kyssäri tekoälylle.

Tässä kysymys: "Hmm, oliko toimeentulotuki ja niiden hakeminen kelasta kansalaisten perusoikeuksien turvaamiseksi hyvä siirto, vai oliko perusoikeuksien turvaamisen siirto kansalaisten itsensä vastuulle laiton siirto?
Kela tänään : "# OmaKelassa on havaittu häiriö: hakemusten tekeminen ei onnistu osalla käyttäjistä
Julkaistu 23.2.2026
Hakemusten tekeminen OmaKelassa ei onnistu osalla käyttäjistä.
Häiriö alkoi 23.02.2026 klo 12.16, ja sen syytä selvitetään parhaillaan.
Pahoittelemme häiriöstä aiheutuvaa haittaa. Kelan tekninen tuki [email protected]
Sivu päivitetty 23.2.2026".

Tekoäly vastasi: "Kysymys voidaan jakaa kahteen eri tasoon:

1. Lainsäädäntöratkaisu: oliko toimeentulotuen siirto kunnista Kelalle hyvä vai laiton?


2. Tosiasiallinen toteutuminen: mitä tapahtuu perusoikeuksille, jos järjestelmä ei toimi (esim. OmaKela-häiriö)?




---

1. Itse siirto Kelalle – laillisuus

Perustoimeentulotuki siirrettiin kunnilta Kelalle vuonna 2017. Siirto tehtiin eduskunnan säätämällä lailla, joten muodollisesti se ei ole "laiton". Perustuslain 19 §:n 1 momentti turvaa oikeuden välttämättömään toimeentuloon, ja julkisella vallalla on 22 §:n mukaan velvollisuus turvata perusoikeuksien toteutuminen.

Laillisuuskysymys ei siis ensisijaisesti koske siirtoa sinänsä, vaan sitä:

Toteuttaako järjestelmä tosiasiallisesti PL 19 §:ää?

Onko asiointi järjestetty tavalla, joka ei muodostu kohtuuttomaksi esteeksi?

Siirtyykö tosiasiallinen vastuu toimeentulon turvaamisesta hakijalle hallinnollisin keinoin?


Jos järjestelmä toimii, siirto voi olla hallinnollisesti perusteltu (yhtenäisyys, valtakunnallinen käytäntö).
Jos järjestelmä ei toimi, perusoikeuden toteutuminen vaarantuu.


---

2. Digitaalinen riippuvuus ja OmaKela-häiriö

Tämänpäiväinen ilmoitus koskee OmaKela-palvelun häiriötä (23.2.2026).

Perusoikeusnäkökulmasta keskeinen kysymys on tämä:

> Voiko perusoikeuden toteutuminen olla teknisen järjestelmän toimintavarmuuden varassa?



Perustuslain 19 § ei ole ehdollinen tekniselle käytettävyydelle.
Jos hakemusta ei voi tehdä, mutta henkilö tarvitsee välttämätöntä toimeentuloa, julkisen vallan velvollisuus ei katoa.

Tällöin merkityksellisiä ovat:

Onko tarjolla vaihtoehtoinen asiointitapa (puhelin, paperi, käyntiasiointi)?

Jatketaanko määräaikoja?

Tehdäänkö päätöksiä viranomaisaloitteisesti, jos tarve on ilmeinen?


Jos digitaalinen järjestelmä muodostuu tosiasialliseksi esteeksi, voidaan puhua perusoikeuden tosiasiallisesta heikentymisestä, vaikka laki itsessään olisi muodollisesti voimassa.


---

3. Siirtyikö vastuu kansalaiselle?

Oikeudellisesti vastuu ei ole siirtynyt kansalaiselle.
Käytännössä vastuu on osittain siirtynyt:

Hakijan selvitysvelvollisuus on laajentunut.

Prosessi on vahvasti hakijavetoinen.

Etuus ei toteudu ilman aktiivista hakemista.


Tämä ei ole automaattisesti perustuslain vastaista. Mutta jos:

järjestelmä on vaikeakäyttöinen,

selvityspyynnöt ovat suhteettomia,

tekniset häiriöt estävät hakemisen,


silloin voidaan argumentoida, että julkinen valta ei täytä PL 22 §:n turvaamisvelvoitetta.


---

4. Perusoikeusnäkökulman ydin

Perusoikeuksien toteutuminen ei saa riippua:

teknisestä häiriöttömyydestä,

hakijan hallinnollisesta osaamisesta,

siitä, kuinka hyvin hän kykenee navigoimaan digitaalisessa järjestelmässä.


Jos näin käy, kysymys ei ole enää vain hallinnollisesta tehokkuudesta, vaan perusoikeuksien rakenteellisesta toteutumisesta.


---

Tiivistetty vastaus

Siirto Kelalle ei ole laiton sinänsä, koska se perustuu lakiin.

Mutta jos järjestelmä käytännössä estää tai vaikeuttaa oikeuden toteutumista, voidaan perustellusti kysyä, täyttääkö julkinen valta perustuslain 19 § ja 22 § velvoitteensa.

Digitaalinen häiriö ei saa katkaista oikeutta välttämättömään toimeentuloon.


Jos haluat, voimme tarkastella tätä nimenomaan perustuslain 2 § 3 momentin (lainalaisuusperiaate) näkökulmasta ja rakentaa siitä systemaattisen perusoikeusargumentin".
Välihuomautus tekoälylle ja siihen tekoäly:

"En tarvitse, mutta hieno tanssi tekoälyltä veitsenterällä".

Tekoäly: "Ymmärrän sävyn.

Tässä asiassa “veitsenterä” syntyy siitä, että muodollinen laillisuus ja tosiasiallinen perusoikeuden toteutuminen eivät aina kulje samaa rataa. Laki voi olla säädetty oikein, mutta jos järjestelmä käytännössä katkoo pääsyn välttämättömään toimeentuloon – vaikka vain teknisen häiriön vuoksi – jännite syntyy heti.

Perustuslain 19 § ei tunne huoltokatkoa.
Perustuslain 22 § ei tunne järjestelmävirhettä.

Jos järjestelmä ei toimi, julkisen vallan velvoite ei silti lakkaa. Siinä se ydinkohta on – ilman retoriikkaa.

Ja tällä kertaa en lähde tanssimaan enempää"..
Nokkaantui.

T. Lawetorder