En osannut päättää että minne tämän nyt kirjoitan mutta nyt tähän.
Kuinka moni ihminen ymmärtää että aika on ikuista?Bhagavad Gitassa sanotaan että aika on ikuista ja aika on tärkeää ja kallisarvoista koska yhtäkään sekunttia et saa takaisin tästä hetkestä..Aika on nyt,mutta aika vaan jatkaa ja jatkaa olemassaoloaan.
Ateisti ajattelee että hänen aikansa on sidottu hänen vartaloonsa ja kun vartalosta loppuu aika niin ateisti ajattelee että nyt kaikki on lopussa,mutta jos on olemassa ikuinen aika ,niin on myös mahdollista että on olemassa ikuinen sielu.
Bhagavad Gitassa sanotaan että tämä elämä on vain valmistautumista seuraavaa elämää varten joten mieti tarkkaan että mihin aikasi käytät..
Ikuinen aika
210
1028
Vastaukset
- Anonyymi00001
Hei! Onneksi olen tallentanut suurimman osan siitä, mitä olen joskus kirjoittanut, USB-muistitikulle. Ne pitää vain löytää ja kopioida, ja jotain otan vielä jostain muualta.
- Anonyymi00002
Bhagavad-gītā opettaa, että aika (kāla) on Jumalan energia. Se ei ole pelkkä mekaaninen mittari, vaan kosminen voima, jonka kautta syntymä, kasvu ja kuolema tapahtuvat.
Krishna sanoo (11.32):
"Aika minä olen, maailmojen tuhoaja." - Anonyymi00003
Anonyymi00002 kirjoitti:
Bhagavad-gītā opettaa, että aika (kāla) on Jumalan energia. Se ei ole pelkkä mekaaninen mittari, vaan kosminen voima, jonka kautta syntymä, kasvu ja kuolema tapahtuvat.
Krishna sanoo (11.32):
"Aika minä olen, maailmojen tuhoaja."Gaudiya-vaishnava-näkökulmasta aika ei ole vain mekaaninen mittari, vaan Jumalan energia. Bhagavad-gītā opettaa, että aika (kāla) on voima, jonka kautta kaikki aineellinen syntyy, muuttuu ja lopulta häviää. Krishna sanoo: ”Aika Minä olen.” Tämä tarkoittaa, että aika ei ole sattumanvarainen ilmiö, vaan osa jumalallista järjestystä. Se on ikuinen siinä mielessä, että se kuuluu Jumalan energioihin, mutta se toimii erityisesti tässä materiaalisessa maailmassa, jossa kaikki on väliaikaista.
- Anonyymi00004
Anonyymi00003 kirjoitti:
Gaudiya-vaishnava-näkökulmasta aika ei ole vain mekaaninen mittari, vaan Jumalan energia. Bhagavad-gītā opettaa, että aika (kāla) on voima, jonka kautta kaikki aineellinen syntyy, muuttuu ja lopulta häviää. Krishna sanoo: ”Aika Minä olen.” Tämä tarkoittaa, että aika ei ole sattumanvarainen ilmiö, vaan osa jumalallista järjestystä. Se on ikuinen siinä mielessä, että se kuuluu Jumalan energioihin, mutta se toimii erityisesti tässä materiaalisessa maailmassa, jossa kaikki on väliaikaista.
Gaudiya-vaishnavismissa tehdään selkeä ero kehon ja sielun välillä. Keho on ajallinen: se syntyy, kasvaa, vanhenee ja kuolee. Sielu (ātman) sen sijaan on ikuinen. Bhagavad-gītā kuvaa, että sielu ei synny eikä kuole kehon mukana. Jos aika jatkuu, vaikka yksi keho lakkaa toimimasta, miksi tietoisuus kokonaan lakkaisi olemasta? Gaudiya-vaishnava-ajattelussa tietoisuus ei ole vain aivojen kemiallinen sivutuote, vaan merkki sielusta, joka käyttää kehoa välineenään.
Ateistinen näkemys sitoo ajan yksilön biologiseen olemassaoloon: kun kehon aika päättyy, kaikki päättyy. Gaudiya-vaishnava-filosofia näkee asian toisin. Aika jatkuu, ja sielu jatkaa. Kuolema ei ole olemassaolon loppu, vaan siirtymä. Niin kuin ihminen vaihtaa vanhat vaatteet uusiin, sielu vaihtaa kehoa. Tästä syystä ihmiselämää pidetään erityisen arvokkaana: se on mahdollisuus ymmärtää oma todellinen identiteetti ja käyttää aikaa viisaasti. - Anonyymi00005
Anonyymi00004 kirjoitti:
Gaudiya-vaishnavismissa tehdään selkeä ero kehon ja sielun välillä. Keho on ajallinen: se syntyy, kasvaa, vanhenee ja kuolee. Sielu (ātman) sen sijaan on ikuinen. Bhagavad-gītā kuvaa, että sielu ei synny eikä kuole kehon mukana. Jos aika jatkuu, vaikka yksi keho lakkaa toimimasta, miksi tietoisuus kokonaan lakkaisi olemasta? Gaudiya-vaishnava-ajattelussa tietoisuus ei ole vain aivojen kemiallinen sivutuote, vaan merkki sielusta, joka käyttää kehoa välineenään.
Ateistinen näkemys sitoo ajan yksilön biologiseen olemassaoloon: kun kehon aika päättyy, kaikki päättyy. Gaudiya-vaishnava-filosofia näkee asian toisin. Aika jatkuu, ja sielu jatkaa. Kuolema ei ole olemassaolon loppu, vaan siirtymä. Niin kuin ihminen vaihtaa vanhat vaatteet uusiin, sielu vaihtaa kehoa. Tästä syystä ihmiselämää pidetään erityisen arvokkaana: se on mahdollisuus ymmärtää oma todellinen identiteetti ja käyttää aikaa viisaasti.Tämä elämä nähdään valmistautumisena seuraavaa vaihetta varten. Ei pelkästään seuraavaa syntymää varten, vaan mahdollisuutena vapautua syntymän ja kuoleman kierrosta kokonaan.
Aika on kallisarvoista siksi, ettei yhtäkään hetkeä saa takaisin. Jokainen hetki on mahdollisuus syventää tietoisuutta, kehittää rakkautta Jumalaa kohtaan ja puhdistaa sydäntä. Gaudiya-vaishnavismissa henkinen harjoitus ei ole pakkoa, vaan kutsu käyttämään aikaa tarkoituksellisesti.
Kysymys ei ole vain siitä, onko aika ikuista, vaan siitä, kuka me olemme ajan keskellä. Jos olemme pelkkä keho, aika vie lopulta kaiken. Jos olemme ikuinen sielu, aika on mahdollisuus palata takaisin ikuiseen suhteeseen Jumalan kanssa. Silloin tämän hetken arvo ei vähene – se kasvaa äärettömäksi. - Anonyymi00006
Anonyymi00005 kirjoitti:
Tämä elämä nähdään valmistautumisena seuraavaa vaihetta varten. Ei pelkästään seuraavaa syntymää varten, vaan mahdollisuutena vapautua syntymän ja kuoleman kierrosta kokonaan.
Aika on kallisarvoista siksi, ettei yhtäkään hetkeä saa takaisin. Jokainen hetki on mahdollisuus syventää tietoisuutta, kehittää rakkautta Jumalaa kohtaan ja puhdistaa sydäntä. Gaudiya-vaishnavismissa henkinen harjoitus ei ole pakkoa, vaan kutsu käyttämään aikaa tarkoituksellisesti.
Kysymys ei ole vain siitä, onko aika ikuista, vaan siitä, kuka me olemme ajan keskellä. Jos olemme pelkkä keho, aika vie lopulta kaiken. Jos olemme ikuinen sielu, aika on mahdollisuus palata takaisin ikuiseen suhteeseen Jumalan kanssa. Silloin tämän hetken arvo ei vähene – se kasvaa äärettömäksi.Kysymys ei ole vain siitä, onko aika ikuista, vaan siitä, kuka me olemme ajan keskellä. Jos olemme pelkkä keho, aika vie lopulta kaiken. Jos olemme ikuinen sielu, aika on mahdollisuus palata takaisin ikuiseen suhteeseen Jumalan kanssa. Silloin tämän hetken arvo ei vähene – se kasvaa äärettömäksi.
- Anonyymi00007
Anonyymi00006 kirjoitti:
Kysymys ei ole vain siitä, onko aika ikuista, vaan siitä, kuka me olemme ajan keskellä. Jos olemme pelkkä keho, aika vie lopulta kaiken. Jos olemme ikuinen sielu, aika on mahdollisuus palata takaisin ikuiseen suhteeseen Jumalan kanssa. Silloin tämän hetken arvo ei vähene – se kasvaa äärettömäksi.
Gaudiya-vaishnava-näkökulmasta ajan ymmärtäminen vaatii eron tekemistä materiaalisen ja henkisen todellisuuden välillä. Bhagavad-gītā kuvaa ajan (kāla) Jumalan energiana, joka toimii tässä maailmassa muutoksen ja häviämisen periaatteena. Aika tuo syntymän, kasvun, vanhenemisen ja kuoleman. Se mittaa kaiken, mikä on aineellista, ja hajottaa sen lopulta. Tässä mielessä aika on väistämätön ja armoton – siksi jokainen sekunti on kallisarvoinen.
Mutta Gaudiya-vaishnavismissa tehdään vielä syvempi erottelu: aika tällaisena tuhoavana voimana kuuluu materiaaliseen luontoon (prakṛti). Se ei kosketa henkistä todellisuutta. - Anonyymi00008
Anonyymi00007 kirjoitti:
Gaudiya-vaishnava-näkökulmasta ajan ymmärtäminen vaatii eron tekemistä materiaalisen ja henkisen todellisuuden välillä. Bhagavad-gītā kuvaa ajan (kāla) Jumalan energiana, joka toimii tässä maailmassa muutoksen ja häviämisen periaatteena. Aika tuo syntymän, kasvun, vanhenemisen ja kuoleman. Se mittaa kaiken, mikä on aineellista, ja hajottaa sen lopulta. Tässä mielessä aika on väistämätön ja armoton – siksi jokainen sekunti on kallisarvoinen.
Mutta Gaudiya-vaishnavismissa tehdään vielä syvempi erottelu: aika tällaisena tuhoavana voimana kuuluu materiaaliseen luontoon (prakṛti). Se ei kosketa henkistä todellisuutta.Henkistä maailmaa kutsutaan nimellä Vaikuṇṭha, ja sen korkeinta ilmentymää Goloka Vṛndāvana. Näissä todellisuuksissa ei ole menneisyyttä, joka katoaa, eikä tulevaisuutta, joka uhkaa. Ei ole vanhenemista, ei kuolemaa, ei rappeutumista. Siellä ei ole aikaa siinä merkityksessä kuin me sen tunnemme.
Tämä ei tarkoita, ettei siellä olisi järjestystä tai tapahtumia. Henkisessä maailmassa on liikettä, vuorovaikutusta ja suhteita – mutta ne eivät ole kuluttavan ajan alaisia. Kaikki on ikuista nykyhetkeä. Gaudiya-teologiassa sanotaan, että siellä aika on olemassa vain palvelijana, ei tuhoajana. Se ei vie mitään pois, vaan mahdollistaa aina uudenlaisen rakkauden vaihdon Krishnan kanssa. - Anonyymi00009
Anonyymi00008 kirjoitti:
Henkistä maailmaa kutsutaan nimellä Vaikuṇṭha, ja sen korkeinta ilmentymää Goloka Vṛndāvana. Näissä todellisuuksissa ei ole menneisyyttä, joka katoaa, eikä tulevaisuutta, joka uhkaa. Ei ole vanhenemista, ei kuolemaa, ei rappeutumista. Siellä ei ole aikaa siinä merkityksessä kuin me sen tunnemme.
Tämä ei tarkoita, ettei siellä olisi järjestystä tai tapahtumia. Henkisessä maailmassa on liikettä, vuorovaikutusta ja suhteita – mutta ne eivät ole kuluttavan ajan alaisia. Kaikki on ikuista nykyhetkeä. Gaudiya-teologiassa sanotaan, että siellä aika on olemassa vain palvelijana, ei tuhoajana. Se ei vie mitään pois, vaan mahdollistaa aina uudenlaisen rakkauden vaihdon Krishnan kanssa.Materiaalinen aika muistuttaa meitä jatkuvasti menetyksestä: lapsuus katoaa, keho muuttuu, läheiset kuolevat. Henkisessä todellisuudessa mikään ei katoa, koska kaikki perustuu ikuiseen sieluun ja ikuiseen Jumalaan. Siksi Gaudiya-vaishnavismissa sanotaan, että todellinen identiteettimme ei kuulu tähän ajalliseen kiertoon. Sielu (jīva) on ikuinen, mutta nyt se kokee ajan vaikutuksen, koska se samaistuu aineelliseen kehoon.
Kun sanotaan, että tämä elämä on valmistautumista seuraavaa varten, se ei tarkoita vain parempaa seuraavaa syntymää. Syvin päämäärä on vapautua kokonaan materiaalisen ajan vaikutuksesta ja palata henkiseen todellisuuteen, jossa ei ole kuolemaa. Se on paluuta omaan alkuperäiseen tietoisuuteen – suhteeseen Krishnan kanssa, joka on ajaton. - Anonyymi00010
Anonyymi00009 kirjoitti:
Materiaalinen aika muistuttaa meitä jatkuvasti menetyksestä: lapsuus katoaa, keho muuttuu, läheiset kuolevat. Henkisessä todellisuudessa mikään ei katoa, koska kaikki perustuu ikuiseen sieluun ja ikuiseen Jumalaan. Siksi Gaudiya-vaishnavismissa sanotaan, että todellinen identiteettimme ei kuulu tähän ajalliseen kiertoon. Sielu (jīva) on ikuinen, mutta nyt se kokee ajan vaikutuksen, koska se samaistuu aineelliseen kehoon.
Kun sanotaan, että tämä elämä on valmistautumista seuraavaa varten, se ei tarkoita vain parempaa seuraavaa syntymää. Syvin päämäärä on vapautua kokonaan materiaalisen ajan vaikutuksesta ja palata henkiseen todellisuuteen, jossa ei ole kuolemaa. Se on paluuta omaan alkuperäiseen tietoisuuteen – suhteeseen Krishnan kanssa, joka on ajaton.Tästä näkökulmasta ajan arvo korostuu paradoksaalisesti juuri siksi, että se ei ole lopullinen todellisuus. Meillä on rajallinen määrä hetkiä tässä maailmassa käyttää vapaa tahtomme. Jokainen hetki voidaan käyttää joko sitoutumiseen aineelliseen kiertoon tai tietoisuuden puhdistamiseen. Aika on siis eräänlainen armo: se antaa mahdollisuuden herätä.
Ateistinen näkemys näkee ajan suljettuna kehon sisään. Gaudiya-vaishnava-näkemys näkee ajan väliaikaisena kenttänä, jossa ikuinen sielu toimii. Ja henkisessä todellisuudessa, jossa sielu on täysin hereillä, aikaa ei ole siinä merkityksessä, että mikään ei koskaan lopu.
Siksi kysymys ei lopulta ole vain siitä, onko aika ikuista. Kysymys on siitä, kuuluuko meidän todellinen olemuksemme aikaan – vai sen tuolle puolen. - Anonyymi00011
Anonyymi00010 kirjoitti:
Tästä näkökulmasta ajan arvo korostuu paradoksaalisesti juuri siksi, että se ei ole lopullinen todellisuus. Meillä on rajallinen määrä hetkiä tässä maailmassa käyttää vapaa tahtomme. Jokainen hetki voidaan käyttää joko sitoutumiseen aineelliseen kiertoon tai tietoisuuden puhdistamiseen. Aika on siis eräänlainen armo: se antaa mahdollisuuden herätä.
Ateistinen näkemys näkee ajan suljettuna kehon sisään. Gaudiya-vaishnava-näkemys näkee ajan väliaikaisena kenttänä, jossa ikuinen sielu toimii. Ja henkisessä todellisuudessa, jossa sielu on täysin hereillä, aikaa ei ole siinä merkityksessä, että mikään ei koskaan lopu.
Siksi kysymys ei lopulta ole vain siitä, onko aika ikuista. Kysymys on siitä, kuuluuko meidän todellinen olemuksemme aikaan – vai sen tuolle puolen.https://richardlthompson.com/time-according-vedas
Time According to the Vedas
n-d / (017)
Puranic concepts of time as “an active potency of the Supreme which manipulates the material energy,” can appear incompatible with Einstein's analysis of time as a geometric coordinate in the fabric of space. All the same, Thompson considers the rich complexity of the Puranic accounts, which include calculation of time based on atomic action, the motion of the stars and planets in terms of arc-seconds, and time dilation over cosmic distances. - Anonyymi00012
Anonyymi00011 kirjoitti:
https://richardlthompson.com/time-according-vedas
Time According to the Vedas
n-d / (017)
Puranic concepts of time as “an active potency of the Supreme which manipulates the material energy,” can appear incompatible with Einstein's analysis of time as a geometric coordinate in the fabric of space. All the same, Thompson considers the rich complexity of the Puranic accounts, which include calculation of time based on atomic action, the motion of the stars and planets in terms of arc-seconds, and time dilation over cosmic distances.https://richardlthompson.com/time-according-vedas
Täällä on myös painike, jonka avulla voit kuunnella luennon. - Anonyymi00013
Anonyymi00012 kirjoitti:
https://richardlthompson.com/time-according-vedas
Täällä on myös painike, jonka avulla voit kuunnella luennon.RICHARD L. THOMPSON on suorittanut matematiikan tohtorin tutkinnon Cornellin yliopistossa, jossa hän opiskeli todennäköisyysteoriaa ja tilastollista mekaniikkaa. Tohtori Thompson on tutkinut kvanttiteoriaa ja matemaattista biologiaa New Yorkin osavaltion yliopistossa ja Cambridgen yliopistossa Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
- Anonyymi00014
Anonyymi00013 kirjoitti:
RICHARD L. THOMPSON on suorittanut matematiikan tohtorin tutkinnon Cornellin yliopistossa, jossa hän opiskeli todennäköisyysteoriaa ja tilastollista mekaniikkaa. Tohtori Thompson on tutkinut kvanttiteoriaa ja matemaattista biologiaa New Yorkin osavaltion yliopistossa ja Cambridgen yliopistossa Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
Koko kosminen järjestys on Minun vallassani. Minun tahdostani se ilmestyy yhä uudelleen ja uudelleen, ja Minun tahdostani se tuhoutuu, kun aika tulee" (Bhagavad-gita, 9.8).
- Anonyymi00015
Anonyymi00014 kirjoitti:
Koko kosminen järjestys on Minun vallassani. Minun tahdostani se ilmestyy yhä uudelleen ja uudelleen, ja Minun tahdostani se tuhoutuu, kun aika tulee" (Bhagavad-gita, 9.8).
Mutta Bhagavad Gita:
Oi Arjuna, Minä olen Ylisielu, joka on läsnä jokaisen elävän olennon sydämessä. Minä olen kaiken Alku, Keskikohta ja Loppu. - Anonyymi00016
Anonyymi00015 kirjoitti:
Mutta Bhagavad Gita:
Oi Arjuna, Minä olen Ylisielu, joka on läsnä jokaisen elävän olennon sydämessä. Minä olen kaiken Alku, Keskikohta ja Loppu. - Anonyymi00017
Anonyymi00016 kirjoitti:
https://vedabase.io/en/library/bg/9/8/
The whole cosmic order is under Me. Under My will it is automatically manifested again and again, and under My will it is annihilated at the end. - Anonyymi00018
Anonyymi00017 kirjoitti:
https://vedabase.io/en/library/bg/9/8/
The whole cosmic order is under Me. Under My will it is automatically manifested again and again, and under My will it is annihilated at the end.Bhāgavatam 3.11 kuvaa ajan yksiköitä näin (lyhyesti tiivistettynä):
Paramāṇu – aineen pienin hiukkanen
Ajan pienin yksikkö liittyy siihen, kuinka kauan paramāṇu liikkuu
Truṭi – hyvin pieni ajan hetki
Nimeṣa – silmänräpäys
Sitten kasvavat yksiköt: kṣaṇa, kāṣṭhā, laghu, muhūrta jne.
Lopulta päivä, kuukausi, vuosi
Sitten jumalallinen aika (devojen aika)
Lopulta yuga-syklit ja Brahmān elinikä - Anonyymi00019
Anonyymi00018 kirjoitti:
Bhāgavatam 3.11 kuvaa ajan yksiköitä näin (lyhyesti tiivistettynä):
Paramāṇu – aineen pienin hiukkanen
Ajan pienin yksikkö liittyy siihen, kuinka kauan paramāṇu liikkuu
Truṭi – hyvin pieni ajan hetki
Nimeṣa – silmänräpäys
Sitten kasvavat yksiköt: kṣaṇa, kāṣṭhā, laghu, muhūrta jne.
Lopulta päivä, kuukausi, vuosi
Sitten jumalallinen aika (devojen aika)
Lopulta yuga-syklit ja Brahmān elinikäBhāgavatamissa aika esitetään myös persoonallisena voimana – Vishnun energiana, joka saa prakṛtin liikkeeseen.
- Anonyymi00020
Anonyymi00019 kirjoitti:
Bhāgavatamissa aika esitetään myös persoonallisena voimana – Vishnun energiana, joka saa prakṛtin liikkeeseen.
Bhagavad‑gītā käsittelee aikaa enemmän filosofisesti kuin matemaattisesti.
Erityisen tärkeä on 11.32:
"Kālo 'smi" – "Minä olen aika."
Tässä Krishna samaistaa itsensä aikaan kosmisena voimana, joka tuhoaa maailmat. Tämä on teologisesti erittäin tärkeä kohta Gaudiya-vaishnavismissa: aika ei ole itsenäinen voima, vaan Jumalan energia. - Anonyymi00021
Anonyymi00020 kirjoitti:
Bhagavad‑gītā käsittelee aikaa enemmän filosofisesti kuin matemaattisesti.
Erityisen tärkeä on 11.32:
"Kālo 'smi" – "Minä olen aika."
Tässä Krishna samaistaa itsensä aikaan kosmisena voimana, joka tuhoaa maailmat. Tämä on teologisesti erittäin tärkeä kohta Gaudiya-vaishnavismissa: aika ei ole itsenäinen voima, vaan Jumalan energia.Viṣṇu Purāṇa
Viṣṇu Purāṇa sisältää myös kosmologisia ajan kuvauksia:
yuga-syklit
manvantara-kaudet
Brahmān päivä ja yö
Bhāgavatam kuitenkin menee tarkemmin atomiseen aikaan. - Anonyymi00022
Anonyymi00021 kirjoitti:
Viṣṇu Purāṇa
Viṣṇu Purāṇa sisältää myös kosmologisia ajan kuvauksia:
yuga-syklit
manvantara-kaudet
Brahmān päivä ja yö
Bhāgavatam kuitenkin menee tarkemmin atomiseen aikaan.Atominen aika (paramāṇu-kāla)
Śrīmad-Bhāgavatam 3.11:ssa sanotaan, että:
Aika voidaan mitata sen perusteella, kuinka kauan kestää paramāṇun liike
Tämä aika on niin pieni, että sitä ei voi havaita tavallisilla aisteilla
Se on ajan hienoin materiaalinen mittayksikkö
Tämä on merkittävää, koska:
Aika ja aine sidotaan yhteen
Aika nähdään liikkeen mittana
Mutta samalla aika on metafyysinen voima, joka saa koko kosmoksen liikkeelle - Anonyymi00023
Anonyymi00022 kirjoitti:
Atominen aika (paramāṇu-kāla)
Śrīmad-Bhāgavatam 3.11:ssa sanotaan, että:
Aika voidaan mitata sen perusteella, kuinka kauan kestää paramāṇun liike
Tämä aika on niin pieni, että sitä ei voi havaita tavallisilla aisteilla
Se on ajan hienoin materiaalinen mittayksikkö
Tämä on merkittävää, koska:
Aika ja aine sidotaan yhteen
Aika nähdään liikkeen mittana
Mutta samalla aika on metafyysinen voima, joka saa koko kosmoksen liikkeelleGaudiya-ācāryat selittävät, että tämä kaikki koskee materiaalista aikaa. Henkisessä maailmassa ei ole paramāṇua, ei aineellista liikettä, eikä siksi myöskään tällaista mitattavaa aikaa.
- Anonyymi00024
Anonyymi00023 kirjoitti:
Gaudiya-ācāryat selittävät, että tämä kaikki koskee materiaalista aikaa. Henkisessä maailmassa ei ole paramāṇua, ei aineellista liikettä, eikä siksi myöskään tällaista mitattavaa aikaa.
Gaudiya-vaishnava-traditiossa ajan syvällisin ja yksityiskohtaisin käsittely löytyy ennen kaikkea Śrīmad-Bhāgavatam -teoksesta. Siinä aikaa ei käsitellä pelkästään filosofisena käsitteenä, vaan myös kosmologisena ja jopa atomisena todellisuutena. Erityisesti kolmannen laulun yhdestoista luku kuvaa, miten aika voidaan ymmärtää pienimmästä mahdollisesta mittayksiköstä aina universaalisiin sykleihin asti.
Bhāgavatam selittää, että aineen pienin yksikkö on paramāṇu, jakamaton hiukkanen. Ajan pienin mitattava yksikkö määritellään suhteessa tämän paramāṇun liikkeeseen. Toisin sanoen aika ja liike liittyvät toisiinsa: aika havaitaan muutoksena. Tästä edetään asteittain suurempiin yksiköihin – silmänräpäykseen, hetkeen, muhūrtaan, päivään, kuukauteen ja vuoteen. Sen jälkeen siirrytään inhimillisen ajan yläpuolelle: jumalalliseen aikaan, yuga-sykleihin ja lopulta Brahmān päiviin ja öihin, jotka kestävät miljardeja vuosia. Näin Bhāgavatam rakentaa kokonaisen kosmisen ajan hierarkian, jossa pienin hetki ja universumin elinkaari kuuluvat samaan järjestelmään. - Anonyymi00025
Anonyymi00024 kirjoitti:
Gaudiya-vaishnava-traditiossa ajan syvällisin ja yksityiskohtaisin käsittely löytyy ennen kaikkea Śrīmad-Bhāgavatam -teoksesta. Siinä aikaa ei käsitellä pelkästään filosofisena käsitteenä, vaan myös kosmologisena ja jopa atomisena todellisuutena. Erityisesti kolmannen laulun yhdestoista luku kuvaa, miten aika voidaan ymmärtää pienimmästä mahdollisesta mittayksiköstä aina universaalisiin sykleihin asti.
Bhāgavatam selittää, että aineen pienin yksikkö on paramāṇu, jakamaton hiukkanen. Ajan pienin mitattava yksikkö määritellään suhteessa tämän paramāṇun liikkeeseen. Toisin sanoen aika ja liike liittyvät toisiinsa: aika havaitaan muutoksena. Tästä edetään asteittain suurempiin yksiköihin – silmänräpäykseen, hetkeen, muhūrtaan, päivään, kuukauteen ja vuoteen. Sen jälkeen siirrytään inhimillisen ajan yläpuolelle: jumalalliseen aikaan, yuga-sykleihin ja lopulta Brahmān päiviin ja öihin, jotka kestävät miljardeja vuosia. Näin Bhāgavatam rakentaa kokonaisen kosmisen ajan hierarkian, jossa pienin hetki ja universumin elinkaari kuuluvat samaan järjestelmään.Samaan aikaan Bhagavad-gītā lähestyy aikaa enemmän teologisesta ja eksistentiaalisesta näkökulmasta. Siinä Krishna sanoo: ”Minä olen aika.” Tässä aika ei ole vain mittayksikkö, vaan jumalallinen voima, joka tuo kaiken ilmenemään ja lopulta vetää kaiken takaisin. Gaudiya-vaishnava-ācāryat selittävät, että aika on Jumalan energia, joka panee prakṛtin eli materiaalisen luonnon liikkeeseen.
On kuitenkin ratkaisevaa ymmärtää, että kaikki nämä ajan mittaukset – paramāṇusta Brahmān elinikään – koskevat vain materiaalista maailmaa. Gaudiya-vaishnavismissa tehdään selkeä ero aineellisen ja henkisen todellisuuden välillä. Materiaalisessa maailmassa aika merkitsee muutosta, kulumista ja kuolemaa. Henkisessä maailmassa tällaista kuluttavaa aikaa ei ole. Siellä ei ole atomista rakennetta, ei aineellista liikettä eikä rappeutumista. Siksi siellä ei ole myöskään aikaa siinä merkityksessä kuin me sen koemme.
Bhāgavatam kuvaa henkistä maailmaa paikaksi, jossa aika ei herätä pelkoa. Siellä ei ole menneisyyttä, joka katoaa, eikä tulevaisuutta, joka uhkaa. On ikuinen, elävä nykyisyys, jossa suhteet Jumalaan ovat jatkuvasti tuoreita ja syvenevät, mutta eivät koskaan vanhene. Tämä on Gaudiya-vaishnava-näkemyksen mukaan todellinen ajattomuus. - Anonyymi00026
Anonyymi00025 kirjoitti:
Samaan aikaan Bhagavad-gītā lähestyy aikaa enemmän teologisesta ja eksistentiaalisesta näkökulmasta. Siinä Krishna sanoo: ”Minä olen aika.” Tässä aika ei ole vain mittayksikkö, vaan jumalallinen voima, joka tuo kaiken ilmenemään ja lopulta vetää kaiken takaisin. Gaudiya-vaishnava-ācāryat selittävät, että aika on Jumalan energia, joka panee prakṛtin eli materiaalisen luonnon liikkeeseen.
On kuitenkin ratkaisevaa ymmärtää, että kaikki nämä ajan mittaukset – paramāṇusta Brahmān elinikään – koskevat vain materiaalista maailmaa. Gaudiya-vaishnavismissa tehdään selkeä ero aineellisen ja henkisen todellisuuden välillä. Materiaalisessa maailmassa aika merkitsee muutosta, kulumista ja kuolemaa. Henkisessä maailmassa tällaista kuluttavaa aikaa ei ole. Siellä ei ole atomista rakennetta, ei aineellista liikettä eikä rappeutumista. Siksi siellä ei ole myöskään aikaa siinä merkityksessä kuin me sen koemme.
Bhāgavatam kuvaa henkistä maailmaa paikaksi, jossa aika ei herätä pelkoa. Siellä ei ole menneisyyttä, joka katoaa, eikä tulevaisuutta, joka uhkaa. On ikuinen, elävä nykyisyys, jossa suhteet Jumalaan ovat jatkuvasti tuoreita ja syvenevät, mutta eivät koskaan vanhene. Tämä on Gaudiya-vaishnava-näkemyksen mukaan todellinen ajattomuus.Näin vediset tekstit käsittelevät aikaa kahdella tasolla: yhtäältä äärimmäisen tarkasti mitattavana kosmisena periaatteena, toisaalta metafyysisenä voimana, joka kuuluu vain materiaaliseen todellisuuteen. Ja tämän ymmärtäminen johtaa syvempään kysymykseen: jos aika hallitsee kaikkea aineellista, mutta ei kosketa sielun ikuista olemusta, kumpaan todellisuuteen me lopulta kuulumme.
- Anonyymi00027
Anonyymi00026 kirjoitti:
Näin vediset tekstit käsittelevät aikaa kahdella tasolla: yhtäältä äärimmäisen tarkasti mitattavana kosmisena periaatteena, toisaalta metafyysisenä voimana, joka kuuluu vain materiaaliseen todellisuuteen. Ja tämän ymmärtäminen johtaa syvempään kysymykseen: jos aika hallitsee kaikkea aineellista, mutta ei kosketa sielun ikuista olemusta, kumpaan todellisuuteen me lopulta kuulumme.
Ensinnäkin Gaudiya-ajattelussa aika ei ole itsenäinen perimmäinen todellisuus. Bhagavad-gītāssa Krishna sanoo: ”Minä olen aika.” Tämä tarkoittaa, että aika ei ole Jumalan yläpuolella eikä Hänestä riippumaton voima. Aika on Hänen energiansa. Se on todellinen, mutta ei itsenäinen. Tämä on tärkeä tarkennus: aika on ikuista siinä mielessä, että se on Jumalan energia, mutta se ei ole korkein periaate – Jumala on.
Toiseksi Gaudiya-vaishnavismissa aika nähdään herättävänä voimana. Materiaalinen aika pakottaa kaiken muuttumaan. Se murtaa harhan pysyvyydestä. Ilman aikaa ihminen voisi kuvitella, että tämä maailma on hänen pysyvä kotinsa. Aika toimii siis armona: se paljastaa, että kaikki aineellinen on väliaikaista. Tässä mielessä ajan kuluminen ei ole vain menetystä, vaan opetusta. - Anonyymi00028
Anonyymi00027 kirjoitti:
Ensinnäkin Gaudiya-ajattelussa aika ei ole itsenäinen perimmäinen todellisuus. Bhagavad-gītāssa Krishna sanoo: ”Minä olen aika.” Tämä tarkoittaa, että aika ei ole Jumalan yläpuolella eikä Hänestä riippumaton voima. Aika on Hänen energiansa. Se on todellinen, mutta ei itsenäinen. Tämä on tärkeä tarkennus: aika on ikuista siinä mielessä, että se on Jumalan energia, mutta se ei ole korkein periaate – Jumala on.
Toiseksi Gaudiya-vaishnavismissa aika nähdään herättävänä voimana. Materiaalinen aika pakottaa kaiken muuttumaan. Se murtaa harhan pysyvyydestä. Ilman aikaa ihminen voisi kuvitella, että tämä maailma on hänen pysyvä kotinsa. Aika toimii siis armona: se paljastaa, että kaikki aineellinen on väliaikaista. Tässä mielessä ajan kuluminen ei ole vain menetystä, vaan opetusta.ämä on tärkeä tarkennus: aika on ikuista siinä mielessä, että se on Jumalan energia, mutta se ei ole korkein periaate – Jumala on.
- Anonyymi00029
Anonyymi00028 kirjoitti:
ämä on tärkeä tarkennus: aika on ikuista siinä mielessä, että se on Jumalan energia, mutta se ei ole korkein periaate – Jumala on.
Kehon aika – biologinen, rajallinen.
Kosminen aika – yuga-syklit, universumin luominen ja tuhoutuminen (kuvattu yksityiskohtaisesti Śrīmad-Bhāgavatamssa).
Henkinen todellisuus – jossa ei ole kuluttavaa aikaa lainkaan.
Se, mitä ihmiset eivät tule ajatelleeksi. Gaudiya-vaishnava-näkemyksen mukaan ikuinen sielu ei kuulu ajan alaisuuteen olemuksensa puolesta. Nyt se kokee ajan vaikutuksen, koska se on samaistunut aineelliseen kehoon. Mutta sen alkuperäinen asema on ajaton, henkinen.
Jos aika olisi täysin sidottu aineeseen, miten voisimme edes käsittää ikuisuuden? Kaipaus pysyvyyteen, kuolemattomuuteen ja täydelliseen rakkauteen viittaa johonkin, mikä ylittää ajan. Gaudiya-vaishnavismissa tämä nähdään sielun muistona omasta alkuperästään.
Ateistinen näkemys ei välttämättä kiellä ajan jatkumista, mutta se sitoo tietoisuuden kehon toimintaan. Gaudiya-vaishnava-filosofia taas erottaa tietoisuuden aineesta. Jos tietoisuus olisi pelkkää kemiaa, sen jatkuvuus olisi mahdoton ilman kehoa. Mutta jos tietoisuus on sielun ominaisuus, kehon kuolema ei ole tietoisuuden loppu, vaan siirtymä. - Anonyymi00030
Anonyymi00029 kirjoitti:
Kehon aika – biologinen, rajallinen.
Kosminen aika – yuga-syklit, universumin luominen ja tuhoutuminen (kuvattu yksityiskohtaisesti Śrīmad-Bhāgavatamssa).
Henkinen todellisuus – jossa ei ole kuluttavaa aikaa lainkaan.
Se, mitä ihmiset eivät tule ajatelleeksi. Gaudiya-vaishnava-näkemyksen mukaan ikuinen sielu ei kuulu ajan alaisuuteen olemuksensa puolesta. Nyt se kokee ajan vaikutuksen, koska se on samaistunut aineelliseen kehoon. Mutta sen alkuperäinen asema on ajaton, henkinen.
Jos aika olisi täysin sidottu aineeseen, miten voisimme edes käsittää ikuisuuden? Kaipaus pysyvyyteen, kuolemattomuuteen ja täydelliseen rakkauteen viittaa johonkin, mikä ylittää ajan. Gaudiya-vaishnavismissa tämä nähdään sielun muistona omasta alkuperästään.
Ateistinen näkemys ei välttämättä kiellä ajan jatkumista, mutta se sitoo tietoisuuden kehon toimintaan. Gaudiya-vaishnava-filosofia taas erottaa tietoisuuden aineesta. Jos tietoisuus olisi pelkkää kemiaa, sen jatkuvuus olisi mahdoton ilman kehoa. Mutta jos tietoisuus on sielun ominaisuus, kehon kuolema ei ole tietoisuuden loppu, vaan siirtymä.Mutta jos tietoisuus on sielun ominaisuus, kehon kuolema ei ole tietoisuuden loppu, vaan siirtymä.
- Anonyymi00031
Anonyymi00030 kirjoitti:
Mutta jos tietoisuus on sielun ominaisuus, kehon kuolema ei ole tietoisuuden loppu, vaan siirtymä.
Jos aika todella jatkuu ilman meitä, onko loogista, että olemassaolomme katoaa täydellisesti? Vai onko todennäköisempää, että olemme osa jotakin, joka ylittää yksittäisen kehon? Ja jos tämä elämä on valmistautumista seuraavaan, tärkein kysymys ei ole vain ”onko aika ikuista”, vaan ”mihin suuntaan tietoisuuteni kehittyy tämän ajan sisällä?”
Gaudiya-vaishnava-näkökulmasta aika on kallisarvoista juuri siksi, että se on rajallinen mahdollisuus ajattomalle sielulle. Se on ikkuna, ei päätepiste. - Anonyymi00032
Anonyymi00031 kirjoitti:
Jos aika todella jatkuu ilman meitä, onko loogista, että olemassaolomme katoaa täydellisesti? Vai onko todennäköisempää, että olemme osa jotakin, joka ylittää yksittäisen kehon? Ja jos tämä elämä on valmistautumista seuraavaan, tärkein kysymys ei ole vain ”onko aika ikuista”, vaan ”mihin suuntaan tietoisuuteni kehittyy tämän ajan sisällä?”
Gaudiya-vaishnava-näkökulmasta aika on kallisarvoista juuri siksi, että se on rajallinen mahdollisuus ajattomalle sielulle. Se on ikkuna, ei päätepiste.Gaudiya-teologiassa todellisuus jakautuu kolmeen pääenergiaan: sisäiseen (hlādinī/antaranga-śakti), ulkoiseen (bahiraṅga-śakti, materia) ja rajalla olevaan (taṭasthā-śakti, jīva eli sielu). Aika liittyy nimenomaan ulkoiseen energiaan. Se ei ole itsenäinen substanssi, vaan Jumalan voima, joka aktivoi aineellisen luonnon. Ilman aikaa prakṛti olisi tasapainotilassa. Aika saa sen liikkeeseen.
Śrīmad-Bhāgavatam kuvaa, että ennen luomista materiaalinen luonto on lepotilassa. Sitten Jumalan katse ja ajan vaikutus käynnistävät kosmisen prosessin. Tämä on syvällinen ajatus: aika ei ole vain mitta, vaan kosminen impulssi, joka mahdollistaa tapahtumisen.
Silti samaan aikaan Bhagavad-gītāssa Krishna sanoo: ”Minä olen aika.” Tämä tarkoittaa, että aika ei ole Hänestä erillinen voima. Se on Hänen energiansa, mutta Hänen persoonansa ei ole ajan rajoittama. Tässä on tärkeä ero: Jumala käyttää aikaa, mutta ei ole ajan alainen. Jīva taas kokee ajan vaikutuksen, koska se on kääntynyt aineelliseen energiaan. - Anonyymi00033
Anonyymi00032 kirjoitti:
Gaudiya-teologiassa todellisuus jakautuu kolmeen pääenergiaan: sisäiseen (hlādinī/antaranga-śakti), ulkoiseen (bahiraṅga-śakti, materia) ja rajalla olevaan (taṭasthā-śakti, jīva eli sielu). Aika liittyy nimenomaan ulkoiseen energiaan. Se ei ole itsenäinen substanssi, vaan Jumalan voima, joka aktivoi aineellisen luonnon. Ilman aikaa prakṛti olisi tasapainotilassa. Aika saa sen liikkeeseen.
Śrīmad-Bhāgavatam kuvaa, että ennen luomista materiaalinen luonto on lepotilassa. Sitten Jumalan katse ja ajan vaikutus käynnistävät kosmisen prosessin. Tämä on syvällinen ajatus: aika ei ole vain mitta, vaan kosminen impulssi, joka mahdollistaa tapahtumisen.
Silti samaan aikaan Bhagavad-gītāssa Krishna sanoo: ”Minä olen aika.” Tämä tarkoittaa, että aika ei ole Hänestä erillinen voima. Se on Hänen energiansa, mutta Hänen persoonansa ei ole ajan rajoittama. Tässä on tärkeä ero: Jumala käyttää aikaa, mutta ei ole ajan alainen. Jīva taas kokee ajan vaikutuksen, koska se on kääntynyt aineelliseen energiaan.Gaudiya-vaishnava-filosofiassa aika toimii kahdella tavalla:
Se paljastaa väliaikaisuuden.
Se ylläpitää karmallista järjestystä.
Ilman aikaa ei olisi syy–seurausketjua. Karma tarvitsee ajan ulottuvuuden. Siemen kylvetään, ja vasta ajan kuluttua se tuottaa hedelmän. Samoin teot tuottavat reaktioita. Aika on siis moraalisen järjestyksen mahdollistaja tässä maailmassa.
Mutta henkisessä maailmassa ei ole karmaa. Siksi siellä ei ole myöskään tällaista lineaarista aikaa. Siellä on tapahtumia, mutta ei kulumista. On vuorovaikutusta, mutta ei vanhenemista. Gaudiya-ācāryat selittävät, että henkisessä todellisuudessa on ”ikuisesti uusiutuva nykyhetki”. Se ei ole pysähtyneisyys, vaan dynaaminen ajattomuus.
Tämä erottaa Gaudiya-näkemyksen monista muista filosofioista. Ajattomuus ei tarkoita tyhjyyttä eikä persoonattomuutta. Se tarkoittaa, että rakkauden vaihto Krishnan kanssa ei ole ajan kuluttamaa. Se syvenee, mutta ei kulu loppuun. - Anonyymi00034
Anonyymi00033 kirjoitti:
Gaudiya-vaishnava-filosofiassa aika toimii kahdella tavalla:
Se paljastaa väliaikaisuuden.
Se ylläpitää karmallista järjestystä.
Ilman aikaa ei olisi syy–seurausketjua. Karma tarvitsee ajan ulottuvuuden. Siemen kylvetään, ja vasta ajan kuluttua se tuottaa hedelmän. Samoin teot tuottavat reaktioita. Aika on siis moraalisen järjestyksen mahdollistaja tässä maailmassa.
