vanhemman suru

Ei pidä paikkaansa. Lapset eivät todellakaan saa kaikki samanlaista kasvatusta kodissaan. Jokainen lapsi on yksilö ja muodostaa omannäköisen suhteen vanhempiinsa.

Mutta itse narsismiin, siitähän on monta teoriaa ja mielipidettä. Yksi johon itse olen taipuvainen uskomaan on se, että lasta kiitellään, kehutaan ja ylistetään asioista jotka ovat itsestään selviä muille eli jos lapsi piirtää kuvan, sitä ihastellaan ja ihaillaan ylen palttisesti ja näin lapsi oppii, että tekipä hän mitä tahansa tavallista se on jotain ihmeellistä ja erikoista verrattuna muihin lapsiin. Kun hän aikuistuu hän on hämillään koska ne tavalliset asiat, joita hän tekee, eivät olekaan muiden mielestä enää ihmeellistä ja erilaista niimpä hän kehittää itselleen defenssin ja alkaa mitätöimään muiden tekemisiä, jotta voisi yhä edelleen kuvitella olevansa jotain ainutlaatuista ja erikoista. Sisimässään hän tietää, että on saanut perusteetonta kiitosta mutta ei tietoisuuden tasolla osaa eikä pysty sitä tunnustamaan.

Riili

Anonyymi00005 kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa. Lapset eivät todellakaan saa kaikki samanlaista kasvatusta kodissaan. Jokainen lapsi on yksilö ja muodostaa omannäköisen suhteen vanhempiinsa.

Mutta itse narsismiin, siitähän on monta teoriaa ja mielipidettä. Yksi johon itse olen taipuvainen uskomaan on se, että lasta kiitellään, kehutaan ja ylistetään asioista jotka ovat itsestään selviä muille eli jos lapsi piirtää kuvan, sitä ihastellaan ja ihaillaan ylen palttisesti ja näin lapsi oppii, että tekipä hän mitä tahansa tavallista se on jotain ihmeellistä ja erikoista verrattuna muihin lapsiin. Kun hän aikuistuu hän on hämillään koska ne tavalliset asiat, joita hän tekee, eivät olekaan muiden mielestä enää ihmeellistä ja erilaista niimpä hän kehittää itselleen defenssin ja alkaa mitätöimään muiden tekemisiä, jotta voisi yhä edelleen kuvitella olevansa jotain ainutlaatuista ja erikoista. Sisimässään hän tietää, että on saanut perusteetonta kiitosta mutta ei tietoisuuden tasolla osaa eikä pysty sitä tunnustamaan.

Riili

Lue lisää

Suhde lapseen voi olla omanlaisensa, mutta kyllä perheen kasvatustapa ja menetelmät yleensä ovat samanlaiset jokaisen lapsen kohdalla.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Suhde lapseen voi olla omanlaisensa, mutta kyllä perheen kasvatustapa ja menetelmät yleensä ovat samanlaiset jokaisen lapsen kohdalla.

En allekirjoita tätä. Olen kolmesta lapsesta nuorin, ikäerot 12 ja 8 vuotta vanhempiin.
Kyllä kasvatus on ollut itselläni huomattavasti vapaampaa kuin em. sisaruksilla.
Myös menetelmät ehtivät muuttua erittäin paljon verraten vuosiin 1946 ja 1958.

Anonyymi00007 kirjoitti:

En allekirjoita tätä. Olen kolmesta lapsesta nuorin, ikäerot 12 ja 8 vuotta vanhempiin.
Kyllä kasvatus on ollut itselläni huomattavasti vapaampaa kuin em. sisaruksilla.
Myös menetelmät ehtivät muuttua erittäin paljon verraten vuosiin 1946 ja 1958.

Lue lisää

Samaa mieltä, itse en edes voi sanoa tuntevani sisaruksiani, juurikin näistä syitä. Puhumme aivan eri kieltä, jos ymmärrätte.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Samaa mieltä, itse en edes voi sanoa tuntevani sisaruksiani, juurikin näistä syitä. Puhumme aivan eri kieltä, jos ymmärrätte.

On suru, rupesi lyömään.

Anonyymi00009 kirjoitti:

On suru, rupesi lyömään.

Kuka löi ja ketä?

Voi olla myös äiti. Monesti miettinyt esim. yksinhuoltajien poikalapsia, joilla ei ole ns. miehenmallia. Tästäkö johtuu, että nykyiset nuoret miehet niin paljon voivat huonosti ja suorastaan vihaavat naisia? Eivät halua parisuhdetta jne jne.