Minulla on erään ratkojan kanssa sovittu, että ratkon niitä ristikoita, joita hän ei ristikossa ratko.
S. 16 KASVATUSTA on en saanut ristikkokelpoista sanaa.
Sain verbin taivutusmuodon, joka on sallittu ratkaisusanana vain pääkuvista johdetuissa sanoissa. Laatija on ehkä tulkinnut sanan substantiivina, mutta en sanaa Kielitoimistion sanakirjassa enkä Nykysuomen sanakirjassa substantiivina löytänyt. Minusta olisi erittäin kyseenalaista luoda omatekoisia sanajohdannaisia, joita ei löydy käytetyn.
Simbergin ristikoita emme kumpikaan ratko. Vaikka voisin jonkun saada ratkottua, aikaa menisi tolkuttoman kauan. En ole valmis niin paljon vaivaamaan päätäni kuin mitä Simbergin ristikot vaatisivat. Toki voisi Magmaan pyytää apua, mutta silti vierastan Simbergejä.
S. 16 KASVATUSTA on en saanut ristikkokelpoista sanaa.
Sain verbin taivutusmuodon, joka on sallittu ratkaisusanana vain pääkuvista johdetuissa sanoissa. Laatija on ehkä tulkinnut sanan substantiivina, mutta en sanaa Kielitoimistion sanakirjassa enkä Nykysuomen sanakirjassa substantiivina löytänyt. Minusta olisi erittäin kyseenalaista luoda omatekoisia sanajohdannaisia, joita ei löydy käytetyn.
Simbergin ristikoita emme kumpikaan ratko. Vaikka voisin jonkun saada ratkottua, aikaa menisi tolkuttoman kauan. En ole valmis niin paljon vaivaamaan päätäni kuin mitä Simbergin ristikot vaatisivat. Toki voisi Magmaan pyytää apua, mutta silti vierastan Simbergejä.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Ristikon yleinen laatutaso ei yllä Ilta-Sanomissa edellytettävälle laatutasolle. Ristikossa on neljä alkupiiloa ja yksi loppupiilo. Ristikossa on myös outoa sanastoa, jota oli yhdessä kohdin vaikea löytää ja olisi pitänyt arvailla. Sanastollinen ja tekninen laatutaso on jotain Aulis Lehdon ja IS:n huippulaadintojen väliltä. Sitä tasoa oli sanaston osalta myös 21.2.2026 IS:n kovis, jota Sanarisin foorumissa arvosteltiin kahden vihjeen ja ratkaisusanan kohdalla.
Olisi kiva tietää, ketä sinä tällä kertaa haukut (kun tuot sen tänne esille niin kerro kaikki faktat sitten).
Skytän s. 16-17 aukeamaristikko. Ihan suoranainen kysymys on se, saiko joku muukin vihjeelle KASVATUSTA Ratkaisusanaksi verbin taivutusmuodon.
Ihan tuhansittain tuskin on Iisakin ristikon ratkojia täällä. Kertokaa vaan reilusti se ratkaisisana, mistä nyt on kyse, niin voidaan me muutkin arvailla.
Pitäisi olla ristikon ratkoja, jotta voisi arvioida, onko ratkonta oikein. Siksi kysyn vain ristikon ratkoneita.
Luulisi, että vähän vähempikin höyryäminen riittäisi. Omalla saitillasi, täällä ainakin kahdessa langassa ja Jokkerina Sanarisin saitilla höyryät vaihteeksi Skytästä. Varmaan jo kiireesti Keesingillekin valitusta?
Laitoin palautteen Kolmiokirjalle. Jos olisin lehden ostaja, palaute menisi myös Keesingille.
Aiotko Huuhaa kenties paljastaa sen sivun 16 mielestäsi kelvottoman sanan sitten kun palkintokilpailun deadline on ohi?
Mahdollisesti.
Kommentoit kuitenkin Jokkerina koko ajan Sanarisin palstalla. Et ymmärtänyt yhdessä viestissä piilosanan muodostumista, sitten Skytässä on muodostettu substantiivi väärin ja pöntöllä sanaa et ole koskaan kuullut. Muistathan, että sinulla porttikielto Sanarisin saitille?