Mutta henkisessä maailmassa ei ole karmaa. Siksi siellä ei ole myöskään tällaista lineaarista aikaa. Siellä on tapahtumia, mutta ei kulumista. On vuorovaikutusta, mutta ei vanhenemista. Gaudiya-ācāryat selittävät, että henkisessä todellisuudessa on ”ikuisesti uusiutuva nykyhetki”. Se ei ole pysähtyneisyys, vaan dynaaminen ajattomuus.
Tämä erottaa Gaudiya-näkemyksen monista muista filosofioista. Ajattomuus ei tarkoita tyhjyyttä eikä persoonattomuutta. Se tarkoittaa, että rakkauden vaihto Krishnan kanssa ei ole ajan kuluttamaa. Se syvenee, mutta ei kulu loppuun.Ajattomuus ei tarkoita tyhjyyttä eikä persoonattomuutta. Se tarkoittaa, että rakkauden vaihto Krishnan kanssa ei ole ajan kuluttamaa. Se syvenee, mutta ei kulu loppuun.
- Anonyymi00035
Anonyymi00034 kirjoitti:
Ajattomuus ei tarkoita tyhjyyttä eikä persoonattomuutta. Se tarkoittaa, että rakkauden vaihto Krishnan kanssa ei ole ajan kuluttamaa. Se syvenee, mutta ei kulu loppuun.
Nyt kysymykseesi ”kuinka moni ymmärtää että aika on ikuista?”
Useimmat ihmiset kokevat ajan psykologisesti. Se tuntuu nopealta tai hitaalta. Mutta Gaudiya-vaishnava-näkökulmasta aika on objektiivinen kosminen periaate, joka sitoo sielun aineelliseen kiertoon. Se on kuin virta, jossa kehot syntyvät ja katoavat. Ateistinen näkemys tunnistaa virran, mutta samaistaa itsensä aaltoon. Kun aalto katoaa, kaikki on ohi. Gaudiya-näkemyksessä sielu ei ole aalto, vaan tietoisuuden kantaja, joka siirtyy muodosta toiseen. - Anonyymi00036
Anonyymi00035 kirjoitti:
Nyt kysymykseesi ”kuinka moni ymmärtää että aika on ikuista?”
Useimmat ihmiset kokevat ajan psykologisesti. Se tuntuu nopealta tai hitaalta. Mutta Gaudiya-vaishnava-näkökulmasta aika on objektiivinen kosminen periaate, joka sitoo sielun aineelliseen kiertoon. Se on kuin virta, jossa kehot syntyvät ja katoavat. Ateistinen näkemys tunnistaa virran, mutta samaistaa itsensä aaltoon. Kun aalto katoaa, kaikki on ohi. Gaudiya-näkemyksessä sielu ei ole aalto, vaan tietoisuuden kantaja, joka siirtyy muodosta toiseen.Vielä yksi syvempi ulottuvuus:
Aika on kokemuksellisesti lineaarista vain siksi, että olemme materiaalisen mielen kautta rajattuja. Mutta Jumalan näkökulmasta kaikki tapahtuu samanaikaisesti Hänen tietoisuudessaan. Hän näkee menneen, nykyisen ja tulevan ilman, että Hän on niiden rajoittama. Tämä vihjaa siihen, että lineaarinen aika on perspektiivinen ilmiö, ei absoluuttinen raja todellisuudelle.
Lopulta kaikkein syvin kysymys ei ole ”onko aika ikuista?” vaan:
Onko ikuinen olemukseni ajan kuluttama vai ajan todistaja?
Gaudiya-vaishnavismissa sielu on ajaton olemukseltaan, mutta ajassa kokemuksellisesti. Tämä välitila tekee ihmiselämästä äärimmäisen merkityksellisen. Se on kohta, jossa ajaton tietoisuus voi valita suuntansa ajan virrassa.
Ja siksi tämä elämä nähdään valmistautumisena. Ei siksi, että Jumala pakottaisi, vaan siksi, että aika antaa rajallisen mahdollisuuden tehdä ikuinen valinta. - Anonyymi00037
Anonyymi00036 kirjoitti:
Vielä yksi syvempi ulottuvuus:
Aika on kokemuksellisesti lineaarista vain siksi, että olemme materiaalisen mielen kautta rajattuja. Mutta Jumalan näkökulmasta kaikki tapahtuu samanaikaisesti Hänen tietoisuudessaan. Hän näkee menneen, nykyisen ja tulevan ilman, että Hän on niiden rajoittama. Tämä vihjaa siihen, että lineaarinen aika on perspektiivinen ilmiö, ei absoluuttinen raja todellisuudelle.
Lopulta kaikkein syvin kysymys ei ole ”onko aika ikuista?” vaan:
Onko ikuinen olemukseni ajan kuluttama vai ajan todistaja?
Gaudiya-vaishnavismissa sielu on ajaton olemukseltaan, mutta ajassa kokemuksellisesti. Tämä välitila tekee ihmiselämästä äärimmäisen merkityksellisen. Se on kohta, jossa ajaton tietoisuus voi valita suuntansa ajan virrassa.
Ja siksi tämä elämä nähdään valmistautumisena. Ei siksi, että Jumala pakottaisi, vaan siksi, että aika antaa rajallisen mahdollisuuden tehdä ikuinen valinta.Śrīmad-Bhāgavatam kuvaa, että ennen aineellisen universumin luomista prakṛti (materiaalinen luonto) on tasapainotilassa – kuin lepäävä potentiaali. Silloin ei ole näkyvää liikettä, ei muutosta, ei karmallista tapahtumaketjua. Kun Jumalan tahto ja Hänen aikavoimansa vaikuttavat prakṛtiin, kosminen prosessi käynnistyy. Elementit aktivoituvat, syntyy liike – ja liikkeen myötä ilmenee mitattava aika.
Tässä mielessä voidaan sanoa, että lineaarinen, mitattava aika alkaa uudelleen jokaisen luomissyklin alussa. Kun universumi tuhoutuu (pralaya), myös tuo mitattava kosminen aikarakenne – päivät, yugat, Brahmān elinkaari – purkautuu.
Mutta tämä ei tarkoita, että aika itse katoaisi olemattomiin.
Bhagavad-gītāssa Krishna sanoo: ”Minä olen aika.” Tämä tarkoittaa, että aika on Jumalan energia. Jumala ei koskaan lakkaa olemasta, joten myöskään Hänen energiansa ei lakkaa olemasta. Aika ei siis synny tyhjästä, eikä se kuole. Se ilmenee ja vetäytyy yhdessä kosmisen luomisen kanssa. - Anonyymi00038
Anonyymi00037 kirjoitti:
Śrīmad-Bhāgavatam kuvaa, että ennen aineellisen universumin luomista prakṛti (materiaalinen luonto) on tasapainotilassa – kuin lepäävä potentiaali. Silloin ei ole näkyvää liikettä, ei muutosta, ei karmallista tapahtumaketjua. Kun Jumalan tahto ja Hänen aikavoimansa vaikuttavat prakṛtiin, kosminen prosessi käynnistyy. Elementit aktivoituvat, syntyy liike – ja liikkeen myötä ilmenee mitattava aika.
Tässä mielessä voidaan sanoa, että lineaarinen, mitattava aika alkaa uudelleen jokaisen luomissyklin alussa. Kun universumi tuhoutuu (pralaya), myös tuo mitattava kosminen aikarakenne – päivät, yugat, Brahmān elinkaari – purkautuu.
Mutta tämä ei tarkoita, että aika itse katoaisi olemattomiin.
Bhagavad-gītāssa Krishna sanoo: ”Minä olen aika.” Tämä tarkoittaa, että aika on Jumalan energia. Jumala ei koskaan lakkaa olemasta, joten myöskään Hänen energiansa ei lakkaa olemasta. Aika ei siis synny tyhjästä, eikä se kuole. Se ilmenee ja vetäytyy yhdessä kosmisen luomisen kanssa.Voit ajatella asiaa näin:
Kun universumi on ilmennyt, aika toimii muutoksena, kulumisena ja karmallisena järjestyksenä.
Kun universumi vetäytyy, ei ole aineellista muutosta, eikä siksi ole kokemuksellista tai mitattavaa aikaa.
Jumalan tasolla - aika ei sido Häntä lainkaan.
Gaudiya-ācāryat selittävät, että aika on erityisesti se voima, joka tuo esiin aineellisen luonnon kolmen guṇan (sattva, rajas, tamas) vuorovaikutuksen. Ilman ajan vaikutusta prakṛti pysyisi tasapainossa. Siksi voidaan sanoa, että luominen alkaa, kun aika ”astuu esiin” suhteessa aineeseen.
Mutta vielä syvempi taso on tämä:
Henkisessä maailmassa ei ole tuhoavaa aikaa lainkaan. Siellä ei ole syntymää eikä häviämistä, joten ei ole myöskään lineaarista alkamista tai päättymistä. Siksi kysymys ”alkaako aika uudestaan?” koskee vain materiaalista todellisuutta.
Gaudiya-vaishnava-näkemyksen mukaan universumit ilmestyvät ja katoavat kuin hengenveto. Jokaisessa syklissä materiaalinen aika alkaa uudelleen – mutta ikuinen todellisuus, Jumala ja sielut eivät ala eivätkä lopu. - Anonyymi00039
Anonyymi00038 kirjoitti:
Voit ajatella asiaa näin:
Kun universumi on ilmennyt, aika toimii muutoksena, kulumisena ja karmallisena järjestyksenä.
Kun universumi vetäytyy, ei ole aineellista muutosta, eikä siksi ole kokemuksellista tai mitattavaa aikaa.
Jumalan tasolla - aika ei sido Häntä lainkaan.
Gaudiya-ācāryat selittävät, että aika on erityisesti se voima, joka tuo esiin aineellisen luonnon kolmen guṇan (sattva, rajas, tamas) vuorovaikutuksen. Ilman ajan vaikutusta prakṛti pysyisi tasapainossa. Siksi voidaan sanoa, että luominen alkaa, kun aika ”astuu esiin” suhteessa aineeseen.
Mutta vielä syvempi taso on tämä:
Henkisessä maailmassa ei ole tuhoavaa aikaa lainkaan. Siellä ei ole syntymää eikä häviämistä, joten ei ole myöskään lineaarista alkamista tai päättymistä. Siksi kysymys ”alkaako aika uudestaan?” koskee vain materiaalista todellisuutta.
Gaudiya-vaishnava-näkemyksen mukaan universumit ilmestyvät ja katoavat kuin hengenveto. Jokaisessa syklissä materiaalinen aika alkaa uudelleen – mutta ikuinen todellisuus, Jumala ja sielut eivät ala eivätkä lopu.Gaudiya-vaishnava-näkemyksen mukaan universumit ilmestyvät ja katoavat kuin hengenveto. Jokaisessa syklissä materiaalinen aika alkaa uudelleen – mutta ikuinen todellisuus, Jumala ja sielut eivät ala eivätkä lopu.
- Anonyymi00040
Anonyymi00039 kirjoitti:
Gaudiya-vaishnava-näkemyksen mukaan universumit ilmestyvät ja katoavat kuin hengenveto. Jokaisessa syklissä materiaalinen aika alkaa uudelleen – mutta ikuinen todellisuus, Jumala ja sielut eivät ala eivätkä lopu.
Aika alkaa aina uudelleen siellä, missä on syntymä ja kuolema.
Missä ei ole syntymää eikä kuolemaa, siellä ei ole alkavaa aikaa. - Anonyymi00041
Anonyymi00040 kirjoitti:
Aika alkaa aina uudelleen siellä, missä on syntymä ja kuolema.
Missä ei ole syntymää eikä kuolemaa, siellä ei ole alkavaa aikaa.Jos mennään vielä syvemmälle Gaudiya-vaishnava-metafysiikkaan, kysymys ”alkaako aika aina uudestaan, kun aineellinen maailma luodaan?” liittyy siihen, mitä tarkoitamme ajalla.
Gaudiya-traditiossa aika (kāla) ei ole itsenäinen substanssi, joka kelluisi tyhjyydessä. Se on Jumalan energia, joka toimii tietyssä kontekstissa: suhteessa aineeseen ja karmaan. - Anonyymi00042
Anonyymi00041 kirjoitti:
Jos mennään vielä syvemmälle Gaudiya-vaishnava-metafysiikkaan, kysymys ”alkaako aika aina uudestaan, kun aineellinen maailma luodaan?” liittyy siihen, mitä tarkoitamme ajalla.
Gaudiya-traditiossa aika (kāla) ei ole itsenäinen substanssi, joka kelluisi tyhjyydessä. Se on Jumalan energia, joka toimii tietyssä kontekstissa: suhteessa aineeseen ja karmaan.Gaudiya-vaishnava-näkökulmasta kysymys siitä, alkaako aika aina uudestaan, kun aineellinen maailma luodaan, johdattaa hyvin syvälle metafysiikkaan. Aikaa ei ymmärretä itsenäisenä substanssina, joka olisi olemassa omillaan, vaan Jumalan energiana, joka toimii suhteessa aineeseen ja karmaan. Se ei ole irrallinen voima, vaan osa jumalallista järjestystä.
Śrīmad-Bhāgavatam kuvaa, että ennen luomista materiaalinen luonto on tasapainotilassa. Kolme guṇaa eivät ole aktiivisia, ei ole muotoja, ei liikettä, ei tapahtumia. Koska aika ilmenee muutoksena ja muutos edellyttää liikettä, voidaan sanoa, ettei silloin ole aktiivista, mitattavaa aikaa. Ei ole ennen ja jälkeen, ei syy–seurausketjua. Aika ei kuitenkaan lakkaa ontologisesti olemasta; se ei vain ole toiminnassa. Se on kuin potentiaalinen voima, joka ei vielä ilmene.
Kun luominen alkaa, Jumalan tahto ja Hänen aikavoimansa aktivoivat prakṛtin. Guṇat alkavat liikkua, eriytyminen alkaa, ja samalla syntyy lineaarinen ajallisuus: mennyt, nykyinen ja tuleva. Samassa hetkessä syntyy myös karma, sillä nyt teoilla voi olla seurauksia ajassa. Tässä mielessä voidaan sanoa, että jokaisessa kosmisessa syklissä mitattava aika alkaa uudelleen. Luominen ei ole vain aineen järjestymistä, vaan ajallisuuden käynnistymistä. - Anonyymi00043
Anonyymi00042 kirjoitti:
Gaudiya-vaishnava-näkökulmasta kysymys siitä, alkaako aika aina uudestaan, kun aineellinen maailma luodaan, johdattaa hyvin syvälle metafysiikkaan. Aikaa ei ymmärretä itsenäisenä substanssina, joka olisi olemassa omillaan, vaan Jumalan energiana, joka toimii suhteessa aineeseen ja karmaan. Se ei ole irrallinen voima, vaan osa jumalallista järjestystä.
Śrīmad-Bhāgavatam kuvaa, että ennen luomista materiaalinen luonto on tasapainotilassa. Kolme guṇaa eivät ole aktiivisia, ei ole muotoja, ei liikettä, ei tapahtumia. Koska aika ilmenee muutoksena ja muutos edellyttää liikettä, voidaan sanoa, ettei silloin ole aktiivista, mitattavaa aikaa. Ei ole ennen ja jälkeen, ei syy–seurausketjua. Aika ei kuitenkaan lakkaa ontologisesti olemasta; se ei vain ole toiminnassa. Se on kuin potentiaalinen voima, joka ei vielä ilmene.
Kun luominen alkaa, Jumalan tahto ja Hänen aikavoimansa aktivoivat prakṛtin. Guṇat alkavat liikkua, eriytyminen alkaa, ja samalla syntyy lineaarinen ajallisuus: mennyt, nykyinen ja tuleva. Samassa hetkessä syntyy myös karma, sillä nyt teoilla voi olla seurauksia ajassa. Tässä mielessä voidaan sanoa, että jokaisessa kosmisessa syklissä mitattava aika alkaa uudelleen. Luominen ei ole vain aineen järjestymistä, vaan ajallisuuden käynnistymistä.Kun universumi vetäytyy pralayan aikana, muodot purkautuvat takaisin alkuperäiseen tasapainoon. Jīvat ja karmalliset siemenet eivät lakkaa olemasta, mutta aktiivinen toiminta pysähtyy. Koska ei ole muutosta, ei ole myöskään kokemuksellista aikaa. Kosminen kellokoneisto ikään kuin pysähtyy. Silti ajan periaate ei tuhoudu, sillä se on Jumalan energia. Bhagavad-gītāssa Krishna sanoo: ”Minä olen aika.” Tämä merkitsee, ettei aika ole Hänestä erillinen eikä Häntä rajoittava. Jumala ei ole ajan alainen, vaikka Hän käyttää aikaa materiaalisen maailman hallintaan.
Gaudiya-vaishnava-teologiassa luomisen ja tuhoutumisen syklit ovat aluttomia. Ei ole ensimmäistä hetkeä, jolloin aika olisi alkanut, eikä viimeistä hetkeä, jolloin se lakkaisi. Materiaalinen aika alkaa ja päättyy suhteessa jokaiseen universumiin, mutta ajan periaate energiana ei synny eikä kuole. Se ilmenee ja vetäytyy kosmisten syklien mukana.
Syvemmällä tasolla aika liittyy myös tietoisuuteen. Lineaarinen aika koetaan mielen kautta: muisto luo menneisyyden, havainto nykyhetken ja odotus tulevaisuuden. Ilman aineellista mieltä ei ole psykologista aikaa. Ilman aineellista liikettä ei ole kosmista aikaa. Mutta Jumalan tietoisuudessa ei ole rajoittavaa lineaarisuutta. Hän näkee menneen, nykyisen ja tulevan yhtä aikaa olematta niiden sitoma.
Henkisessä maailmassa ei ole kuluttavaa aikaa lainkaan. Siellä ei ole syntymää eikä kuolemaa, ei rappeutumista eikä karmallista kehitystä. On liikettä, vuorovaikutusta ja jumalallista leikkiä, mutta mikään ei vanhene eikä katoa. Siellä on ikuinen, alati tuore nykyisyys. Ajattomuus ei tarkoita pysähtyneisyyttä, vaan sitä, ettei mikään ole häviämisen alainen. - Anonyymi00044
Anonyymi00043 kirjoitti:
Kun universumi vetäytyy pralayan aikana, muodot purkautuvat takaisin alkuperäiseen tasapainoon. Jīvat ja karmalliset siemenet eivät lakkaa olemasta, mutta aktiivinen toiminta pysähtyy. Koska ei ole muutosta, ei ole myöskään kokemuksellista aikaa. Kosminen kellokoneisto ikään kuin pysähtyy. Silti ajan periaate ei tuhoudu, sillä se on Jumalan energia. Bhagavad-gītāssa Krishna sanoo: ”Minä olen aika.” Tämä merkitsee, ettei aika ole Hänestä erillinen eikä Häntä rajoittava. Jumala ei ole ajan alainen, vaikka Hän käyttää aikaa materiaalisen maailman hallintaan.
Gaudiya-vaishnava-teologiassa luomisen ja tuhoutumisen syklit ovat aluttomia. Ei ole ensimmäistä hetkeä, jolloin aika olisi alkanut, eikä viimeistä hetkeä, jolloin se lakkaisi. Materiaalinen aika alkaa ja päättyy suhteessa jokaiseen universumiin, mutta ajan periaate energiana ei synny eikä kuole. Se ilmenee ja vetäytyy kosmisten syklien mukana.
Syvemmällä tasolla aika liittyy myös tietoisuuteen. Lineaarinen aika koetaan mielen kautta: muisto luo menneisyyden, havainto nykyhetken ja odotus tulevaisuuden. Ilman aineellista mieltä ei ole psykologista aikaa. Ilman aineellista liikettä ei ole kosmista aikaa. Mutta Jumalan tietoisuudessa ei ole rajoittavaa lineaarisuutta. Hän näkee menneen, nykyisen ja tulevan yhtä aikaa olematta niiden sitoma.
Henkisessä maailmassa ei ole kuluttavaa aikaa lainkaan. Siellä ei ole syntymää eikä kuolemaa, ei rappeutumista eikä karmallista kehitystä. On liikettä, vuorovaikutusta ja jumalallista leikkiä, mutta mikään ei vanhene eikä katoa. Siellä on ikuinen, alati tuore nykyisyys. Ajattomuus ei tarkoita pysähtyneisyyttä, vaan sitä, ettei mikään ole häviämisen alainen.Materiaalinen, mitattava aika alkaa uudelleen jokaisessa luomisessa, koska muutos ja karma alkavat uudelleen. Mutta aika energiana ei ala eikä lopu, sillä se on Jumalan voima. Ja vielä syvemmin: sielu ei olemukseltaan kuulu kuluttavan ajan piiriin, vaikka se nyt kokee ajan vaikutuksen aineellisen samaistumisen vuoksi. Ihmiselämä on siksi ainutlaatuinen kohta, jossa ajallinen kokemus ja ajaton olemus kohtaavat.
- Anonyymi00045
Anonyymi00044 kirjoitti:
Materiaalinen, mitattava aika alkaa uudelleen jokaisessa luomisessa, koska muutos ja karma alkavat uudelleen. Mutta aika energiana ei ala eikä lopu, sillä se on Jumalan voima. Ja vielä syvemmin: sielu ei olemukseltaan kuulu kuluttavan ajan piiriin, vaikka se nyt kokee ajan vaikutuksen aineellisen samaistumisen vuoksi. Ihmiselämä on siksi ainutlaatuinen kohta, jossa ajallinen kokemus ja ajaton olemus kohtaavat.
Sielu on kokonaan toisessa ulottuvuudessa, ja se heijastetaan tänne.
On väärin sanoa, että ihmisillä on sielu; todellisuudessa elävät olennot ovat itse sieluja, joilla on väliaikain fyysinen keho.
Sanotaan, että ihmisellä on sielu, kun he puhuvat alkeelliselle yleisölle, jotta he voivat ymmärtää edes jotain, heidän ymmärryksensä tasoa vastaavasti.
Sielu heijastuu kokonaisuudessaan toisesta ulottuvuudesta sydämen ALUEELLE. Sielu ei ole fyysisessä sydämessä, vaan METAFYYSISESSÄ sydämessä. - Anonyymi00046
Anonyymi00044 kirjoitti:
Materiaalinen, mitattava aika alkaa uudelleen jokaisessa luomisessa, koska muutos ja karma alkavat uudelleen. Mutta aika energiana ei ala eikä lopu, sillä se on Jumalan voima. Ja vielä syvemmin: sielu ei olemukseltaan kuulu kuluttavan ajan piiriin, vaikka se nyt kokee ajan vaikutuksen aineellisen samaistumisen vuoksi. Ihmiselämä on siksi ainutlaatuinen kohta, jossa ajallinen kokemus ja ajaton olemus kohtaavat.
Gaudiya-vaishnava-teologiassa voidaan vastata näin: materiaalinen aika aktivoituu Mahā-Viṣṇun katseessa, mutta aika energiana ei ala silloin olemassaololtaan.
Śrīmad-Bhāgavatam kuvaa, että ennen luomista materiaalinen luonto (prakṛti, pradhāna) on tasapainotilassa. Kolme guṇaa eivät ole liikkeessä. Ei ole muotoja, ei tapahtumia, ei karmallista kehitystä. Tässä tilassa ei ole mitattavaa, lineaarista aikaa, koska ei ole muutosta.
Kun Mahā‑Viṣṇu luo katseensa prakṛtiin, Hänen katseensa sisältää kolme asiaa:
ajan (kāla)
karmalliset siemenet (jīvojen aiemmat teot)
Hänen energiansa aktivoinnin
Tämä “katse” ei ole fyysinen katsominen, vaan jumalallinen vaikutus. Juuri tässä hetkessä prakṛti aktivoituu. Guṇat alkavat liikkua. Syntyy eriytyminen, järjestys, syy ja seuraus. Ja samalla alkaa toimiva, mitattava aika.
Siksi voidaan sanoa:
Aika ei synny tyhjästä luomishetkellä,
mutta se alkaa toimia suhteessa aineeseen Mahā-Viṣṇun katseen kautta. - Anonyymi00047
Anonyymi00046 kirjoitti:
Gaudiya-vaishnava-teologiassa voidaan vastata näin: materiaalinen aika aktivoituu Mahā-Viṣṇun katseessa, mutta aika energiana ei ala silloin olemassaololtaan.
Śrīmad-Bhāgavatam kuvaa, että ennen luomista materiaalinen luonto (prakṛti, pradhāna) on tasapainotilassa. Kolme guṇaa eivät ole liikkeessä. Ei ole muotoja, ei tapahtumia, ei karmallista kehitystä. Tässä tilassa ei ole mitattavaa, lineaarista aikaa, koska ei ole muutosta.
Kun Mahā‑Viṣṇu luo katseensa prakṛtiin, Hänen katseensa sisältää kolme asiaa:
ajan (kāla)
karmalliset siemenet (jīvojen aiemmat teot)
Hänen energiansa aktivoinnin
Tämä “katse” ei ole fyysinen katsominen, vaan jumalallinen vaikutus. Juuri tässä hetkessä prakṛti aktivoituu. Guṇat alkavat liikkua. Syntyy eriytyminen, järjestys, syy ja seuraus. Ja samalla alkaa toimiva, mitattava aika.
Siksi voidaan sanoa:
Aika ei synny tyhjästä luomishetkellä,
mutta se alkaa toimia suhteessa aineeseen Mahā-Viṣṇun katseen kautta.Toisin sanoen aika energiana on ikuinen, koska se on Jumalan energia. Mutta ajallisuus – mennyt, nykyinen, tuleva – ilmenee vasta, kun materia alkaa muuttua.
Bhāgavatam selittää myös, että aika on se voima, joka saa prakṛtin tasapainon rikkoutumaan. Ilman ajan vaikutusta aine pysyisi lepäävässä tilassa. Aika on siis kosmisen liikkeen käynnistäjä.
On kuitenkin tärkeä lisäys: Mahā-Viṣṇu ei ole ajan alainen. Bhagavad-gītāssa Krishna sanoo: ”Minä olen aika.” Tämä tarkoittaa, että aika on Hänen energiansa. Hän käyttää aikaa, mutta ei ole sen sitoma. Jīva taas kokee ajan, koska se toimii aineellisessa kentässä.
Jos halutaan ilmaista tämä hyvin täsmällisesti Gaudiya-näkökulmasta:
– Aika on ikuinen Jumalan energia.
– Materiaalinen, lineaarinen aika aktivoituu Mahā-Viṣṇun katseessa.
– Henkisessä todellisuudessa ei ole kuluttavaa aikaa lainkaan.
Syvimmässä mielessä aika alkaa aina siellä, missä on muutos ja karma. Ja tuo muutos alkaa, kun Mahā-Viṣṇu suuntaa energiansa prakṛtiin. - Anonyymi00048
Anonyymi00047 kirjoitti:
Toisin sanoen aika energiana on ikuinen, koska se on Jumalan energia. Mutta ajallisuus – mennyt, nykyinen, tuleva – ilmenee vasta, kun materia alkaa muuttua.
Bhāgavatam selittää myös, että aika on se voima, joka saa prakṛtin tasapainon rikkoutumaan. Ilman ajan vaikutusta aine pysyisi lepäävässä tilassa. Aika on siis kosmisen liikkeen käynnistäjä.
On kuitenkin tärkeä lisäys: Mahā-Viṣṇu ei ole ajan alainen. Bhagavad-gītāssa Krishna sanoo: ”Minä olen aika.” Tämä tarkoittaa, että aika on Hänen energiansa. Hän käyttää aikaa, mutta ei ole sen sitoma. Jīva taas kokee ajan, koska se toimii aineellisessa kentässä.
Jos halutaan ilmaista tämä hyvin täsmällisesti Gaudiya-näkökulmasta:
– Aika on ikuinen Jumalan energia.
– Materiaalinen, lineaarinen aika aktivoituu Mahā-Viṣṇun katseessa.
– Henkisessä todellisuudessa ei ole kuluttavaa aikaa lainkaan.
Syvimmässä mielessä aika alkaa aina siellä, missä on muutos ja karma. Ja tuo muutos alkaa, kun Mahā-Viṣṇu suuntaa energiansa prakṛtiin.Hyvä ja tarkka huomio. Gaudiya-vaishnava-näkökulmasta aika on sekä syklinen että lineaarinen, mutta eri tasoilla. Siksi kirjoitin, että materiaalinen, lineaarinen aika aktivoituu Mahā-Viṣṇun katseessa – se ei ole ristiriidassa syklisyyden kanssa.
Kun Mahā-Viṣṇu suuntaa energiansa prakṛtiin, guṇat aktivoituvat ja kosminen prosessi alkaa. Tästä hetkestä alkaen syntyy ennen ja jälkeen. Syntyy tapahtumaketju. Syntyy karma. Tämä on lineaarista aikaa: syy johtaa seuraukseen, hetki seuraa toista.
Mutta koko universumin mittakaavassa tämä lineaarinen kulku tapahtuu syklisessä rakenteessa. - Anonyymi00049
Anonyymi00048 kirjoitti:
Hyvä ja tarkka huomio. Gaudiya-vaishnava-näkökulmasta aika on sekä syklinen että lineaarinen, mutta eri tasoilla. Siksi kirjoitin, että materiaalinen, lineaarinen aika aktivoituu Mahā-Viṣṇun katseessa – se ei ole ristiriidassa syklisyyden kanssa.
Kun Mahā-Viṣṇu suuntaa energiansa prakṛtiin, guṇat aktivoituvat ja kosminen prosessi alkaa. Tästä hetkestä alkaen syntyy ennen ja jälkeen. Syntyy tapahtumaketju. Syntyy karma. Tämä on lineaarista aikaa: syy johtaa seuraukseen, hetki seuraa toista.
Mutta koko universumin mittakaavassa tämä lineaarinen kulku tapahtuu syklisessä rakenteessa.Śrīmad-Bhāgavatam kuvaa, että universumi käy läpi:
luomisen (sṛṣṭi)
ylläpidon
häviämisen (pralaya)
lepovaiheen
ja jälleen uuden luomisen
Nämä syklit toistuvat loputtomasti. Siksi aikaa kutsutaan kosmisesti sykliseksi. Ei ole ensimmäistä luomista eikä viimeistä tuhoa. Syklit seuraavat toisiaan kuin hengenveto.
Mutta jokaisen yksittäisen syklin sisällä aika toimii lineaarisesti. Yuga seuraa yugaa. Brahmān päivä seuraa yötä. Ihmisen elämä kulkee syntymästä kuolemaan. Karma etenee askel askeleelta. - Anonyymi00050
Anonyymi00049 kirjoitti:
Śrīmad-Bhāgavatam kuvaa, että universumi käy läpi:
luomisen (sṛṣṭi)
ylläpidon
häviämisen (pralaya)
lepovaiheen
ja jälleen uuden luomisen
Nämä syklit toistuvat loputtomasti. Siksi aikaa kutsutaan kosmisesti sykliseksi. Ei ole ensimmäistä luomista eikä viimeistä tuhoa. Syklit seuraavat toisiaan kuin hengenveto.
Mutta jokaisen yksittäisen syklin sisällä aika toimii lineaarisesti. Yuga seuraa yugaa. Brahmān päivä seuraa yötä. Ihmisen elämä kulkee syntymästä kuolemaan. Karma etenee askel askeleelta.Voimme siis sanoa näin:
Ajan rakenne on syklinen.
Ajan kokemus ja toiminta on lineaarinen.
Materiaalinen aika aktivoituu Mahā-Viṣṇun katseessa, tarkoitan sitä, että jokaisen luomissyklin alussa lineaarinen, karmallinen ajallisuus käynnistyy uudelleen. Ei niin, että aika olisi joskus kokonaan lakannut olemasta, vaan että se alkaa jälleen toimia suhteessa aineeseen.
Syklisyys tarkoittaa, että tämä ei ole kertaluonteinen tapahtuma.
Lineaarisuus tarkoittaa, että jokainen sykli sisältää järjestyksen ja suunnan.
Vielä syvemmällä tasolla Gaudiya-vaishnavismissa sanotaan, että aika on anādi – aluton. Se ei ole saanut alkua missään ensimmäisessä hetkessä. Mutta sen ilmeneminen suhteessa aineeseen tapahtuu aina syklisesti.
Näin ei ole ristiriitaa. On kuin aalto, joka kulkee suoraviivaisesti rannalle – mutta koko meri hengittää rytmisesti edestakaisin. - Anonyymi00051
Anonyymi00050 kirjoitti:
Voimme siis sanoa näin:
Ajan rakenne on syklinen.
Ajan kokemus ja toiminta on lineaarinen.
Materiaalinen aika aktivoituu Mahā-Viṣṇun katseessa, tarkoitan sitä, että jokaisen luomissyklin alussa lineaarinen, karmallinen ajallisuus käynnistyy uudelleen. Ei niin, että aika olisi joskus kokonaan lakannut olemasta, vaan että se alkaa jälleen toimia suhteessa aineeseen.
Syklisyys tarkoittaa, että tämä ei ole kertaluonteinen tapahtuma.
Lineaarisuus tarkoittaa, että jokainen sykli sisältää järjestyksen ja suunnan.
Vielä syvemmällä tasolla Gaudiya-vaishnavismissa sanotaan, että aika on anādi – aluton. Se ei ole saanut alkua missään ensimmäisessä hetkessä. Mutta sen ilmeneminen suhteessa aineeseen tapahtuu aina syklisesti.
Näin ei ole ristiriitaa. On kuin aalto, joka kulkee suoraviivaisesti rannalle – mutta koko meri hengittää rytmisesti edestakaisin.Jopa sielun sijainti kehossa tulkitaan väärin.
Pikemminkin keho yhdessä koko maailman kanssa on sielussa tai yksinkertaisesti sanottuna sen tietoisuudessa.
Sielu (atma)
आत्मा
Sielu (sanskritiksi ātma) – elävä olento tai yksilöllinen olemus. Se on ikuinen atominen osa Maailmansielua tai Ylitietoisuutta. Sielun ilmenemisalue ...on materiaalisen ja henkisen maailman välinen rajallinen energia (Tataṣṭha-shakti). Tämä on aineeton alue, ja kuten kaikki olemassa oleva, se sijaitsee Korkeimman (Jumalan) tietoisuudessa. Siksi yritykset punnita, valokuvata, koskettaa tai nähdä sielu silmin ovat absurdi ja merkityksetön ajatus.
...
Jopa sielun sijainti kehossa tulkitaan väärin.
Pikemminkin keho yhdessä koko maailman kanssa on sielussa tai yksinkertaisesti sanottuna sen tietoisuudessa.
Materiaalimaailmassa sielu on sidottu väärään egoon, mieleen, älyyn ja aisteihin. Henkimaailmaan päästyään sielu löytää todellisen tarkoituksensa. Sielulla on kolme erottamatonta ominaisuutta: Sat-Chit-Ananda. Sat – (kuolemattomuus), Chit – (tietoisuus), Ananda – (autuus). Sielulla on täysin ikuinen kuolematon olemassaolo ja tietoisuus. Ananda eli autuus on se, mitä sielu kaipaa ja mihin se pyrkii. Se on elämän todellinen tarkoitus ja sen ilmentymisen (syntymän) tarkoitus.
Tämä pieni kommentti ei pysty paljastamaan koko merkitystä niin syvälliselle käsitteelle kuin sielu. Monien aikakausien viisaat ovat löytäneet sielun erilaisia puolia, mutta tähän päivään mennessä meillä ei ole tarkkaa ja kattavaa käsitystä siitä, mitä se on.... - Anonyymi00052
Anonyymi00051 kirjoitti:
Jopa sielun sijainti kehossa tulkitaan väärin.
Pikemminkin keho yhdessä koko maailman kanssa on sielussa tai yksinkertaisesti sanottuna sen tietoisuudessa.
Sielu (atma)
आत्मा
Sielu (sanskritiksi ātma) – elävä olento tai yksilöllinen olemus. Se on ikuinen atominen osa Maailmansielua tai Ylitietoisuutta. Sielun ilmenemisalue ...on materiaalisen ja henkisen maailman välinen rajallinen energia (Tataṣṭha-shakti). Tämä on aineeton alue, ja kuten kaikki olemassa oleva, se sijaitsee Korkeimman (Jumalan) tietoisuudessa. Siksi yritykset punnita, valokuvata, koskettaa tai nähdä sielu silmin ovat absurdi ja merkityksetön ajatus.
...
Jopa sielun sijainti kehossa tulkitaan väärin.
Pikemminkin keho yhdessä koko maailman kanssa on sielussa tai yksinkertaisesti sanottuna sen tietoisuudessa.
Materiaalimaailmassa sielu on sidottu väärään egoon, mieleen, älyyn ja aisteihin. Henkimaailmaan päästyään sielu löytää todellisen tarkoituksensa. Sielulla on kolme erottamatonta ominaisuutta: Sat-Chit-Ananda. Sat – (kuolemattomuus), Chit – (tietoisuus), Ananda – (autuus). Sielulla on täysin ikuinen kuolematon olemassaolo ja tietoisuus. Ananda eli autuus on se, mitä sielu kaipaa ja mihin se pyrkii. Se on elämän todellinen tarkoitus ja sen ilmentymisen (syntymän) tarkoitus.
Tämä pieni kommentti ei pysty paljastamaan koko merkitystä niin syvälliselle käsitteelle kuin sielu. Monien aikakausien viisaat ovat löytäneet sielun erilaisia puolia, mutta tähän päivään mennessä meillä ei ole tarkkaa ja kattavaa käsitystä siitä, mitä se on....Srila Bhakti Sudhir Goswami Maharaj
https://scsmathbrasildotcom.wordpress.com/wp-content/uploads/2013/07/sudhirmjj.jpg?w=512&h=340
*****************
Keho on sielun harhojen biologinen ilmentymä.
Sielu (élan vital - "elämän impulssi") etsii onnellisuutta, halujen täyttymistä. Tässä etsinnässä se ruumiillistuu eri kehoihin ja elämänmuotoihin, kunnes se syntyy ihmiskehossa. Jos tarkastelemme elämänmuotojen moninaisuutta, huomaamme tietoisuuden asteittaisen kehittymisen, tunteiden ja havaintojen kehittymisen sekä vapaan tahdon ilmaisemisen. Mikä ajaa evoluutiota? Tietoisuus. Kaikki kumpuaa tietoisuudesta. Elämän olosuhteiden ja itse kehon havaitseminen on mahdollista tietoisuuden ansiosta.
Kuun heijastuminen vesistön pinnasta auttaa meitä ymmärtämään tämän. Kun vesi aaltoilee, heijastus värähtelee ja heiluu aaltojen mukana. Kuu itse loistaa taivaalla vakaasti ja liikkumattomana. Myös sielu loistaa hengellisestä sijainnistaan (ajan ja avaruuden tuolla puolen), joka heijastuu aineen vääristämän tietoisuuden kautta ruumiillisen olemassaolon vaihtelevissa olosuhteissa. Ruumis on sielun harhojen biologinen ilmentymä. Kehon synnyttää itseilmaisu, joka perustuu väärään käsitykseen itsestä, hienovaraisesta karkeaan, kerros kerrokselta: ego, mieli, mieli ja aistit. Sielu itsessään on hienovarainen, tietoinen tarkkailija, joka valaisee ja elävöittää tietoisuudella ruumiin aineellisia kuoria kokemalla ruumiillisen olemassaolon.
***************************
Vain katkelmia. Erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielllä.
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com - Anonyymi00053
Anonyymi00052 kirjoitti:
Srila Bhakti Sudhir Goswami Maharaj
https://scsmathbrasildotcom.wordpress.com/wp-content/uploads/2013/07/sudhirmjj.jpg?w=512&h=340
*****************
Keho on sielun harhojen biologinen ilmentymä.
Sielu (élan vital - "elämän impulssi") etsii onnellisuutta, halujen täyttymistä. Tässä etsinnässä se ruumiillistuu eri kehoihin ja elämänmuotoihin, kunnes se syntyy ihmiskehossa. Jos tarkastelemme elämänmuotojen moninaisuutta, huomaamme tietoisuuden asteittaisen kehittymisen, tunteiden ja havaintojen kehittymisen sekä vapaan tahdon ilmaisemisen. Mikä ajaa evoluutiota? Tietoisuus. Kaikki kumpuaa tietoisuudesta. Elämän olosuhteiden ja itse kehon havaitseminen on mahdollista tietoisuuden ansiosta.
Kuun heijastuminen vesistön pinnasta auttaa meitä ymmärtämään tämän. Kun vesi aaltoilee, heijastus värähtelee ja heiluu aaltojen mukana. Kuu itse loistaa taivaalla vakaasti ja liikkumattomana. Myös sielu loistaa hengellisestä sijainnistaan (ajan ja avaruuden tuolla puolen), joka heijastuu aineen vääristämän tietoisuuden kautta ruumiillisen olemassaolon vaihtelevissa olosuhteissa. Ruumis on sielun harhojen biologinen ilmentymä. Kehon synnyttää itseilmaisu, joka perustuu väärään käsitykseen itsestä, hienovaraisesta karkeaan, kerros kerrokselta: ego, mieli, mieli ja aistit. Sielu itsessään on hienovarainen, tietoinen tarkkailija, joka valaisee ja elävöittää tietoisuudella ruumiin aineellisia kuoria kokemalla ruumiillisen olemassaolon.
***************************
Vain katkelmia. Erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielllä.
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.comAjan ja avaruuden faktori
Aika. Kāla
Suuri Aika. Mahākāla. - Anonyymi00054
Anonyymi00053 kirjoitti:
Ajan ja avaruuden faktori
Aika. Kāla
Suuri Aika. Mahākāla.Kāla, Mahākāla edustaa Shiva. Shiva on Mahākāla, ajan ja avaruuden (tilan) faktori.
Olemme tottuneet ajattelemaan ajassa ja tilassa - deśakālassa - koska emme tiedä, mitä ikuisuus on.
Sielu taas on tuon maailman, tuon maan, asukas, joka on ikuinen. On syntynyt vääristynyt näkemys, jonka mukaan sielu on osa katoavaa maailmaa, aikaa ja avaruutta, ahankaraa, ja nyt tietoisuutemme suuntautuu ulospäin, tuomiten itsemme tähän katoavaan aineelliseen maailmaan. Todellinen kotimme on kuitenkin sielun valtakunta, joten pystymme irrottautumaan olemassaolon negatiivisesta aspektista.
Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Goswāmī Mahārāj
***************************
Vain katkelmia. Erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielllä.
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com - Anonyymi00055
Anonyymi00054 kirjoitti:
Kāla, Mahākāla edustaa Shiva. Shiva on Mahākāla, ajan ja avaruuden (tilan) faktori.
Olemme tottuneet ajattelemaan ajassa ja tilassa - deśakālassa - koska emme tiedä, mitä ikuisuus on.
Sielu taas on tuon maailman, tuon maan, asukas, joka on ikuinen. On syntynyt vääristynyt näkemys, jonka mukaan sielu on osa katoavaa maailmaa, aikaa ja avaruutta, ahankaraa, ja nyt tietoisuutemme suuntautuu ulospäin, tuomiten itsemme tähän katoavaan aineelliseen maailmaan. Todellinen kotimme on kuitenkin sielun valtakunta, joten pystymme irrottautumaan olemassaolon negatiivisesta aspektista.
Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Goswāmī Mahārāj
***************************
Vain katkelmia. Erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielllä.
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.comMiksi aika nopeutuu ja mitä sille voidaan tehdä?
B.S. Swami, fyysikko vastaa tähän kysymykseen.
Käännösvirheet suomen kielellä ja tämä lyhyt ote hänen luennostaan:
Vastaus: Usein ihmiset joutuvat ajattomuuden tilaan, kun ihminen ei ymmärrä, mitä tehdä, mitä tapahtuu, aika näyttää menneen hulluksi, kiihtyneen. Nykyään on monessa suhteessa tällainen ajattomuuden tila, kun vanha, kaikille selkeä muodostelma on melkein ohi, siirrytään uuteen muodostelmaan, sivilisaatioon, ja monet ihmiset eivät tiedä, mitä tehdä, miten sopeutua uuteen muodostelmaan. Vedoissa sanotaan, että kun ajanpyörä saavuttaa alimmillaan pisteen, jossa siirrytään uuteen sykliin, sillä hetkellä ajan kulku kiihtyy jyrkästi. Aika tiivistyy, aikasyklien risteyskohtaan, jolloin totutut rakenteet eivät toimi. Nyt meillä on juuri tällainen tilanne - aiemmat hoitomenetelmät eivät toimi, jotkin sosiaaliset rakenteet eivät toimi, johtamisjärjestelmät eivät toimi, eli ihmiset yrittävät soveltaa jotakin aiemmin kehitettyä, mutta se on tehotonta. Itse asiassa ne, jotka ymmärtävät aikaa, eli ymmärtävät, miten aika liittyy älyyn, pystyvät selviytymään tästä tilanteesta. Tietyn luovuuden ansiosta ihminen voi päästä mukaan tilanteeseen ja olla menestyvä ja onnellinen. Ajan risteys on eräänlainen erityinen muutoskonfiguraatio, kun ihmiset siirtyvät luovaan vaiheeseen, koska kaikki muu kuin luovuus ei toimi (on hyödytöntä). Jos et kytkeydy päälle, kuulut luusereiden luokkaan. - Anonyymi00056
Anonyymi00055 kirjoitti:
Miksi aika nopeutuu ja mitä sille voidaan tehdä?
B.S. Swami, fyysikko vastaa tähän kysymykseen.
Käännösvirheet suomen kielellä ja tämä lyhyt ote hänen luennostaan:
Vastaus: Usein ihmiset joutuvat ajattomuuden tilaan, kun ihminen ei ymmärrä, mitä tehdä, mitä tapahtuu, aika näyttää menneen hulluksi, kiihtyneen. Nykyään on monessa suhteessa tällainen ajattomuuden tila, kun vanha, kaikille selkeä muodostelma on melkein ohi, siirrytään uuteen muodostelmaan, sivilisaatioon, ja monet ihmiset eivät tiedä, mitä tehdä, miten sopeutua uuteen muodostelmaan. Vedoissa sanotaan, että kun ajanpyörä saavuttaa alimmillaan pisteen, jossa siirrytään uuteen sykliin, sillä hetkellä ajan kulku kiihtyy jyrkästi. Aika tiivistyy, aikasyklien risteyskohtaan, jolloin totutut rakenteet eivät toimi. Nyt meillä on juuri tällainen tilanne - aiemmat hoitomenetelmät eivät toimi, jotkin sosiaaliset rakenteet eivät toimi, johtamisjärjestelmät eivät toimi, eli ihmiset yrittävät soveltaa jotakin aiemmin kehitettyä, mutta se on tehotonta. Itse asiassa ne, jotka ymmärtävät aikaa, eli ymmärtävät, miten aika liittyy älyyn, pystyvät selviytymään tästä tilanteesta. Tietyn luovuuden ansiosta ihminen voi päästä mukaan tilanteeseen ja olla menestyvä ja onnellinen. Ajan risteys on eräänlainen erityinen muutoskonfiguraatio, kun ihmiset siirtyvät luovaan vaiheeseen, koska kaikki muu kuin luovuus ei toimi (on hyödytöntä). Jos et kytkeydy päälle, kuulut luusereiden luokkaan.Mitä ovat sisäinen ja ulkoinen aika?
B.S.Swami, fyysikko vastaa:
Kysymys: Mitä on sisäinen ja ulkoinen aika?
Vastaus: Kun henkilöllä on ulkoinen aika, joka näkyy kellon osoittimena, mutta ei sisäistä aikaa, se tarkoittaa, että henkilö on levottomuuden tilassa. Tämä on ajattomuudessa olevan ihmisen psykologinen perustila, kun ihminen ei ole ottanut vastuuta itsestään, elämästään ja odottaa ongelmiensa ratkeavan ulkoisessa rakenteessa. Tämä tila on sisäisen ajan ryöstäjä. Ja silloin ihminen rikkoo mittaamisen lakia: hän lakkaa huomaamasta läheisten ihmisten elämää. Sisäinen aika on kykyä kytkeytyä pois aistien objekteista, ulkoisista olosuhteista ja nähdä asiat sellaisina kuin ne ovat.
Miten käsitys ajasta eroaa länsimaisen ja itäisen sivilisaation välillä?
Kysymys: Mikä ero on länsimaisen ja itäisen sivilisaation aikakäsityksessä?
Vastaus: Kyse on pohjimmiltaan erilaisesta näkemyksestä. Länsimaisessa sivilisaatiossa aikaa tarkastellaan menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden näkökulmasta. Menneisyys on silloin mahdollisuuksia, joita ei ole hyödynnetty. Nykyhetkeä ei länsimaisessa sivilisaatiossa pidetä tekijänä. Eli itse asiassa ihminen ei ole olemassa nykyhetkessä. Osoittautuu, että tällaisessa sivilisaatiossa aika on jakautunut menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Tällainen ihminen haaveilee tulevaisuudesta tai katuu menneisyyttä. Itäisessä kulttuurissa menneisyyttä ja tulevaisuutta tarkastellaan nykyisyydessä. Ja tällainen ihminen ajattelee ja tuntee, että hänen tulevaisuutensa riippuu siitä, miten hän ajattelee ja tuntee nyt. Siitä, miten hän suhtautuu ympäröivään maailmaan nyt. Tulevaisuutta hänen ei silloin tarvitse suunnitella. Aika suunnittelee, koska aika on ihmisen suunnitelmien yläpuolella. - Anonyymi00057
Anonyymi00056 kirjoitti:
Mitä ovat sisäinen ja ulkoinen aika?
B.S.Swami, fyysikko vastaa:
Kysymys: Mitä on sisäinen ja ulkoinen aika?
Vastaus: Kun henkilöllä on ulkoinen aika, joka näkyy kellon osoittimena, mutta ei sisäistä aikaa, se tarkoittaa, että henkilö on levottomuuden tilassa. Tämä on ajattomuudessa olevan ihmisen psykologinen perustila, kun ihminen ei ole ottanut vastuuta itsestään, elämästään ja odottaa ongelmiensa ratkeavan ulkoisessa rakenteessa. Tämä tila on sisäisen ajan ryöstäjä. Ja silloin ihminen rikkoo mittaamisen lakia: hän lakkaa huomaamasta läheisten ihmisten elämää. Sisäinen aika on kykyä kytkeytyä pois aistien objekteista, ulkoisista olosuhteista ja nähdä asiat sellaisina kuin ne ovat.
Miten käsitys ajasta eroaa länsimaisen ja itäisen sivilisaation välillä?
Kysymys: Mikä ero on länsimaisen ja itäisen sivilisaation aikakäsityksessä?
Vastaus: Kyse on pohjimmiltaan erilaisesta näkemyksestä. Länsimaisessa sivilisaatiossa aikaa tarkastellaan menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden näkökulmasta. Menneisyys on silloin mahdollisuuksia, joita ei ole hyödynnetty. Nykyhetkeä ei länsimaisessa sivilisaatiossa pidetä tekijänä. Eli itse asiassa ihminen ei ole olemassa nykyhetkessä. Osoittautuu, että tällaisessa sivilisaatiossa aika on jakautunut menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Tällainen ihminen haaveilee tulevaisuudesta tai katuu menneisyyttä. Itäisessä kulttuurissa menneisyyttä ja tulevaisuutta tarkastellaan nykyisyydessä. Ja tällainen ihminen ajattelee ja tuntee, että hänen tulevaisuutensa riippuu siitä, miten hän ajattelee ja tuntee nyt. Siitä, miten hän suhtautuu ympäröivään maailmaan nyt. Tulevaisuutta hänen ei silloin tarvitse suunnitella. Aika suunnittelee, koska aika on ihmisen suunnitelmien yläpuolella.Kysymys: Mitä muinaisten viisaus voi opettaa meille?
B.S.Swami:
Vastaus: Muinaisilla tietäjillä on syvyyttä, joka meiltä nykyään puuttuu. Idän ja lännen yhdistelmä antaa hämmästyttävän tuloksen - elämän tarkoituksen ymmärtämisen ja mukavuuden, ulkoisen harmonian luomisen. Aineelliset saavutukset eivät kuitenkaan tee meistä edistyksellisempiä, vaan pikemminkin päinvastoin - tuhoisampia ja vähemmän onnellisia. Muinaisina aikoina ihmiset näkivät elämän tarkoituksen siinä, että he tekivät jotain kaunista yhdessä. Tämän merkityksen ytimessä oli aikomus - herättää ympärillä olevien sydämissä inspiraation ja luovan lennon tunne. Jotta ihminen voisi olla onnellinen, tarvitaan vain kaksi asiaa - lempipuuhaa ja ystäviä, joiden kanssa hän tekisi lempipuuhaansa.
Kysymys: Mikä on älyn ja sisäisen ajan suhde?
B.S.Swami:
Vastaus: Äly on suoraan yhteydessä aikaan. Järkevä ihminen on ihminen, joka ymmärtää ajan luonteen, hän tekee yhteistyötä ajan energian kanssa. Tämä on älyn määritelmä. Kiinalaisilla on tällainen sanonta: Jos haluat tuhota vihollisen, istu joen rannalla ja odota, kunnes se ui ohitsesi. Toisin sanoen itämaisen ajattelun luonteeseen kuuluu, ettei taistella, ei vastustaa, vaan yksinkertaisesti tuntea yhteys. Äly on funktio, jonka avulla ihminen voi tuntea maailman eheyden ja suhteiden eheyden. Hän ei jaa tätä maailmaa vihamielisiin ja ystävällisiin, hän ymmärtää, ettei ystäviä ja vihollisia ole. Tämä jako on luontainen länsimaiselle ajattelulle, joka toimii ulkoisen ajan tilassa. Henkinen äly toimii sisäisen ajan tilassa, ja se on oppilaan hallussa. - Anonyymi00058
Anonyymi00057 kirjoitti:
Kysymys: Mitä muinaisten viisaus voi opettaa meille?
B.S.Swami:
Vastaus: Muinaisilla tietäjillä on syvyyttä, joka meiltä nykyään puuttuu. Idän ja lännen yhdistelmä antaa hämmästyttävän tuloksen - elämän tarkoituksen ymmärtämisen ja mukavuuden, ulkoisen harmonian luomisen. Aineelliset saavutukset eivät kuitenkaan tee meistä edistyksellisempiä, vaan pikemminkin päinvastoin - tuhoisampia ja vähemmän onnellisia. Muinaisina aikoina ihmiset näkivät elämän tarkoituksen siinä, että he tekivät jotain kaunista yhdessä. Tämän merkityksen ytimessä oli aikomus - herättää ympärillä olevien sydämissä inspiraation ja luovan lennon tunne. Jotta ihminen voisi olla onnellinen, tarvitaan vain kaksi asiaa - lempipuuhaa ja ystäviä, joiden kanssa hän tekisi lempipuuhaansa.
Kysymys: Mikä on älyn ja sisäisen ajan suhde?
B.S.Swami:
Vastaus: Äly on suoraan yhteydessä aikaan. Järkevä ihminen on ihminen, joka ymmärtää ajan luonteen, hän tekee yhteistyötä ajan energian kanssa. Tämä on älyn määritelmä. Kiinalaisilla on tällainen sanonta: Jos haluat tuhota vihollisen, istu joen rannalla ja odota, kunnes se ui ohitsesi. Toisin sanoen itämaisen ajattelun luonteeseen kuuluu, ettei taistella, ei vastustaa, vaan yksinkertaisesti tuntea yhteys. Äly on funktio, jonka avulla ihminen voi tuntea maailman eheyden ja suhteiden eheyden. Hän ei jaa tätä maailmaa vihamielisiin ja ystävällisiin, hän ymmärtää, ettei ystäviä ja vihollisia ole. Tämä jako on luontainen länsimaiselle ajattelulle, joka toimii ulkoisen ajan tilassa. Henkinen äly toimii sisäisen ajan tilassa, ja se on oppilaan hallussa.Kysymys: Mitä tapahtuu henkilölle, joka on väärällä henkisellä polulla?
B.S.Swami:
Vastaus: Jos henkinen polku on väärä ja henkilö omaksuu jonkin uskonnon, jonka sisällä hän haluaa näyttäytyä parempana kuin on, kyseessä on väärä henkisyys. Syntyy uskonnollinen ylevöityminen. Ihmisellä on jo ongelmia, hän hyväksyy uskonnon ja nyt hänen on mukauduttava johonkin standardiin, edustukseen, sisäiseen kuvaan. Kaikki muuttuu vielä monimutkaisemmaksi. - Anonyymi00059
Anonyymi00058 kirjoitti:
Kysymys: Mitä tapahtuu henkilölle, joka on väärällä henkisellä polulla?
B.S.Swami:
Vastaus: Jos henkinen polku on väärä ja henkilö omaksuu jonkin uskonnon, jonka sisällä hän haluaa näyttäytyä parempana kuin on, kyseessä on väärä henkisyys. Syntyy uskonnollinen ylevöityminen. Ihmisellä on jo ongelmia, hän hyväksyy uskonnon ja nyt hänen on mukauduttava johonkin standardiin, edustukseen, sisäiseen kuvaan. Kaikki muuttuu vielä monimutkaisemmaksi.Kysymys: Mikä on ominaista länsimaiselle aikakäsitykselle?
B.S.Swami:
Vastaus: Kun jätämme huomiotta sisäisen ajan, meistä tulee ”länsimainen” ihminen. ”Länsimainen” ihminen ajattelee, että huomenna on parempi (eli nyt ei ole niin kuin haluaisimme, mutta huomenna on parempi). Ihmettelen - mistä hän saa tämän? Tällaista kysymystä ei kannata kysyä ”länsimaiselta” ihmiseltä, koska se pelottaa häntä. Hän ajattelee, että huomenna on parempi, koska olen suunnitellut sen niin; olen oppinut menneisyyden virheistä, en aio toistaa niitä uudelleen, joten huomenna kaikki on hyvin. Mutta tärkein virhe, jota hän ei tunnista ja jonka vuoksi huomenna ei tule olemaan parempi, on se, että hän ei koe nykyhetken tunnetta, eli hän ei koe yhtenäisyyden tunnetta, harmonian tunnetta.
Huomenna hän käsittelee karmansa, eikä ole niin tärkeää, onko se hyvä vai huono. Jos ihmisellä on hyvä karma, hän saa joitakin tuloksia, hedelmiä, ja hän kiintyy näihin hedelmiin, koska hänellä ei ole sisäistä tilaa, hänen sisäinen ulottuvuutensa ei ole päällä. Toisin sanoen hän ei omista toimintansa hedelmiä jollekin korkeammalle voimalle, vaan hän ajattelee, että kaikki hedelmät kuuluvat hänelle. Luonnollisesti hän kiintyy näihin hedelmiin ja kehittää tietynlaisen asenteen tätä kaikkea kohtaan. Hän pelkää menettävänsä ne, ja sen seurauksena hän kokee kärsimystä. Jos karma on huono, ihminen epäonnistuu. Näissä tapauksissa henkilö on yli laidan, hän alkaa alentua, hänellä on alemmuuskompleksi. Seuraavaksi henkilö kääntyy psykologin puoleen, koska hänen on selviydyttävä ulkoisesta ajasta, ja psykologi antaa hänelle mahdollisuuden rentoutua, ajatella positiivisia asioita. Näin ”länsimainen” ihminen yrittää ratkaista ulkoisen ajan ongelman. - Anonyymi00060
Anonyymi00059 kirjoitti:
Kysymys: Mikä on ominaista länsimaiselle aikakäsitykselle?
B.S.Swami:
Vastaus: Kun jätämme huomiotta sisäisen ajan, meistä tulee ”länsimainen” ihminen. ”Länsimainen” ihminen ajattelee, että huomenna on parempi (eli nyt ei ole niin kuin haluaisimme, mutta huomenna on parempi). Ihmettelen - mistä hän saa tämän? Tällaista kysymystä ei kannata kysyä ”länsimaiselta” ihmiseltä, koska se pelottaa häntä. Hän ajattelee, että huomenna on parempi, koska olen suunnitellut sen niin; olen oppinut menneisyyden virheistä, en aio toistaa niitä uudelleen, joten huomenna kaikki on hyvin. Mutta tärkein virhe, jota hän ei tunnista ja jonka vuoksi huomenna ei tule olemaan parempi, on se, että hän ei koe nykyhetken tunnetta, eli hän ei koe yhtenäisyyden tunnetta, harmonian tunnetta.
Huomenna hän käsittelee karmansa, eikä ole niin tärkeää, onko se hyvä vai huono. Jos ihmisellä on hyvä karma, hän saa joitakin tuloksia, hedelmiä, ja hän kiintyy näihin hedelmiin, koska hänellä ei ole sisäistä tilaa, hänen sisäinen ulottuvuutensa ei ole päällä. Toisin sanoen hän ei omista toimintansa hedelmiä jollekin korkeammalle voimalle, vaan hän ajattelee, että kaikki hedelmät kuuluvat hänelle. Luonnollisesti hän kiintyy näihin hedelmiin ja kehittää tietynlaisen asenteen tätä kaikkea kohtaan. Hän pelkää menettävänsä ne, ja sen seurauksena hän kokee kärsimystä. Jos karma on huono, ihminen epäonnistuu. Näissä tapauksissa henkilö on yli laidan, hän alkaa alentua, hänellä on alemmuuskompleksi. Seuraavaksi henkilö kääntyy psykologin puoleen, koska hänen on selviydyttävä ulkoisesta ajasta, ja psykologi antaa hänelle mahdollisuuden rentoutua, ajatella positiivisia asioita. Näin ”länsimainen” ihminen yrittää ratkaista ulkoisen ajan ongelman.Epäsymmetrinen dialektiikka on ollut olemassa aina. Mitä tämä tieto on? Se on tietoa siitä, millä tavoin henkisyys on tiedettä.
Mikä on teknologian merkitys? Jotta tämä tieto voitaisiin muotoilla, oli käytävä läpi toisenlainen logiikka. Koska tässä maailmassa, jossa elämme, ihmiset tuntevat periaatteessa vain kahdenlaista logiikkaa: se on muodollinen logiikka tai muodollis-matemaattinen logiikka, joka kuvaa kuolleita rakenteita. Se on dialektista logiikkaa, joka kuvaa luontoa sen binäärisessä tilassa, kaksinaisuuden tilassa, jossa vastakohdat kumoavat toisensa ja ruokkivat toisiaan, ne muodostavat vaihtelun kudoksen.
Itse asiassa logiikkaa on monenlaista, mutta ne kaikki sopivat enemmän tai vähemmän joko dialektiseen paradigmaan tai se on muodollis-loginen paradigma. Pointtina on se, että mikään näistä logiikoista ei kuvaa, ei anna tieteellistä perustaa hengelliselle maailmankuvalle, koska dialektinen logiikka kuvaa muuttuvuuden aluetta, mikä tarkoittaa, että se ei kuvaa ikuisuuden aluetta, se ei kuvaa tietoisuutta. Lisäksi tietoisuus määritellään aineen funktiona, jonkinlaisena aineen tuottamana.
Tästä syystä ihmiset puhuvat tietoisuudesta jonkinlaisena asiana, joka ei ole ensisijainen. Ensisijainen on aine. Mitä tapahtui? Epäsymmetrinen dialektiikka kuvaa aivan toisenlaista konstruktiota, tai pikemminkin ei edes konstruktiota, vaan se antaa toisenlaisen määritelmän ihmisen olemassaolon peruskäsitteille. - Anonyymi00061
Anonyymi00060 kirjoitti:
Epäsymmetrinen dialektiikka on ollut olemassa aina. Mitä tämä tieto on? Se on tietoa siitä, millä tavoin henkisyys on tiedettä.
Mikä on teknologian merkitys? Jotta tämä tieto voitaisiin muotoilla, oli käytävä läpi toisenlainen logiikka. Koska tässä maailmassa, jossa elämme, ihmiset tuntevat periaatteessa vain kahdenlaista logiikkaa: se on muodollinen logiikka tai muodollis-matemaattinen logiikka, joka kuvaa kuolleita rakenteita. Se on dialektista logiikkaa, joka kuvaa luontoa sen binäärisessä tilassa, kaksinaisuuden tilassa, jossa vastakohdat kumoavat toisensa ja ruokkivat toisiaan, ne muodostavat vaihtelun kudoksen.
Itse asiassa logiikkaa on monenlaista, mutta ne kaikki sopivat enemmän tai vähemmän joko dialektiseen paradigmaan tai se on muodollis-loginen paradigma. Pointtina on se, että mikään näistä logiikoista ei kuvaa, ei anna tieteellistä perustaa hengelliselle maailmankuvalle, koska dialektinen logiikka kuvaa muuttuvuuden aluetta, mikä tarkoittaa, että se ei kuvaa ikuisuuden aluetta, se ei kuvaa tietoisuutta. Lisäksi tietoisuus määritellään aineen funktiona, jonkinlaisena aineen tuottamana.
Tästä syystä ihmiset puhuvat tietoisuudesta jonkinlaisena asiana, joka ei ole ensisijainen. Ensisijainen on aine. Mitä tapahtui? Epäsymmetrinen dialektiikka kuvaa aivan toisenlaista konstruktiota, tai pikemminkin ei edes konstruktiota, vaan se antaa toisenlaisen määritelmän ihmisen olemassaolon peruskäsitteille.Muinainen tieto, jonka tietäjät näkivät intuitiivisesti, eri historiallisina aikakausina tietäjät esittivät tietoa, Vedoja, myöhempiä jonkinlaisia tutkielmia, joissa maailmankaikkeuden rakenne ja kaikki, mikä liittyy ihmisen tarkoitukseen, hänen ominaisuuksiinsa eli ihmisluonnon erityispiirteisiin ja niin edelleen, ihmisten välisiin suhteisiin, ihmisyhteiskunnan laitteisiin, rakentuu näiden määritelmien varaan.
Kaikki tämä tieto esiteltiin vuosituhansia sitten. Tämä tieto on nykyihmiselle saavuttamattomissa. Ensinnäkin siksi, että nykyihminen uskoo kehittyneensä, toisin sanoen hän uskoo olevansa edistyksellisempi näkemyksissään luonnosta ja ihmisen kohtalosta kuin tuhansia vuosia sitten eläneet tietäjät. En puhu kaikista, mutta on yleinen näkemys, että olemme teknologisesti edistyneempiä aineellisessa mielessä, joten olemme edistyneempiä. - Anonyymi00062
Anonyymi00061 kirjoitti:
Muinainen tieto, jonka tietäjät näkivät intuitiivisesti, eri historiallisina aikakausina tietäjät esittivät tietoa, Vedoja, myöhempiä jonkinlaisia tutkielmia, joissa maailmankaikkeuden rakenne ja kaikki, mikä liittyy ihmisen tarkoitukseen, hänen ominaisuuksiinsa eli ihmisluonnon erityispiirteisiin ja niin edelleen, ihmisten välisiin suhteisiin, ihmisyhteiskunnan laitteisiin, rakentuu näiden määritelmien varaan.
Kaikki tämä tieto esiteltiin vuosituhansia sitten. Tämä tieto on nykyihmiselle saavuttamattomissa. Ensinnäkin siksi, että nykyihminen uskoo kehittyneensä, toisin sanoen hän uskoo olevansa edistyksellisempi näkemyksissään luonnosta ja ihmisen kohtalosta kuin tuhansia vuosia sitten eläneet tietäjät. En puhu kaikista, mutta on yleinen näkemys, että olemme teknologisesti edistyneempiä aineellisessa mielessä, joten olemme edistyneempiä.Tämä tieto on saavuttamattomissa siitä syystä, että ymmärtääkseen ihmisen on havaittava logiikka.
Jos tietoisuus on lepotilassa, elämässä ei voida muuttaa mitään
Sanoitte, että on olemassa armon tie ja kärsimyksen tie. Kärsimyksen polku on ymmärrettävää: loppujen lopuksi elämä pakottaa teidät ennemmin tai myöhemmin muuttumaan, jos ette halua. Mutta mikä on armon tie? Voitteko selittää tarkemmin? Mitä se ilmentää?
Millaiset olosuhteet olisi luotava opetuslapseutta varten? Mutta loppujen lopuksi opetuslapseus on kausaalinen kategoria, se ei riipu olosuhteista.
Vastaus:
Syynä on ihmisen päätös siitä, ettei hän halua enää elää niin. Ihminen tekee päätöksen itse, sieluna. Olosuhteet eivät tee päätöstä hänen puolestaan - häntä on jälleen kerran lyöty takorautaisella saappaalla ja hän on päättänyt muuttua. Sellaista ei ole olemassa. On ihmisiä, jotka elävät kurjuudessa vuosikausia, eivätkä he muuta mitään. Pelkästään se, että ihminen kärsii, ei ole syy siihen, että hän tulee parannukseen. Syy on hänen sisäinen päätöksensä.
Aloitimme keskustelun siitä, että syy on sisällä, ulkopuolella on vain symmetrisiä suhteita, vääriä syitä ja vääriä vaikutuksia, mutta todellinen syy on ihmisen sisällä. Kun ihminen siis tekee todellisen päätöksen, hän ei aloita muuttamalla ulkoisia olosuhteita, vaan hän aloittaa muuttamalla suhtautumistaan olosuhteisiin. Tämä on hyvin erilainen lähestymistapa.
Ihmisen on ymmärrettävä, että hänen on lanseerattava tietoisuutensa tilanteessa olevaan ongelmaan, ja hänelle tulee opettaa, miten hänen tietoisuutensa herätetään. Sillä jos tietoisuus on horroksessa, ja tietoisuus on kausaalikategoria, ette voi muuttaa mitään elämässänne. - Anonyymi00063
Anonyymi00062 kirjoitti:
Tämä tieto on saavuttamattomissa siitä syystä, että ymmärtääkseen ihmisen on havaittava logiikka.
Jos tietoisuus on lepotilassa, elämässä ei voida muuttaa mitään
Sanoitte, että on olemassa armon tie ja kärsimyksen tie. Kärsimyksen polku on ymmärrettävää: loppujen lopuksi elämä pakottaa teidät ennemmin tai myöhemmin muuttumaan, jos ette halua. Mutta mikä on armon tie? Voitteko selittää tarkemmin? Mitä se ilmentää?
Millaiset olosuhteet olisi luotava opetuslapseutta varten? Mutta loppujen lopuksi opetuslapseus on kausaalinen kategoria, se ei riipu olosuhteista.
Vastaus:
Syynä on ihmisen päätös siitä, ettei hän halua enää elää niin. Ihminen tekee päätöksen itse, sieluna. Olosuhteet eivät tee päätöstä hänen puolestaan - häntä on jälleen kerran lyöty takorautaisella saappaalla ja hän on päättänyt muuttua. Sellaista ei ole olemassa. On ihmisiä, jotka elävät kurjuudessa vuosikausia, eivätkä he muuta mitään. Pelkästään se, että ihminen kärsii, ei ole syy siihen, että hän tulee parannukseen. Syy on hänen sisäinen päätöksensä.
Aloitimme keskustelun siitä, että syy on sisällä, ulkopuolella on vain symmetrisiä suhteita, vääriä syitä ja vääriä vaikutuksia, mutta todellinen syy on ihmisen sisällä. Kun ihminen siis tekee todellisen päätöksen, hän ei aloita muuttamalla ulkoisia olosuhteita, vaan hän aloittaa muuttamalla suhtautumistaan olosuhteisiin. Tämä on hyvin erilainen lähestymistapa.
Ihmisen on ymmärrettävä, että hänen on lanseerattava tietoisuutensa tilanteessa olevaan ongelmaan, ja hänelle tulee opettaa, miten hänen tietoisuutensa herätetään. Sillä jos tietoisuus on horroksessa, ja tietoisuus on kausaalikategoria, ette voi muuttaa mitään elämässänne.Aika ei ole lineaarinen vaan syklinen.
Kysymys: Mitkä ovat ajan peruskäsitteet?
B.S.Swami, fyysikko vastaa tähän kysymykseen.
Käännösvirheet suomen kielellä ja tämä lyhyt ote hänen luennostaan:
Vastaus: Asia on niin, että ihmisillä, sinulla ja minulla, on kaksi käsitystä ajasta. Toinen käsitys ajasta on ulkoinen aika, fyysinen aika, jolloin kaikki yksinkertaisesti kulkee eteenpäin menneisyydestä tulevaisuuteen. Ja tämän fyysisen ajan varaan on itse asiassa rakennettu koko käsitys elämästä. Eli ihminen elää, hän kasvaa, yhteiskunta etenee jonnekin eteenpäin, ja ihminen itse asiassa käy läpi eri kehitysvaiheita, yhteiskunta käy läpi eri kehitysvaiheita. Mitä me ajattelemme ajasta? Kysytäänpä itseltämme kysymys - mitä aika on meille? Mitä tulevaisuus on meille? Mitä näemme tulevaisuudessa? Kehitystä, eikö niin? Kun ajattelemme tulevaisuutta, mitä tunnemme sydämessämme? Toivoa. Meillä on jonkinlainen käsitys onnellisuudesta, jonkinlainen käsitys löytämättömistä mahdollisuuksista, joita löydämme. Entä kun ajattelemme menneisyyttä, mitä tunteita se herättää meissä? Kiitollisuutta.
Milloin ajattelemme nykyhetkeä? Eihän ole aikaa ajatella, vai onko? Ei ole aikaa tuntea. Huomatkaa, tämä on hyvin tärkeä kohta. Katsomme tulevaisuuteen suurella mielihyvällä, meillä on hyvin voimakas taipumus katsoa menneisyyteen, eli ihmiset katsovat menneisyyteen, ja kun he katsovat menneisyyteen, he kokevat tiettyjä, hyvin voimakkaita tunteita. Ihmiset, jotka ovat jaloja, kokevat kiitollisuutta, ihmiset, jotka ovat onnettomia, kokevat katumusta. He ajattelevat esimerkiksi: ”Jos olisin matkustanut kaksikymmentä vuotta tai edes viisi vuotta taaksepäin, olisin tehnyt asiat toisin”, eikö niin? Useimmat ihmiset tuntevat niin. Mutta vakuutan teille, että jos matkustaisitte viisi vuotta taaksepäin, tekisitte samoin. Koska juuri nyt, tässä hetkessä, teemme samaa kuin silloin - teemme samoja virheitä.
Koska juuri nyt, juuri tällä hetkellä, teemme samaa kuin silloin - teemme samoja virheitä. Toisin sanoen ajattelemme, että jos meille annetaan enemmän aikaa, teemme jotain ihmeellistä, mutta juuri nyt, juuri tällä hetkellä, teemme samaa. Ja samalla tavalla ihminen ajattelee, että tulevaisuudessa tapahtuu edistystä, mutta on mielenkiintoinen asia - haluan kertoa teille tänään yhden salaisuuden. Tiedättekö, että ajassa on yksi mielenkiintoinen piirre? Se on se, että aika on silmukka, eli aika, tämä fyysinen aika menneisyydestä tulevaisuuteen on olemassa ihmisen käsityksessä, mutta se... sitä ei ole olemassa maailmankaikkeudessa. - Anonyymi00064
Anonyymi00063 kirjoitti:
Aika ei ole lineaarinen vaan syklinen.
Kysymys: Mitkä ovat ajan peruskäsitteet?
B.S.Swami, fyysikko vastaa tähän kysymykseen.
Käännösvirheet suomen kielellä ja tämä lyhyt ote hänen luennostaan:
Vastaus: Asia on niin, että ihmisillä, sinulla ja minulla, on kaksi käsitystä ajasta. Toinen käsitys ajasta on ulkoinen aika, fyysinen aika, jolloin kaikki yksinkertaisesti kulkee eteenpäin menneisyydestä tulevaisuuteen. Ja tämän fyysisen ajan varaan on itse asiassa rakennettu koko käsitys elämästä. Eli ihminen elää, hän kasvaa, yhteiskunta etenee jonnekin eteenpäin, ja ihminen itse asiassa käy läpi eri kehitysvaiheita, yhteiskunta käy läpi eri kehitysvaiheita. Mitä me ajattelemme ajasta? Kysytäänpä itseltämme kysymys - mitä aika on meille? Mitä tulevaisuus on meille? Mitä näemme tulevaisuudessa? Kehitystä, eikö niin? Kun ajattelemme tulevaisuutta, mitä tunnemme sydämessämme? Toivoa. Meillä on jonkinlainen käsitys onnellisuudesta, jonkinlainen käsitys löytämättömistä mahdollisuuksista, joita löydämme. Entä kun ajattelemme menneisyyttä, mitä tunteita se herättää meissä? Kiitollisuutta.
Milloin ajattelemme nykyhetkeä? Eihän ole aikaa ajatella, vai onko? Ei ole aikaa tuntea. Huomatkaa, tämä on hyvin tärkeä kohta. Katsomme tulevaisuuteen suurella mielihyvällä, meillä on hyvin voimakas taipumus katsoa menneisyyteen, eli ihmiset katsovat menneisyyteen, ja kun he katsovat menneisyyteen, he kokevat tiettyjä, hyvin voimakkaita tunteita. Ihmiset, jotka ovat jaloja, kokevat kiitollisuutta, ihmiset, jotka ovat onnettomia, kokevat katumusta. He ajattelevat esimerkiksi: ”Jos olisin matkustanut kaksikymmentä vuotta tai edes viisi vuotta taaksepäin, olisin tehnyt asiat toisin”, eikö niin? Useimmat ihmiset tuntevat niin. Mutta vakuutan teille, että jos matkustaisitte viisi vuotta taaksepäin, tekisitte samoin. Koska juuri nyt, tässä hetkessä, teemme samaa kuin silloin - teemme samoja virheitä.
Koska juuri nyt, juuri tällä hetkellä, teemme samaa kuin silloin - teemme samoja virheitä. Toisin sanoen ajattelemme, että jos meille annetaan enemmän aikaa, teemme jotain ihmeellistä, mutta juuri nyt, juuri tällä hetkellä, teemme samaa. Ja samalla tavalla ihminen ajattelee, että tulevaisuudessa tapahtuu edistystä, mutta on mielenkiintoinen asia - haluan kertoa teille tänään yhden salaisuuden. Tiedättekö, että ajassa on yksi mielenkiintoinen piirre? Se on se, että aika on silmukka, eli aika, tämä fyysinen aika menneisyydestä tulevaisuuteen on olemassa ihmisen käsityksessä, mutta se... sitä ei ole olemassa maailmankaikkeudessa.Universaalinen aika on silmukka. Mitä se tarkoittaa?
Se tarkoittaa, että tulevaisuudessa meille tapahtuu sama asia, joka tapahtui menneisyydessä.
Aika on siis silmukka.
Aion paljastaa tämän kohdan nyt, älkää pelästykö, olkaa hyvä. On olemassa syklisyys, se ilmenee elämässämme, se ilmenee esimerkiksi siinä, että olemme nyt ... olemme illalla, eikö niin?
Olemme illalla, pian tulee yö ja sitten tulee seuraava sykli, tulee taas aamu, tulee taas ilta ja tulee taas yö. Tämä on aika, eli me todella havaitsemme sen syklin muodossa. On olemassa vuosisykli, päiväsykli, elinkaari, ja näin ollen siirrymme jatkuvasti syklistä toiseen. Tämä on suhteemme aikaan. Meillä ei ole aikaa menneisyydestä tulevaisuuteen, vaan aikaa on syklistä toiseen. - Anonyymi00065
Anonyymi00064 kirjoitti:
Universaalinen aika on silmukka. Mitä se tarkoittaa?
Se tarkoittaa, että tulevaisuudessa meille tapahtuu sama asia, joka tapahtui menneisyydessä.
Aika on siis silmukka.
Aion paljastaa tämän kohdan nyt, älkää pelästykö, olkaa hyvä. On olemassa syklisyys, se ilmenee elämässämme, se ilmenee esimerkiksi siinä, että olemme nyt ... olemme illalla, eikö niin?
Olemme illalla, pian tulee yö ja sitten tulee seuraava sykli, tulee taas aamu, tulee taas ilta ja tulee taas yö. Tämä on aika, eli me todella havaitsemme sen syklin muodossa. On olemassa vuosisykli, päiväsykli, elinkaari, ja näin ollen siirrymme jatkuvasti syklistä toiseen. Tämä on suhteemme aikaan. Meillä ei ole aikaa menneisyydestä tulevaisuuteen, vaan aikaa on syklistä toiseen.Tulevaisuus on menneisyyden toistoa.
Kysymys:Viime aikoina olen havainnut, että erilaiset ennustajat ovat hyvin kiinnostuneita, ihmiset, jotka pystyvät jotenkin ottamaan yhteyttä tulevaisuuteen, näkemään sen - astrologit, ennustajat, poliitikot, erilaiset näkijät. Mikä on mielestänne syy siihen, että ihmiset ovat niin vakavasti kiinnostuneita tulevaisuudesta? Mistä tämä halu tuntea se, ymmärtää sitä, päästä kosketuksiin sen kanssa johtuu?
B.S. Swami, fyysikko vastaa tähän kysymykseen.
Käännösvirheet suomen kielellä ja tämä lyhyt ote hänen luennostaan:
Erittäin mielenkiintoinen kysymys, kiitos paljon. Kyse on siitä, että on olemassa tietty psykologinen siirtyminen - ihmisen kiintymys tulevaisuuteen, tulevaisuudessa ihminen saa inspiraatiota. Kun hänelle kerrotaan, että edessä on valoisa tulevaisuus, hän tuntee, että se innostaa häntä.
Mikä tässä on psykologinen siirtymä? Tosiasia on, että tulevaisuus on todellinen aineellisessa maailmassa, maailmassa, jossa me elämme. Tässä tulevaisuudessa on menneisyyden toistumista. Toisin sanoen aineellisessa maailmassa, koska aika on sykli, se, mikä tulee tulevaisuudessa, on jossakin uudessa kuoressa sen toistoa, mitä on jo ollut eri yksityiskohtaisuustasoilla. Ja realistisesti ajatellen, miksi ihminen on inspiroitunut? Koska hän luulee, että tulevaisuudessa jokin on luovaa.
Itse luomisen idea, itse luomisen energia juontaa juurensa ihmisen henkiseen olemukseen, toisin sanoen hänen henkeensä. Koska henki on ruumiillistunut, ihminen luulee voivansa saavuttaa tämän merkityksen aineessa ymmärtämättä, että luova toiminta tapahtuu itse asiassa alalla, jossa ihmisellä ei ole vapautta, ei vapautta luoda. Siksi päädymme parhaimmillaankin puolivillaisiin ratkaisuihin, jotka ovat tavallaan parempia, tavallaan huonompia kuin se, mitä on jo ollut, ja todellinen tulevaisuus on itse asiassa se, mikä innostaa ihmistä, se on se, mitä kutsumme sanalla "nykyisyys".
Toisin sanoen nykyisyys on henkisen olemassaolon todellisuutta, ei aineellista olemassaoloa. "Todellinen" sanalla on venäjän kielessä kaksi merkitystä: se, jolla on arvoa, ja se, mitä meillä todella on. Toisin sanoen, nykyhetkessä olemme olemassa tässä, ja tulevaisuus ja menneisyys ovat mielemme fantasiaa. - Anonyymi00066
Anonyymi00065 kirjoitti:
Tulevaisuus on menneisyyden toistoa.
Kysymys:Viime aikoina olen havainnut, että erilaiset ennustajat ovat hyvin kiinnostuneita, ihmiset, jotka pystyvät jotenkin ottamaan yhteyttä tulevaisuuteen, näkemään sen - astrologit, ennustajat, poliitikot, erilaiset näkijät. Mikä on mielestänne syy siihen, että ihmiset ovat niin vakavasti kiinnostuneita tulevaisuudesta? Mistä tämä halu tuntea se, ymmärtää sitä, päästä kosketuksiin sen kanssa johtuu?
B.S. Swami, fyysikko vastaa tähän kysymykseen.
Käännösvirheet suomen kielellä ja tämä lyhyt ote hänen luennostaan:
Erittäin mielenkiintoinen kysymys, kiitos paljon. Kyse on siitä, että on olemassa tietty psykologinen siirtyminen - ihmisen kiintymys tulevaisuuteen, tulevaisuudessa ihminen saa inspiraatiota. Kun hänelle kerrotaan, että edessä on valoisa tulevaisuus, hän tuntee, että se innostaa häntä.
Mikä tässä on psykologinen siirtymä? Tosiasia on, että tulevaisuus on todellinen aineellisessa maailmassa, maailmassa, jossa me elämme. Tässä tulevaisuudessa on menneisyyden toistumista. Toisin sanoen aineellisessa maailmassa, koska aika on sykli, se, mikä tulee tulevaisuudessa, on jossakin uudessa kuoressa sen toistoa, mitä on jo ollut eri yksityiskohtaisuustasoilla. Ja realistisesti ajatellen, miksi ihminen on inspiroitunut? Koska hän luulee, että tulevaisuudessa jokin on luovaa.
Itse luomisen idea, itse luomisen energia juontaa juurensa ihmisen henkiseen olemukseen, toisin sanoen hänen henkeensä. Koska henki on ruumiillistunut, ihminen luulee voivansa saavuttaa tämän merkityksen aineessa ymmärtämättä, että luova toiminta tapahtuu itse asiassa alalla, jossa ihmisellä ei ole vapautta, ei vapautta luoda. Siksi päädymme parhaimmillaankin puolivillaisiin ratkaisuihin, jotka ovat tavallaan parempia, tavallaan huonompia kuin se, mitä on jo ollut, ja todellinen tulevaisuus on itse asiassa se, mikä innostaa ihmistä, se on se, mitä kutsumme sanalla "nykyisyys".
Toisin sanoen nykyisyys on henkisen olemassaolon todellisuutta, ei aineellista olemassaoloa. "Todellinen" sanalla on venäjän kielessä kaksi merkitystä: se, jolla on arvoa, ja se, mitä meillä todella on. Toisin sanoen, nykyhetkessä olemme olemassa tässä, ja tulevaisuus ja menneisyys ovat mielemme fantasiaa.Mikä on totuus?
Totuus sisältää kaiken, mikä on pohjimmiltaan todellisuutta. Olosuhteista ja ajasta riippumaton, tilan ja ajan ulkopuolella. Esimerkiksi se, että synnymme ja kuolemme, on totuus.
