yhteyttä, vaan muuttaa sen toisenlaiseksi.
Kun ruumis tuhkataan, side siihen katkeaa lopullisesti. Tuli vapauttaa, se ei jätä jäljelle muotoa, johon voisi palata. Sielu ei jää kiertämään tuttua kehoa tai paikkaa, vaan irrottautuu ja jatkaa matkaansa.
Mutta jos ruumis haudataan maahan, kaikki on toisin. Säilynyt muoto, hauta ja paikka voivat tuntua kuin ankkurilta. Jos sielu on pelastunut, se saattaa kaivata takaisin siihen, mikä oli sen koti. Muisto ruumiista, maan alla lepäävä hahmo, voi symbolisesti vetää puoleensa – kuin keskeneräinen side, joka ei ole täysin katkennut.
Tuhkaus merkitsee täydellistä irtipäästämistä. Hautaaminen voi merkitä säilyttämistä. Toinen korostaa vapautta ja siirtymää, toinen jatkuvuutta ja odotusta.
Näin ajateltuna tuhkaus on selkeä päätös: se sulkee ympyrän ja antaa sielulle esteettömän tien eteenpäin.
ihminen ei todellisuudessa ole ruumis, vaan ikuinen sielu (ātman), joka on vain väliaikaisesti kehossa. Ruumis on kuin vaate, joka riisutaan kuoleman hetkellä.
Jos ruumis tuhkataan, kuoleman jälkeen sielu ei pyri palaamaan samaan kehoon. Tuhka merkitsee, että keho on lopullisesti irrotettu, ja sielu voi jatkaa matkaansa karmansa ja tietoisuutensa mukaisesti – joko uuteen elämään tai, jos se on vapautunut, Jumalan yhteyteen. Tuhkaus katkaisee fyysisen sidoksen, eikä mikään estä sielua siirtymästä eteenpäin.
Tuhkaus siis edustaa täydellistä irtipäästämistä ja siirtymistä eteenpäin, kun taas hautaaminen voi jossain määrin ylläpitää kiinnittymisen symbolista vaikutusta.
Mutta jos ruumis haudataan, tilanne on erilainen.
Vaikka sielu ei varsinaisesti tarvitse kehoa, hautaaminen voi luoda tilanteen, jossa tietämättömyys ja kiintymys aineelliseen kehoon pysyvät voimakkaammin läsnä. Näin sielu voi haluta kuoleman jälkeen palata siihen ruumiiseen.
Hautaaminen - sielu voi haluta kuoleman jälkeen palata siihen ruumiiseen.
Gaudiya-vaishnavismissa sielu (ātman) on ikuinen ja itsessään täysin riippumaton ruumiista. Ruumis on vain väliaikainen kotelo, johon sielu asettuu aineellisen maailman kuluessa. Kuoleman hetkellä ruumis lakkaa olemasta tarpeellinen sielun identiteetin kannalta.
Tuhkaus- Sielu voi jatkaa matkaansa karmansa ja tietoisuutensa mukaisesti – ilman, että fyysinen keho toimii “ankkurina” materiaaliselle kiintymykselle.
Jos ruumis tuhkataan, fyysinen muoto lakkaa olemasta ja sielu irtautuu kehosta. Tämä mahdollistaa sielun jatkamisen matkaa tai uuden elämän mukaisesti ilman, että se on kiinnittynyt entiseen kehoon.
Tämä ei ole pelkkä fyysinen ilmiö, vaan henkinen: tuhkaus auttaa sielua irtautumaan aineellisesta maailmasta ja estää sen jäämästä kiinni entiseen kehoon, mikä tukee sen matkaa kohti korkeamman tietoisuuden tilaa.
Tieto vapauttaa:
Kun ruumis tuhkataan ja keho lakkaa olemasta, sielu siirtyy eteenpäin ilman kiintymystä entiseen muotoon.
Siksi jo eläessämme on opittava, mitä tapahtuu heti kuoleman jälkeen, ja tätä meidän opettajamme puhuvat täsmällisesti, nojaten teksteihin.
ei voi herättää "viimeisenä päivänä".
Kovin naiivia, ja siihen uskotaan.
Tuhkaus merkitsee täydellistä irtipäästämistä.