Vaikka jotkut sanovat, että voimme tehdä ihmisistä kuolemattomia, se on väärä väite. Ihmisolennot kuolevat. Ihmiset eivät halua ajatella sitä, koska he ovat yleensä kiinnostuneita jostain näennäisistä asioista, ohittavat tämän puolen, koska kukaan ei halua ajatella, että tässä elämässä on tehtävä jotain sellaista, mikä ylittää jotkin intressit, koska kaikki intressit jäävät tänne. Syntyy eräänlainen ristiriita.
Totuus on se, mikä on tilan ja ajan tuolla puolen. Absoluuttinen totuus menee tuon tuolle puolen. Siihen liittyy ilmentyminen tilassa ja ajassa. Jos esimerkiksi kerrotte jollekin ihmiselle, että olette sielu ettekä keho. Se on totuus, koska ihminen on elämänsä aikana ikuinen, hän on ikuinen kuoleman jälkeen, koska hänen persoonallisuutensa ei muutu elämänsä aikana. Hänen esityksensä muuttuu, hänen ruumiinsa muuttuu, mutta itse persoonallisuus pysyy. Se on totuus.
Absoluuttinen totuus on pohjimmiltaan yhteys Jumalaan, kun olet yhteydessä Häneen, silloin alat tuntea, milloin voit sanoa tämän asian ja miten voit sanoa tämän asian niin, että ihminen ymmärtää, mistä on kyse. Toisin sanoen absoluuttinen totuus ei ole vain henkeä, ei vain tietoisuutta, se on myös luonto, se on myös se, jonka kautta se ilmaistaan. - Anonyymi00067
Anonyymi00066 kirjoitti:
Mikä on totuus?
Totuus sisältää kaiken, mikä on pohjimmiltaan todellisuutta. Olosuhteista ja ajasta riippumaton, tilan ja ajan ulkopuolella. Esimerkiksi se, että synnymme ja kuolemme, on totuus.
Vaikka jotkut sanovat, että voimme tehdä ihmisistä kuolemattomia, se on väärä väite. Ihmisolennot kuolevat. Ihmiset eivät halua ajatella sitä, koska he ovat yleensä kiinnostuneita jostain näennäisistä asioista, ohittavat tämän puolen, koska kukaan ei halua ajatella, että tässä elämässä on tehtävä jotain sellaista, mikä ylittää jotkin intressit, koska kaikki intressit jäävät tänne. Syntyy eräänlainen ristiriita.
Totuus on se, mikä on tilan ja ajan tuolla puolen. Absoluuttinen totuus menee tuon tuolle puolen. Siihen liittyy ilmentyminen tilassa ja ajassa. Jos esimerkiksi kerrotte jollekin ihmiselle, että olette sielu ettekä keho. Se on totuus, koska ihminen on elämänsä aikana ikuinen, hän on ikuinen kuoleman jälkeen, koska hänen persoonallisuutensa ei muutu elämänsä aikana. Hänen esityksensä muuttuu, hänen ruumiinsa muuttuu, mutta itse persoonallisuus pysyy. Se on totuus.
Absoluuttinen totuus on pohjimmiltaan yhteys Jumalaan, kun olet yhteydessä Häneen, silloin alat tuntea, milloin voit sanoa tämän asian ja miten voit sanoa tämän asian niin, että ihminen ymmärtää, mistä on kyse. Toisin sanoen absoluuttinen totuus ei ole vain henkeä, ei vain tietoisuutta, se on myös luonto, se on myös se, jonka kautta se ilmaistaan.Absoluutti on kahden prinsiipin liitto: alun perin maskuliininen Prinsiippi, Jumala, Luoja.
Ja feminiininen Alku: tämä on luonto, nämä ovat ne muodot, joissa olemus ilmenee. - Anonyymi00068
Anonyymi00067 kirjoitti:
Absoluutti on kahden prinsiipin liitto: alun perin maskuliininen Prinsiippi, Jumala, Luoja.
Ja feminiininen Alku: tämä on luonto, nämä ovat ne muodot, joissa olemus ilmenee.Mahā-Viṣṇun katse merkitsee kolmen tekijän yhtäaikaista aktivoitumista: kāla (aika), karma (jīvojen aiempien tekojen siemenet) ja śakti (Hänen energiansa). Aika ei siis synny tyhjästä tuossa hetkessä; se alkaa toimia suhteessa aineeseen. Se on kuin potentiaalinen voima, joka muuttuu operatiiviseksi. Prakṛtin tasapaino rikkoutuu, guṇat alkavat värähdellä, ja tästä värähtelystä syntyy järjestys: ennen ja jälkeen, syy ja seuraus, syntymä ja kuolema. Tässä merkityksessä aika on kosmisen liikkeen käynnistäjä.
- Anonyymi00069
Anonyymi00068 kirjoitti:
Mahā-Viṣṇun katse merkitsee kolmen tekijän yhtäaikaista aktivoitumista: kāla (aika), karma (jīvojen aiempien tekojen siemenet) ja śakti (Hänen energiansa). Aika ei siis synny tyhjästä tuossa hetkessä; se alkaa toimia suhteessa aineeseen. Se on kuin potentiaalinen voima, joka muuttuu operatiiviseksi. Prakṛtin tasapaino rikkoutuu, guṇat alkavat värähdellä, ja tästä värähtelystä syntyy järjestys: ennen ja jälkeen, syy ja seuraus, syntymä ja kuolema. Tässä merkityksessä aika on kosmisen liikkeen käynnistäjä.
Kun siis sanotaan, että aika aktivoituu Mahā-Viṣṇun katseessa, se tarkoittaa, että muuttumattomaan potentiaaliin tulee liike. Ajasta tulee mitattavaa, koska muutos alkaa. Mutta itse ajan periaate ei ala tuossa hetkessä – se on aina ollut olemassa Jumalan energiana. Näin Gaudiya-vaišnavismi pitää yhtä aikaa voimassa kolme väitettä: aika on ikuinen, materiaalinen ajallisuus on syklisesti aktivoituva, ja henkisessä todellisuudessa ei ole kuluttavaa aikaa lainkaan.
- Anonyymi00070
Anonyymi00069 kirjoitti:
Kun siis sanotaan, että aika aktivoituu Mahā-Viṣṇun katseessa, se tarkoittaa, että muuttumattomaan potentiaaliin tulee liike. Ajasta tulee mitattavaa, koska muutos alkaa. Mutta itse ajan periaate ei ala tuossa hetkessä – se on aina ollut olemassa Jumalan energiana. Näin Gaudiya-vaišnavismi pitää yhtä aikaa voimassa kolme väitettä: aika on ikuinen, materiaalinen ajallisuus on syklisesti aktivoituva, ja henkisessä todellisuudessa ei ole kuluttavaa aikaa lainkaan.
Aika kulkee neljän aikakauden kierrossa:
Satya-yuga (kultainen aika)
Tretā-yuga
Dvāpara-yuga
Kali-yuga (nykyinen aikakausi)
Kun Kali-yuga päättyy, sykli alkaa uudelleen Satya-yugasta.
Tämä ei ole vain symbolinen ajatus, vaan tarkasti mitoitettu kosminen aikarakenne perinteisessä laskennassa. - Anonyymi00071
Anonyymi00070 kirjoitti:
Aika kulkee neljän aikakauden kierrossa:
Satya-yuga (kultainen aika)
Tretā-yuga
Dvāpara-yuga
Kali-yuga (nykyinen aikakausi)
Kun Kali-yuga päättyy, sykli alkaa uudelleen Satya-yugasta.
Tämä ei ole vain symbolinen ajatus, vaan tarkasti mitoitettu kosminen aikarakenne perinteisessä laskennassa.Syklisyys eri tasoilla
Vedalaisessa ajattelussa sykli näkyy kaikessa:
Päivä ja yö
Vuodenajat
Syntymä ja kuolema
Yuga-kierto
Universumin luominen ja häviäminen
Aika ei siis ole yksi suora viiva, jolla on alku ja loppu, vaan hengityksen kaltainen rytmi. - Anonyymi00072
Anonyymi00071 kirjoitti:
Syklisyys eri tasoilla
Vedalaisessa ajattelussa sykli näkyy kaikessa:
Päivä ja yö
Vuodenajat
Syntymä ja kuolema
Yuga-kierto
Universumin luominen ja häviäminen
Aika ei siis ole yksi suora viiva, jolla on alku ja loppu, vaan hengityksen kaltainen rytmi.Tämän aikakauden loppuun on vielä melken 427 000 vuotta aikaa.
Avaruus on olemassa ajassa, ja maailmankaikkeudella on syklinsä. Vedan mukaan aika ei ole lineaarinen, vaan syklinen. Ajan symboli on käärme, joka nielee häntänsä. Jos katsot kelloa, huomaat, että kellon viisarit palaavat samaan paikkaan tietyn ajan kuluttua, ja havaitsemme myös päivän ja yön syklisen vuorottelun, vuodenaikojen syklit, 12 vuoden syklit, 60 vuoden syklit ja niin edelleen. Suurinta sykliä kutsutaan kalpaksi (Brahman päivä) ja pienintä sykliä mahayugaksi (4 miljoonaa 320 tuhatta vuotta). Yuga on aikakausi, yhteensä 4 yugaa - satya yuga (1 milj. 728 tuhatta vuotta), treta yuga (1 milj. 296 tuhatta vuotta), dvapara yuga (elämän kesto 1000 vuotta - Vanhan testamentin aika), kali yuga (meidän aikakautemme, elämän kesto 100 vuotta, se alkoi vuonna 3102 eKr. ja päättyy 427 tuhatta vuoden kuluttua). - Anonyymi00073
Anonyymi00072 kirjoitti:
Tämän aikakauden loppuun on vielä melken 427 000 vuotta aikaa.
Avaruus on olemassa ajassa, ja maailmankaikkeudella on syklinsä. Vedan mukaan aika ei ole lineaarinen, vaan syklinen. Ajan symboli on käärme, joka nielee häntänsä. Jos katsot kelloa, huomaat, että kellon viisarit palaavat samaan paikkaan tietyn ajan kuluttua, ja havaitsemme myös päivän ja yön syklisen vuorottelun, vuodenaikojen syklit, 12 vuoden syklit, 60 vuoden syklit ja niin edelleen. Suurinta sykliä kutsutaan kalpaksi (Brahman päivä) ja pienintä sykliä mahayugaksi (4 miljoonaa 320 tuhatta vuotta). Yuga on aikakausi, yhteensä 4 yugaa - satya yuga (1 milj. 728 tuhatta vuotta), treta yuga (1 milj. 296 tuhatta vuotta), dvapara yuga (elämän kesto 1000 vuotta - Vanhan testamentin aika), kali yuga (meidän aikakautemme, elämän kesto 100 vuotta, se alkoi vuonna 3102 eKr. ja päättyy 427 tuhatta vuoden kuluttua).Yksi mahāyuga kestää 4 320 000 vuotta ja koostuu neljästä yugasta:
Satya-yuga – 1 728 000 vuotta
Tretā-yuga – 1 296 000 vuotta
Dvāpara-yuga – 864 000 vuotta
Kali-yuga – 432 000 vuotta
Kali-yuga alkoi vuonna 3102 eKr., jolloin Krishna poistui näkyvästä maailmasta. - Anonyymi00074
Anonyymi00073 kirjoitti:
Yksi mahāyuga kestää 4 320 000 vuotta ja koostuu neljästä yugasta:
Satya-yuga – 1 728 000 vuotta
Tretā-yuga – 1 296 000 vuotta
Dvāpara-yuga – 864 000 vuotta
Kali-yuga – 432 000 vuotta
Kali-yuga alkoi vuonna 3102 eKr., jolloin Krishna poistui näkyvästä maailmasta.Kalpa – Brahmān päivä
1000 mahāyugaa - yksi kalpa
Kalpa on yksi Brahmān päivä (4,32 miljardia vuotta)
Yhtä pitkä on Brahmān yö (pralaya, osittainen vetäytyminen)
Tällaisia päiviä ja öitä seuraa toisiaan. Brahmān elinikä on 100 tällaista vuotta, minkä jälkeen tapahtuu suurempi kosminen vetäytyminen. - Anonyymi00075
Anonyymi00074 kirjoitti:
Kalpa – Brahmān päivä
1000 mahāyugaa - yksi kalpa
Kalpa on yksi Brahmān päivä (4,32 miljardia vuotta)
Yhtä pitkä on Brahmān yö (pralaya, osittainen vetäytyminen)
Tällaisia päiviä ja öitä seuraa toisiaan. Brahmān elinikä on 100 tällaista vuotta, minkä jälkeen tapahtuu suurempi kosminen vetäytyminen.Kun sanotaan “avaruus on olemassa ajassa”, purāṇinen ajattelu itse asiassa esittää asian toisin päin:
Aika (kāla) on perusvoima
Ajan vaikutuksesta prakṛti alkaa liikkua
Liikkeestä syntyy tila (avaruus), muoto ja materia
Toisin sanoen aika ei ole avaruuden sisällä, vaan avaruus ilmenee ajan ja liikkeen myötä. - Anonyymi00076
Anonyymi00075 kirjoitti:
Kun sanotaan “avaruus on olemassa ajassa”, purāṇinen ajattelu itse asiassa esittää asian toisin päin:
Aika (kāla) on perusvoima
Ajan vaikutuksesta prakṛti alkaa liikkua
Liikkeestä syntyy tila (avaruus), muoto ja materia
Toisin sanoen aika ei ole avaruuden sisällä, vaan avaruus ilmenee ajan ja liikkeen myötä.Ajan ikuisuus riippuu siitä, miltä tasolta asiaa katsotaan.
Bhagavad-gītā opettaa, että aika (kāla) on Jumalan energia. Se ei ole vain mittayksikkö, vaan voima, joka kuljettaa kaiken kohti muutosta.
Mutta kysymys siitä, “kuinka moni ymmärtää että aika on ikuista”, on syvempi kuin miltä se kuulostaa. Useimmat ihmiset kokevat ajan psykologisesti: muistona ja odotuksena. Me elämme menneessä tai tulevassa, emme nykyhetkessä. Tässä mielessä aika ei ole vain kosminen periaate, vaan tietoisuuden kokemus. - Anonyymi00077
Anonyymi00076 kirjoitti:
Ajan ikuisuus riippuu siitä, miltä tasolta asiaa katsotaan.
Bhagavad-gītā opettaa, että aika (kāla) on Jumalan energia. Se ei ole vain mittayksikkö, vaan voima, joka kuljettaa kaiken kohti muutosta.
Mutta kysymys siitä, “kuinka moni ymmärtää että aika on ikuista”, on syvempi kuin miltä se kuulostaa. Useimmat ihmiset kokevat ajan psykologisesti: muistona ja odotuksena. Me elämme menneessä tai tulevassa, emme nykyhetkessä. Tässä mielessä aika ei ole vain kosminen periaate, vaan tietoisuuden kokemus.Aika ei ole vain sekuntien kulumista.
- Anonyymi00078
Anonyymi00077 kirjoitti:
Aika ei ole vain sekuntien kulumista.
Se, että hetki ei palaa, tekee ajasta kallisarvoisen. Aika kuljettaa karmallista seurausta eteenpäin. Jokainen teko, ajatus ja valinta jättää jäljen. Siksi elämä ei ole sattumanvarainen jakso tyhjyyden ja tyhjyyden välissä, vaan merkityksellinen vaihe sielun matkalla.
- Anonyymi00079
Anonyymi00078 kirjoitti:
Se, että hetki ei palaa, tekee ajasta kallisarvoisen. Aika kuljettaa karmallista seurausta eteenpäin. Jokainen teko, ajatus ja valinta jättää jäljen. Siksi elämä ei ole sattumanvarainen jakso tyhjyyden ja tyhjyyden välissä, vaan merkityksellinen vaihe sielun matkalla.
Gaudiya-vaišnavismin mukaan tämä ihmiselämä on erityinen mahdollisuus.
Aika ei ole vihollinen. Mutta koska se ei pysähdy, jokainen hetki on arvokas. - Anonyymi00080
Anonyymi00079 kirjoitti:
Gaudiya-vaišnavismin mukaan tämä ihmiselämä on erityinen mahdollisuus.
Aika ei ole vihollinen. Mutta koska se ei pysähdy, jokainen hetki on arvokas.Siksi kysymys ei ole vain siitä, onko aika ikuista.
Kysymys on: mihin suuntaan käytämme sen. - Anonyymi00081
Anonyymi00080 kirjoitti:
Siksi kysymys ei ole vain siitä, onko aika ikuista.
Kysymys on: mihin suuntaan käytämme sen.Heräämättömän sielun olemassaolo on kuin unta.
Vedat sanovat, että heräämättömän sielun olemassaolo fyysisessä kehossa on kuin unta, jossa on unia. Joskus unessa joku saattaa nähdä itsensä kuninkaana tai orjana, nälkäisenä tai kylläisenä, mutta se on vain unta. Tämä on aineellisen olemassaolon analogia. Mutta se ei ole vain sielun unta. Se on sielun unta Jumalan unimaailmassa. Aineellinen maailma ilmenee Maha-Vishnun unesta. Siksi tämä maailma on kahdesti illusorinen todellisuus. Descartesin sanoin ilmaistuna se on unta unessa. - Anonyymi00082
Anonyymi00081 kirjoitti:
Heräämättömän sielun olemassaolo on kuin unta.
Vedat sanovat, että heräämättömän sielun olemassaolo fyysisessä kehossa on kuin unta, jossa on unia. Joskus unessa joku saattaa nähdä itsensä kuninkaana tai orjana, nälkäisenä tai kylläisenä, mutta se on vain unta. Tämä on aineellisen olemassaolon analogia. Mutta se ei ole vain sielun unta. Se on sielun unta Jumalan unimaailmassa. Aineellinen maailma ilmenee Maha-Vishnun unesta. Siksi tämä maailma on kahdesti illusorinen todellisuus. Descartesin sanoin ilmaistuna se on unta unessa.Brahman yksi päivä (kalpa) kestää 4 320 000 000 vuotta ja yhtä pitkä on hänen yönsä. Brahman yön aikana elävät olennot siirtyvät ilmenemättömään tilaan, ja sitten, uuden päivän koittaessa, ne heräävät ja jatkavat vaellustaan maailmankaikkeudessa karman lakia noudattaen. Tätä voidaan verrata siihen, miten laitamme tietokoneen LEPOTILAAN.
Sitä ei voi sanoa sammutetuksi, vaan se on osittain keskeytetty ja valmis palaamaan työhön milloin tahansa.
Maailman osittainen ja täydellinen tuhoutuminen
Tarkastellaan yksityiskohtaisesti Brahman päivää, joka koostuu neljästätoista manvantarasta - hallituskaudesta. Tämä tarkoittaa, että tämän päivän, kalpan, aikana neljätoista Manua - ihmiskunnan kantaisää - vaihdetaan. Me elämme heistä seitsemännen, jonka nimi on Vaivasvata-manu, aikakautta.
Manvantaroiden välillä tapahtuu maailmankaikkeuden osittainen tuhoutuminen vedenpaisumusten muodossa. Viittauksia vedenpaisumukseen on monissa uskonnoissa ja muinaisissa tarinoissa. - Anonyymi00083
Anonyymi00082 kirjoitti:
Brahman yksi päivä (kalpa) kestää 4 320 000 000 vuotta ja yhtä pitkä on hänen yönsä. Brahman yön aikana elävät olennot siirtyvät ilmenemättömään tilaan, ja sitten, uuden päivän koittaessa, ne heräävät ja jatkavat vaellustaan maailmankaikkeudessa karman lakia noudattaen. Tätä voidaan verrata siihen, miten laitamme tietokoneen LEPOTILAAN.
Sitä ei voi sanoa sammutetuksi, vaan se on osittain keskeytetty ja valmis palaamaan työhön milloin tahansa.
Maailman osittainen ja täydellinen tuhoutuminen
Tarkastellaan yksityiskohtaisesti Brahman päivää, joka koostuu neljästätoista manvantarasta - hallituskaudesta. Tämä tarkoittaa, että tämän päivän, kalpan, aikana neljätoista Manua - ihmiskunnan kantaisää - vaihdetaan. Me elämme heistä seitsemännen, jonka nimi on Vaivasvata-manu, aikakautta.
Manvantaroiden välillä tapahtuu maailmankaikkeuden osittainen tuhoutuminen vedenpaisumusten muodossa. Viittauksia vedenpaisumukseen on monissa uskonnoissa ja muinaisissa tarinoissa.Kun Brahman elämä päättyy, universumi tuhoutuu kokonaan. Tätä kuvataan Srimad-Bhagavatamissa (11.3.9-15). Aurinko muuttuu vähitellen yhä aktiivisemmaksi. Näin tapahtuu useiden vuosituhansien kuluessa, mutta viimeisen sadan vuoden ajan aurinko tuhoaa kaiken elävän. Sitten liekit raivoavat sadan vuoden ajan ja muuttavat maan tuhkaksi. Valtavat jäätiköt ja meret haihtuvat, ja syntyy mustia, piirteettömiä pilviä, jotka peittävät koko planeetan. Sitten sata vuotta sataa loputtomasti sadetta, ja universaali vedenpaisumus syöksyy poltetun Maan mustaan valtamereen, jonka yli ei näy auringonvaloa.
- Anonyymi00084
Anonyymi00083 kirjoitti:
Kun Brahman elämä päättyy, universumi tuhoutuu kokonaan. Tätä kuvataan Srimad-Bhagavatamissa (11.3.9-15). Aurinko muuttuu vähitellen yhä aktiivisemmaksi. Näin tapahtuu useiden vuosituhansien kuluessa, mutta viimeisen sadan vuoden ajan aurinko tuhoaa kaiken elävän. Sitten liekit raivoavat sadan vuoden ajan ja muuttavat maan tuhkaksi. Valtavat jäätiköt ja meret haihtuvat, ja syntyy mustia, piirteettömiä pilviä, jotka peittävät koko planeetan. Sitten sata vuotta sataa loputtomasti sadetta, ja universaali vedenpaisumus syöksyy poltetun Maan mustaan valtamereen, jonka yli ei näy auringonvaloa.
Kysymys:
Onko mitään eroa niiden jivojen ilmenemättömien tilojen välillä, jotka siirtyvät
Maha-Vishnun Kehoon Brahman yön alkaessa tai Brahman kuoleman alkaessa? Onko kyse samasta tilasta, joka on vain kestoltaan erilainen?
Millainen tila tämä on? Onko jiva ikään kuin unessa? Tajuaako se itsensä? Onko sillä jokin muoto? Missä on hienojakoinen keho, mieli tällä hetkellä?
V.K.Prabhu vastaa:
ja Kalpan (Brahman päivän) lopussa ja Maha-Kalpan (Brahman elämän) lopussa jivat upotetaan Narayanan Kehoon, jos he eivät ole saavuttaneet vapautumista.
Heidän fyysisiä ja hienojakoisia kehojaan ei ole olemassa tämän ajanjakson aikana, mutta jäljelle jää heidän svabhava (ehdollistunut luontonsa), se mentaalinen tila, jossa he kohtasivat viimeisen kuoleman.
Vishnu muistaa kaikkien elävien olentojen svabhavan ja uudessa luomisvaiheessa ilmentää jälleen tuon svabhavan mukaiset hienojakoiset ja fyysiset kehot.
Mitä tulee heidän tietoisuuteensa näiden ajanjaksojen aikana, niitä kutsutaan Pralayaksi (syvä uni) Brahman yön alkaessa ja Maha-pralayaksi (erittäin syvä uni) Universumin tuhoutuessa.
Tätä tilaa voidaan verrata anabioosiin, täydelliseen itsensä unohtamiseen. - Anonyymi00085
Anonyymi00084 kirjoitti:
Kysymys:
Onko mitään eroa niiden jivojen ilmenemättömien tilojen välillä, jotka siirtyvät
Maha-Vishnun Kehoon Brahman yön alkaessa tai Brahman kuoleman alkaessa? Onko kyse samasta tilasta, joka on vain kestoltaan erilainen?
Millainen tila tämä on? Onko jiva ikään kuin unessa? Tajuaako se itsensä? Onko sillä jokin muoto? Missä on hienojakoinen keho, mieli tällä hetkellä?
V.K.Prabhu vastaa:
ja Kalpan (Brahman päivän) lopussa ja Maha-Kalpan (Brahman elämän) lopussa jivat upotetaan Narayanan Kehoon, jos he eivät ole saavuttaneet vapautumista.
Heidän fyysisiä ja hienojakoisia kehojaan ei ole olemassa tämän ajanjakson aikana, mutta jäljelle jää heidän svabhava (ehdollistunut luontonsa), se mentaalinen tila, jossa he kohtasivat viimeisen kuoleman.
Vishnu muistaa kaikkien elävien olentojen svabhavan ja uudessa luomisvaiheessa ilmentää jälleen tuon svabhavan mukaiset hienojakoiset ja fyysiset kehot.
Mitä tulee heidän tietoisuuteensa näiden ajanjaksojen aikana, niitä kutsutaan Pralayaksi (syvä uni) Brahman yön alkaessa ja Maha-pralayaksi (erittäin syvä uni) Universumin tuhoutuessa.
Tätä tilaa voidaan verrata anabioosiin, täydelliseen itsensä unohtamiseen.Miksi luomisen alussa syntyi vain yksi Brahma ilman vaimoaan? Brahma luo eläviä olentoja olematta sukupuoliyhteydessä vaimonsa kanssa. Miksi Vishnu on järjestänyt sen näin? …
Prabhu vastaa:
Bīja – siemen sanskritiksi.
Se ei tapahdu vain seksuaalisen lisääntymisen kautta. Esimerkiksi kasvit lisääntyvät eri tavalla.
Ennen ensimmäistä Manua ja hänen vaimoaan Shatarupaa kukaan ei ollut lisääntynyt seksuaalisesti. He olivat ensimmäiset.
Brahmalla on kehittyneempiä lisääntymismenetelmiä. Hänellä on Bīja (kehon malleja), jotka hän saa Vishnulta, ja nämä Bīja-kehot kehittyvät jo valmiiksi kehoiksi. Se on eräänlainen mentaalinen konsepti.
Sillä Brahman keho koostuu puhtaasta intellektistä.
Ja Brahmalla on vaimo (Savitri), mutta hän ei tarvitse häntä hedelmöitymiseen vaan elämän täydellisyyteen, niin sanotusti täydelliseen kokonaisuuteen.
Purusha ja prakriti ovat aina olemassa yhdessä. - Anonyymi00086
Anonyymi00085 kirjoitti:
Miksi luomisen alussa syntyi vain yksi Brahma ilman vaimoaan? Brahma luo eläviä olentoja olematta sukupuoliyhteydessä vaimonsa kanssa. Miksi Vishnu on järjestänyt sen näin? …
Prabhu vastaa:
Bīja – siemen sanskritiksi.
Se ei tapahdu vain seksuaalisen lisääntymisen kautta. Esimerkiksi kasvit lisääntyvät eri tavalla.
Ennen ensimmäistä Manua ja hänen vaimoaan Shatarupaa kukaan ei ollut lisääntynyt seksuaalisesti. He olivat ensimmäiset.
Brahmalla on kehittyneempiä lisääntymismenetelmiä. Hänellä on Bīja (kehon malleja), jotka hän saa Vishnulta, ja nämä Bīja-kehot kehittyvät jo valmiiksi kehoiksi. Se on eräänlainen mentaalinen konsepti.
Sillä Brahman keho koostuu puhtaasta intellektistä.
Ja Brahmalla on vaimo (Savitri), mutta hän ei tarvitse häntä hedelmöitymiseen vaan elämän täydellisyyteen, niin sanotusti täydelliseen kokonaisuuteen.
Purusha ja prakriti ovat aina olemassa yhdessä.Lilan syklinen luonne
Jokaisessa chatur yugassa Krishnan eri avatarit laskeutuvat ja ilmentävät tekojaan. Jumalan Alkuperäinen Persoonallisuus Sri Krishna laskeutuu paljon harvemmin, kerran Brahman päivänä. Brahma elää sata vuotta. Hänen päivänsä koostuu tuhannesta chatur-yugasta: Satya, Treta, Dvapara, Kali.
****************
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com - Anonyymi00087
Anonyymi00086 kirjoitti:
Lilan syklinen luonne
Jokaisessa chatur yugassa Krishnan eri avatarit laskeutuvat ja ilmentävät tekojaan. Jumalan Alkuperäinen Persoonallisuus Sri Krishna laskeutuu paljon harvemmin, kerran Brahman päivänä. Brahma elää sata vuotta. Hänen päivänsä koostuu tuhannesta chatur-yugasta: Satya, Treta, Dvapara, Kali.
****************
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.comJumalan Alkuperäinen Persoonallisuus Sri Krishna laskeutuu paljon harvemmin, kerran Brahman päivänä
ELÄMME ERITYISLAATUISESSA AJASSA, JOKA TAPAHTUU VAIN KERRAN 8 MILJARDIN VUODEN VÄLEIN.
Kun Krishna Itse tulee maan päälle yksi kerta Brahma-päivän aikana, Hänen kumppaninsa, seurueensa, tulevat aina Hänen mukanaan.
Avatarit tulevat useammin, ja myös heillä on usein seurue mukanaan.
Lord Brahma’s 1 day or 1 Kalpa = 4,320,000 x 1000 = 4,320,000,000 human years (4 billion 320 million human years)
Joten yksi kerta 4,320,000 x 1000 = 4,320,000,000 human years (4 billion 320 million human years) vuoden aikana.
Duration of Satya Yuga = 4800 x 360 = 1,728,000 human years
Duration of Treta Yuga = 3600 x 360 = 1,296,000 human years
Duration of Dwapara Yuga = 2400 x 360 = 864,000 human years
Duration of Kali Yuga = 1200 x 360 = 432,000 human years
Thus one yuga cycle = 4,320,000 human years (4 million 320 thousand human years)
One yuga cycle is called as Maha-Yuga.
ELÄMME ERITYISLAATUISESSA AJASSA, JOKA TAPAHTUU VAIN KERRAN YLI
8 MILJARDIN VUODEN VÄLEIN.
On vielä lisäksi Brahman yö.
Joten Krishna tulee siis maapallolle yhden kerran yli 8 miljardin vuoden välein. Ja Hän tulee seurueensa kanssa.
Siihen sisältyvät myös maailmankaikkeuden tuhoamisen syklejä jne. Mutta Brahman kronologian mukaan se on yksi päivä (ja yksi yö). - Anonyymi00088
Anonyymi00087 kirjoitti:
Jumalan Alkuperäinen Persoonallisuus Sri Krishna laskeutuu paljon harvemmin, kerran Brahman päivänä
ELÄMME ERITYISLAATUISESSA AJASSA, JOKA TAPAHTUU VAIN KERRAN 8 MILJARDIN VUODEN VÄLEIN.
Kun Krishna Itse tulee maan päälle yksi kerta Brahma-päivän aikana, Hänen kumppaninsa, seurueensa, tulevat aina Hänen mukanaan.
Avatarit tulevat useammin, ja myös heillä on usein seurue mukanaan.
Lord Brahma’s 1 day or 1 Kalpa = 4,320,000 x 1000 = 4,320,000,000 human years (4 billion 320 million human years)
Joten yksi kerta 4,320,000 x 1000 = 4,320,000,000 human years (4 billion 320 million human years) vuoden aikana.
Duration of Satya Yuga = 4800 x 360 = 1,728,000 human years
Duration of Treta Yuga = 3600 x 360 = 1,296,000 human years
Duration of Dwapara Yuga = 2400 x 360 = 864,000 human years
Duration of Kali Yuga = 1200 x 360 = 432,000 human years
Thus one yuga cycle = 4,320,000 human years (4 million 320 thousand human years)
One yuga cycle is called as Maha-Yuga.
ELÄMME ERITYISLAATUISESSA AJASSA, JOKA TAPAHTUU VAIN KERRAN YLI
8 MILJARDIN VUODEN VÄLEIN.
On vielä lisäksi Brahman yö.
Joten Krishna tulee siis maapallolle yhden kerran yli 8 miljardin vuoden välein. Ja Hän tulee seurueensa kanssa.
Siihen sisältyvät myös maailmankaikkeuden tuhoamisen syklejä jne. Mutta Brahman kronologian mukaan se on yksi päivä (ja yksi yö).ELÄMME ERITYISLAATUISESSA AJASSA, JOKA TAPAHTUU VAIN KERRAN YLI
8 MILJARDIN VUODEN VÄLEIN.
KRISHNA TULEE JOKA BRAHMA-PÄIVÄ TÄHÄN UNIVERSUMIIN, MAAHAN, MUTTA SE ON VAIN YKSI PÄIVÄ (JA YKSI YÖ) BRAHMA-KRONOLOGIAN MUKAAN.
MUTTA IHMISILLE SE ON YLI 8 MILJARDIA VUOTTA.
JA JOKA YLI 8 MILJARDIN VUODEN VÄLEIN, KUN ITSE KRISHNA TULEE, AINA SAMANA AIKAKAUTENA, NOIN 1500 VUODEN KULUTTUA, TULEE SRI CHAITANYA, JOKA ON MYÖS ITSE KRISHNA JA RADHA SAMASSA PERSOONASSA. - Anonyymi00089
Anonyymi00088 kirjoitti:
ELÄMME ERITYISLAATUISESSA AJASSA, JOKA TAPAHTUU VAIN KERRAN YLI
8 MILJARDIN VUODEN VÄLEIN.
KRISHNA TULEE JOKA BRAHMA-PÄIVÄ TÄHÄN UNIVERSUMIIN, MAAHAN, MUTTA SE ON VAIN YKSI PÄIVÄ (JA YKSI YÖ) BRAHMA-KRONOLOGIAN MUKAAN.
MUTTA IHMISILLE SE ON YLI 8 MILJARDIA VUOTTA.
JA JOKA YLI 8 MILJARDIN VUODEN VÄLEIN, KUN ITSE KRISHNA TULEE, AINA SAMANA AIKAKAUTENA, NOIN 1500 VUODEN KULUTTUA, TULEE SRI CHAITANYA, JOKA ON MYÖS ITSE KRISHNA JA RADHA SAMASSA PERSOONASSA.Ihmiskunta ei ole 6000 vuotta vanha, vaan miljardeja vuosia.
- Anonyymi00090
Anonyymi00089 kirjoitti:
Ihmiskunta ei ole 6000 vuotta vanha, vaan miljardeja vuosia.
Carl Edward Sagan (9. marraskuuta 1934 - 20. joulukuuta 1996) oli yhdysvaltalainen tähtitieteilijä, kirjailija, astrofyysikko ja kosmologi.
Hän sanoi
"Tietääkseni hindulaisuus on ainoa muinainen uskonnollinen perinne maapallolla, jossa puhutaan oikeasta aikaskaalasta.
Länsimaissa ihmisillä on sellainen käsitys, että on luonnollista, että maailmankaikkeus on muutaman tuhannen vuoden ikäinen, ja se, että se on miljardeja vuosia, on järjetöntä, eikä kukaan voi ymmärtää sitä.
Hindujen käsitys on hyvin selkeä. Tässä on suuri maailmankulttuuri, joka on aina puhunut miljardeista vuosista.
Vuosituhansia ennen kuin eurooppalaiset olivat valmiita luopumaan raamatullisesta ajatuksesta, jonka mukaan maailma oli muutaman tuhannen vuoden ikäinen, mayat ajattelivat miljoonista ja hindut miljardeista.
..., jonka mukaan kosmoksessa itsessään tapahtuu valtava, jopa ääretön määrä kuolemia ja jälleensyntymisiä. Se on ainoa jonka aikaskaalat vastaavat nykyaikaisen tieteellisen kosmologian aikaskaaloja. Sen syklit ulottuvat tavallisesta päivästä ja yöstä Brahman päivään ja yöhön, joka on 8,64 miljardia vuotta pitkä. - Anonyymi00091
Anonyymi00090 kirjoitti:
Carl Edward Sagan (9. marraskuuta 1934 - 20. joulukuuta 1996) oli yhdysvaltalainen tähtitieteilijä, kirjailija, astrofyysikko ja kosmologi.
Hän sanoi
"Tietääkseni hindulaisuus on ainoa muinainen uskonnollinen perinne maapallolla, jossa puhutaan oikeasta aikaskaalasta.
Länsimaissa ihmisillä on sellainen käsitys, että on luonnollista, että maailmankaikkeus on muutaman tuhannen vuoden ikäinen, ja se, että se on miljardeja vuosia, on järjetöntä, eikä kukaan voi ymmärtää sitä.
Hindujen käsitys on hyvin selkeä. Tässä on suuri maailmankulttuuri, joka on aina puhunut miljardeista vuosista.
Vuosituhansia ennen kuin eurooppalaiset olivat valmiita luopumaan raamatullisesta ajatuksesta, jonka mukaan maailma oli muutaman tuhannen vuoden ikäinen, mayat ajattelivat miljoonista ja hindut miljardeista.
..., jonka mukaan kosmoksessa itsessään tapahtuu valtava, jopa ääretön määrä kuolemia ja jälleensyntymisiä. Se on ainoa jonka aikaskaalat vastaavat nykyaikaisen tieteellisen kosmologian aikaskaaloja. Sen syklit ulottuvat tavallisesta päivästä ja yöstä Brahman päivään ja yöhön, joka on 8,64 miljardia vuotta pitkä.Vuosituhansia ennen kuin eurooppalaiset olivat valmiita luopumaan raamatullisesta ajatuksesta, jonka mukaan maailma oli muutaman tuhannen vuoden ikäinen, mayat ajattelivat miljoonista ja hindut miljardeista.
- Anonyymi00092
Anonyymi00091 kirjoitti:
Vuosituhansia ennen kuin eurooppalaiset olivat valmiita luopumaan raamatullisesta ajatuksesta, jonka mukaan maailma oli muutaman tuhannen vuoden ikäinen, mayat ajattelivat miljoonista ja hindut miljardeista.
..., jonka mukaan kosmoksessa itsessään tapahtuu valtava, jopa ääretön määrä kuolemia ja jälleensyntymisiä. Se on ainoa jonka aikaskaalat vastaavat nykyaikaisen tieteellisen kosmologian aikaskaaloja. Sen syklit ulottuvat tavallisesta päivästä ja yöstä Brahman päivään ja yöhön, joka on 8,64 miljardia vuotta pitkä.
- Anonyymi00093
Anonyymi00092 kirjoitti:
..., jonka mukaan kosmoksessa itsessään tapahtuu valtava, jopa ääretön määrä kuolemia ja jälleensyntymisiä. Se on ainoa jonka aikaskaalat vastaavat nykyaikaisen tieteellisen kosmologian aikaskaaloja. Sen syklit ulottuvat tavallisesta päivästä ja yöstä Brahman päivään ja yöhön, joka on 8,64 miljardia vuotta pitkä.
Yleismaailmallisia katastrofeja tapahtuu säännöllisesti, mutta sen jälkeen kaikki joko alkaa alusta tai jatkuu.
- Anonyymi00094
Anonyymi00093 kirjoitti:
Yleismaailmallisia katastrofeja tapahtuu säännöllisesti, mutta sen jälkeen kaikki joko alkaa alusta tai jatkuu.
Tarkastelemme siis 100 vuoden peruskäsitettä. 100 vuotta on hyvin merkittävä käsite, koska kaikki elävät olennot elävät 100 vuotta. Ja elinikä vaihtelee sen mukaan, kuinka kaukana auringosta se on.
Satya-lokan ajan mukaan Brahma elää 100 vuotta. Yksi Brahman päivä vastaa 4 miljardia vuotta tällä planeetalla. Yksi päivä taivaallisella planeetalla vastaa kuutta kuukautta meidän planeetallamme, mutta jokaisella planeetalla jokaisen elävän olennon elämä on suunnilleen 100 vuotta.
100 vuotta heidän kronologian mukaan. Tämä on mielenkiintoinen Vedalainen käsite, jonka mukaan elävät olennot elävät kaikilla planeettatasoilla 100 vuotta. Tiedämme, että myös Brahma elää 100 vuotta, ja se on maailmankaikkeuden elinikä - Brahman 100 vuotta on maailmankaikkeuden 100 vuoden elinikä. - Anonyymi00095
Anonyymi00094 kirjoitti:
Tarkastelemme siis 100 vuoden peruskäsitettä. 100 vuotta on hyvin merkittävä käsite, koska kaikki elävät olennot elävät 100 vuotta. Ja elinikä vaihtelee sen mukaan, kuinka kaukana auringosta se on.
Satya-lokan ajan mukaan Brahma elää 100 vuotta. Yksi Brahman päivä vastaa 4 miljardia vuotta tällä planeetalla. Yksi päivä taivaallisella planeetalla vastaa kuutta kuukautta meidän planeetallamme, mutta jokaisella planeetalla jokaisen elävän olennon elämä on suunnilleen 100 vuotta.
100 vuotta heidän kronologian mukaan. Tämä on mielenkiintoinen Vedalainen käsite, jonka mukaan elävät olennot elävät kaikilla planeettatasoilla 100 vuotta. Tiedämme, että myös Brahma elää 100 vuotta, ja se on maailmankaikkeuden elinikä - Brahman 100 vuotta on maailmankaikkeuden 100 vuoden elinikä.Mutta meille se tuntuu miljoonilta, triljoonilta, triljoonilta vuosilta. Ja ihmiset elävät myös 100 vuotta. Mutta puolijumalat elävät meidän aikajärjestyksemme mukaan tuhansia ja taas tuhansia vuosia, mutta heidän aikajärjestyksensä mukaan he elävät 100 vuotta
Mutta heidän kronologiansa mukaan he elävät 100 vuotta. Ja sitä kutsutaan ajan suhteellisuudeksi. Einstein löysi tämän suhteellisuusteorian. Hän mullisti fysiikan. Se on suhteellisuusteorian idea. Vaikka ne elävät satoja tuhansia vuosia meidän aikajärjestyksessämme, ne tuntevat elävänsä 100 vuotta. Siksi meidän ei pitäisi kadehtia niitä siitä, että ne elävät niin kauan.
Meidän käsityksemme sadasta vuodesta ja heidän käsityksensä sadasta vuodesta on siis sama. On myös niin, että Brahma tuntee elävänsä sata vuotta, ja hänellä on sama tunne kuin meillä. - Anonyymi00096
Anonyymi00095 kirjoitti:
Mutta meille se tuntuu miljoonilta, triljoonilta, triljoonilta vuosilta. Ja ihmiset elävät myös 100 vuotta. Mutta puolijumalat elävät meidän aikajärjestyksemme mukaan tuhansia ja taas tuhansia vuosia, mutta heidän aikajärjestyksensä mukaan he elävät 100 vuotta
Mutta heidän kronologiansa mukaan he elävät 100 vuotta. Ja sitä kutsutaan ajan suhteellisuudeksi. Einstein löysi tämän suhteellisuusteorian. Hän mullisti fysiikan. Se on suhteellisuusteorian idea. Vaikka ne elävät satoja tuhansia vuosia meidän aikajärjestyksessämme, ne tuntevat elävänsä 100 vuotta. Siksi meidän ei pitäisi kadehtia niitä siitä, että ne elävät niin kauan.
Meidän käsityksemme sadasta vuodesta ja heidän käsityksensä sadasta vuodesta on siis sama. On myös niin, että Brahma tuntee elävänsä sata vuotta, ja hänellä on sama tunne kuin meillä.Maailmankaikkeuden kestoa koskeva seikka. Svarga-loka, kesto. Svarga-lokaa kutsutaan amaraksi eli kuolemattomaksi. Mara tarkoittaa kuolemaa ja amara kuolematonta, koska niillä on hyvin pitkä elinikä, paljon pidempi kuin ihmisillä.
Ihmiset elävät korkeintaan 100 vuotta ja puolijumalat elävät miljoonia vuosia ja ovat siksi lähes kuolemattomia. Satya-lokassa yksi päivä vastaa 4 miljardia 300 miljoonaa vuotta maan päällä. - Anonyymi00097
Anonyymi00096 kirjoitti:
Maailmankaikkeuden kestoa koskeva seikka. Svarga-loka, kesto. Svarga-lokaa kutsutaan amaraksi eli kuolemattomaksi. Mara tarkoittaa kuolemaa ja amara kuolematonta, koska niillä on hyvin pitkä elinikä, paljon pidempi kuin ihmisillä.
Ihmiset elävät korkeintaan 100 vuotta ja puolijumalat elävät miljoonia vuosia ja ovat siksi lähes kuolemattomia. Satya-lokassa yksi päivä vastaa 4 miljardia 300 miljoonaa vuotta maan päällä.Siksi heitä kutsutaan kuolemattomiksi. Mutta itse asiassa niitä ei voi kutsua kuolemattomiksi sanan täydessä merkityksessä. Meidän on siis ymmärrettävä, miksi heitä kutsutaan amaraksi tai kuolemattomiksi.
Miksi ne sitten elävät meidän aikajärjestyksemme mukaan hyvin pitkän elämän. Mutta itse asiassa katsomme myös, että kaikki elävät olennot elävät 100 vuotta kronologiansa mukaan. - Anonyymi00098
Anonyymi00097 kirjoitti:
Siksi heitä kutsutaan kuolemattomiksi. Mutta itse asiassa niitä ei voi kutsua kuolemattomiksi sanan täydessä merkityksessä. Meidän on siis ymmärrettävä, miksi heitä kutsutaan amaraksi tai kuolemattomiksi.
Miksi ne sitten elävät meidän aikajärjestyksemme mukaan hyvin pitkän elämän. Mutta itse asiassa katsomme myös, että kaikki elävät olennot elävät 100 vuotta kronologiansa mukaan.Ja taivaallisten planeettojen asukkaita kutsutaan amaraksi, koska he elävät pitkää elämää meidän aikajärjestyksemme mukaan.
Koska yksi Brahman päivä on 12 tuntia - 4 miljardia 300 miljoonaa aurinkovuottamme. Tätä on hyvin vaikea edes kuvitella, joten siellä on tietenkin kuolema, mutta tämä kuolema korkeammissa planeettajärjestelmissä on erilainen kuin meidän kuolemamme täällä maan päällä. - Anonyymi00099
Anonyymi00098 kirjoitti:
Ja taivaallisten planeettojen asukkaita kutsutaan amaraksi, koska he elävät pitkää elämää meidän aikajärjestyksemme mukaan.
Koska yksi Brahman päivä on 12 tuntia - 4 miljardia 300 miljoonaa aurinkovuottamme. Tätä on hyvin vaikea edes kuvitella, joten siellä on tietenkin kuolema, mutta tämä kuolema korkeammissa planeettajärjestelmissä on erilainen kuin meidän kuolemamme täällä maan päällä.Koska avaruus on moniulotteinen maailmankaikkeudessa, kaikki nämä planeetat ovat yhteydessä toisiinsa hyvin monimutkaisella tavalla. Avaruudessa on erilaisia kanavia ja kulkuväyliä, joilla voi siirtyä tasolta toiselle. Ette voi vain lentää jonnekin avaruudessa ja tulla planeetalle.
- Anonyymi00100
Aika on ajatusta. Mieli ei ole tässä hetkessä vaan kuvittelee tulevaa menneisyytensä mukaan. Se on unta, unelmia, uhkia ja pelkoa. Ajatuksilla luodaan näennäistä turvallisuudentunnetta, mutta mieli päätyy epäjärjestykseen. Se ei enää havannoi nykyhetkeä eikä ymmärrä sitä vaan alkaa toistaa samoja vanhoja asioita, koska se tuntuu turvalliselta. Mielellä ei ole kronoligista aikaa. Se ei vanhene vaan on vanha tai uusi sen mukaan miten havaitsee ympäristöään. Nuorella mielellä on suora yhteys, se näkee kaiken uutena ja osaa toimia sen mukaan. Tämä on sanottu mm. Vuorisaarnassa, mutta sama viisaus on idän uskonnoissakin. Ei ole ateismia, ei uskontoja, ei mitään muitakaan ajatuksen luomia, jos niistä pääsee irti eli syntyy uudestaan.
- Anonyymi00101
Gaudiya-vaišnavismin näkökulmasta tuossa ajatuksessa on jotain tunnistettavaa, mutta myös olennaisia eroja. On totta, että mieli elää usein menneisyydessä ja tulevaisuudessa. Se rakentaa pelkoja, toiveita ja näennäistä turvallisuutta, ja alkaa toistaa tuttuja kaavoja. Gaudiya-perinteessä mieli (manas) nähdään levottomana ja helposti harhaan vievänä. Se sitoo sielun aineelliseen kiertokulkuun juuri siksi, että se samaistuu muistoihin ja haluihin.
- Anonyymi00102
Anonyymi00101 kirjoitti:
Gaudiya-vaišnavismin näkökulmasta tuossa ajatuksessa on jotain tunnistettavaa, mutta myös olennaisia eroja. On totta, että mieli elää usein menneisyydessä ja tulevaisuudessa. Se rakentaa pelkoja, toiveita ja näennäistä turvallisuutta, ja alkaa toistaa tuttuja kaavoja. Gaudiya-perinteessä mieli (manas) nähdään levottomana ja helposti harhaan vievänä. Se sitoo sielun aineelliseen kiertokulkuun juuri siksi, että se samaistuu muistoihin ja haluihin.
Tässä mielessä ajatus siitä, että ihminen elää “unessa”, on lähellä sitä, mitä esimerkiksi Bhagavad-gītā kuvaa: mieli voi peittää todellisen minuuden.
Mutta siitä Gaudiya-vaišnavismi ei olisi samaa mieltä, että aika olisi pelkkä ajatus. Aika (kāla) ei ole vain psykologinen kokemus, vaan todellinen kosminen voima, Jumalan energiaa. Gītāssa Krishna sanoo olevansa aika itse. Se tarkoittaa, että aika ei synny mielestä, vaan mieli toimii ajan kentässä. Subjektiivinen ajantaju voi vääristyä, mutta itse aika ei ole illuusio. - Anonyymi00103
Anonyymi00102 kirjoitti:
Tässä mielessä ajatus siitä, että ihminen elää “unessa”, on lähellä sitä, mitä esimerkiksi Bhagavad-gītā kuvaa: mieli voi peittää todellisen minuuden.
Mutta siitä Gaudiya-vaišnavismi ei olisi samaa mieltä, että aika olisi pelkkä ajatus. Aika (kāla) ei ole vain psykologinen kokemus, vaan todellinen kosminen voima, Jumalan energiaa. Gītāssa Krishna sanoo olevansa aika itse. Se tarkoittaa, että aika ei synny mielestä, vaan mieli toimii ajan kentässä. Subjektiivinen ajantaju voi vääristyä, mutta itse aika ei ole illuusio.Ajatus siitä, että “ei ole ateismia, ei uskontoja, ei mitään” kun niistä pääsee irti, kuulostaa enemmän ei-dualistiselta mystiikalta. Gaudiya-vaišnavismissa todellisuus ei kuitenkaan tyhjene kategorioista.
Harhaa on se, että sielu samaistuu väliaikaiseen ruumiiseen ja mieleen – ei se, että Jumala tai hengellinen suhde olisi mielen luoma rakenne. - Anonyymi00104
Anonyymi00103 kirjoitti:
Ajatus siitä, että “ei ole ateismia, ei uskontoja, ei mitään” kun niistä pääsee irti, kuulostaa enemmän ei-dualistiselta mystiikalta. Gaudiya-vaišnavismissa todellisuus ei kuitenkaan tyhjene kategorioista.
Harhaa on se, että sielu samaistuu väliaikaiseen ruumiiseen ja mieleen – ei se, että Jumala tai hengellinen suhde olisi mielen luoma rakenne.“Syntyä uudestaan” tarkoittaa Gaudiya-perinteessä ennen kaikkea tietoisuuden heräämistä omaan ikuiseen identiteettiin Jumalan palvelijana. Se ei ole kaikkien uskontojen ja erojen häviämistä, vaan suhteen löytymistä persoonalliseen Jumalaan.
- Anonyymi00105
Anonyymi00104 kirjoitti:
“Syntyä uudestaan” tarkoittaa Gaudiya-perinteessä ennen kaikkea tietoisuuden heräämistä omaan ikuiseen identiteettiin Jumalan palvelijana. Se ei ole kaikkien uskontojen ja erojen häviämistä, vaan suhteen löytymistä persoonalliseen Jumalaan.
Mieli luo harhaa ja elää usein poissa nykyhetkestä. Mutta ratkaisu ei ole ajatuksen lopettaminen tai kaiken kategorian purkaminen, vaan mielen suuntaaminen kohti Jumalaa. Aika ei ole pelkkä ajatus, eikä hengellinen todellisuus ole mielen tuote. Todellinen “herääminen” on sielun heräämistä.
- Anonyymi00106
Anonyymi00105 kirjoitti:
Mieli luo harhaa ja elää usein poissa nykyhetkestä. Mutta ratkaisu ei ole ajatuksen lopettaminen tai kaiken kategorian purkaminen, vaan mielen suuntaaminen kohti Jumalaa. Aika ei ole pelkkä ajatus, eikä hengellinen todellisuus ole mielen tuote. Todellinen “herääminen” on sielun heräämistä.
Tuossa tekstissä kosketetaan todellista ongelmaa – mutta ratkaisu ja metafyysinen tulkinta kulkevat eri suuntaan.
Ensinnäkin väite “aika on ajatusta” heijastaa kokemuksellista totuutta: mieli todella elää muistissa ja odotuksessa. Se rakentaa jatkuvuuden kertomusta. - Anonyymi00107
Anonyymi00106 kirjoitti:
Tuossa tekstissä kosketetaan todellista ongelmaa – mutta ratkaisu ja metafyysinen tulkinta kulkevat eri suuntaan.
Ensinnäkin väite “aika on ajatusta” heijastaa kokemuksellista totuutta: mieli todella elää muistissa ja odotuksessa. Se rakentaa jatkuvuuden kertomusta.Tämä liittyy manakseen ja vääristyneeseen identiteettiin (ahaṅkāra), joka sitoo tietoisuuden karmalliseen jatkumoon. Mutta ontologisesti aika (kāla) ei ole mielen tuote. Se on yksi Jumalan energioista. Se toimii riippumatta yksilön kokemuksesta. Vaikka mieli hiljenisi, aika ei lakkaa. Se on se voima, jonka kautta aineellinen maailma muuttuu ja hajoaa. Siksi aika ei ole psykologinen konstruktio vaan kosminen periaate.
- Anonyymi00108
Anonyymi00107 kirjoitti:
Tämä liittyy manakseen ja vääristyneeseen identiteettiin (ahaṅkāra), joka sitoo tietoisuuden karmalliseen jatkumoon. Mutta ontologisesti aika (kāla) ei ole mielen tuote. Se on yksi Jumalan energioista. Se toimii riippumatta yksilön kokemuksesta. Vaikka mieli hiljenisi, aika ei lakkaa. Se on se voima, jonka kautta aineellinen maailma muuttuu ja hajoaa. Siksi aika ei ole psykologinen konstruktio vaan kosminen periaate.
Ajatus, että mieli ei ole tässä hetkessä ja siksi elää unessa, resonoi vahvasti Gaudiya-näkemyksen kanssa. Materiaalinen tietoisuus on eräänlaista unta (svapna), jossa sielu samaistuu kehoon ja mieleen. Mutta Gaudiya-perinne tekee tärkeän erottelun: ongelma ei ole ajattelu sinänsä, vaan väärä suuntautuminen. Mieli ei ole vihollinen, vaan väline.
- Anonyymi00109
Anonyymi00108 kirjoitti:
Ajatus, että mieli ei ole tässä hetkessä ja siksi elää unessa, resonoi vahvasti Gaudiya-näkemyksen kanssa. Materiaalinen tietoisuus on eräänlaista unta (svapna), jossa sielu samaistuu kehoon ja mieleen. Mutta Gaudiya-perinne tekee tärkeän erottelun: ongelma ei ole ajattelu sinänsä, vaan väärä suuntautuminen. Mieli ei ole vihollinen, vaan väline.
Väite, että “ei ole ateismia, ei uskontoja, ei mitään muitakaan ajatuksen luomia”, edustaa eräänlaista radikaalia ei-dualismia. Gaudiya-vaišnavismi ei hyväksy tätä ontologista tasoittamista. Se opettaa acintya-bhedābheda-tattvaa – käsittämätöntä ykseyttä ja eroa samanaikaisesti. Yksilöllisyys ei ole harhaa, vaan ikuinen ominaisuus. Henkinen todellisuus ei katoa, kun mieli hiljenee; päinvastoin, se tulee kirkkaammin esiin.
“uudestisyntyminen” vaikuttaa tarkoittavan psykologista vapautumista ajatusrakenteista. Gaudiya-näkökulmasta todellinen uudestisyntyminen on svarūpan heräämistä – sielun alkuperäisen, ikuisen identiteetin aktivoitumista. Tämä ei johda uskonnottomuuteen vaan syvempään, persoonalliseen suhteeseen. Bhakti ei ole mielen tuote, vaan sielun luontainen funktio (dharma). - Anonyymi00110
Anonyymi00109 kirjoitti:
Väite, että “ei ole ateismia, ei uskontoja, ei mitään muitakaan ajatuksen luomia”, edustaa eräänlaista radikaalia ei-dualismia. Gaudiya-vaišnavismi ei hyväksy tätä ontologista tasoittamista. Se opettaa acintya-bhedābheda-tattvaa – käsittämätöntä ykseyttä ja eroa samanaikaisesti. Yksilöllisyys ei ole harhaa, vaan ikuinen ominaisuus. Henkinen todellisuus ei katoa, kun mieli hiljenee; päinvastoin, se tulee kirkkaammin esiin.
“uudestisyntyminen” vaikuttaa tarkoittavan psykologista vapautumista ajatusrakenteista. Gaudiya-näkökulmasta todellinen uudestisyntyminen on svarūpan heräämistä – sielun alkuperäisen, ikuisen identiteetin aktivoitumista. Tämä ei johda uskonnottomuuteen vaan syvempään, persoonalliseen suhteeseen. Bhakti ei ole mielen tuote, vaan sielun luontainen funktio (dharma).Lisäksi ajatus “nuoresta mielestä, joka näkee kaiken uutena” on kiinnostava. Gaudiya-perinteessä hengellinen tietoisuus ei ole tyhjyyttä, vaan jatkuvaa tuoreutta (nava-navāyamāna). Krishna ei ole staattinen absoluuttinen periaate, vaan ääretön persoona, jonka kokeminen on alati uutta. Tässä mielessä hengellinen tietoisuus on todella “ikuista nuoruutta”, mutta se ei synny pelkästä nykyhetkeen keskittymisestä, vaan rakkaudellisesta suhteesta.
- Anonyymi00111
Anonyymi00110 kirjoitti:
Lisäksi ajatus “nuoresta mielestä, joka näkee kaiken uutena” on kiinnostava. Gaudiya-perinteessä hengellinen tietoisuus ei ole tyhjyyttä, vaan jatkuvaa tuoreutta (nava-navāyamāna). Krishna ei ole staattinen absoluuttinen periaate, vaan ääretön persoona, jonka kokeminen on alati uutta. Tässä mielessä hengellinen tietoisuus on todella “ikuista nuoruutta”, mutta se ei synny pelkästä nykyhetkeen keskittymisestä, vaan rakkaudellisesta suhteesta.
Kirjoittajan ajattelu pyrkii purkamaan kaikki rakenteet, kun taas Gaudiya-vaišnavismi puhdistaa ne ja palauttaa ne alkuperäiseen tarkoitukseensa. Se ei sano, että kaikki kategoriat ovat mielen luomia illuusioita, vaan että väärä samaistuminen on illuusio.
Lopulta Gaudiya-vastaus ei olisi “ole enemmän tässä hetkessä”, vaan “ole suhteessa”. Nykyhetki itsessään ei vapauta; rakkaudellinen yhteys Jumalaan vapauttaa. Mieli ei lakkaa olemasta – se kirkastuu. Aika ei katoa – sen merkitys muuttuu. Ja yksilöllisyys ei häviä – se täyttyy. - Anonyymi00129
Anonyymi00111 kirjoitti:
Kirjoittajan ajattelu pyrkii purkamaan kaikki rakenteet, kun taas Gaudiya-vaišnavismi puhdistaa ne ja palauttaa ne alkuperäiseen tarkoitukseensa. Se ei sano, että kaikki kategoriat ovat mielen luomia illuusioita, vaan että väärä samaistuminen on illuusio.
Lopulta Gaudiya-vastaus ei olisi “ole enemmän tässä hetkessä”, vaan “ole suhteessa”. Nykyhetki itsessään ei vapauta; rakkaudellinen yhteys Jumalaan vapauttaa. Mieli ei lakkaa olemasta – se kirkastuu. Aika ei katoa – sen merkitys muuttuu. Ja yksilöllisyys ei häviä – se täyttyy.Tämä ajatuksestaan luopuminen pitäisi "kokea". Se voi olla kuin nostaisi itsensä hiuksista ilmaan eli luopuisi omista pyrkimyksistään, mutta siihen pyrkiessään vain vahvistaisi itseään.
Mutta se on mahdollista.
- Anonyymi00112
Ei kuolemassa ole muistiinpanoilla mitään merkitystä.
- Anonyymi00113
Kuolemaa ei ole edes olemassa
- Anonyymi00114
Anonyymi00113 kirjoitti:
Kuolemaa ei ole edes olemassa
"Ei kuolemassa ole muistiinpanoilla mitään merkitystä."
Kuolemaa ei ole edes olemassa
Prabhu sanoo:
Kuolema.
Mitä järkeä on ajatella jotain, mitä ei ole olemassa? Kuolema on vain ovi. Se on vain siirtymähetki. Se ei ole mikään erikseen olemassa oleva todellisuus. Se on vain siirtymä yhdestä tilasta toiseen. Se on kuin yö, joka erottaa "tämän päivän" ja "huomisen". Ja tiedän, että huomenna aion tehdä sen, mitä en ole tehnyt tänään. - Anonyymi00115
Anonyymi00114 kirjoitti:
"Ei kuolemassa ole muistiinpanoilla mitään merkitystä."
Kuolemaa ei ole edes olemassa
Prabhu sanoo:
Kuolema.
Mitä järkeä on ajatella jotain, mitä ei ole olemassa? Kuolema on vain ovi. Se on vain siirtymähetki. Se ei ole mikään erikseen olemassa oleva todellisuus. Se on vain siirtymä yhdestä tilasta toiseen. Se on kuin yö, joka erottaa "tämän päivän" ja "huomisen". Ja tiedän, että huomenna aion tehdä sen, mitä en ole tehnyt tänään.Ihmisen fyysistä kehoa voi verrata pukuun, kuvaannollisesti.
- Anonyymi00116
Anonyymi00115 kirjoitti:
Ihmisen fyysistä kehoa voi verrata pukuun, kuvaannollisesti.
Kuolema on viiden aistin kyvyttömyys havaita ulkomaailman esineitä. Kun aistien toiminta lakkaa, sielu ei kuitenkaan kuole, vaan odottaa siihen asti, kunnes aistit heräävät jälleen henkiin uudessa ruumiissa. Vain liha pelkää kuolemaa, sielulle kuolema on tilaisuus toteuttaa kuolemattomuutensa. Kuolemaa ei tarvitse pelätä, sillä kuolema on vain kyvyttömyyttä havaita ulkoista petosta aisteilla. Vain se, joka elää lihan tyydyttämiseksi, kuolee. Kuoleman voittamiseksi riittää, että tuntee oman ikuisen luontonsa. Sinun on tuhottava omistajuuden tunne ja murrettava ulkomaailmaan liittyvät siteet. Luovu kaikesta, mikä sitoo sinut näkyvään todellisuuteen. Anna valemaailman huolehtia kehostasi. Jätä itsellesi vain äly. Sen avulla oivallat todellisen itsesi ja voitat kuolemanpelon.
Vyasadeva
https://vrindavanactnow.org/wp-content/uploads/Srila-Vyasadeva.jpg
*******************
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
Suomenkielisessä käännöksessä on erittäin, erittäin paljon käännösvirheitä. - Anonyymi00117
Anonyymi00116 kirjoitti:
Kuolema on viiden aistin kyvyttömyys havaita ulkomaailman esineitä. Kun aistien toiminta lakkaa, sielu ei kuitenkaan kuole, vaan odottaa siihen asti, kunnes aistit heräävät jälleen henkiin uudessa ruumiissa. Vain liha pelkää kuolemaa, sielulle kuolema on tilaisuus toteuttaa kuolemattomuutensa. Kuolemaa ei tarvitse pelätä, sillä kuolema on vain kyvyttömyyttä havaita ulkoista petosta aisteilla. Vain se, joka elää lihan tyydyttämiseksi, kuolee. Kuoleman voittamiseksi riittää, että tuntee oman ikuisen luontonsa. Sinun on tuhottava omistajuuden tunne ja murrettava ulkomaailmaan liittyvät siteet. Luovu kaikesta, mikä sitoo sinut näkyvään todellisuuteen. Anna valemaailman huolehtia kehostasi. Jätä itsellesi vain äly. Sen avulla oivallat todellisen itsesi ja voitat kuolemanpelon.
Vyasadeva
https://vrindavanactnow.org/wp-content/uploads/Srila-Vyasadeva.jpg
*******************
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
Suomenkielisessä käännöksessä on erittäin, erittäin paljon käännösvirheitä."Ei kuolemassa ole muistiinpanoilla mitään merkitystä."
Kuolemaa ei ole edes olemassa - Anonyymi00118
Anonyymi00117 kirjoitti:
"Ei kuolemassa ole muistiinpanoilla mitään merkitystä."
Kuolemaa ei ole edes olemassaKuolema tuhoaa kaiken, mikä ei ole todellista; kuolema näyttää meille todelliset ystävämme; kuolema paljastaa todelliset prioriteettimme; kuolema tuo viisauden esiin; kuolema valistaa meitä peloistamme ja heikkouksistamme; mutta mikä tärkeintä, kuolema muistuttaa meitä siitä, että nämä aineelliset kehot ja aineelliset universumit eivät ole kotimme.
Kun kuolema kutsuu teitä, älkää pelästykö tai piiloutuko, vaan kohdatkaa se ja katsokaa, MITÄ SILLÄ ON TARJOTTAVANAAN.
Loppujen lopuksi hän on Krishnan oikeudenmukainen, uskollinen ja kuuliainen palvelija.
(J. Favors) - Anonyymi00119
Anonyymi00118 kirjoitti:
Kuolema tuhoaa kaiken, mikä ei ole todellista; kuolema näyttää meille todelliset ystävämme; kuolema paljastaa todelliset prioriteettimme; kuolema tuo viisauden esiin; kuolema valistaa meitä peloistamme ja heikkouksistamme; mutta mikä tärkeintä, kuolema muistuttaa meitä siitä, että nämä aineelliset kehot ja aineelliset universumit eivät ole kotimme.
Kun kuolema kutsuu teitä, älkää pelästykö tai piiloutuko, vaan kohdatkaa se ja katsokaa, MITÄ SILLÄ ON TARJOTTAVANAAN.
Loppujen lopuksi hän on Krishnan oikeudenmukainen, uskollinen ja kuuliainen palvelija.
(J. Favors)"Ei kuolemassa ole muistiinpanoilla mitään merkitystä."
Kuolemaa ei ole edes olemassa
Mitä järkeä on ajatella jotain, mitä ei ole olemassa? Kuolema on vain ovi. Se on vain siirtymähetki. Se ei ole mikään erikseen olemassa oleva todellisuus. Se on vain siirtymä yhdestä tilasta toiseen.
IHMISET PELKÄÄVÄT OVEA, KUOLEMA ON OVI. - Anonyymi00120
Anonyymi00119 kirjoitti:
"Ei kuolemassa ole muistiinpanoilla mitään merkitystä."
Kuolemaa ei ole edes olemassa
Mitä järkeä on ajatella jotain, mitä ei ole olemassa? Kuolema on vain ovi. Se on vain siirtymähetki. Se ei ole mikään erikseen olemassa oleva todellisuus. Se on vain siirtymä yhdestä tilasta toiseen.
IHMISET PELKÄÄVÄT OVEA, KUOLEMA ON OVI.Kuolema on viiden aistin kyvyttömyys havaita ulkomaailman esineitä. Kun aistien toiminta lakkaa, sielu ei kuitenkaan kuole, vaan odottaa siihen asti, kunnes aistit heräävät jälleen henkiin uudessa ruumiissa. Vain liha pelkää kuolemaa, sielulle kuolema on tilaisuus toteuttaa kuolemattomuutensa. Kuolemaa ei tarvitse pelätä, sillä kuolema on vain kyvyttömyyttä havaita ulkoista petosta aisteilla.
- Anonyymi00121
Anonyymi00120 kirjoitti:
Kuolema on viiden aistin kyvyttömyys havaita ulkomaailman esineitä. Kun aistien toiminta lakkaa, sielu ei kuitenkaan kuole, vaan odottaa siihen asti, kunnes aistit heräävät jälleen henkiin uudessa ruumiissa. Vain liha pelkää kuolemaa, sielulle kuolema on tilaisuus toteuttaa kuolemattomuutensa. Kuolemaa ei tarvitse pelätä, sillä kuolema on vain kyvyttömyyttä havaita ulkoista petosta aisteilla.
Vyasadeva
https://vrindavanactnow.org/wp-content/uploads/Srila-Vyasadeva.jpg - Anonyymi00122
Anonyymi00121 kirjoitti:
Vyasadeva
https://vrindavanactnow.org/wp-content/uploads/Srila-Vyasadeva.jpg - Anonyymi00123
Anonyymi00122 kirjoitti:
Kristillisdramaturgi kirjoitti:
"Tässä tärkeää tietoa idän miehille. Voitte kertoa muillekin idän uskonnoista innostuneille.
Maailma on suurten katastrofien edessä.
Suuret Sodat ja vakavat sairaudet ym. järkyttävät vitsaukset ovat vyörymässä ihmiskunnan päälle ennen näkemättömällä tavalla. Yhteiskuntarauha Suomessakin säröilee. Mellakat eivät ole kaukana. Miten kauan rauha kestää, sitä emme tiedä.
Koko maailma on nyt varustautumassa sotaan. Tämän kaiken on Raamattu kertonut tapahtuvaksi. Mm. Matt. 24:6-13.
Ihmiskunnan viimeinen murhenäytelmä ennen Jeesuksen takaisin tuloa on jo alkanut!
Tässä vaiheessa pitää laittaa asiat kuntoon Jumalan kanssa. Hän tahtoo antaa syntisi anteeksi. Rukoile, että pelastut, ja että monet muutkin löytävät Jeesuksen! Sovinto Jumalan kanssa on ihmiselämän tärkein asia."
Vastaus:
Turha yrittää pelotella idän miehiä, he eivät pelkää katastrofeja, maanjäristyksiä, sotia tai ”maailmanloppuja". He eivät pelkää yhtään mitään, kaikkein vähiten kuolemaa.
On selvää, ettet tiedä mitään muinaisesta historiasta. Katastrofeja on ollut aina, kokonaisia sivilisaatioita on tuhoutunut maan päältä katastrofien seurauksena, myös ydinsota tapahtui Kurukshetrassa 5000 vuotta sitten. On huomata, et tunne historiaa.
Ensimmäinen asia, joka tapahtui, kun me, entiset kristityt (meitä on paljon) tutustuivat ”idän saatanallisiin oppeihin” - ensimmäinen asia, joka hävisi, oli pelko. Joten yrityksesi pelotella idän miehiä katastrofeilla tai kuolemalla on sama kuin antaisit heille karkkia, me emme pelkää mitään - me, entiset kristityt, ja kaikkein vähiten kuolemaa.
Tervetuloa, kuolema! - Anonyymi00124
Anonyymi00123 kirjoitti:
Kristillisdramaturgi kirjoitti:
"Tässä tärkeää tietoa idän miehille. Voitte kertoa muillekin idän uskonnoista innostuneille.
Maailma on suurten katastrofien edessä.
Suuret Sodat ja vakavat sairaudet ym. järkyttävät vitsaukset ovat vyörymässä ihmiskunnan päälle ennen näkemättömällä tavalla. Yhteiskuntarauha Suomessakin säröilee. Mellakat eivät ole kaukana. Miten kauan rauha kestää, sitä emme tiedä.
Koko maailma on nyt varustautumassa sotaan. Tämän kaiken on Raamattu kertonut tapahtuvaksi. Mm. Matt. 24:6-13.
Ihmiskunnan viimeinen murhenäytelmä ennen Jeesuksen takaisin tuloa on jo alkanut!
Tässä vaiheessa pitää laittaa asiat kuntoon Jumalan kanssa. Hän tahtoo antaa syntisi anteeksi. Rukoile, että pelastut, ja että monet muutkin löytävät Jeesuksen! Sovinto Jumalan kanssa on ihmiselämän tärkein asia."
Vastaus:
Turha yrittää pelotella idän miehiä, he eivät pelkää katastrofeja, maanjäristyksiä, sotia tai ”maailmanloppuja". He eivät pelkää yhtään mitään, kaikkein vähiten kuolemaa.
On selvää, ettet tiedä mitään muinaisesta historiasta. Katastrofeja on ollut aina, kokonaisia sivilisaatioita on tuhoutunut maan päältä katastrofien seurauksena, myös ydinsota tapahtui Kurukshetrassa 5000 vuotta sitten. On huomata, et tunne historiaa.
Ensimmäinen asia, joka tapahtui, kun me, entiset kristityt (meitä on paljon) tutustuivat ”idän saatanallisiin oppeihin” - ensimmäinen asia, joka hävisi, oli pelko. Joten yrityksesi pelotella idän miehiä katastrofeilla tai kuolemalla on sama kuin antaisit heille karkkia, me emme pelkää mitään - me, entiset kristityt, ja kaikkein vähiten kuolemaa.
Tervetuloa, kuolema!Vaishnavan poistuminen planeetaltamme on ylevä tapahtuma.
Läsnäolijoiden elämä ei ole koskaan ollut samanlaista tuon tapahtuman jälkeen, tällaisen ihmisen elämässä tapahtuu suuria muutoksia ”idän oppien” suuntaan - aina ja poikkeuksetta.
Olla vierellä, huomata ylevien vaishnavojen pelottomuus ihan kuoleman hetkellä ja terävän älykkyyden loppuun asti, sellainen kokemus poistaa viimeisetkin pelon rippeet kaikista niistä, jotka ovat olleet vierellä, ja täydellistää jo olemassa olevan pelottomuuden.
Ei mikään yksittäinen tapaus.
Sen jälkeen elämä on muuttunut lopullisesti - idän suuntaan. - Anonyymi00125
Anonyymi00124 kirjoitti:
Vaishnavan poistuminen planeetaltamme on ylevä tapahtuma.
Läsnäolijoiden elämä ei ole koskaan ollut samanlaista tuon tapahtuman jälkeen, tällaisen ihmisen elämässä tapahtuu suuria muutoksia ”idän oppien” suuntaan - aina ja poikkeuksetta.
Olla vierellä, huomata ylevien vaishnavojen pelottomuus ihan kuoleman hetkellä ja terävän älykkyyden loppuun asti, sellainen kokemus poistaa viimeisetkin pelon rippeet kaikista niistä, jotka ovat olleet vierellä, ja täydellistää jo olemassa olevan pelottomuuden.
Ei mikään yksittäinen tapaus.
Sen jälkeen elämä on muuttunut lopullisesti - idän suuntaan."Ei kuolemassa ole muistiinpanoilla mitään merkitystä."
Kuolemaa ei ole edes olemassa.
Kristityt kirjoittavat siitä, kuinka kaikki ei-kristityt ovat niin kauhuissaan kuoleman hetkellä, koska he eivät palvo "oikeaa" jumalaa.
EI MITÄÄN SELLAISTA.
EI EDES LÄHELLEKÄÄN MITÄÄN SELLAISTA..
Olla vierellä, huomata ylevien vaishnavojen pelottomuus ihan kuoleman hetkellä ja terävän älykkyyden loppuun asti, sellainen kokemus poistaa viimeisetkin pelon rippeet kaikista niistä, jotka ovat olleet vierellä, ja täydellistää jo olemassa olevan pelottomuuden.
Ei mikään yksittäinen tapaus.
Sen jälkeen elämä on muuttunut lopullisesti - idän suuntaan. - Anonyymi00126
Anonyymi00125 kirjoitti:
"Ei kuolemassa ole muistiinpanoilla mitään merkitystä."
Kuolemaa ei ole edes olemassa.
Kristityt kirjoittavat siitä, kuinka kaikki ei-kristityt ovat niin kauhuissaan kuoleman hetkellä, koska he eivät palvo "oikeaa" jumalaa.
EI MITÄÄN SELLAISTA.
EI EDES LÄHELLEKÄÄN MITÄÄN SELLAISTA..
Olla vierellä, huomata ylevien vaishnavojen pelottomuus ihan kuoleman hetkellä ja terävän älykkyyden loppuun asti, sellainen kokemus poistaa viimeisetkin pelon rippeet kaikista niistä, jotka ovat olleet vierellä, ja täydellistää jo olemassa olevan pelottomuuden.
Ei mikään yksittäinen tapaus.
Sen jälkeen elämä on muuttunut lopullisesti - idän suuntaan."Ei kuolemassa ole muistiinpanoilla mitään merkitystä."
Kuolemaa ei ole edes olemassa.
Kristityt kirjoittavat siitä, kuinka kaikki ei-kristityt ovat niin kauhuissaan kuoleman hetkellä, koska he eivät palvo "oikeaa" jumalaa.
EI MITÄÄN SELLAISTA.
EI EDES LÄHELLEKÄÄN MITÄÄN SELLAISTA..
Ensimmäinen asia, joka tapahtui, kun me, entiset kristityt (meitä on paljon) tutustuivat ”idän saatanallisiin oppeihin” - ensimmäinen asia, joka hävisi, oli pelko. Joten yrityksesi pelotella idän miehiä katastrofeilla tai kuolemalla on sama kuin antaisit heille karkkia, me emme pelkää mitään - me, entiset kristityt, ja kaikkein vähiten kuolemaa.
Tervetuloa, kuolema!
Se, ettei kuolemaa pelätä, ei kuitenkaan tarkoita välinpitämättömyyttä elämää kohtaan. Päinvastoin. Vaishnava pyrkii elämään dharman mukaisesti ja noudattamaan ahimsaa, väkivallattomuutta, koska kaikki elävät olennot nähdään Jumalan osasina. Moraali ei perustu helvetin pelkoon vaan sydämen puhdistamiseen, jotta rakkaus Jumalaan voisi kasvaa. Säännöt, kuri ja itsehillintä eivät ole rangaistuksen välttämistä varten, vaan siksi että tietoisuus kirkastuisi ja suhde Jumalaan syvenisi. - Anonyymi00127
Anonyymi00126 kirjoitti:
"Ei kuolemassa ole muistiinpanoilla mitään merkitystä."
Kuolemaa ei ole edes olemassa.
Kristityt kirjoittavat siitä, kuinka kaikki ei-kristityt ovat niin kauhuissaan kuoleman hetkellä, koska he eivät palvo "oikeaa" jumalaa.
EI MITÄÄN SELLAISTA.
EI EDES LÄHELLEKÄÄN MITÄÄN SELLAISTA..
Ensimmäinen asia, joka tapahtui, kun me, entiset kristityt (meitä on paljon) tutustuivat ”idän saatanallisiin oppeihin” - ensimmäinen asia, joka hävisi, oli pelko. Joten yrityksesi pelotella idän miehiä katastrofeilla tai kuolemalla on sama kuin antaisit heille karkkia, me emme pelkää mitään - me, entiset kristityt, ja kaikkein vähiten kuolemaa.
Tervetuloa, kuolema!
Se, ettei kuolemaa pelätä, ei kuitenkaan tarkoita välinpitämättömyyttä elämää kohtaan. Päinvastoin. Vaishnava pyrkii elämään dharman mukaisesti ja noudattamaan ahimsaa, väkivallattomuutta, koska kaikki elävät olennot nähdään Jumalan osasina. Moraali ei perustu helvetin pelkoon vaan sydämen puhdistamiseen, jotta rakkaus Jumalaan voisi kasvaa. Säännöt, kuri ja itsehillintä eivät ole rangaistuksen välttämistä varten, vaan siksi että tietoisuus kirkastuisi ja suhde Jumalaan syvenisi.Se, ettei kuolemaa pelätä, ei kuitenkaan tarkoita välinpitämättömyyttä elämää kohtaan. Päinvastoin. Vaishnava pyrkii elämään dharman mukaisesti ja noudattamaan ahimsaa, väkivallattomuutta, koska kaikki elävät olennot nähdään Jumalan osasina. Moraali ei perustu helvetin pelkoon vaan sydämen puhdistamiseen, jotta rakkaus Jumalaan voisi kasvaa. Säännöt, kuri ja itsehillintä eivät ole rangaistuksen välttämistä varten, vaan siksi että tietoisuus kirkastuisi ja suhde Jumalaan syvenisi.
- Anonyymi00128
Anonyymi00127 kirjoitti:
Se, ettei kuolemaa pelätä, ei kuitenkaan tarkoita välinpitämättömyyttä elämää kohtaan. Päinvastoin. Vaishnava pyrkii elämään dharman mukaisesti ja noudattamaan ahimsaa, väkivallattomuutta, koska kaikki elävät olennot nähdään Jumalan osasina. Moraali ei perustu helvetin pelkoon vaan sydämen puhdistamiseen, jotta rakkaus Jumalaan voisi kasvaa. Säännöt, kuri ja itsehillintä eivät ole rangaistuksen välttämistä varten, vaan siksi että tietoisuus kirkastuisi ja suhde Jumalaan syvenisi.
Vaishnavalle kuoleman hetki ei ole kauhun huipentuma, vaan siirtymä. Ihanteena on säilyttää kirkas tietoisuus.
Pelottomuus ei synny kovuudesta vaan MYÖS TIEDOSTA, MITÄ OLEMME OPPINEET. - Anonyymi00130
Anonyymi00128 kirjoitti:
Vaishnavalle kuoleman hetki ei ole kauhun huipentuma, vaan siirtymä. Ihanteena on säilyttää kirkas tietoisuus.
Pelottomuus ei synny kovuudesta vaan MYÖS TIEDOSTA, MITÄ OLEMME OPPINEET.Se, ettei kuolemaa pelätä, ei kuitenkaan tarkoita välinpitämättömyyttä elämää kohtaan. Päinvastoin. Vaishnava pyrkii elämään dharman mukaisesti ja noudattamaan ahimsaa, väkivallattomuutta, koska kaikki elävät olennot nähdään Jumalan osasina.
- Anonyymi00131
Anonyymi00130 kirjoitti:
Se, ettei kuolemaa pelätä, ei kuitenkaan tarkoita välinpitämättömyyttä elämää kohtaan. Päinvastoin. Vaishnava pyrkii elämään dharman mukaisesti ja noudattamaan ahimsaa, väkivallattomuutta, koska kaikki elävät olennot nähdään Jumalan osasina.
Moraali ei perustu helvetin pelkoon vaan sydämen puhdistamiseen, jotta rakkaus Jumalaan voisi kasvaa. Säännöt, kuri ja itsehillintä eivät ole rangaistuksen välttämistä varten, vaan siksi että tietoisuus kirkastuisi ja suhde Jumalaan syvenisi.
- Anonyymi00132
Anonyymi00131 kirjoitti:
Moraali ei perustu helvetin pelkoon vaan sydämen puhdistamiseen, jotta rakkaus Jumalaan voisi kasvaa. Säännöt, kuri ja itsehillintä eivät ole rangaistuksen välttämistä varten, vaan siksi että tietoisuus kirkastuisi ja suhde Jumalaan syvenisi.
Tämän vuoksi maailmanlopun retoriikka ei toimi MEIHIN LAINKAAN.
Henkinen elämä ei ala pelosta, vaan rakkaudesta.
Siksi voidaan sanoa: kuolemaa ei pelätä, koska emme samaista itseämme ruumiiseen. Elämää kuitenkin eletään vastuullisesti ja väkivallattomasti. Pelko ei ole moraalin eikä henkisyyden perusta – rakkaus on. - Anonyymi00133
Anonyymi00132 kirjoitti:
Tämän vuoksi maailmanlopun retoriikka ei toimi MEIHIN LAINKAAN.
Henkinen elämä ei ala pelosta, vaan rakkaudesta.
Siksi voidaan sanoa: kuolemaa ei pelätä, koska emme samaista itseämme ruumiiseen. Elämää kuitenkin eletään vastuullisesti ja väkivallattomasti. Pelko ei ole moraalin eikä henkisyyden perusta – rakkaus on.Vaishnavalle kuoleman hetki ei ole kauhun huipentuma, vaan siirtymä. Ihanteena on säilyttää kirkas tietoisuus ja muistaa Jumalan nimi, koska tietoisuuden suunta kuolinhetkellä heijastaa koko elämän suuntaa. Elämä on harjoitusta tuota hetkeä varten – ei pelossa, vaan muistamisessa.
Pelottomuus ei synny kovuudesta, tunteettomuudesta tai uhosta, vaan luottamuksesta ja myös tiedosta – siitä mitä olemme oppineet ja sisäistäneet.
Kun ihminen on syvästi ymmärtänyt, ettei ole tämä väliaikainen ruumis vaan ikuinen sielu, pelon perusta murtuu.
Tämä tieto ei ole pelkkää teoriaa tai uskomusta, vaan vuosien harjoituksen, mietiskelyn ja kokemuksen kautta syventynyttä ymmärrystä.
Kun opetukset sielun ikuisuudesta, karmasta ja Jumalan armosta eivät ole enää vain sanoja, vaan elettyä todellisuutta, pelko menettää otteensa luonnollisesti.
Pelottomuus on seurausta oivalluksesta.
Siksi vaishnavan rauha kuoleman hetkellä ei ole dramatiikkaa eikä näytelmää, vaan johdonmukainen päätös elämälle, joka on alusta asti perustunut tietoisuuteen sielun ikuisuudesta ja luottamukseen Jumalan huolenpitoon. - Anonyymi00134
Anonyymi00133 kirjoitti:
Vaishnavalle kuoleman hetki ei ole kauhun huipentuma, vaan siirtymä. Ihanteena on säilyttää kirkas tietoisuus ja muistaa Jumalan nimi, koska tietoisuuden suunta kuolinhetkellä heijastaa koko elämän suuntaa. Elämä on harjoitusta tuota hetkeä varten – ei pelossa, vaan muistamisessa.
Pelottomuus ei synny kovuudesta, tunteettomuudesta tai uhosta, vaan luottamuksesta ja myös tiedosta – siitä mitä olemme oppineet ja sisäistäneet.
Kun ihminen on syvästi ymmärtänyt, ettei ole tämä väliaikainen ruumis vaan ikuinen sielu, pelon perusta murtuu.
Tämä tieto ei ole pelkkää teoriaa tai uskomusta, vaan vuosien harjoituksen, mietiskelyn ja kokemuksen kautta syventynyttä ymmärrystä.
Kun opetukset sielun ikuisuudesta, karmasta ja Jumalan armosta eivät ole enää vain sanoja, vaan elettyä todellisuutta, pelko menettää otteensa luonnollisesti.
Pelottomuus on seurausta oivalluksesta.
Siksi vaishnavan rauha kuoleman hetkellä ei ole dramatiikkaa eikä näytelmää, vaan johdonmukainen päätös elämälle, joka on alusta asti perustunut tietoisuuteen sielun ikuisuudesta ja luottamukseen Jumalan huolenpitoon."Ei kuolemassa ole muistiinpanoilla mitään merkitystä."
Kuolemaa ei ole edes olemassa.
Kristityt kirjoittavat siitä, kuinka kaikki ei-kristityt ovat niin kauhuissaan kuoleman hetkellä, koska he eivät palvo "oikeaa" jumalaa.
EI MITÄÄN SELLAISTA.
EI EDES LÄHELLEKÄÄN MITÄÄN SELLAISTA..
En puhu nyt tavallisista ihmisistä, neofyytti vaishnaveista, kuten minä itse olen, vaan suurista opettajistamme, acharyoista.
Ja jos se, joka jättää ruumiin, on henkisesti oivaltanut henkilö, hän voi näyttää esimerkkiä todellisesta irrottautumisesta ja täydellisestä keskittymisestä.
SEN KAIKEN OVAT TODISTANEET KAIKKI NE LÄSNÄOLIJAT, JOTKA OLIVAT MAHTAVIEN OPETTAJIEMME VIERELLÄ, KUN HE JÄTTIVÄT FYYSISEN KEHONSA.
TODISTAJIA ON ERITTÄIN PALJON, EIKÄ KYSEESSÄ OLLUT YKSITTÄINEN TAPAUS.
JOTKA KAIKKI TAPAHTUIVAT MEIDÄN PÄIVINÄMME, EIVÄT MENNEISYYDESTÄ, JOSTA KIRJOITETAAN HISTORIANKIRJOITUKSISSA. - Anonyymi00135
Anonyymi00134 kirjoitti:
"Ei kuolemassa ole muistiinpanoilla mitään merkitystä."
Kuolemaa ei ole edes olemassa.
Kristityt kirjoittavat siitä, kuinka kaikki ei-kristityt ovat niin kauhuissaan kuoleman hetkellä, koska he eivät palvo "oikeaa" jumalaa.
EI MITÄÄN SELLAISTA.
EI EDES LÄHELLEKÄÄN MITÄÄN SELLAISTA..
En puhu nyt tavallisista ihmisistä, neofyytti vaishnaveista, kuten minä itse olen, vaan suurista opettajistamme, acharyoista.
Ja jos se, joka jättää ruumiin, on henkisesti oivaltanut henkilö, hän voi näyttää esimerkkiä todellisesta irrottautumisesta ja täydellisestä keskittymisestä.
SEN KAIKEN OVAT TODISTANEET KAIKKI NE LÄSNÄOLIJAT, JOTKA OLIVAT MAHTAVIEN OPETTAJIEMME VIERELLÄ, KUN HE JÄTTIVÄT FYYSISEN KEHONSA.
TODISTAJIA ON ERITTÄIN PALJON, EIKÄ KYSEESSÄ OLLUT YKSITTÄINEN TAPAUS.
JOTKA KAIKKI TAPAHTUIVAT MEIDÄN PÄIVINÄMME, EIVÄT MENNEISYYDESTÄ, JOSTA KIRJOITETAAN HISTORIANKIRJOITUKSISSA.TODISTAJIA ON ERITTÄIN PALJON, EIKÄ KYSEESSÄ OLLUT YKSITTÄINEN TAPAUS.
- Anonyymi00136
Anonyymi00135 kirjoitti:
TODISTAJIA ON ERITTÄIN PALJON, EIKÄ KYSEESSÄ OLLUT YKSITTÄINEN TAPAUS.
Kuolemanpelko (Abhinivesha)
Abhinivesha - aineellisen elämän menettämisen pelko, äärimmäinen kiintymys siihen, mitä on elämänsä aikana kerännyt, kuoleman hetken pelko, henkisen luonteen täydellinen väärinymmärrys ja halu pidentää aineellista olemassaoloa hinnalla millä hyvänsä.
Bhaya - pelko. - Anonyymi00137
Anonyymi00136 kirjoitti:
Kuolemanpelko (Abhinivesha)
Abhinivesha - aineellisen elämän menettämisen pelko, äärimmäinen kiintymys siihen, mitä on elämänsä aikana kerännyt, kuoleman hetken pelko, henkisen luonteen täydellinen väärinymmärrys ja halu pidentää aineellista olemassaoloa hinnalla millä hyvänsä.
Bhaya - pelko.धर्मो रक्षति रक्षितः
Dharmo rakṣati rakṣitaḥ
Dharma suojelee sitä, joka suojelee dharmaa - Anonyymi00138
Anonyymi00137 kirjoitti:
धर्मो रक्षति रक्षितः
Dharmo rakṣati rakṣitaḥ
Dharma suojelee sitä, joka suojelee dharmaaधर्मो रक्षति रक्षितः
Dharmo rakṣati rakṣitaḥ
Dharma suojelee sitä, joka suojelee dharmaa
Ajatus on, että kun ihminen elää oikein, oikeudenmukaisesti ja velvollisuuksiensa mukaisesti (dharmaa noudattaen), itse tuo moraalinen järjestys “suojelee” häntä.
ṛta (kosminen järjestys)
Kosminen järjestys (ṛta) – universumin moraalinen ja luonnollinen laki
Dharma – tämän järjestyksen inhimillinen ilmentymä (oikea toiminta) - Anonyymi00139
Anonyymi00138 kirjoitti:
धर्मो रक्षति रक्षितः
Dharmo rakṣati rakṣitaḥ
Dharma suojelee sitä, joka suojelee dharmaa
Ajatus on, että kun ihminen elää oikein, oikeudenmukaisesti ja velvollisuuksiensa mukaisesti (dharmaa noudattaen), itse tuo moraalinen järjestys “suojelee” häntä.
ṛta (kosminen järjestys)
Kosminen järjestys (ṛta) – universumin moraalinen ja luonnollinen laki
Dharma – tämän järjestyksen inhimillinen ilmentymä (oikea toiminta)Kun ihminen toimii dharman mukaisesti, hän elää sopusoinnussa tämän järjestyksen kanssa. Hän ei riko moraalista tasapainoa, ei aiheuta tietoisesti vahinkoa eikä petä velvollisuuttaan. Tällainen elämä luo sisäistä vakautta: mieli ei ole jatkuvassa ristiriidassa, eikä pelko paljastumisesta tai syyllisyys kuluta sitä. Samalla se luo ulkoista vakautta, koska luottamus ja oikeudenmukaisuus vahvistavat yhteisöä.
Ajatus suojelusta tarkoittaa siis, että kun ihminen ei riko järjestystä, järjestys ei käänny häntä vastaan. Toiminta tuottaa seurauksen; dharman mukainen toiminta tuottaa tasapainoisen seurauksen. Näin dharma “suojelee” – ei yliluonnollisena kilpenä, vaan siksi että elämä, joka on harmoniassa todellisuuden perusrakenteen kanssa, pysyy vakaampana kuin elämä, joka toimii sitä vastaan. - Anonyymi00140
Anonyymi00139 kirjoitti:
Kun ihminen toimii dharman mukaisesti, hän elää sopusoinnussa tämän järjestyksen kanssa. Hän ei riko moraalista tasapainoa, ei aiheuta tietoisesti vahinkoa eikä petä velvollisuuttaan. Tällainen elämä luo sisäistä vakautta: mieli ei ole jatkuvassa ristiriidassa, eikä pelko paljastumisesta tai syyllisyys kuluta sitä. Samalla se luo ulkoista vakautta, koska luottamus ja oikeudenmukaisuus vahvistavat yhteisöä.
Ajatus suojelusta tarkoittaa siis, että kun ihminen ei riko järjestystä, järjestys ei käänny häntä vastaan. Toiminta tuottaa seurauksen; dharman mukainen toiminta tuottaa tasapainoisen seurauksen. Näin dharma “suojelee” – ei yliluonnollisena kilpenä, vaan siksi että elämä, joka on harmoniassa todellisuuden perusrakenteen kanssa, pysyy vakaampana kuin elämä, joka toimii sitä vastaan.धर्मो रक्षति रक्षितः
Dharmo rakṣati rakṣitaḥ
Dharma suojelee sitä, joka suojelee dharmaa.
Samalla tavalla dharma ei ole sääntökokoelma vaan olemisen rakenne. Kun toiminta on sopusoinnussa todellisuuden rakenteen kanssa, se tuottaa vakautta. Kun se on ristiriidassa sen kanssa, se tuottaa epävakautta.
Tämä toimii kolmella syvemmällä tasolla:
Ensimmäinen taso on tietoisuus.
Ihmisen mieli on herkkä epätasapainolle. Epärehellisyys, väkivalta tai petos jakavat mielen: osa tietää totuuden, osa yrittää peittää sen. Tämä sisäinen jakautuminen on jo itsessään kärsimystä. Dharma merkitsee eheyttä. Eheys on suojaa, koska hajonnut mieli on altis pelolle ja sekavuudelle.
Toinen taso on karma.
Vedalaisessa metafysiikassa toiminta ei katoa. Se jättää jäljen – samskāran – tietoisuuteen ja maailmaan. Kun teko on dharminen, se vahvistaa järjestystä; kun se on adharminen, se heikentää sitä. Maailma vastaa tähän, ei moraalisena tuomarina, vaan syy-seurausketjuna. Dharma “suojelee” siksi, että se ei kylvä siemeniä, joista kasvaa omaa kärsimystä.
Kolmas taso on metafyysinen.
Upanishadisessa ajattelussa todellisuuden perusta on brahman – yksi jakamaton olemus. Dharma on tämän ykseyden ilmentymä suhteellisessa maailmassa. Kun ihminen toimii dharmisesti, hän toimii ykseyden mukaisesti. Kun hän toimii adharmaa kohti, hän vahvistaa erillisyyden harhaa. Erillisyys synnyttää pelon. Ykseys synnyttää turvan.
Siksi “suoja” ei ole ulkoinen kilpi vaan sisäinen ja kosminen kohdistus. Se on kuin soittimen virittäminen: kun kieli on oikeassa jännitteessä, se soi kirkkaasti. Liian kireänä tai löysänä se särähtää. Soittimen rakenne ei rankaise; se vain reagoi.
Kun siis sanotaan, että dharma suojelee sitä, joka suojelee dharmaa, väite on syvempi kuin moraaliohje. Se tarkoittaa, että todellisuuden rakenne itsessään kantaa sitä, joka elää sen mukaisesti. Ei siksi että hän olisi erityissuosiossa, vaan siksi että hän ei ole ristiriidassa sen kanssa, mikä on.
धर्मो रक्षति रक्षितः
Dharmo rakṣati rakṣitaḥ
Dharma suojelee sitä, joka suojelee dharmaa.
Se ei ole ristiriidassa Gaudiya-vaišnavismin kanssa.
Se vain kuuluu eri tasolle opetuksessa.
Ajatus “dharmo rakṣati rakṣitaḥ” tarkoittaa, että kun ihminen elää kosmisen ja moraalisen järjestyksen mukaisesti, hänen elämänsä pysyy tasapainoisempana. Tämä on totta myös Gaudiya-ajattelussa. Adharma (epäoikeamielisyys, itsekkyys, väkivalta, petos) sitoo karmaan ja vie tietoisuutta kauemmas Jumalasta. Dharma puhdistaa ja vakauttaa.
Mutta Gaudiya-teologiassa dharma ei ole korkein päämäärä.
Keskeinen teksti on Bhagavata Purana, joka alkaa julistuksella, että korkein dharma on se, joka synnyttää puhdasta, ehdotonta bhaktia Bhagavanille. Tässä dharma saa uuden merkityksen: se ei ole vain sosiaalista velvollisuutta, vaan sielun luonnollinen tehtävä — rakastaa Jumalaa.
Mitä tarkoittaa “pelastus”?
"Pelastus"ei ole vapautumista Jumalan vihasta.
Se on vapautumista:
väärästä identiteetistä
karmallisesta sidonnaisuudesta
tietämättömyydestä omasta todellisesta luonnosta
Jumala EI IKINÄ - ei uhkaa, vaan valaisee.
Onko mitään “mistä pelastua”?
EI OLE.
Ei ole ikuista kadotusta.
Ei ole Jumalan mielivaltaista tuomiota.
Mutta on olemassa kärsimyksen kiertokulku, joka syntyy tietämättömyydestä.
Jos tietämättömyys poistuu, kärsimyksen perusta poistuu.
"pelastus" ei ole juridinen vaan ontologinen.
Ei syyllinen - armahdettu.
Vaan tietämätön - herännyt. - Anonyymi00141
Anonyymi00140 kirjoitti:
धर्मो रक्षति रक्षितः
Dharmo rakṣati rakṣitaḥ
Dharma suojelee sitä, joka suojelee dharmaa.
Samalla tavalla dharma ei ole sääntökokoelma vaan olemisen rakenne. Kun toiminta on sopusoinnussa todellisuuden rakenteen kanssa, se tuottaa vakautta. Kun se on ristiriidassa sen kanssa, se tuottaa epävakautta.
Tämä toimii kolmella syvemmällä tasolla:
Ensimmäinen taso on tietoisuus.
Ihmisen mieli on herkkä epätasapainolle. Epärehellisyys, väkivalta tai petos jakavat mielen: osa tietää totuuden, osa yrittää peittää sen. Tämä sisäinen jakautuminen on jo itsessään kärsimystä. Dharma merkitsee eheyttä. Eheys on suojaa, koska hajonnut mieli on altis pelolle ja sekavuudelle.
Toinen taso on karma.
Vedalaisessa metafysiikassa toiminta ei katoa. Se jättää jäljen – samskāran – tietoisuuteen ja maailmaan. Kun teko on dharminen, se vahvistaa järjestystä; kun se on adharminen, se heikentää sitä. Maailma vastaa tähän, ei moraalisena tuomarina, vaan syy-seurausketjuna. Dharma “suojelee” siksi, että se ei kylvä siemeniä, joista kasvaa omaa kärsimystä.
Kolmas taso on metafyysinen.
Upanishadisessa ajattelussa todellisuuden perusta on brahman – yksi jakamaton olemus. Dharma on tämän ykseyden ilmentymä suhteellisessa maailmassa. Kun ihminen toimii dharmisesti, hän toimii ykseyden mukaisesti. Kun hän toimii adharmaa kohti, hän vahvistaa erillisyyden harhaa. Erillisyys synnyttää pelon. Ykseys synnyttää turvan.
Siksi “suoja” ei ole ulkoinen kilpi vaan sisäinen ja kosminen kohdistus. Se on kuin soittimen virittäminen: kun kieli on oikeassa jännitteessä, se soi kirkkaasti. Liian kireänä tai löysänä se särähtää. Soittimen rakenne ei rankaise; se vain reagoi.
Kun siis sanotaan, että dharma suojelee sitä, joka suojelee dharmaa, väite on syvempi kuin moraaliohje. Se tarkoittaa, että todellisuuden rakenne itsessään kantaa sitä, joka elää sen mukaisesti. Ei siksi että hän olisi erityissuosiossa, vaan siksi että hän ei ole ristiriidassa sen kanssa, mikä on.
धर्मो रक्षति रक्षितः
Dharmo rakṣati rakṣitaḥ
Dharma suojelee sitä, joka suojelee dharmaa.
Se ei ole ristiriidassa Gaudiya-vaišnavismin kanssa.
Se vain kuuluu eri tasolle opetuksessa.
Ajatus “dharmo rakṣati rakṣitaḥ” tarkoittaa, että kun ihminen elää kosmisen ja moraalisen järjestyksen mukaisesti, hänen elämänsä pysyy tasapainoisempana. Tämä on totta myös Gaudiya-ajattelussa. Adharma (epäoikeamielisyys, itsekkyys, väkivalta, petos) sitoo karmaan ja vie tietoisuutta kauemmas Jumalasta. Dharma puhdistaa ja vakauttaa.
Mutta Gaudiya-teologiassa dharma ei ole korkein päämäärä.
Keskeinen teksti on Bhagavata Purana, joka alkaa julistuksella, että korkein dharma on se, joka synnyttää puhdasta, ehdotonta bhaktia Bhagavanille. Tässä dharma saa uuden merkityksen: se ei ole vain sosiaalista velvollisuutta, vaan sielun luonnollinen tehtävä — rakastaa Jumalaa.
Mitä tarkoittaa “pelastus”?
"Pelastus"ei ole vapautumista Jumalan vihasta.
Se on vapautumista:
väärästä identiteetistä
karmallisesta sidonnaisuudesta
tietämättömyydestä omasta todellisesta luonnosta
Jumala EI IKINÄ - ei uhkaa, vaan valaisee.
Onko mitään “mistä pelastua”?
EI OLE.
Ei ole ikuista kadotusta.
Ei ole Jumalan mielivaltaista tuomiota.
Mutta on olemassa kärsimyksen kiertokulku, joka syntyy tietämättömyydestä.
Jos tietämättömyys poistuu, kärsimyksen perusta poistuu.
"pelastus" ei ole juridinen vaan ontologinen.
Ei syyllinen - armahdettu.
Vaan tietämätön - herännyt.Ei ole ikuista kadotusta eikä Jumalan mielivaltaista tuomiota, jolta pitäisi paeta. Kukaan ei ole kosmisen oikeussalin syytettynä odottamassa lopullista tuomiota.
Silti kärsimystä on. On syntymän ja kuoleman kiertokulku, on pelkoa, menetyksiä ja tyytymättömyyttä. Mutta niiden juurisyy ei ole Jumalan viha, vaan tietämättömyys – avidyā. Tämä tietämättömyys ei tarkoita pelkkää tiedon puutetta, vaan väärää samastumista. Ihminen luulee olevansa se, mikä on muuttuvaa: keho, mieli, roolit, tarinat, saavutukset. Kun hän rakentaa identiteettinsä niiden varaan, hän altistuu väistämättä pelolle ja kärsimykselle, koska kaikki se muuttuu.
Pelastus ei siksi ole juridinen tapahtuma, jossa syyllinen armahdetaan. Se on ontologinen oivallus, jossa tietämätön herää. Kun väärä identiteetti murtuu, myös kärsimyksen perusrakenne alkaa hajota. Ei siksi, että maailma katoaisi, vaan siksi, että suhde maailmaan muuttuu. Se, mikä ennen uhkasi minuutta, ei enää kosketa samalla tavalla, kun minuutta ei enää ymmärretä rajallisena ja hauraana.
Samsara – kiertokulku – ei ole ensisijaisesti paikka, vaan tapa kokea todellisuus vääristyneesti. Se on jatkuvaa yritystä löytää pysyvyyttä pysymättömästä ja turvaa rajallisesta. Kun tämä harha nähdään läpi, vapautuminen ei ole pakenemista johonkin muualle, vaan heräämistä siihen, mikä on aina ollut totta.
Tässä mielessä ei ole mitään, “miltä” pelastutaan ulkoisesti. On vain harha, josta herätään. Ei syyllinen, joka armahdetaan, vaan tietämätön, joka oivaltaa. Ja tuo oivallus ei luo vapautta, vaan paljastaa sen, että tietoisuuden perimmäinen luonto on aina ollut vapaa.
Ihmiselle ei ole mitään ulkoista pelastettavaa. Kaikki, mistä kuvittelemme tarvitsevamme turvaa, on seurausta tietämättömyydestä omasta todellisesta olemuksestamme. Siksi aina ja kaiken ytimessä oleva tehtävä on herätä tähän tietämättömyyden tilasta.
Kun herää, kaikki muu seuraa luonnollisesti: pelko hälvenee, mieli vakautuu, tekojen seuraukset eivät enää sitoa samalla tavalla, ja elämä asettuu oikeaan järjestykseen. Herääminen on itse asiassa kaikki, mitä koskaan tarvitsee tehdä. Kaikki muu — ymmärrys, oikea toiminta, sisäinen vapaus — seuraa tästä heräämisestä. - Anonyymi00142
Anonyymi00141 kirjoitti:
Ei ole ikuista kadotusta eikä Jumalan mielivaltaista tuomiota, jolta pitäisi paeta. Kukaan ei ole kosmisen oikeussalin syytettynä odottamassa lopullista tuomiota.
Silti kärsimystä on. On syntymän ja kuoleman kiertokulku, on pelkoa, menetyksiä ja tyytymättömyyttä. Mutta niiden juurisyy ei ole Jumalan viha, vaan tietämättömyys – avidyā. Tämä tietämättömyys ei tarkoita pelkkää tiedon puutetta, vaan väärää samastumista. Ihminen luulee olevansa se, mikä on muuttuvaa: keho, mieli, roolit, tarinat, saavutukset. Kun hän rakentaa identiteettinsä niiden varaan, hän altistuu väistämättä pelolle ja kärsimykselle, koska kaikki se muuttuu.
Pelastus ei siksi ole juridinen tapahtuma, jossa syyllinen armahdetaan. Se on ontologinen oivallus, jossa tietämätön herää. Kun väärä identiteetti murtuu, myös kärsimyksen perusrakenne alkaa hajota. Ei siksi, että maailma katoaisi, vaan siksi, että suhde maailmaan muuttuu. Se, mikä ennen uhkasi minuutta, ei enää kosketa samalla tavalla, kun minuutta ei enää ymmärretä rajallisena ja hauraana.
Samsara – kiertokulku – ei ole ensisijaisesti paikka, vaan tapa kokea todellisuus vääristyneesti. Se on jatkuvaa yritystä löytää pysyvyyttä pysymättömästä ja turvaa rajallisesta. Kun tämä harha nähdään läpi, vapautuminen ei ole pakenemista johonkin muualle, vaan heräämistä siihen, mikä on aina ollut totta.
Tässä mielessä ei ole mitään, “miltä” pelastutaan ulkoisesti. On vain harha, josta herätään. Ei syyllinen, joka armahdetaan, vaan tietämätön, joka oivaltaa. Ja tuo oivallus ei luo vapautta, vaan paljastaa sen, että tietoisuuden perimmäinen luonto on aina ollut vapaa.
Ihmiselle ei ole mitään ulkoista pelastettavaa. Kaikki, mistä kuvittelemme tarvitsevamme turvaa, on seurausta tietämättömyydestä omasta todellisesta olemuksestamme. Siksi aina ja kaiken ytimessä oleva tehtävä on herätä tähän tietämättömyyden tilasta.
Kun herää, kaikki muu seuraa luonnollisesti: pelko hälvenee, mieli vakautuu, tekojen seuraukset eivät enää sitoa samalla tavalla, ja elämä asettuu oikeaan järjestykseen. Herääminen on itse asiassa kaikki, mitä koskaan tarvitsee tehdä. Kaikki muu — ymmärrys, oikea toiminta, sisäinen vapaus — seuraa tästä heräämisestä.Toisin sanoen: herääminen tietämättömyydestä ei ole yksi teko muiden joukossa, vaan koko eksistentiaalisen elämän keskeinen ja ainoa “tehtävä.
Joten jos haluat ”pelastua” - herääminen riittää - syvästä tietämättömyyden unesta
Piste.
Ei ole mitään muuta mistä pelastua. - Anonyymi00143
Anonyymi00142 kirjoitti:
Toisin sanoen: herääminen tietämättömyydestä ei ole yksi teko muiden joukossa, vaan koko eksistentiaalisen elämän keskeinen ja ainoa “tehtävä.
Joten jos haluat ”pelastua” - herääminen riittää - syvästä tietämättömyyden unesta
Piste.
Ei ole mitään muuta mistä pelastua.Ilman valinnanvapautta rakkaus ei ole lainkaan mahdollista
************************
Bhagavad-gitassa lopussa Krishna sanoo:
"Olen nyt selittänyt sinulle vielä luottamuksellisempaa tietoa. Mieti tätä
kaikkea tarkkaan, ja toimi sitten haluamallasi tavalla."
************************
Hän ei sano: ”Sinulla on vain kaksi vaihtoehtoa. Joko teet, mitä minä sanon, ja pelastut, tai jos et tee niin, joudut ikuiseen helvettiin. Se ei ole rakkautta, eikä se voi olla vapaata tahtoa, vaan kiristystä ja sortoa. Painostusta ja ahdistelua - Anonyymi00144
Anonyymi00143 kirjoitti:
Ilman valinnanvapautta rakkaus ei ole lainkaan mahdollista
************************
Bhagavad-gitassa lopussa Krishna sanoo:
"Olen nyt selittänyt sinulle vielä luottamuksellisempaa tietoa. Mieti tätä
kaikkea tarkkaan, ja toimi sitten haluamallasi tavalla."
************************
Hän ei sano: ”Sinulla on vain kaksi vaihtoehtoa. Joko teet, mitä minä sanon, ja pelastut, tai jos et tee niin, joudut ikuiseen helvettiin. Se ei ole rakkautta, eikä se voi olla vapaata tahtoa, vaan kiristystä ja sortoa. Painostusta ja ahdisteluaGaudiya-vaisnavismin näkökulmasta ajatus siitä, että ihmisellä olisi vain kaksi ikuista vaihtoehtoa – taivas tai ikuinen helvetti – ei vastaa rakkauden eikä vapaan tahdon periaatetta. Rakkaus edellyttää todellista vapautta. Jos valinta on pakotettu pelolla, kyse ei ole aidosta rakkaudesta vaan painostuksesta.
- Anonyymi00145
Anonyymi00144 kirjoitti:
Gaudiya-vaisnavismin näkökulmasta ajatus siitä, että ihmisellä olisi vain kaksi ikuista vaihtoehtoa – taivas tai ikuinen helvetti – ei vastaa rakkauden eikä vapaan tahdon periaatetta. Rakkaus edellyttää todellista vapautta. Jos valinta on pakotettu pelolla, kyse ei ole aidosta rakkaudesta vaan painostuksesta.
Moraali ilman vapautta ei ole hyvää.
Vapaus ilman rakkautta on kärsimystä.
Bhakti syntyy vain, kun molemmat ylitetään.
Jīva on vapaa, ei robotti
JOS TOIMIT PELOSTA, SE EI OLE RAKKAUTTA, SE TEKEE IHMISESTÄ BIOROBOTIN. - Anonyymi00146
Anonyymi00145 kirjoitti:
Moraali ilman vapautta ei ole hyvää.
Vapaus ilman rakkautta on kärsimystä.
Bhakti syntyy vain, kun molemmat ylitetään.
Jīva on vapaa, ei robotti
JOS TOIMIT PELOSTA, SE EI OLE RAKKAUTTA, SE TEKEE IHMISESTÄ BIOROBOTIN.Karma kuuluu aineelliseen järjestelmään, mutta bhakti ylittää sen.
RAKKAUS YLITTÄÄ KARMAN LAIN.
Karma sitoo tekojen ja seurausten ketjuun, kun taas bhakti voi katkaista tämän ketjun. Armo, kṛpā, voi ohittaa karmisen laskelman. Juuri siksi viivästetty karma on olennainen: se luo tilan katumukselle, muutokselle ja armon mahdollisuudelle ennen kuin seuraus kypsyy täyteen mittaansa. Mekaanisessa järjestelmässä ei olisi tilaa armolle, eikä mahdollisuutta siihen, että ihminen kääntyy vapaaehtoisesti kohti Jumalaa.
Gaudiya-teologian radikaalein väite on, että bhakti ei ainoastaan vapauta sielua, vaan sitoo Jumalan. Kun Krishna antaa puhtaan bhaktin, Hän sitoutuu vastavuoroiseen suhteeseen. Rakkauden korkeimmalla tasolla Jumala ei ole etäinen hallitsija, vaan vapaaehtoisesti rakkauden hallitsema. Tästä syystä puhdas bhakti ei ole “helppo lahja”. Vapautuksen Hän voi antaa ilman, että se sitoo Häntä, mutta bhakti merkitsee suhdetta, jossa Hän suostuu tulemaan rakastetuksi, jopa alisteiseksi rakkauden dynamiikassa. Se ei ole palkinto, vaan liitto.
Tässä valossa karman viive ei ole järjestelmän puute, vaan sen syvin viisaus. Se säilyttää vapauden, mahdollistaa kasvun ja tekee rakkaudesta aidon. Välitön karma poistaisi riskin, mutta samalla se poistaisi rakkauden mahdollisuuden. Gaudiya-vaišnavismin mukaan todellisuuden perusta ei ole laki eikä rangaistus, vaan suhde. Moraali ilman vapautta ei ole rakkautta. Ja rakkaus ilman vapautta ei ole rakkautta lainkaan. - Anonyymi00147
Anonyymi00146 kirjoitti:
Karma kuuluu aineelliseen järjestelmään, mutta bhakti ylittää sen.
RAKKAUS YLITTÄÄ KARMAN LAIN.
Karma sitoo tekojen ja seurausten ketjuun, kun taas bhakti voi katkaista tämän ketjun. Armo, kṛpā, voi ohittaa karmisen laskelman. Juuri siksi viivästetty karma on olennainen: se luo tilan katumukselle, muutokselle ja armon mahdollisuudelle ennen kuin seuraus kypsyy täyteen mittaansa. Mekaanisessa järjestelmässä ei olisi tilaa armolle, eikä mahdollisuutta siihen, että ihminen kääntyy vapaaehtoisesti kohti Jumalaa.
Gaudiya-teologian radikaalein väite on, että bhakti ei ainoastaan vapauta sielua, vaan sitoo Jumalan. Kun Krishna antaa puhtaan bhaktin, Hän sitoutuu vastavuoroiseen suhteeseen. Rakkauden korkeimmalla tasolla Jumala ei ole etäinen hallitsija, vaan vapaaehtoisesti rakkauden hallitsema. Tästä syystä puhdas bhakti ei ole “helppo lahja”. Vapautuksen Hän voi antaa ilman, että se sitoo Häntä, mutta bhakti merkitsee suhdetta, jossa Hän suostuu tulemaan rakastetuksi, jopa alisteiseksi rakkauden dynamiikassa. Se ei ole palkinto, vaan liitto.
Tässä valossa karman viive ei ole järjestelmän puute, vaan sen syvin viisaus. Se säilyttää vapauden, mahdollistaa kasvun ja tekee rakkaudesta aidon. Välitön karma poistaisi riskin, mutta samalla se poistaisi rakkauden mahdollisuuden. Gaudiya-vaišnavismin mukaan todellisuuden perusta ei ole laki eikä rangaistus, vaan suhde. Moraali ilman vapautta ei ole rakkautta. Ja rakkaus ilman vapautta ei ole rakkautta lainkaan.Srila Bhakti Sudhir Goswami Maharaj
https://scsmathbrasildotcom.wordpress.com/wp-content/uploads/2013/07/sudhirmjj.jpg?w=512&h=340
******************
Armo ylittää oikeudenmukaisuuden
Kun Śrīla Guru Mahārāj kuuli vedalaisen aforismin (Manusmṛti 4.138): “Satyaṃ brūyāt priyaṃ brūyān na brūyāt satyam apriyam”, joka tarkoittaa, että totuus tulee aina sanoa miellyttävällä tavalla eikä katkeraa totuutta tule lausua, hän sanoi: ”Kyllä, hyvä. Totuus on aina sanottava miellyttävällä tavalla.” ”Kyllä!” Lisäksi sanotaan: ”Mutta katkeraa totuutta ei pidä sanoa.” Guru Mahārāj, joka oli näkemyksissään puolueeton ja rehellinen, tunnusti vilpittömästi ja avoimesti: ”Se ei ole minulle mieleen. Mielestäni totuus tulee aina sanoa, seurauksista riippumatta, vaikka totuus olisi katkera.”
Mutta tässä on vedinen totuus, jumalallinen ääni, śabda-brahma, joka on laskeutunut ilmoituksena: ”Älkää sanoko katkeraa totuutta.” Miksi? Hän ei saanut vastausta heti, mutta koska hän oli hyvin omistautunut ja uskollinen näille totuuksille, hän oli valmis odottamaan. Meidänkin tulisi oppia tästä.
Myöhemmin hän tuli siihen vakaumukseen, että kauneus ylittää voiman, sydän on intellektiä korkeampi, armo ylittää oikeudenmukaisuuden ja olemus on muotoa tärkeämpi. Ja ennen kaikkea: armo ylittää oikeudenmukaisuuden.
*********************
Teksti otettu täältä:
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com - Anonyymi00148
Anonyymi00147 kirjoitti:
Srila Bhakti Sudhir Goswami Maharaj
https://scsmathbrasildotcom.wordpress.com/wp-content/uploads/2013/07/sudhirmjj.jpg?w=512&h=340
******************
Armo ylittää oikeudenmukaisuuden
Kun Śrīla Guru Mahārāj kuuli vedalaisen aforismin (Manusmṛti 4.138): “Satyaṃ brūyāt priyaṃ brūyān na brūyāt satyam apriyam”, joka tarkoittaa, että totuus tulee aina sanoa miellyttävällä tavalla eikä katkeraa totuutta tule lausua, hän sanoi: ”Kyllä, hyvä. Totuus on aina sanottava miellyttävällä tavalla.” ”Kyllä!” Lisäksi sanotaan: ”Mutta katkeraa totuutta ei pidä sanoa.” Guru Mahārāj, joka oli näkemyksissään puolueeton ja rehellinen, tunnusti vilpittömästi ja avoimesti: ”Se ei ole minulle mieleen. Mielestäni totuus tulee aina sanoa, seurauksista riippumatta, vaikka totuus olisi katkera.”
Mutta tässä on vedinen totuus, jumalallinen ääni, śabda-brahma, joka on laskeutunut ilmoituksena: ”Älkää sanoko katkeraa totuutta.” Miksi? Hän ei saanut vastausta heti, mutta koska hän oli hyvin omistautunut ja uskollinen näille totuuksille, hän oli valmis odottamaan. Meidänkin tulisi oppia tästä.
Myöhemmin hän tuli siihen vakaumukseen, että kauneus ylittää voiman, sydän on intellektiä korkeampi, armo ylittää oikeudenmukaisuuden ja olemus on muotoa tärkeämpi. Ja ennen kaikkea: armo ylittää oikeudenmukaisuuden.
*********************
Teksti otettu täältä:
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.comIhminen punoo itse polkunsa ja kohtaa kaikki tekemänsä, muuten ei elämän tasapainotila toteudu, näin se menee ja armo on mitä on.
- Anonyymi00149
Anonyymi00148 kirjoitti:
Ihminen punoo itse polkunsa ja kohtaa kaikki tekemänsä, muuten ei elämän tasapainotila toteudu, näin se menee ja armo on mitä on.
"Ihminen punoo itse polkunsa ja kohtaa kaikki tekemänsä, muuten ei elämän tasapainotila toteudu, näin se menee ja armo on mitä on."
Ihminen todella punoo itse polkunsa tekojensa kautta – tätä kutsutaan karmaksi. Jokainen teko, ajatus ja aikomus jättää jäljen, ja niillä on seurauksensa. Tässä mielessä elämän tasapaino toimii oikeudenmukaisesti: kylvämme sitä mitä niitämme.
Mutta emme ei pysähdy tähän.
Keskeinen opetus on, että vaikka ihminen on vastuussa teoistaan, pelkkä karmallinen tasapaino ei ole korkein päämäärä. Korkein päämäärä on rakkaus. Armo ei ole sattumanvaraista, vaan se virtaa, kun ihminen kääntyy vilpittömästi Jumalan puoleen. - Anonyymi00150
Anonyymi00149 kirjoitti:
"Ihminen punoo itse polkunsa ja kohtaa kaikki tekemänsä, muuten ei elämän tasapainotila toteudu, näin se menee ja armo on mitä on."
Ihminen todella punoo itse polkunsa tekojensa kautta – tätä kutsutaan karmaksi. Jokainen teko, ajatus ja aikomus jättää jäljen, ja niillä on seurauksensa. Tässä mielessä elämän tasapaino toimii oikeudenmukaisesti: kylvämme sitä mitä niitämme.
Mutta emme ei pysähdy tähän.
Keskeinen opetus on, että vaikka ihminen on vastuussa teoistaan, pelkkä karmallinen tasapaino ei ole korkein päämäärä. Korkein päämäärä on rakkaus. Armo ei ole sattumanvaraista, vaan se virtaa, kun ihminen kääntyy vilpittömästi Jumalan puoleen."Ihminen punoo itse polkunsa ja kohtaa kaikki tekemänsä, muuten ei elämän tasapainotila toteudu, näin se menee ja armo on mitä on."
Ihminen todella punoo itse polkunsa tekojensa kautta – tätä kutsutaan karmaksi. Jokainen teko, ajatus ja aikomus jättää jäljen, ja niillä on seurauksensa. Tässä mielessä elämän tasapaino toimii oikeudenmukaisesti: kylvämme sitä mitä niitämme.
Kyllä, ihminen punoo polkunsa. Mutta armo katkaisee karmisen ketjun. Ja juuri armo on lopulta voimakkaampi kuin pelkkä tasapainon laki. - Anonyymi00151
Anonyymi00150 kirjoitti:
"Ihminen punoo itse polkunsa ja kohtaa kaikki tekemänsä, muuten ei elämän tasapainotila toteudu, näin se menee ja armo on mitä on."
Ihminen todella punoo itse polkunsa tekojensa kautta – tätä kutsutaan karmaksi. Jokainen teko, ajatus ja aikomus jättää jäljen, ja niillä on seurauksensa. Tässä mielessä elämän tasapaino toimii oikeudenmukaisesti: kylvämme sitä mitä niitämme.
Kyllä, ihminen punoo polkunsa. Mutta armo katkaisee karmisen ketjun. Ja juuri armo on lopulta voimakkaampi kuin pelkkä tasapainon laki."Ihminen punoo itse polkunsa ja kohtaa kaikki tekemänsä, muuten ei elämän tasapainotila toteudu, näin se menee ja armo on mitä on."
Ihminen punoo itse polkunsa. Tätä kutsutaan karmaksi – tekojen ja seurausten hienovaraiseksi laiksi. Jokainen teko jättää siemenen (bīja), joka aikanaan kantaa hedelmän. Tässä mielessä maailmankaikkeus on moraalisesti koherentti: mikään ei tapahdu sattumalta.
Mutta Gaudiya-näkemys menee tätä syvemmälle.
Ensinnäkin ihminen ei ole täysin itsenäinen toimija. Jīva (yksilöllinen sielu) toimii aina kolmen luonnonlaadun – sattvan, rajaksen ja tamaksen – vaikutuksen alaisena. Toisin sanoen: punomme polkuamme, mutta teemme sen olosuhteissa, joita aiempi karma on jo muovannut.
Toiseksi karmalain tarkoitus ei ole vain ylläpitää “tasapainoa”. Se toimii kasvatuksellisena järjestelmänä, jonka kautta sielu oppii. Kärsimys ja ilo eivät ole vain rangaistuksia ja palkintoja, vaan opetuksia, jotka ohjaavat tietoisuutta kohti korkeampaa ymmärrystä.
Kolmanneksi – ja tämä on Gaudiya-perinteen ydin – karma ei ole korkein laki. Korkein todellisuus ei ole mekaaninen moraalinen tasapaino, vaan persoonallinen Jumala. Hän ei ole karmalain alainen; karma toimii Hänen energiansa kautta. Siksi armo ei ole “poikkeus järjestelmään” vaan korkeampi periaate kuin oikeudenmukaisuus. - Anonyymi00152
Anonyymi00151 kirjoitti:
"Ihminen punoo itse polkunsa ja kohtaa kaikki tekemänsä, muuten ei elämän tasapainotila toteudu, näin se menee ja armo on mitä on."
Ihminen punoo itse polkunsa. Tätä kutsutaan karmaksi – tekojen ja seurausten hienovaraiseksi laiksi. Jokainen teko jättää siemenen (bīja), joka aikanaan kantaa hedelmän. Tässä mielessä maailmankaikkeus on moraalisesti koherentti: mikään ei tapahdu sattumalta.
Mutta Gaudiya-näkemys menee tätä syvemmälle.
Ensinnäkin ihminen ei ole täysin itsenäinen toimija. Jīva (yksilöllinen sielu) toimii aina kolmen luonnonlaadun – sattvan, rajaksen ja tamaksen – vaikutuksen alaisena. Toisin sanoen: punomme polkuamme, mutta teemme sen olosuhteissa, joita aiempi karma on jo muovannut.
Toiseksi karmalain tarkoitus ei ole vain ylläpitää “tasapainoa”. Se toimii kasvatuksellisena järjestelmänä, jonka kautta sielu oppii. Kärsimys ja ilo eivät ole vain rangaistuksia ja palkintoja, vaan opetuksia, jotka ohjaavat tietoisuutta kohti korkeampaa ymmärrystä.
Kolmanneksi – ja tämä on Gaudiya-perinteen ydin – karma ei ole korkein laki. Korkein todellisuus ei ole mekaaninen moraalinen tasapaino, vaan persoonallinen Jumala. Hän ei ole karmalain alainen; karma toimii Hänen energiansa kautta. Siksi armo ei ole “poikkeus järjestelmään” vaan korkeampi periaate kuin oikeudenmukaisuus."Ihminen punoo itse polkunsa ja kohtaa kaikki tekemänsä, muuten ei elämän tasapainotila toteudu, näin se menee ja armo on mitä on."
Karma sitoo niin kauan kuin sielu samaistuu itseensä toimijana ja nautiskelijana. Mutta kun ihminen kääntyy vilpittömästi kohti bhaktia – rakkautta– karmansiemenet alkavat palaa. Armo ei tarkoita sitä, että seurauksia ei koskaan olisi; se tarkoittaa, että niiden sitova voima purkautuu.
Tässä on hienovarainen ero:
Karma ylläpitää kosmista tasapainoa. Armo murtaa eksistentiaalisen sidonnaisuuden.
Gaudiya-ajattelussa korkein tasapaino ei ole “kaikki saa mitä ansaitsee”, vaan “sielu löytää alkuperäisen suhteensa. Rakkaus ylittää oikeudenmukaisuuden.
Kyllä, ihminen kohtaa tekonsa – se on osa oppimisprosessia.
Mutta jos todellisuus olisi vain karmista tasapainoa, ei olisi toivoa täydellisestä vapautumisesta.
Armo ei ole sivujuonne – se on korkein metafyysinen periaate, joka voi ylittää karmisen ketjun ja palauttaa sielun sen alkuperäiseen, rakkaudelliseen olemukseen. - Anonyymi00153
Anonyymi00152 kirjoitti:
"Ihminen punoo itse polkunsa ja kohtaa kaikki tekemänsä, muuten ei elämän tasapainotila toteudu, näin se menee ja armo on mitä on."
Karma sitoo niin kauan kuin sielu samaistuu itseensä toimijana ja nautiskelijana. Mutta kun ihminen kääntyy vilpittömästi kohti bhaktia – rakkautta– karmansiemenet alkavat palaa. Armo ei tarkoita sitä, että seurauksia ei koskaan olisi; se tarkoittaa, että niiden sitova voima purkautuu.
Tässä on hienovarainen ero:
Karma ylläpitää kosmista tasapainoa. Armo murtaa eksistentiaalisen sidonnaisuuden.
Gaudiya-ajattelussa korkein tasapaino ei ole “kaikki saa mitä ansaitsee”, vaan “sielu löytää alkuperäisen suhteensa. Rakkaus ylittää oikeudenmukaisuuden.
Kyllä, ihminen kohtaa tekonsa – se on osa oppimisprosessia.
Mutta jos todellisuus olisi vain karmista tasapainoa, ei olisi toivoa täydellisestä vapautumisesta.
Armo ei ole sivujuonne – se on korkein metafyysinen periaate, joka voi ylittää karmisen ketjun ja palauttaa sielun sen alkuperäiseen, rakkaudelliseen olemukseen."Ihminen punoo itse polkunsa ja kohtaa kaikki tekemänsä, muuten ei elämän tasapainotila toteudu, näin se menee ja armo on mitä on."
On totta, että ihminen punoo polkunsa. Jokainen ajatus, aikomus ja teko jättää jäljen tietoisuuteen. Tätä kutsutaan karmaksi. Maailma ei ole sattumanvarainen; se on järjestynyt siten, että toiminta synnyttää seurauksen. Tässä mielessä elämä on oikeudenmukainen. Mutta Gaudiya-perinne kysyy: onko oikeudenmukaisuus korkein periaate, vai onko sen takana jotakin vielä syvempää?
Ihminen ei Gaudiya-ajattelussa ole vain biologinen olento, vaan jīva – ikuinen tietoisuuden kipinä. Tämä sielu on laadultaan samaa henkistä todellisuutta kuin Jumala, mutta määrältään äärettömän pieni. Kun jīva samaistuu aineelliseen kehoon ja mieleen, se alkaa toimia erillisyyden kokemuksesta: “minä teen”, “minä omistan”, “minä nautin”. Tästä syntyy karma. Karma ei ole pelkkä rangaistusjärjestelmä, vaan seurausta vääristyneestä identiteetistä.
Jos todellisuus olisi pelkkää karmista tasapainoa, ihminen olisi suljetussa kehässä. Jokainen teko tuottaisi uuden seurauksen, joka synnyttäisi uuden teon. Täydellinen tasapaino ei vapauttaisi ketään, vaan sitoisi loputtomaan syy-seuraus -ketjuun. Siksi Gaudiya-vaishnavismi opettaa, että karmalain yläpuolella on persoonallinen Jumala. Karma toimii Hänen energiansa kautta, mutta Hän ei ole sen alainen.
Tässä kohtaa armo astuu kuvaan. - Anonyymi00154
Anonyymi00153 kirjoitti:
"Ihminen punoo itse polkunsa ja kohtaa kaikki tekemänsä, muuten ei elämän tasapainotila toteudu, näin se menee ja armo on mitä on."
On totta, että ihminen punoo polkunsa. Jokainen ajatus, aikomus ja teko jättää jäljen tietoisuuteen. Tätä kutsutaan karmaksi. Maailma ei ole sattumanvarainen; se on järjestynyt siten, että toiminta synnyttää seurauksen. Tässä mielessä elämä on oikeudenmukainen. Mutta Gaudiya-perinne kysyy: onko oikeudenmukaisuus korkein periaate, vai onko sen takana jotakin vielä syvempää?
Ihminen ei Gaudiya-ajattelussa ole vain biologinen olento, vaan jīva – ikuinen tietoisuuden kipinä. Tämä sielu on laadultaan samaa henkistä todellisuutta kuin Jumala, mutta määrältään äärettömän pieni. Kun jīva samaistuu aineelliseen kehoon ja mieleen, se alkaa toimia erillisyyden kokemuksesta: “minä teen”, “minä omistan”, “minä nautin”. Tästä syntyy karma. Karma ei ole pelkkä rangaistusjärjestelmä, vaan seurausta vääristyneestä identiteetistä.
Jos todellisuus olisi pelkkää karmista tasapainoa, ihminen olisi suljetussa kehässä. Jokainen teko tuottaisi uuden seurauksen, joka synnyttäisi uuden teon. Täydellinen tasapaino ei vapauttaisi ketään, vaan sitoisi loputtomaan syy-seuraus -ketjuun. Siksi Gaudiya-vaishnavismi opettaa, että karmalain yläpuolella on persoonallinen Jumala. Karma toimii Hänen energiansa kautta, mutta Hän ei ole sen alainen.
Tässä kohtaa armo astuu kuvaan."Ihminen punoo itse polkunsa ja kohtaa kaikki tekemänsä, muuten ei elämän tasapainotila toteudu, näin se menee ja armo on mitä on."
Armo ei ole mielivaltainen poikkeus kosmisessa järjestyksessä. Se on korkeampi periaate kuin oikeudenmukaisuus. Oikeudenmukaisuus antaa sen, minkä ansaitsemme. Armo avaa mahdollisuuden siihen, mitä emme voi ansaita. Gaudiya-perinteessä bhakti – rakkaus – ei ole karmallinen teko muiden joukossa. Se ei synny mekaanisesta syy-seuraus -ketjusta, vaan on Jumalan sisäisen energian kosketus sieluun. Siksi se voi purkaa karmansidoksen.
Lopulta kysymys ei ole siitä, toteutuuko tasapaino. Tasapaino toteutuu aina aineellisen energian tasolla. Kysymys on siitä, onko tasapaino todellisuuden korkein muoto. Gaudiya-vastaus on, että ei ole. Todellisuuden perimmäinen luonne ei ole moraalinen kirjanpito vaan rakkaus.
Ihminen siis todella kohtaa tekonsa. Mutta hän ei ole tuomittu ikuisesti niiden määrittämäksi. Kun tietoisuus kääntyy takaisin kohti alkuperäistä suhdettaan Jumalaan, karmisen järjestelmän sitova voima alkaa purkautua. Ei siksi, että oikeudenmukaisuus kumottaisiin, vaan siksi, että sielu siirtyy korkeampaan todellisuuden tasoon, jossa suhde on tärkeämpi kuin saldo.
Gaudiya-vaishnavismin mukaan universumin syvin laki ei ole tasapaino — vaan rakkaus, joka voi ylittää tasapainon. - Anonyymi00155
Anonyymi00154 kirjoitti:
"Ihminen punoo itse polkunsa ja kohtaa kaikki tekemänsä, muuten ei elämän tasapainotila toteudu, näin se menee ja armo on mitä on."
Armo ei ole mielivaltainen poikkeus kosmisessa järjestyksessä. Se on korkeampi periaate kuin oikeudenmukaisuus. Oikeudenmukaisuus antaa sen, minkä ansaitsemme. Armo avaa mahdollisuuden siihen, mitä emme voi ansaita. Gaudiya-perinteessä bhakti – rakkaus – ei ole karmallinen teko muiden joukossa. Se ei synny mekaanisesta syy-seuraus -ketjusta, vaan on Jumalan sisäisen energian kosketus sieluun. Siksi se voi purkaa karmansidoksen.
Lopulta kysymys ei ole siitä, toteutuuko tasapaino. Tasapaino toteutuu aina aineellisen energian tasolla. Kysymys on siitä, onko tasapaino todellisuuden korkein muoto. Gaudiya-vastaus on, että ei ole. Todellisuuden perimmäinen luonne ei ole moraalinen kirjanpito vaan rakkaus.
Ihminen siis todella kohtaa tekonsa. Mutta hän ei ole tuomittu ikuisesti niiden määrittämäksi. Kun tietoisuus kääntyy takaisin kohti alkuperäistä suhdettaan Jumalaan, karmisen järjestelmän sitova voima alkaa purkautua. Ei siksi, että oikeudenmukaisuus kumottaisiin, vaan siksi, että sielu siirtyy korkeampaan todellisuuden tasoon, jossa suhde on tärkeämpi kuin saldo.
Gaudiya-vaishnavismin mukaan universumin syvin laki ei ole tasapaino — vaan rakkaus, joka voi ylittää tasapainon."Ihminen punoo itse polkunsa ja kohtaa kaikki tekemänsä, muuten ei elämän tasapainotila toteudu, näin se menee ja armo on mitä on."
Ihminen siis todella kohtaa tekonsa. Mutta hän ei ole tuomittu ikuisesti niiden määrittämäksi. Kun tietoisuus kääntyy takaisin kohti alkuperäistä suhdettaan Jumalaan, karmisen järjestelmän sitova voima alkaa purkautua. Ei siksi, että oikeudenmukaisuus kumottaisiin, vaan siksi, että sielu siirtyy korkeampaan todellisuuden tasoon, jossa suhde on tärkeämpi kuin saldo.
Gaudiya-vaishnavismin mukaan universumin syvin laki ei ole tasapaino — vaan rakkaus, joka voi ylittää tasapainon. - Anonyymi00156
Anonyymi00155 kirjoitti:
"Ihminen punoo itse polkunsa ja kohtaa kaikki tekemänsä, muuten ei elämän tasapainotila toteudu, näin se menee ja armo on mitä on."
Ihminen siis todella kohtaa tekonsa. Mutta hän ei ole tuomittu ikuisesti niiden määrittämäksi. Kun tietoisuus kääntyy takaisin kohti alkuperäistä suhdettaan Jumalaan, karmisen järjestelmän sitova voima alkaa purkautua. Ei siksi, että oikeudenmukaisuus kumottaisiin, vaan siksi, että sielu siirtyy korkeampaan todellisuuden tasoon, jossa suhde on tärkeämpi kuin saldo.
Gaudiya-vaishnavismin mukaan universumin syvin laki ei ole tasapaino — vaan rakkaus, joka voi ylittää tasapainon.Rakkaus purkaa karmansidoksen.
Todellisuuden perimmäinen luonne ei ole moraalinen kirjanpito vaan rakkaus. - Anonyymi00157
Anonyymi00156 kirjoitti:
Rakkaus purkaa karmansidoksen.
Todellisuuden perimmäinen luonne ei ole moraalinen kirjanpito vaan rakkaus.Kiitos Tämä selvä ...
- Anonyymi00159
Anonyymi00157 kirjoitti:
Kiitos Tämä selvä ...
Kiitos itsellesi!
- Anonyymi00158
Mitä merkitystä sillä on mitä sanotaan raamatussa tai jossain budhalais kirjoissa taikka koraanissa tai muissa spirituaali-hömpän opuksissa, kun niiden kirjojen teksteillä ja väittämillä ei ole juuri minkäänlaista toteennäytettävää tieteellistä pohjaa. Raamatussa on jokunen kohta jossa mainitut henkilöt ja paikat on kyetty todentamaan ihan aidoiksi maailman historiassa, mutta suurimmilta osin ne kirjat ovat tieteen ja tutkimuksen silmissä aivan täysin keksittyä fantasiaa. Kaikki harhakuvitelmat shakroista ja kolmansista silmistä ja ylösnousemuksista ja henkimaailman jutuista aivan täyttä ..skaa. Kyllä tässä on melkoisen pitkään jo ihmistä tutkittu erilaisin kuvantavin laittein ihan solutasolla ja seurattu aivojen sähkökemiallista toimintaa eikä sieltä ole löytynyt mitään sellaista jolla nämä fantasia höpötykset näytettäisiin toteen.
Luen ennemmin Tolkienin fantasiaa, koska se sentään on rehellistä fantasiaa.
Aika on hyvin suhteellinen käsite ja määre ja riippuu todella paljon siitä, millä tapaa sitä päätetään mitata ja mihin suhteuttaa. Esimerkiksi valonnopeudella matkatessa ajan merkitys muuttuu siihen nähden kuka sitä mistäkin tarkkailee tai kokee. Mekin mittaamme vuorokauden, kalenterin päivien ja vuoden kulkua oman aurinkokuntamme kappaleiden mukaan, mutta eihän se ole millään tapaa universaalisti paikkaansa pitävää eikä meidän aurinkokuntakaan sijaitse millään pysyvällä vyöhykkeellä vaan me matkaamme linnunradan galaksin liikkeessä melkoisella vauhdilla.- Anonyymi00160
Ajatus siitä, että hengelliset tekstit olisivat pelkkää “fantasiaa”, nojaa oletukseen, että vain kokeellisesti mitattava tieto on merkityksellistä. Mutta edes modernin tieteen historia ei ole näin yksinkertainen. Monet 1900-luvun merkittävistä fyysikoista perehtyivät Vedanta-filosofiaan ja vedisiin teksteihin vakavasti.
Esimerkiksi Werner Heisenberg keskusteli intialaisen filosofian merkityksestä kvanttifysiikan käsitteellisille ongelmille, ja Erwin Schrödinger kirjoitti avoimesti vedantalaisista näkemyksistä tietoisuuden ykseydestä. He eivät tietenkään “todistaneet” vedisiä tekstejä tieteellisesti, mutta he eivät myöskään pitäneet niitä älyllisesti naurettavina.
Gaudiya-vaishnava -filsofia esittää metafyysisen väitteen: tietoisuus on perustavampi kuin aine. Moderni fysiikka on jo osoittanut, ettei arkijärjen mukainen “kova ja pysyvä materia” olekaan perimmäinen todellisuus, vaan syvemmällä tasolla todellisuus on suhteellista, todennäköisyyspohjaista ja tarkkailijasta riippuvaista. Tämä ei todista teologiaa, mutta se murtaa 1800-luvun mekaanisen materialismin varmuuden. - Anonyymi00161
Anonyymi00160 kirjoitti:
Ajatus siitä, että hengelliset tekstit olisivat pelkkää “fantasiaa”, nojaa oletukseen, että vain kokeellisesti mitattava tieto on merkityksellistä. Mutta edes modernin tieteen historia ei ole näin yksinkertainen. Monet 1900-luvun merkittävistä fyysikoista perehtyivät Vedanta-filosofiaan ja vedisiin teksteihin vakavasti.
Esimerkiksi Werner Heisenberg keskusteli intialaisen filosofian merkityksestä kvanttifysiikan käsitteellisille ongelmille, ja Erwin Schrödinger kirjoitti avoimesti vedantalaisista näkemyksistä tietoisuuden ykseydestä. He eivät tietenkään “todistaneet” vedisiä tekstejä tieteellisesti, mutta he eivät myöskään pitäneet niitä älyllisesti naurettavina.
Gaudiya-vaishnava -filsofia esittää metafyysisen väitteen: tietoisuus on perustavampi kuin aine. Moderni fysiikka on jo osoittanut, ettei arkijärjen mukainen “kova ja pysyvä materia” olekaan perimmäinen todellisuus, vaan syvemmällä tasolla todellisuus on suhteellista, todennäköisyyspohjaista ja tarkkailijasta riippuvaista. Tämä ei todista teologiaa, mutta se murtaa 1800-luvun mekaanisen materialismin varmuuden.Kun sanotaan, että “aivoista ei ole löytynyt mitään sielua”, Gaudiya-vaishnava vastaisi: aivoista ei myöskään ole löytynyt minää mittauskohteena. On löydetty korrelaatioita hermotoiminnan ja kokemuksen välillä, mutta ei vastausta siihen, miksi kokemusta ylipäätään on. Tätä kutsutaan tietoisuuden kovaksi ongelmaksi. Vedinen filosofia ei pidä tietoisuutta kemiallisena sivutuotteena, vaan ontologisesti eri kategoriana.
Ajan suhteellisuus, jonka mainitsit, on hyvä esimerkki. Albert Einstein osoitti, että aika ei ole absoluuttinen. Vediset tekstit kuvasivat jo tuhansia vuosia sitten kaiken, jossa eri tasoilla aika virtaa eri tavoin. Gaudiya-vaishnavismi menee vielä pidemmälle väittäen, että aineellinen aika koskee vain materiaalista maailmaa. Se on metafyysinen väite, ei laboratoriomittaus. - Anonyymi00162
Anonyymi00161 kirjoitti:
Kun sanotaan, että “aivoista ei ole löytynyt mitään sielua”, Gaudiya-vaishnava vastaisi: aivoista ei myöskään ole löytynyt minää mittauskohteena. On löydetty korrelaatioita hermotoiminnan ja kokemuksen välillä, mutta ei vastausta siihen, miksi kokemusta ylipäätään on. Tätä kutsutaan tietoisuuden kovaksi ongelmaksi. Vedinen filosofia ei pidä tietoisuutta kemiallisena sivutuotteena, vaan ontologisesti eri kategoriana.
Ajan suhteellisuus, jonka mainitsit, on hyvä esimerkki. Albert Einstein osoitti, että aika ei ole absoluuttinen. Vediset tekstit kuvasivat jo tuhansia vuosia sitten kaiken, jossa eri tasoilla aika virtaa eri tavoin. Gaudiya-vaishnavismi menee vielä pidemmälle väittäen, että aineellinen aika koskee vain materiaalista maailmaa. Se on metafyysinen väite, ei laboratoriomittaus.Tolkien on rehellistä fantasiaa, kyllä. J. R. R. Tolkien ei väittänyt kuvaavansa metafyysistä todellisuutta. Vediset tekstit sen sijaan esittävät ontologisen väitteen ja tarjoavat metodin: bhakti-joogan. Väite on, että tietoisuutta voidaan tutkia sisäisen kokemuksen kautta järjestelmällisesti, aivan kuten tiede tutkii ulkoista maailmaa järjestelmällisesti.
Gaudiya-vaishnava-näkökulmasta keskustelun ydin ei siis ole “onko tämä mitattavissa nykyisillä laitteilla”, vaan “onko todellisuus kokonaan redusoitavissa mitattavaan aineeseen”. Monet modernin fysiikan pioneerit eivät olleet siitä vakuuttuneita. Siksi he katsoivat myös Vedanta-teksteihin – eivät taikauskon vuoksi, vaan koska kysymys todellisuuden perimmäisestä luonteesta jäi avoimeksi. - Anonyymi00163
Anonyymi00162 kirjoitti:
Tolkien on rehellistä fantasiaa, kyllä. J. R. R. Tolkien ei väittänyt kuvaavansa metafyysistä todellisuutta. Vediset tekstit sen sijaan esittävät ontologisen väitteen ja tarjoavat metodin: bhakti-joogan. Väite on, että tietoisuutta voidaan tutkia sisäisen kokemuksen kautta järjestelmällisesti, aivan kuten tiede tutkii ulkoista maailmaa järjestelmällisesti.
Gaudiya-vaishnava-näkökulmasta keskustelun ydin ei siis ole “onko tämä mitattavissa nykyisillä laitteilla”, vaan “onko todellisuus kokonaan redusoitavissa mitattavaan aineeseen”. Monet modernin fysiikan pioneerit eivät olleet siitä vakuuttuneita. Siksi he katsoivat myös Vedanta-teksteihin – eivät taikauskon vuoksi, vaan koska kysymys todellisuuden perimmäisestä luonteesta jäi avoimeksi.Kun joku rinnastaa uskonnolliset tekstit fantasiaan ja sanoo lukevansa mieluummin J. R. R. Tolkienia, Gaudiya-vaishnava ei yleensä koe sitä loukkauksena. Ero on kuitenkin siinä, että Tolkien kirjoitti tietoisesti fiktiota, kun taas bhakti-traditio esittää metafyysisen väitteen: että tietoisuudella on ikuinen perusta ja että sitä voi tutkia omakohtaisen harjoituksen kautta. Se ei pyydä sokeaan uskoon, vaan ehdottaa menetelmää – mantran toistamista, eettistä elämää, mielen puhdistamista – ja sanoo, että todistus on transformaatiossa, ei mikroskoopissa.
Gaudiya-vaishnava-näkökulmasta tiede ja hengellisyys eivät siis ole samalla pelikentällä. Tiede tutkii sitä, mikä on mitattavissa. Hengellinen traditio tutkii sitä, mikä on koettavissa tietoisuuden tasolla. Se, ettei jotain voida osoittaa toteen solutasolla, ei vielä ratkaise kysymystä siitä, onko todellisuus kokonaan redusoitavissa solutasoon. Keskustelu ei lopulta ole mittalaitteista vaan siitä, mitä pidämme todellisuuden perustavana luonteena. - Anonyymi00164
Anonyymi00163 kirjoitti:
Kun joku rinnastaa uskonnolliset tekstit fantasiaan ja sanoo lukevansa mieluummin J. R. R. Tolkienia, Gaudiya-vaishnava ei yleensä koe sitä loukkauksena. Ero on kuitenkin siinä, että Tolkien kirjoitti tietoisesti fiktiota, kun taas bhakti-traditio esittää metafyysisen väitteen: että tietoisuudella on ikuinen perusta ja että sitä voi tutkia omakohtaisen harjoituksen kautta. Se ei pyydä sokeaan uskoon, vaan ehdottaa menetelmää – mantran toistamista, eettistä elämää, mielen puhdistamista – ja sanoo, että todistus on transformaatiossa, ei mikroskoopissa.
Gaudiya-vaishnava-näkökulmasta tiede ja hengellisyys eivät siis ole samalla pelikentällä. Tiede tutkii sitä, mikä on mitattavissa. Hengellinen traditio tutkii sitä, mikä on koettavissa tietoisuuden tasolla. Se, ettei jotain voida osoittaa toteen solutasolla, ei vielä ratkaise kysymystä siitä, onko todellisuus kokonaan redusoitavissa solutasoon. Keskustelu ei lopulta ole mittalaitteista vaan siitä, mitä pidämme todellisuuden perustavana luonteena.Ja ensi kerralla, Pureksija, käytä nimimerkkiä. Olet kirjoittanut paljon täällä ilman nimimerkkiä, olet julkaissut linkkejä laulukappaleisiin, sanot olevasi panteisti ja muita asioita.
- Anonyymi00165
Anonyymi00163 kirjoitti:
Kun joku rinnastaa uskonnolliset tekstit fantasiaan ja sanoo lukevansa mieluummin J. R. R. Tolkienia, Gaudiya-vaishnava ei yleensä koe sitä loukkauksena. Ero on kuitenkin siinä, että Tolkien kirjoitti tietoisesti fiktiota, kun taas bhakti-traditio esittää metafyysisen väitteen: että tietoisuudella on ikuinen perusta ja että sitä voi tutkia omakohtaisen harjoituksen kautta. Se ei pyydä sokeaan uskoon, vaan ehdottaa menetelmää – mantran toistamista, eettistä elämää, mielen puhdistamista – ja sanoo, että todistus on transformaatiossa, ei mikroskoopissa.
Gaudiya-vaishnava-näkökulmasta tiede ja hengellisyys eivät siis ole samalla pelikentällä. Tiede tutkii sitä, mikä on mitattavissa. Hengellinen traditio tutkii sitä, mikä on koettavissa tietoisuuden tasolla. Se, ettei jotain voida osoittaa toteen solutasolla, ei vielä ratkaise kysymystä siitä, onko todellisuus kokonaan redusoitavissa solutasoon. Keskustelu ei lopulta ole mittalaitteista vaan siitä, mitä pidämme todellisuuden perustavana luonteena.VEDA TEKSTEISSÄ:
Vesivoiman tuotantoa kuvataan jakeessa purusha sukta. Monet ihmiset laulavat tätä joka päivää. Mutta heillä ei ehkä ole aavistustakaan siitä. Se on tehty niin erityisellä salaustekniikalla nimeltä Katapayadi Sankhya'. Vain ne, joilla on kokemusta sanojen ja lauseiden pilkkomisesta (parsing) eri tavalla kuin mitä tavallisessa kielioppitunnissa opetetaan, voivat ymmärtää ne.Tämä on tehty immateriaalioikeuksien suojelemiseksi.
Samoin Sri Rudram -jakeessa on tietoa DNA-ketjusta, joka on keskeisessä asemassa kasvumme, lisääntymisemme, terveytemme ja älykkyytemme kannalta.
... numeroina, ensin parittomina numeroina 1-33 ja sitten 4:n kertalukuina 4-48. Nämä numerot edustavat DNA:n typpisiä emäspareja. Ensimmäinen joukko viittaa 33000 mitokondriaaliseen emäspariin. Toinen joukko tarkoittaa 48 miljoonaa ydinaineen emäsparia. Tätä slokaa lausumalla ihminen rukoilee itse asiassa ihmisen hyvinvoinnin säilymisen ja ihmiselämän kehittymisen puolesta.
Aryabhatta on ilmaissut ympyrän kehän ja halkaisijan suhteen π:n arvon Aryabhatiyamissaan vuonna 499 jKr:
Hän on ottanut mallia Rigvedan shlokasta, jossa piin arvo on kirjoitettu 32 desimaalin tarkkuudella.
Algebra, neliöjuuret, aikakäsitteet, arkkitehtuuri, maailmankaikkeuden rakenne, metallurgia ja jopa ilmailu löytyivät ensin Vedoista, kulkeutuivat Eurooppaan arabimaiden kautta ja esitettiin myöhemmin länsimaisen maailman tiedemiesten keksintöinä.
Äänestä
Anonyymi
2024-10-20 07:32:27
Anonyymi kirjoitti:
Kristitty zombifanaatikko sanoi: "Vedalaiset tiedemiehet? Älä naurata."
6 kuuluisaa kansainvälistä fyysikkoa, jotka ovat tutkineet Vedalaisia tekstejä
LISÄKSI EINSTEIN JA MONET MUUT.
VEDA TEKSTEISSÄ:
Vesivoiman tuotantoa kuvataan jakeessa purusha sukta. Monet ihmiset laulavat tätä joka päivää. Mutta heillä ei ehkä ole aavistustakaan siitä. Se on tehty niin erityisellä salaustekniikalla nimeltä Katapayadi Sankhya'. Vain ne, joilla on kokemusta sanojen ja lauseiden pilkkomisesta (parsing) eri tavalla kuin mitä tavallisessa kielioppitunnissa opetetaan, voivat ymmärtää ne.Tämä on tehty immateriaalioikeuksien suojelemiseksi.
Samoin Sri Rudram -jakeessa on tietoa DNA-ketjusta, joka on keskeisessä asemassa kasvumme, lisääntymisemme, terveytemme ja älykkyytemme kannalta.
... numeroina, ensin parittomina numeroina 1-33 ja sitten 4:n kertalukuina 4-48. Nämä numerot edustavat DNA:n typpisiä emäspareja. Ensimmäinen joukko viittaa 33000 mitokondriaaliseen emäspariin. Toinen joukko tarkoittaa 48 miljoonaa ydinaineen emäsparia. Tätä slokaa lausumalla ihminen rukoilee itse asiassa ihmisen hyvinvoinnin säilymisen ja ihmiselämän kehittymisen puolesta.
Aryabhatta on ilmaissut ympyrän kehän ja halkaisijan suhteen π:n arvon Aryabhatiyamissaan vuonna 499 jKr:
Hän on ottanut mallia Rigvedan shlokasta, jossa piin arvo on kirjoitettu 32 desimaalin tarkkuudella.
Algebra, neliöjuuret, aikakäsitteet, arkkitehtuuri, maailmankaikkeuden rakenne, metallurgia ja jopa ilmailu löytyivät ensin Vedoista, kulkeutuivat Eurooppaan arabimaiden kautta ja esitettiin myöhemmin länsimaisen maailman tiedemiesten keksintöinä.
https://miupress.org/product/veda-and-the-dna/
Vedat ja DNA
Tässä kirjassa kuvataan DNA:n rakenne ja toiminta, fysiologian perusta, ja siinä on tarkat viittaukset Vedan ja Veda-kirjallisuuden 40 osa-alueeseen.
Tässä kirjassa kuvataan DNA:n rakenne ja toiminta, fysiologian perusta, ja siinä viitataan tarkoin Vedan ja Veda-kirjallisuuden 40 osa-alueeseen. DNA tuntee koko Vedan ja Veda-kirjallisuuden, ja tämän tiedon pohjalta se luo koko fysiologian, joka on kopio Vedasta ja Veda-kirjallisuudesta.
The Atom
The planetary prototype of the atom was proposed by Rutherford in 1911, with nucleus in its centre consist of protons (later neutrons) and electrons revolve around it, and neutrons were discovered by James Chadwick in later years. The application of quantum theory to the atomic model was made by Niels Bohr in 1913, he demonstrated that the electrons revolve around a nucleus in a fixed quantum energy levels called shells or orbits. Later, Wolfgang Pauli provided evidently visualizable atomic model with his “exclusion principle” in which he gave definite place to the electrons in the shells or orbits. And after all these understandings the physicist in that contemporary era believed that the modern physics has settled down, and they thought they have cracked the ultimate fundamentals of the nature with the success of Bohr’s model of atomic structure, like the Dalton and Democritus believed their atomic models previously. For any new physics theory, it is necessary to give a valid interpretations of the preceding explanations and also able to predict following happenings that can be authenticated by the experiments. As soon as both conditioned were satisfied, the newly developed atomic model eminently came out as successful. - Anonyymi00166
Anonyymi00165 kirjoitti:
VEDA TEKSTEISSÄ:
Vesivoiman tuotantoa kuvataan jakeessa purusha sukta. Monet ihmiset laulavat tätä joka päivää. Mutta heillä ei ehkä ole aavistustakaan siitä. Se on tehty niin erityisellä salaustekniikalla nimeltä Katapayadi Sankhya'. Vain ne, joilla on kokemusta sanojen ja lauseiden pilkkomisesta (parsing) eri tavalla kuin mitä tavallisessa kielioppitunnissa opetetaan, voivat ymmärtää ne.Tämä on tehty immateriaalioikeuksien suojelemiseksi.
Samoin Sri Rudram -jakeessa on tietoa DNA-ketjusta, joka on keskeisessä asemassa kasvumme, lisääntymisemme, terveytemme ja älykkyytemme kannalta.
... numeroina, ensin parittomina numeroina 1-33 ja sitten 4:n kertalukuina 4-48. Nämä numerot edustavat DNA:n typpisiä emäspareja. Ensimmäinen joukko viittaa 33000 mitokondriaaliseen emäspariin. Toinen joukko tarkoittaa 48 miljoonaa ydinaineen emäsparia. Tätä slokaa lausumalla ihminen rukoilee itse asiassa ihmisen hyvinvoinnin säilymisen ja ihmiselämän kehittymisen puolesta.
Aryabhatta on ilmaissut ympyrän kehän ja halkaisijan suhteen π:n arvon Aryabhatiyamissaan vuonna 499 jKr:
Hän on ottanut mallia Rigvedan shlokasta, jossa piin arvo on kirjoitettu 32 desimaalin tarkkuudella.
Algebra, neliöjuuret, aikakäsitteet, arkkitehtuuri, maailmankaikkeuden rakenne, metallurgia ja jopa ilmailu löytyivät ensin Vedoista, kulkeutuivat Eurooppaan arabimaiden kautta ja esitettiin myöhemmin länsimaisen maailman tiedemiesten keksintöinä.
Äänestä
Anonyymi
2024-10-20 07:32:27
Anonyymi kirjoitti:
Kristitty zombifanaatikko sanoi: "Vedalaiset tiedemiehet? Älä naurata."
6 kuuluisaa kansainvälistä fyysikkoa, jotka ovat tutkineet Vedalaisia tekstejä
LISÄKSI EINSTEIN JA MONET MUUT.
VEDA TEKSTEISSÄ:
Vesivoiman tuotantoa kuvataan jakeessa purusha sukta. Monet ihmiset laulavat tätä joka päivää. Mutta heillä ei ehkä ole aavistustakaan siitä. Se on tehty niin erityisellä salaustekniikalla nimeltä Katapayadi Sankhya'. Vain ne, joilla on kokemusta sanojen ja lauseiden pilkkomisesta (parsing) eri tavalla kuin mitä tavallisessa kielioppitunnissa opetetaan, voivat ymmärtää ne.Tämä on tehty immateriaalioikeuksien suojelemiseksi.
Samoin Sri Rudram -jakeessa on tietoa DNA-ketjusta, joka on keskeisessä asemassa kasvumme, lisääntymisemme, terveytemme ja älykkyytemme kannalta.
... numeroina, ensin parittomina numeroina 1-33 ja sitten 4:n kertalukuina 4-48. Nämä numerot edustavat DNA:n typpisiä emäspareja. Ensimmäinen joukko viittaa 33000 mitokondriaaliseen emäspariin. Toinen joukko tarkoittaa 48 miljoonaa ydinaineen emäsparia. Tätä slokaa lausumalla ihminen rukoilee itse asiassa ihmisen hyvinvoinnin säilymisen ja ihmiselämän kehittymisen puolesta.
Aryabhatta on ilmaissut ympyrän kehän ja halkaisijan suhteen π:n arvon Aryabhatiyamissaan vuonna 499 jKr:
Hän on ottanut mallia Rigvedan shlokasta, jossa piin arvo on kirjoitettu 32 desimaalin tarkkuudella.
Algebra, neliöjuuret, aikakäsitteet, arkkitehtuuri, maailmankaikkeuden rakenne, metallurgia ja jopa ilmailu löytyivät ensin Vedoista, kulkeutuivat Eurooppaan arabimaiden kautta ja esitettiin myöhemmin länsimaisen maailman tiedemiesten keksintöinä.
https://miupress.org/product/veda-and-the-dna/
Vedat ja DNA
Tässä kirjassa kuvataan DNA:n rakenne ja toiminta, fysiologian perusta, ja siinä on tarkat viittaukset Vedan ja Veda-kirjallisuuden 40 osa-alueeseen.
Tässä kirjassa kuvataan DNA:n rakenne ja toiminta, fysiologian perusta, ja siinä viitataan tarkoin Vedan ja Veda-kirjallisuuden 40 osa-alueeseen. DNA tuntee koko Vedan ja Veda-kirjallisuuden, ja tämän tiedon pohjalta se luo koko fysiologian, joka on kopio Vedasta ja Veda-kirjallisuudesta.
The Atom
The planetary prototype of the atom was proposed by Rutherford in 1911, with nucleus in its centre consist of protons (later neutrons) and electrons revolve around it, and neutrons were discovered by James Chadwick in later years. The application of quantum theory to the atomic model was made by Niels Bohr in 1913, he demonstrated that the electrons revolve around a nucleus in a fixed quantum energy levels called shells or orbits. Later, Wolfgang Pauli provided evidently visualizable atomic model with his “exclusion principle” in which he gave definite place to the electrons in the shells or orbits. And after all these understandings the physicist in that contemporary era believed that the modern physics has settled down, and they thought they have cracked the ultimate fundamentals of the nature with the success of Bohr’s model of atomic structure, like the Dalton and Democritus believed their atomic models previously. For any new physics theory, it is necessary to give a valid interpretations of the preceding explanations and also able to predict following happenings that can be authenticated by the experiments. As soon as both conditioned were satisfied, the newly developed atomic model eminently came out as successful.https://www.ancient-origins.net/opinion/colony-earth-science-vedas-part-1-00568
Science in The Vedas - Part 1
https://vixra.org/pdf/1809.0342v1.pdf
Genealogy and the Vedic Timescale
There are numerous descriptions of radiation weapons and aerial ships in the epic Mahabharata. From the perspective of seeing Earth as one of many planetary colonies, and because there are no verifiable dates to ascertain the time of the Mahabharata War, one might conclude that great and terrible war brought about the end of the Indus Valley civilization.
Access to the Vedas is the greatest privilege this century may claim over all previous centuries.
J. Robert Oppenheimer - Anonyymi00167
Anonyymi00166 kirjoitti:
https://www.ancient-origins.net/opinion/colony-earth-science-vedas-part-1-00568
Science in The Vedas - Part 1
https://vixra.org/pdf/1809.0342v1.pdf
Genealogy and the Vedic Timescale
There are numerous descriptions of radiation weapons and aerial ships in the epic Mahabharata. From the perspective of seeing Earth as one of many planetary colonies, and because there are no verifiable dates to ascertain the time of the Mahabharata War, one might conclude that great and terrible war brought about the end of the Indus Valley civilization.
Access to the Vedas is the greatest privilege this century may claim over all previous centuries.
J. Robert Oppenheimerhttps://www.thehinduportal.com/2013/08/quantum-physics-came-from-vedas.html
Quantum Physics Came From Vedas
How does Quantum Physics work? You may ask.
In this article, we discuss a very brief simplified history of Quantum Mechanics and will quote what the founding fathers of this branch of science had to say about it.
We are not interested in new age mumbo-jumbo. We are interested in understanding what is real and what is false. This is why we, along with all other great minds, consult the Vedic texts.
https://uplift.love/did-quantum-physics-come-from-the-vedas/
Since scientists like Schrödinger did not possess a direct knowledge of Sanskrit to discern first-hand what the Vedic texts actually were saying, they were forced to read various translations of these great books of wisdom, such as the Upanishads. There are persons like Robert Oppenheimer who learned Sanskrit in 1933 and read the Bhagavad-gita in the original, citing it later as one of the most influential books to shape his philosophy of life: “The Vedas are the greatest privilege of this century.” - Anonyymi00168
Anonyymi00167 kirjoitti:
https://www.thehinduportal.com/2013/08/quantum-physics-came-from-vedas.html
Quantum Physics Came From Vedas
How does Quantum Physics work? You may ask.
In this article, we discuss a very brief simplified history of Quantum Mechanics and will quote what the founding fathers of this branch of science had to say about it.
We are not interested in new age mumbo-jumbo. We are interested in understanding what is real and what is false. This is why we, along with all other great minds, consult the Vedic texts.
https://uplift.love/did-quantum-physics-come-from-the-vedas/
Since scientists like Schrödinger did not possess a direct knowledge of Sanskrit to discern first-hand what the Vedic texts actually were saying, they were forced to read various translations of these great books of wisdom, such as the Upanishads. There are persons like Robert Oppenheimer who learned Sanskrit in 1933 and read the Bhagavad-gita in the original, citing it later as one of the most influential books to shape his philosophy of life: “The Vedas are the greatest privilege of this century.”Openheimer oppii sanskritia vain lukeakseen Vedic tekstejä alkuperäiskielellä.
Vedojen saatavuus on suurin etuoikeus, jonka tämä vuosisata voi vaatia itselleen verrattuna kaikkiin edellisiin vuosisatoihin.
J. Robert Oppenheimer
https://www.youtube.com/watch?v=iGu9Rb9xX9Q
Media will Never tell you this | Schrodinger on Upanishads | Eternal Talks
According to the Upanishads, Brahman on my own exists. Everything we see round us is Maya, a distortion of the Brahman induced because of our lack of knowledge and imperfect senses. The Chandogya Upanishad says, “All that is Brahman. Everything comes from Brahman, the entirety is going returned to Brahman, and the entirety is continued via way of means of Brahman - Anonyymi00169
Anonyymi00168 kirjoitti:
Openheimer oppii sanskritia vain lukeakseen Vedic tekstejä alkuperäiskielellä.
Vedojen saatavuus on suurin etuoikeus, jonka tämä vuosisata voi vaatia itselleen verrattuna kaikkiin edellisiin vuosisatoihin.
J. Robert Oppenheimer
https://www.youtube.com/watch?v=iGu9Rb9xX9Q
Media will Never tell you this | Schrodinger on Upanishads | Eternal Talks
According to the Upanishads, Brahman on my own exists. Everything we see round us is Maya, a distortion of the Brahman induced because of our lack of knowledge and imperfect senses. The Chandogya Upanishad says, “All that is Brahman. Everything comes from Brahman, the entirety is going returned to Brahman, and the entirety is continued via way of means of Brahmanhttps://www.youtube.com/watch?v=4u3f7_p1i8c
Dr.John Hagelin: Veda and Physics: The Science and Technology of the Unified Field
Revolution in the world through Vedic Science
https://vaidicphysics.org/revolution-in-the-world-through-vedic-science/
https://science.thewire.in/society/history/erwin-schrodinger-quantum-mechanics-philosophy-of-physics-upanishads/
What Erwin Schrödinger Said About the Upanishads - Anonyymi00170
Anonyymi00169 kirjoitti:
https://www.youtube.com/watch?v=4u3f7_p1i8c
Dr.John Hagelin: Veda and Physics: The Science and Technology of the Unified Field
Revolution in the world through Vedic Science
https://vaidicphysics.org/revolution-in-the-world-through-vedic-science/
https://science.thewire.in/society/history/erwin-schrodinger-quantum-mechanics-philosophy-of-physics-upanishads/
What Erwin Schrödinger Said About the UpanishadsStephen Hawking believed theory of Vedas superior to relativity theory of Einstein.
https://timesofindia.indiatimes.com/india/stephen-hawking-said-theory-in-vedas-superior-to-einsteins-emc2-science-minister/articleshow/63335106.cms
https://www.sanskritimagazine.com/quantum-mechanics-vedic-influence/
Quantum Mechanics and its Vedic influence
https://adbhutam.wordpress.com/2010/01/09/advaita-and-science-ix-schrodinger-and-vedanta/
ADVAITA AND SCIENCE IX – SCHRODINGER AND VEDANTA
The properties of space have been postulated by many, from ancient Vedic philosophy, Eastern Mystics, various ancient civilizations throughout human history all the way to Descartes, Einstein, Newton and more. - Anonyymi00171
Anonyymi00170 kirjoitti:
Stephen Hawking believed theory of Vedas superior to relativity theory of Einstein.
https://timesofindia.indiatimes.com/india/stephen-hawking-said-theory-in-vedas-superior-to-einsteins-emc2-science-minister/articleshow/63335106.cms
https://www.sanskritimagazine.com/quantum-mechanics-vedic-influence/
Quantum Mechanics and its Vedic influence
https://adbhutam.wordpress.com/2010/01/09/advaita-and-science-ix-schrodinger-and-vedanta/
ADVAITA AND SCIENCE IX – SCHRODINGER AND VEDANTA
The properties of space have been postulated by many, from ancient Vedic philosophy, Eastern Mystics, various ancient civilizations throughout human history all the way to Descartes, Einstein, Newton and more.https://www.puranavedas.com/vedic-chemistry/
In ancient Vedas Chemistry was called as “Rasayan Shastra”, ‘Science of liquids (Chemical)’ was called as Rasa-Vidya, Rasatantra and Rasakriya. Vedas Mentioned about chemical laboratories and chemicals works, which were called “Rasakriya-Nagaram” and “Rasakriya-Shala” which means ‘School where Chemical are activated’. A chemist was referred to as a Rasadnya and Rasa-tantra-vid which literally mean ‘Person having knowledge about Chemicals’. Away from each other the word “RASA” which means Chemical, another word, “DRAVYA” which means Slurry/Liquid, was also used words related to chemicals. - Anonyymi00172
Anonyymi00171 kirjoitti:
https://www.puranavedas.com/vedic-chemistry/
In ancient Vedas Chemistry was called as “Rasayan Shastra”, ‘Science of liquids (Chemical)’ was called as Rasa-Vidya, Rasatantra and Rasakriya. Vedas Mentioned about chemical laboratories and chemicals works, which were called “Rasakriya-Nagaram” and “Rasakriya-Shala” which means ‘School where Chemical are activated’. A chemist was referred to as a Rasadnya and Rasa-tantra-vid which literally mean ‘Person having knowledge about Chemicals’. Away from each other the word “RASA” which means Chemical, another word, “DRAVYA” which means Slurry/Liquid, was also used words related to chemicals.https://www.puranavedas.com/vedic-mathematics/
Despite developing quite independently of Babylonian mathematics, some very superior mathematical discoveries were made at a very early time in India. Mantras from the early Vedic Period (Before 1000 BCE) invoke powers of ten from a hundred all the way up to a trillion, and provide evidence of the use of Arithmetic Operations such as “Addition, Subtraction, Multiplication, Fractions, Squares, Cubes and Roots”.
During Vedic times, this decimal system, was very much in vogue in India, Yadur Veda Samhita 17th chapter, 2nd mantra describes the numerical values in a sequence like Eka, Dasa, Sata, Sahasra, Ayuta, Laksha, Niyuta, Koti, Arbud, Vrinda, Kharav, Nikharav, Shankha, Padma, Sagar, Antya, Madhya, Paradha etc. Parardha’s value is equal to 10 raised to the power 12. Indian Mathematical crown has ever-shinning gems to its credit that exists today is a gift from ancient India. - Anonyymi00173
Anonyymi00172 kirjoitti:
https://www.puranavedas.com/vedic-mathematics/
Despite developing quite independently of Babylonian mathematics, some very superior mathematical discoveries were made at a very early time in India. Mantras from the early Vedic Period (Before 1000 BCE) invoke powers of ten from a hundred all the way up to a trillion, and provide evidence of the use of Arithmetic Operations such as “Addition, Subtraction, Multiplication, Fractions, Squares, Cubes and Roots”.
During Vedic times, this decimal system, was very much in vogue in India, Yadur Veda Samhita 17th chapter, 2nd mantra describes the numerical values in a sequence like Eka, Dasa, Sata, Sahasra, Ayuta, Laksha, Niyuta, Koti, Arbud, Vrinda, Kharav, Nikharav, Shankha, Padma, Sagar, Antya, Madhya, Paradha etc. Parardha’s value is equal to 10 raised to the power 12. Indian Mathematical crown has ever-shinning gems to its credit that exists today is a gift from ancient India.Albert Einstein, Nikola Tesla, and other famous scientist get their inspiration after reading the Vedas.
https://asianlite.com/2022/columns/lite-blogs/oppenheimer-and-influence-of-vedic-philosophy/
Oppenheimer and influence of Vedic Philosophy
Oppenheimer also read the Sanskrit poems of the great Kalidasa in its original and his favorite romantic poem was “The Cloud Messenger.”
Vedic philosophy has influenced whole generation of Quantum physicists and Oppenheimer was certainly among them. According to Oppenheimer if there was anything that may be regarded as privilege the West has in 19th century it was the study of GITA. The use of Brahmastra has been mentioned in the MAHABHARATA war. Remarkably Oppenheimer also believed at the possibility of Brahmastra on par with the modern nuclear weapons of today. - Anonyymi00174
Anonyymi00173 kirjoitti:
Albert Einstein, Nikola Tesla, and other famous scientist get their inspiration after reading the Vedas.
https://asianlite.com/2022/columns/lite-blogs/oppenheimer-and-influence-of-vedic-philosophy/
Oppenheimer and influence of Vedic Philosophy
Oppenheimer also read the Sanskrit poems of the great Kalidasa in its original and his favorite romantic poem was “The Cloud Messenger.”
Vedic philosophy has influenced whole generation of Quantum physicists and Oppenheimer was certainly among them. According to Oppenheimer if there was anything that may be regarded as privilege the West has in 19th century it was the study of GITA. The use of Brahmastra has been mentioned in the MAHABHARATA war. Remarkably Oppenheimer also believed at the possibility of Brahmastra on par with the modern nuclear weapons of today.Kuuluisa tanskalainen fyysikko ja Nobel-palkittu Niels Bohr (1885-1962) oli Vedojen innokas kannattaja. Hän sanoi: "Käyn Upanishadeissa kysymässä kysymyksiä." Sekä Bohr että Schrodinger, jotka olivat kvanttifysiikan perustajia, lukivat innokkaasti Veda-tekstejä ja tulivat siihen tulokseen, että heidän kvanttifysiikan kokeensa olivat sopusoinnussa sen kanssa, mitä he olivat lukeneet Vedoista. Tämä on melko pitkälti myös nykypäivän tiedemiesten uskomus.
Erwin Schrodinger (1887-1961) itävaltalaissyntyinen fyysikko ja Nobel-palkittu keksi kuuluisan aaltoyhtälönsä, joka ennustaa, miten kvanttimekaaninen aaltofunktio muuttuu ajan myötä. Puhuessaan maailmankaikkeudesta, jossa hiukkaset edustavat aaltofunktioita, Schrodinger sanoi: "Vedannan yhtenäisyys ja jatkuvuus heijastuvat aaltomekaniikan yhtenäisyydessä ja jatkuvuudessa.
Heisenberg ihaili itämaista filosofiaa ja ajattelua ja näki sen ja kvanttimekaniikan välillä yhtäläisyyksiä, ja hän sanoi olevansa täysin samaa mieltä. Heisenberg jopa niinkin pitkälle kuin todeta, että sen jälkeen, kun keskustelut Intian Nobel-palkittu Rabindranath Tagore Intian filosofia, joka näytti tehdä paljon enemmän järkeä, joka oli samalla tasolla kuin Vedas. - Anonyymi00175
Anonyymi00174 kirjoitti:
Kuuluisa tanskalainen fyysikko ja Nobel-palkittu Niels Bohr (1885-1962) oli Vedojen innokas kannattaja. Hän sanoi: "Käyn Upanishadeissa kysymässä kysymyksiä." Sekä Bohr että Schrodinger, jotka olivat kvanttifysiikan perustajia, lukivat innokkaasti Veda-tekstejä ja tulivat siihen tulokseen, että heidän kvanttifysiikan kokeensa olivat sopusoinnussa sen kanssa, mitä he olivat lukeneet Vedoista. Tämä on melko pitkälti myös nykypäivän tiedemiesten uskomus.
Erwin Schrodinger (1887-1961) itävaltalaissyntyinen fyysikko ja Nobel-palkittu keksi kuuluisan aaltoyhtälönsä, joka ennustaa, miten kvanttimekaaninen aaltofunktio muuttuu ajan myötä. Puhuessaan maailmankaikkeudesta, jossa hiukkaset edustavat aaltofunktioita, Schrodinger sanoi: "Vedannan yhtenäisyys ja jatkuvuus heijastuvat aaltomekaniikan yhtenäisyydessä ja jatkuvuudessa.
Heisenberg ihaili itämaista filosofiaa ja ajattelua ja näki sen ja kvanttimekaniikan välillä yhtäläisyyksiä, ja hän sanoi olevansa täysin samaa mieltä. Heisenberg jopa niinkin pitkälle kuin todeta, että sen jälkeen, kun keskustelut Intian Nobel-palkittu Rabindranath Tagore Intian filosofia, joka näytti tehdä paljon enemmän järkeä, joka oli samalla tasolla kuin Vedas.Kvanttimekaniikan loivat 1920-luvulla kolme suurta mieltä, nimittäin Bohr, Heisenberg ja Schrodinger, jotka kaikki lukivat suuresti kunnioitettuja Vedoja. He käsittelivät näitä muinaisia viisauden kirjoja omalla kielellään ja nykyaikaisilla matemaattisilla käsitteillä ymmärtääkseen ajatuksia, jotka löytyvät koko Vedoista ja joihin viitataan muinaisella sanskritin kielellä nimillä "Brahman", "Paramatma", "Akasha" ja "Atma". Vedalaiset tekstit, kuten Bhagavad Gita ja Upanishadit, olivat kaikkein vaikutusvaltaisimpia muinaisesta Intiasta peräisin olevia tekstejä, ja ne vaikuttivat koko sukupolveen eurooppalaisia intellektuelleja, taiteilijoita ja tiedemiehiä.
- Anonyymi00176
Anonyymi00175 kirjoitti:
Kvanttimekaniikan loivat 1920-luvulla kolme suurta mieltä, nimittäin Bohr, Heisenberg ja Schrodinger, jotka kaikki lukivat suuresti kunnioitettuja Vedoja. He käsittelivät näitä muinaisia viisauden kirjoja omalla kielellään ja nykyaikaisilla matemaattisilla käsitteillä ymmärtääkseen ajatuksia, jotka löytyvät koko Vedoista ja joihin viitataan muinaisella sanskritin kielellä nimillä "Brahman", "Paramatma", "Akasha" ja "Atma". Vedalaiset tekstit, kuten Bhagavad Gita ja Upanishadit, olivat kaikkein vaikutusvaltaisimpia muinaisesta Intiasta peräisin olevia tekstejä, ja ne vaikuttivat koko sukupolveen eurooppalaisia intellektuelleja, taiteilijoita ja tiedemiehiä.
'Moderni fysiikka - säieteoria ja hindulaiset kirjoitukset'
https://www.gatewayforindia.com/articles/physics.htm
Jotkut saattavat nauraa ja sanoa, että se on kaukaa haettua ja että nuo muinaiset ihmiset ovat saattaneet vain vahingossa mainita jonkinlaisen "säieteorian". No ennen kuin hylkäämme sen, mitä nuo "muinaiset ihmiset" sanoivat, jokaisen älykkään ihmisen kannattaisi lukea joitakin näistä muinaisista kirjoituksista opittuaan vedaista sanskritia. Sitten voitte tehdä omat johtopäätöksenne. - Anonyymi00177
Anonyymi00176 kirjoitti:
'Moderni fysiikka - säieteoria ja hindulaiset kirjoitukset'
https://www.gatewayforindia.com/articles/physics.htm
Jotkut saattavat nauraa ja sanoa, että se on kaukaa haettua ja että nuo muinaiset ihmiset ovat saattaneet vain vahingossa mainita jonkinlaisen "säieteorian". No ennen kuin hylkäämme sen, mitä nuo "muinaiset ihmiset" sanoivat, jokaisen älykkään ihmisen kannattaisi lukea joitakin näistä muinaisista kirjoituksista opittuaan vedaista sanskritia. Sitten voitte tehdä omat johtopäätöksenne.https://www.sunflowercosmos.org/amazing-information-on-vedic-theory-of-universe/
Amazing Information on Vedic Theory of Universe
https://www.ancient-origins.net/artifacts-ancient-writings/hindu-quantum-physics-0013945
The Search for Deep Reality: Ancient Hindu Texts and Quantum Physics
“In 1929 Heisenberg spent some time in India (…) He began to see that the recognition of relativity, interconnectedness, and impermanence as fundamental aspects of physical reality, which had been so difficult for himself and his fellow physicists, was the very basis of the Indian spiritual traditions.”
- Fritjof Capra, ‘ Uncommon Wisdom,’ Flamingo, 1989
The ancient Hindu texts known as The Vedas possess elements common to both quantum physics and the concept of Synchronicity. - Anonyymi00178
Anonyymi00177 kirjoitti:
https://www.sunflowercosmos.org/amazing-information-on-vedic-theory-of-universe/
Amazing Information on Vedic Theory of Universe
https://www.ancient-origins.net/artifacts-ancient-writings/hindu-quantum-physics-0013945
The Search for Deep Reality: Ancient Hindu Texts and Quantum Physics
“In 1929 Heisenberg spent some time in India (…) He began to see that the recognition of relativity, interconnectedness, and impermanence as fundamental aspects of physical reality, which had been so difficult for himself and his fellow physicists, was the very basis of the Indian spiritual traditions.”
- Fritjof Capra, ‘ Uncommon Wisdom,’ Flamingo, 1989
The ancient Hindu texts known as The Vedas possess elements common to both quantum physics and the concept of Synchronicity."Atomiteorian oppitunnin rinnalla... [meidän on käännyttävä] sellaisten epistemologisten ongelmien puoleen, joiden kanssa jo Buddhan ja Lao Tzun kaltaiset ajattelijat ovat olleet tekemisissä yrittäessään sovittaa yhteen asemamme katsojina ja näyttelijöinä olemassaolon suuressa draamassa."
-Niels Bohr
Vedat ja yhtenäinen kenttä
Fysiikassa aineen ja energian katsotaan ilmentävän neljää perusvoimaa: vahvaa ydinvoimaa, heikkoa ydinvoimaa, sähkömagneettista voimaa ja gravitaatiovoimaa; klassisen fysiikan mallin mukaan maailmankaikkeus koostuu energiasta ja kiinteästä aineesta, joista jälkimmäinen koostuu atomeista ja subatomisista osista, mitattavasta ja määriteltävästä aineesta. Se kuvaa maailmaa, joka vastaa jokapäiväistä elämäämme, joka koostuu ajassa ja tilassa erillisistä ja ihmismielestä erillisistä ainepalasista. Ihminen siis havaitsee näkemänsä ja tuntee sen itsestään erillisenä. - Anonyymi00179
Anonyymi00178 kirjoitti:
"Atomiteorian oppitunnin rinnalla... [meidän on käännyttävä] sellaisten epistemologisten ongelmien puoleen, joiden kanssa jo Buddhan ja Lao Tzun kaltaiset ajattelijat ovat olleet tekemisissä yrittäessään sovittaa yhteen asemamme katsojina ja näyttelijöinä olemassaolon suuressa draamassa."
-Niels Bohr
Vedat ja yhtenäinen kenttä
Fysiikassa aineen ja energian katsotaan ilmentävän neljää perusvoimaa: vahvaa ydinvoimaa, heikkoa ydinvoimaa, sähkömagneettista voimaa ja gravitaatiovoimaa; klassisen fysiikan mallin mukaan maailmankaikkeus koostuu energiasta ja kiinteästä aineesta, joista jälkimmäinen koostuu atomeista ja subatomisista osista, mitattavasta ja määriteltävästä aineesta. Se kuvaa maailmaa, joka vastaa jokapäiväistä elämäämme, joka koostuu ajassa ja tilassa erillisistä ja ihmismielestä erillisistä ainepalasista. Ihminen siis havaitsee näkemänsä ja tuntee sen itsestään erillisenä.Voitte jättää videon alun väliin.
https://www.youtube.com/watch?v=gkqKgrpA3eM
Äänen salaisuudet. Bhanu Swami Maharaj - Anonyymi00180
Anonyymi00179 kirjoitti:
Voitte jättää videon alun väliin.
https://www.youtube.com/watch?v=gkqKgrpA3eM
Äänen salaisuudet. Bhanu Swami MaharajMonet tieteen suuret nimet tutkivat Vedic tekstejä:
'Modern Physics - String Theory and Hindu Scriptures'
https://www.gatewayforindia.com/articles/physics.htm
"
The origin of strings theory is in Vedas
https://healthysoch.com/general/the-origin-of-strings-theory-is-in-vedas/
https://healthysoch.com/general/the-origin-of-strings-theory-is-in-vedas/
Karan sharira is the soul. Karan sharira is the unmanifest, omnipotent, omniscient and omni present. - Anonyymi00181
Anonyymi00180 kirjoitti:
Monet tieteen suuret nimet tutkivat Vedic tekstejä:
'Modern Physics - String Theory and Hindu Scriptures'
https://www.gatewayforindia.com/articles/physics.htm
"
The origin of strings theory is in Vedas
https://healthysoch.com/general/the-origin-of-strings-theory-is-in-vedas/
https://healthysoch.com/general/the-origin-of-strings-theory-is-in-vedas/
Karan sharira is the soul. Karan sharira is the unmanifest, omnipotent, omniscient and omni present.Vedojen suljettu aineellinen tieto
Osa Vedojen aineellisesta tiedosta on näinä päivinä suljettua. Syynä tähän on se, että tietoisuutemme avulla käytämme tätä tietoa vahingoksi emmekä hyväksi. - Anonyymi00182
Anonyymi00181 kirjoitti:
Vedojen suljettu aineellinen tieto
Osa Vedojen aineellisesta tiedosta on näinä päivinä suljettua. Syynä tähän on se, että tietoisuutemme avulla käytämme tätä tietoa vahingoksi emmekä hyväksi.Vedalaisissa teksteissä puhutaan DNA:sta ja kloonauksesta.
Kaikki tiede on jo olemassa Vedoissa.
”Aina kun pidän luennon kvanttifysiikasta, minusta tuntuu kuin puhuisin Vedantasta!” - Hans Peter Dürr. - Anonyymi00183
Anonyymi00182 kirjoitti:
Vedalaisissa teksteissä puhutaan DNA:sta ja kloonauksesta.
Kaikki tiede on jo olemassa Vedoissa.
”Aina kun pidän luennon kvanttifysiikasta, minusta tuntuu kuin puhuisin Vedantasta!” - Hans Peter Dürr.”Aina kun pidän luennon kvanttifysiikasta, minusta tuntuu kuin puhuisin Vedantasta!” - Hans Peter Dürr.
- Anonyymi00184
Anonyymi00183 kirjoitti:
”Aina kun pidän luennon kvanttifysiikasta, minusta tuntuu kuin puhuisin Vedantasta!” - Hans Peter Dürr.
Vaishnavat ei pyri mihinkään taivaisiin tai paratiiseihin,
Kaikki sellainen on infantilismia, materialismia, oman edun tavoittelua, tee näin ja pääset paratiisiin, taivaaseen? Mitä se sellainen on? Aikuiset eivät puhu noin,
Itse asiassa se on uskontoa alimmalla tasollaan, suorastaan rikollisella tasolla. Kyse on vain oman edun tavoittelusta, paratiisin nautinnoista ja ikuisen helvetin pelosta. Ja sellaisesta puhuvat aikuiset ihmiset? - Anonyymi00185
Anonyymi00184 kirjoitti:
Vaishnavat ei pyri mihinkään taivaisiin tai paratiiseihin,
Kaikki sellainen on infantilismia, materialismia, oman edun tavoittelua, tee näin ja pääset paratiisiin, taivaaseen? Mitä se sellainen on? Aikuiset eivät puhu noin,
Itse asiassa se on uskontoa alimmalla tasollaan, suorastaan rikollisella tasolla. Kyse on vain oman edun tavoittelusta, paratiisin nautinnoista ja ikuisen helvetin pelosta. Ja sellaisesta puhuvat aikuiset ihmiset?Vaishnavismi alkaa siitä, mihin neljä Vedaa loppuu, siis Rig, Yajur, Sama ja Atharva Veda.
Tämä vaihe on jo ohitettu. - Anonyymi00186
Anonyymi00185 kirjoitti:
Vaishnavismi alkaa siitä, mihin neljä Vedaa loppuu, siis Rig, Yajur, Sama ja Atharva Veda.
Tämä vaihe on jo ohitettu.Yli 90 prosenttia Veda-tiedosta on aineellista tietoa, vain loput, alle 10 prosenttia on henkistä.
Nämä neljä Vedaa ovat pääasiassa ihmisille, jotka haluavat jatkaa nauttimista tässä maailmassa eivätkä lainkaan siirtyä henkimaailmaan.
Viimeksi mainitut ovat harvinaisia.
Kaikki muut ovat enimmäkseen materialisteja, jotka haluavat tietää, miten elää kunnolla tässä maailmassa ilman suurempia kärsimystä, miten nauttia, miten olla rikkomatta kosmisia lakeja ja silti nauttia.
Tätä varten ihmisille on annettu käytävä, jota pitkin kulkea. Jos ette riko kosmisia lakeja, ette kärsi paljon, mutta voitte nauttia. - Anonyymi00187
Anonyymi00186 kirjoitti:
Yli 90 prosenttia Veda-tiedosta on aineellista tietoa, vain loput, alle 10 prosenttia on henkistä.
Nämä neljä Vedaa ovat pääasiassa ihmisille, jotka haluavat jatkaa nauttimista tässä maailmassa eivätkä lainkaan siirtyä henkimaailmaan.
Viimeksi mainitut ovat harvinaisia.
Kaikki muut ovat enimmäkseen materialisteja, jotka haluavat tietää, miten elää kunnolla tässä maailmassa ilman suurempia kärsimystä, miten nauttia, miten olla rikkomatta kosmisia lakeja ja silti nauttia.
Tätä varten ihmisille on annettu käytävä, jota pitkin kulkea. Jos ette riko kosmisia lakeja, ette kärsi paljon, mutta voitte nauttia.Vaisnavat eivät välitä edes vapautuksesta, muktista, joita on ainakin viittä erilaista, ja impersonalistinen vapautus on vaishnaveille pahempaa kuin mikään helvetti. Ei todellakaan mitään sellaista.
- Anonyymi00188
Anonyymi00187 kirjoitti:
Vaisnavat eivät välitä edes vapautuksesta, muktista, joita on ainakin viittä erilaista, ja impersonalistinen vapautus on vaishnaveille pahempaa kuin mikään helvetti. Ei todellakaan mitään sellaista.
Sridhar Swami sanoo: ”Kaikki lähteet hylätään täysin, hylätään siinä määrin, että myös vapaus mayasta - mukti - hylätään.” Yleensä ihmiset ajattelevat, että totuus ilmestyksestä antaa meille pelastuksen, vapautuksen mayan kahleista. Tätä voimme odottaa vedalaiselta opilta - mukti: meidät vapautetaan kaikista vaikeuksista. Tämä on jumalallisesti ilmoitettujen kirjoitusten lahja. Mutta hän [Sridhar Swami] sanoo: jopa tämä ilmiö hylätään ehdoitta. Mukti ei ole mitään. Se on ”tyhjät kädet”. Jos käsissä on myrkkyä, myrkky voidaan heittää pois, silloin kädet pysyvät tyhjinä.
******************
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com - Anonyymi00189
Anonyymi00188 kirjoitti:
Sridhar Swami sanoo: ”Kaikki lähteet hylätään täysin, hylätään siinä määrin, että myös vapaus mayasta - mukti - hylätään.” Yleensä ihmiset ajattelevat, että totuus ilmestyksestä antaa meille pelastuksen, vapautuksen mayan kahleista. Tätä voimme odottaa vedalaiselta opilta - mukti: meidät vapautetaan kaikista vaikeuksista. Tämä on jumalallisesti ilmoitettujen kirjoitusten lahja. Mutta hän [Sridhar Swami] sanoo: jopa tämä ilmiö hylätään ehdoitta. Mukti ei ole mitään. Se on ”tyhjät kädet”. Jos käsissä on myrkkyä, myrkky voidaan heittää pois, silloin kädet pysyvät tyhjinä.
******************
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.comIhminen voi olla vapautunut, vaikka hän on tässä aineellisessa maailmassa, esimerkiksi Sokrates oli vapautunut sielu, jivan mukta.
- Anonyymi00190
Anonyymi00189 kirjoitti:
Ihminen voi olla vapautunut, vaikka hän on tässä aineellisessa maailmassa, esimerkiksi Sokrates oli vapautunut sielu, jivan mukta.
"Luen ennemmin Tolkienin fantasiaa, koska se sentään on rehellistä fantasiaa."
Onko kukaan kieltänyt sinua? Täällä kukaan ei uhkaa ketään ikuisella helvetillä. Voit elää miten haluat. Ikuista helvettiä ei ole olemassa. - Anonyymi00191
Anonyymi00190 kirjoitti:
"Luen ennemmin Tolkienin fantasiaa, koska se sentään on rehellistä fantasiaa."
Onko kukaan kieltänyt sinua? Täällä kukaan ei uhkaa ketään ikuisella helvetillä. Voit elää miten haluat. Ikuista helvettiä ei ole olemassa."Luen ennemmin Tolkienin fantasiaa, koska se sentään on rehellistä fantasiaa."
Tämän palstan tavoitteena on yhdistää uskonto ja tiede.
Eikä se estä ihmisiä lukemasta kirjoja, koska valinnanvapautta ei ole riistetty. - Anonyymi00192
Anonyymi00191 kirjoitti:
"Luen ennemmin Tolkienin fantasiaa, koska se sentään on rehellistä fantasiaa."
Tämän palstan tavoitteena on yhdistää uskonto ja tiede.
Eikä se estä ihmisiä lukemasta kirjoja, koska valinnanvapautta ei ole riistetty.Ja ensi kerralla, Pureksija, käytä nimimerkkiä.
- Anonyymi00193
Anonyymi00190 kirjoitti:
"Luen ennemmin Tolkienin fantasiaa, koska se sentään on rehellistä fantasiaa."
Onko kukaan kieltänyt sinua? Täällä kukaan ei uhkaa ketään ikuisella helvetillä. Voit elää miten haluat. Ikuista helvettiä ei ole olemassa.Väliaikanen on - mentaalisella tasolla, tietoisuuden tilana. Se siis on olemassa - ja ei ole samalla.
- Anonyymi00194
Anonyymi00187 kirjoitti:
Vaisnavat eivät välitä edes vapautuksesta, muktista, joita on ainakin viittä erilaista, ja impersonalistinen vapautus on vaishnaveille pahempaa kuin mikään helvetti. Ei todellakaan mitään sellaista.
Vaisnavat eivät välitä edes vapautuksesta, muktista, joita on ainakin viittä erilaista, ja impersonalistinen vapautus on vaishnaveille pahempaa kuin mikään helvetti. Ei todellakaan mitään sellaista.
Perinteisesti puhutaan viidestä vapautuksen muodosta. Näistä neljä – voidaan hyväksyä, jos ne mahdollistavat palvelun ja suhteen jatkumisen.
Sen sijaan persoonaton sulautuminen, sāyujya-mukti, torjutaan. Syynä ei ole pelkkä polemiikki, vaan syvä teologinen periaate: jos yksilöllinen tietoisuus sulautuu erottamattomasti Brahmaniin, persoonallinen vastavuoroisuus lakkaa. Ilman kahta – rakastajaa ja rakastettua – ei ole rakkautta.
Absoluutti on korkein todellisuus, ja Brahmanin persoonaton aspekti nähdään vain Hänen kehonsa säteilykseen. Siksi impersonalistinen vapautus ei ole korkea saavutus, vaan hengellisesti vajavainen tila. Bhaktan ihanne ei ole olemassaolon sulautuminen, vaan suhde, jossa yksilöllisyys säilyy ja syvenee rakkaudellisessa palvelussa.
Impersonalistinen vapautus on pahempi kuin helvetti. Ajatus ei tarkoita, että kärsimys olisi itsessään hyvä, vaan että jopa kärsimyksen tilassa voi säilyä tietoisuus Jumalasta ja kaipuu Häneen. Sulautuneessa tilassa tätä vastavuoroista suhdetta ei ole lainkaan. Rakkauskeskeisestä näkökulmasta tila, jossa ei ole mahdollisuutta rakastaa ja palvella Jumalaa, on hengellisesti köyhempi kuin tila, jossa suhde on vaikea mutta mahdollinen. - Anonyymi00195
Anonyymi00194 kirjoitti:
Vaisnavat eivät välitä edes vapautuksesta, muktista, joita on ainakin viittä erilaista, ja impersonalistinen vapautus on vaishnaveille pahempaa kuin mikään helvetti. Ei todellakaan mitään sellaista.
Perinteisesti puhutaan viidestä vapautuksen muodosta. Näistä neljä – voidaan hyväksyä, jos ne mahdollistavat palvelun ja suhteen jatkumisen.
Sen sijaan persoonaton sulautuminen, sāyujya-mukti, torjutaan. Syynä ei ole pelkkä polemiikki, vaan syvä teologinen periaate: jos yksilöllinen tietoisuus sulautuu erottamattomasti Brahmaniin, persoonallinen vastavuoroisuus lakkaa. Ilman kahta – rakastajaa ja rakastettua – ei ole rakkautta.
Absoluutti on korkein todellisuus, ja Brahmanin persoonaton aspekti nähdään vain Hänen kehonsa säteilykseen. Siksi impersonalistinen vapautus ei ole korkea saavutus, vaan hengellisesti vajavainen tila. Bhaktan ihanne ei ole olemassaolon sulautuminen, vaan suhde, jossa yksilöllisyys säilyy ja syvenee rakkaudellisessa palvelussa.
Impersonalistinen vapautus on pahempi kuin helvetti. Ajatus ei tarkoita, että kärsimys olisi itsessään hyvä, vaan että jopa kärsimyksen tilassa voi säilyä tietoisuus Jumalasta ja kaipuu Häneen. Sulautuneessa tilassa tätä vastavuoroista suhdetta ei ole lainkaan. Rakkauskeskeisestä näkökulmasta tila, jossa ei ole mahdollisuutta rakastaa ja palvella Jumalaa, on hengellisesti köyhempi kuin tila, jossa suhde on vaikea mutta mahdollinen.Vaishnavismi kääntää perinteisen vapautusihanteen ylösalaisin. Se ei kiellä vapautusta, mutta se ei pidä sitä korkeimpana päämääränä.
Meille vapautus ei ole lainkaan tärkeää. - Anonyymi00196
Anonyymi00194 kirjoitti:
Vaisnavat eivät välitä edes vapautuksesta, muktista, joita on ainakin viittä erilaista, ja impersonalistinen vapautus on vaishnaveille pahempaa kuin mikään helvetti. Ei todellakaan mitään sellaista.
Perinteisesti puhutaan viidestä vapautuksen muodosta. Näistä neljä – voidaan hyväksyä, jos ne mahdollistavat palvelun ja suhteen jatkumisen.
Sen sijaan persoonaton sulautuminen, sāyujya-mukti, torjutaan. Syynä ei ole pelkkä polemiikki, vaan syvä teologinen periaate: jos yksilöllinen tietoisuus sulautuu erottamattomasti Brahmaniin, persoonallinen vastavuoroisuus lakkaa. Ilman kahta – rakastajaa ja rakastettua – ei ole rakkautta.
Absoluutti on korkein todellisuus, ja Brahmanin persoonaton aspekti nähdään vain Hänen kehonsa säteilykseen. Siksi impersonalistinen vapautus ei ole korkea saavutus, vaan hengellisesti vajavainen tila. Bhaktan ihanne ei ole olemassaolon sulautuminen, vaan suhde, jossa yksilöllisyys säilyy ja syvenee rakkaudellisessa palvelussa.
Impersonalistinen vapautus on pahempi kuin helvetti. Ajatus ei tarkoita, että kärsimys olisi itsessään hyvä, vaan että jopa kärsimyksen tilassa voi säilyä tietoisuus Jumalasta ja kaipuu Häneen. Sulautuneessa tilassa tätä vastavuoroista suhdetta ei ole lainkaan. Rakkauskeskeisestä näkökulmasta tila, jossa ei ole mahdollisuutta rakastaa ja palvella Jumalaa, on hengellisesti köyhempi kuin tila, jossa suhde on vaikea mutta mahdollinen.Siksi persoonaton vapautus, sāyujya-mukti, torjutaan. Sulautuminen Brahmaniin merkitsee yksilöllisen vastavuoroisuuden lakkaamista. Gaudiya-näkökulmasta tämä ei ole korkein saavutus, vaan hengellisesti vajavainen tila. Brahman nähdään Jumalan kehon säteilynä, Hänen olemuksensa persoonattomana aspektina, mutta ei Hänen täytenä todellisuutenaan. Täydellisyys löytyy Bhagavānista, persoonallisesta Jumalasta – erityisesti Krishnasta – jonka kanssa voidaan elää rakastavassa suhteessa.
- Anonyymi00197
Anonyymi00196 kirjoitti:
Siksi persoonaton vapautus, sāyujya-mukti, torjutaan. Sulautuminen Brahmaniin merkitsee yksilöllisen vastavuoroisuuden lakkaamista. Gaudiya-näkökulmasta tämä ei ole korkein saavutus, vaan hengellisesti vajavainen tila. Brahman nähdään Jumalan kehon säteilynä, Hänen olemuksensa persoonattomana aspektina, mutta ei Hänen täytenä todellisuutenaan. Täydellisyys löytyy Bhagavānista, persoonallisesta Jumalasta – erityisesti Krishnasta – jonka kanssa voidaan elää rakastavassa suhteessa.
Meille vapautumien ei merkitse sulautumista äärettömään hiljaisuuteen, vaan astumista ikuiseen dialogiin. Rakkaus – ei vapautus – on hengellisen todellisuuden mitta.
- Anonyymi00198
Anonyymi00195 kirjoitti:
Vaishnavismi kääntää perinteisen vapautusihanteen ylösalaisin. Se ei kiellä vapautusta, mutta se ei pidä sitä korkeimpana päämääränä.
Meille vapautus ei ole lainkaan tärkeää.Aivan.
- Anonyymi00199
Anonyymi00192 kirjoitti:
Ja ensi kerralla, Pureksija, käytä nimimerkkiä.
Sama tyyppi se on.
- Anonyymi00200
Ei voi muuta sanoa, kun että kyllä osaa ihmiset olla sekaisin päästään. Tämä(kin) keskustelu sen osoittaa ja turhaan siellä joku yrittää näille hourepäille loogisuuden, tieteen ja tutkimuksen kautta asioita valaista. Ei näiden sekopäiden päässä ole näkynyt ensimmäistäkään valon välkettä pitkiin aikoihin ja suurin osa luultavimmin joko mielenterveyspotilaita, huume sekoilijoita taikka muutoin päihteillä päänsä mädättäneitä.
Eihän se sikäli ole minulta pois jos toiset tällaiseen spiritualismi-paskaan elämänsä tuhlaavat, mutta sikäli se on minulta pois, että valitettavasti meidän yhteiskunta elättää nämäkin. Turha kuluerä.- Anonyymi00201
"Eihän se sikäli ole minulta pois jos toiset tällaiseen spiritualismi-paskaan elämänsä tuhlaavat, mutta sikäli se on minulta pois, että valitettavasti meidän yhteiskunta elättää nämäkin. Turha kuluerä."
Pelkäänpä, että me elätämme sinut, eikä päinvastoin. Ja lisäksi, en ymmärrä, miksi olet täällä, kun niin vihaat meitä. - Anonyymi00202
On luonnollista, että kaikki eivät koe tällaista maailmankuvaa omakseen. Perinteemme ei pakota ketään uskomaan, vaan korostaa vapaata tahtoa ja henkilökohtaista oivallusta. Lisäksi tämä ei johda ikuiseen kadotukseen, jos et usko sitä.
- Anonyymi00203
Anonyymi00202 kirjoitti:
On luonnollista, että kaikki eivät koe tällaista maailmankuvaa omakseen. Perinteemme ei pakota ketään uskomaan, vaan korostaa vapaata tahtoa ja henkilökohtaista oivallusta. Lisäksi tämä ei johda ikuiseen kadotukseen, jos et usko sitä.
Miksi ihmeessä ihmiset menee palstoille ja keskusteluihin joita ne selkäesti vihaa, jos tämäkin palsta ärsyttää tai tuntuu typerältä niin miksi edes käyttää omaa aikaa siihen. Eikö ole muuta tekemistä?
- Anonyymi00204
Anonyymi00203 kirjoitti:
Miksi ihmeessä ihmiset menee palstoille ja keskusteluihin joita ne selkäesti vihaa, jos tämäkin palsta ärsyttää tai tuntuu typerältä niin miksi edes käyttää omaa aikaa siihen. Eikö ole muuta tekemistä?
"Eihän se sikäli ole minulta pois jos toiset tällaiseen spiritualismi-paskaan elämänsä tuhlaavat, mutta sikäli se on minulta pois, että valitettavasti meidän yhteiskunta elättää nämäkin. Turha kuluerä."
Pelkäänpä, että me elätämme sinut, eikä päinvastoin. Ja lisäksi, en ymmärrä, miksi olet täällä, kun niin vihaat meitä.
On luonnollista, että kaikki eivät koe tällaista maailmankuvaa omakseen. Perinteemme ei pakota ketään uskomaan, vaan korostaa vapaata tahtoa ja henkilökohtaista oivallusta. Lisäksi tämä ei johda ikuiseen kadotukseen, jos et usko sitä.
Miksi ihmeessä ihmiset menee palstoille ja keskusteluihin joita ne aivan selvästi vihaa, jos tämäkin palsta ärsyttää tai tuntuu typerältä niin miksi edes käyttää omaa aikaa siihen. Eikö ole muuta tekemistä? Onko kyse eräänlaisesta masokismista? - Anonyymi00205
Anonyymi00204 kirjoitti:
"Eihän se sikäli ole minulta pois jos toiset tällaiseen spiritualismi-paskaan elämänsä tuhlaavat, mutta sikäli se on minulta pois, että valitettavasti meidän yhteiskunta elättää nämäkin. Turha kuluerä."
Pelkäänpä, että me elätämme sinut, eikä päinvastoin. Ja lisäksi, en ymmärrä, miksi olet täällä, kun niin vihaat meitä.
On luonnollista, että kaikki eivät koe tällaista maailmankuvaa omakseen. Perinteemme ei pakota ketään uskomaan, vaan korostaa vapaata tahtoa ja henkilökohtaista oivallusta. Lisäksi tämä ei johda ikuiseen kadotukseen, jos et usko sitä.
Miksi ihmeessä ihmiset menee palstoille ja keskusteluihin joita ne aivan selvästi vihaa, jos tämäkin palsta ärsyttää tai tuntuu typerältä niin miksi edes käyttää omaa aikaa siihen. Eikö ole muuta tekemistä? Onko kyse eräänlaisesta masokismista?"Ei voi muuta sanoa, kun että kyllä osaa ihmiset olla sekaisin päästään. Tämä(kin) keskustelu sen osoittaa ja turhaan siellä joku yrittää näille hourepäille loogisuuden, tieteen ja tutkimuksen kautta asioita valaista. Ei näiden sekopäiden päässä ole näkynyt ensimmäistäkään valon välkettä pitkiin aikoihin ja suurin osa luultavimmin joko mielenterveyspotilaita, huume sekoilijoita taikka muutoin päihteillä päänsä mädättäneitä."
Valitan, mutta täällä me kaikkii seuraamme neljää periaatetta.
Teurastettujen elintarvikkeiden välttäminen
Tähän kohtaan sisältyy teurastettujen elintarvikkeiden, kuten lihan, kalan, munien ja niitä sisältävien tuotteiden täydellinen välttäminen (esimerkiksi kaupallisesti valmistetuissa elintarvikkeissa käytetään usein munatuotteista saatua mélangea, naudanluista saatua liivateuutetta tai lysotsyymiä, joka on teurastettujen vasikoiden vatsasta uutettu maitoa muodostava entsyymi). Yleisesti ottaen teurastettujen elintarvikkeiden välttäminen on yksi laajemman ahimsa- eli väkivallattomuusperiaatteen ilmentymä. Kasvissyönnin lisäksi ahimsaan kuuluu myös eläinten nahasta ja turkiksesta valmistettujen vaatteiden käyttämättä jättäminen.
KIELTÄYTYMINEN PÄIHDYTTÄVIEN AINEIDEN KÄYTÖSTÄ
Tämä tarkoittaa täydellistä ALKOHOLIN, TUPAKAN JA HUUMEIDEN KIELTÄMISTÄ, SILLÄ NIILLÄ SUORA NEGATIIVIN EVAIKUTUS IHMISTEN TIETOISUUTEEN.
Samaan kohtaan kuuluu kieltäytyminen juomasta teetä (sekä mustaa että vihreää) ja kahvia, jotka sisältävät kofeiinia. Se on myös eräänlainen huume, koska sillä on kiihottava vaikutus kehoon.
Rahapelien kieltäminen
Tähän kohtaan ei kuulu ainoastaan kieltäytyminen osallistumasta kasino- ja pokeripeleihin jne. Laajemmin tämä periaate merkitsee kieltoa osallistua taloudellisiin petoksiin, petollisiin järjestelmiin sekä kaikenlaiseen petokseen.
Laittomien sukupuolisuhteiden kieltäminen
Tämä periaate viittaa siihen, että intiimit suhteet ovat mahdollisia vain laillisessa avioliitossa laillisen puolison kanssa.
Herätys aamulla varhain, heti sen jälkeen kylmä suihku. EI HUUMEITA. SE ON MEIDÄN ELÄMÄNTAPAMME.
Säätelyperiaatteet eivät ole vain joitakin ”ei saa”. Ne ovat elämänsääntöjä, joiden rikkomisesta KUKAAN EI TIETENKÄÄN RANKAISE, mutta se tekee minkä tahansa henkisen harjoituksen yksinkertaisesti mahdottomaksi.
- Anonyymi00208
Huomenet vain, misäs on se uskon siemen, muusta ei elämä ole kiinni
- jotta huomiseenkin nousisi uusi aamu- Anonyymi00209
Ihmisen psyyke on vekkuli puurtaja ja sitä onkin vaikea hallita, oikeastaan oikein vaikea ohjastaa, pitäss sen suitsen käsissänne omakohtaisuuksin.
- Anonyymi00210
Maapallon historiassa ihmiskunnan aika on vain pieni alaviite. Ei edes huomionarvoinen.
- Anonyymi00211
Joo mutta kaikki sekin on seurausta.
- Anonyymi00212
Anonyymi00211 kirjoitti:
Joo mutta kaikki sekin on seurausta.
Aika on kallisarvoista siksi, ettei yhtäkään hetkeä saa takaisin.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Henkirikos kiuruvedellä
Poliisi tutkii maaliskuussa tapahtunutta 50 luvulla syntyneen kuolemaa henkirikoksena. Missä päin tälläinen sattunut1213972Ketkä haukkuu suomalaisten ÄO:tä?
Siinä on kaksi vaihtoehtoa, joko siis rutiköyhä vajaaälyinen vasuri tai venäläinen. Kyllähän täällä käy suomenvenäläisi1773823Diesel-ammattilainen kehuu Sanna Marinia
"Sanna Marinin (sd) hallitus loi neljä vuotta sitten väliaikaisen polttoainetukijärjestelmän, kun energianhinnat nousi262591Pitkänperjantain kunniaksi tekoälyn analyysi Riikka Purran kirjoituksesta
🧠 Mitä se kertoo "riikka"-nimimerkin lähijunassa tapahtuneesta? 1. Asenteellinen ja epäasiallinen sävy: Kirjoitus purs82374100 prosentin perintövero korjaisi myös Hitas-ongelman
Moni ei uskalla kieltäytyä perinnöstä maineen menettämisen uhalla, joten sitten tulee näitä tilanteita, joissa joutuu es322163Riikan antisakset leikkaavat bensan hintaa ylöspäin
Sannan aikoina bensaa sai 1,3 euron litrahinnalla ja Riikka leikkasi sen euron ylemmäksi reiluun 2 euroon. Joko on saks41746Olen aika varma
että meidän tiemme risteäminen oli ainutkertainen tapahtuma elämässäni. En tule koskaan kohtaamaan ketään muuta, joka sa481352Läpäiseekö Martina Aitolehti Erikoisjoukot - kyllä vai ei?
Martina Aitolehti on pärjännyt mainiosti Erikoisjoukoissa. Yrittäjä on mielipiteiltään napakka ja hän sivaltaakin koulut711291Sukupuolineutraalit liikennemerkit yksi persujen älynväläys
Samassa rytäkässä kaikki syrjäseutujen bussipysäkkien liikennemerkitkin vaihdettiin, vaikkei bussia ole liikennöinyt enä221247Ei ne päivät ole samanlaisia...
Toisena hymyillään ja katsellaan silmiin, toisena taas tuntuu ettei edes tunneta toisiamme, vältellään ja katseet ei vah35969