Ei saa laittaa sellaisia sanoja joita Jokkeri ei ole ennen kuullut! Tästä on heti valitettava oikeuskanslerille.
Laatijan tehtävä ei ole luoda sanajohdannaisia, joita ei käytetä. Otan esimerkin. Verbi "valita", siitä käytössä valinta ja valitseminen. Ei käytetä "valinnus". Skytän logiikalla sana "valinnus" olisi käypä ratkaisusana.
Otat esimerkiksi verbin valita, siitä substantiivi valinta. Saamaa kaavaa noudattaen laatija käyttää aivan oikeaa substantiivia isonta, joka tulee verbistä isota. Sinulla on perustana väärä verbi isontaa. Isota-verbi on mielenkiintoinen, koska sillä on kaksi merkitystä. Toisaalta janota, kaivata ja toisaalta kasvaa.
Kyse on siitä, että isonta ei ole substantiivina käytössä. Kaikki sanakirjat tulkitsevat isonnat vain verbin taivutuksena.
Kuten toin jo aiemmin esille, laatijan tehtävä ei ole luoda/käyttää sanajohdannaisia, joita ei käytetä. Otan esimerkin. Verbi "valita", siitä käytössä valinta ja valitseminen. Ei käytetä "valinnus". Skytän logiikalla sana "valinnus" olisi käypä ratkaisusana. Sanajohdannaisten tulisi minusta olla normaalissa tekstissä käyttökelpoisia. ISONNAT ei ole, sillä se kökön oloinen ja sekoittuu verbin taivutusmuotoon. Vain johdannaisia "isonnus" ja "isontaminen" käytetään. Ei kaikkia teoreettisia johdannaisia voi minusta ristikoihin ympätä. Se on mielivaltaisuutta.
Tästä saat ihan vapaasti hölistä joka puolelle maailman tappiin asti.
ISONNAT on minusta kelvollinen sana kovisristikkoon. Sille käytetty vihje KASVATUSTA on kyllä aika mielenkiintoinen tapaus. Periaatteessa se on tulkittavissa suht toimivaksi ja vieläpä hyvinkin ovelaksi kovisvihjeeksi. Suoraviivaisempi - ja Huuhaa-ystävällisempi - vihje olisi esimerkiksi NÄLKIÄ, ja jonkinmoinen keskitason vihje taas vaikkapa KASVATAT.
Ja Huuhaa, ennen kuin ryntäät tyrmäämään tätä, niin kannattaisi ottaa asioista perusteellisesti selvää. Lue myös uudestaan ja ajatuksella yllä oleva minun tekstini (sekä myös tähän lankaan tänään klo 09:03:44 kirjoittaneen kommentti). Mutta jos ei asia sittenkään aukene, niin kyllä se ehkä vielä joskus sinulle rautalangasta väännetään.
Isonnat käytetään vain verbin taivutusmuodossa ja Kielitoimiston sanakirja ja Wikisanakirja tuntevat sen vain verbin taivutusmuotona. Nykysuomen sanakirja ei substantiivia isonta tunne. Substantiivitulkinta on laatijan eikä ole laatijalta reilua luoda tämän tapaisia yleiseen käyttöön soveltumattomia sanajohdannaisia.
Isota eli janota tms. voi ehkä sanajohdannoksen luoda paremmin kuin verbin isontaa pohjalta, mutta sana ei ole käytössä substantiivina, siitä on kyse, ei muusta asiasta. En pidä edelleenkään hyvänä, että luodaan sanajohdannaisia, jotka eivät sovellu yleiseen käyttöön.
KASVATAT olisi verbin taivutusmuoto ja ISONNAT olisi samoin myös ja juuri sellaisena sanaa käytetään yleisesti, ei Skytän esittämällä tavalla. Kasvatat veisi ratkojaa vielä enemmän harhaan kuin muut esittämäsi vihjeet.
Isota merkityksessä janota, haluta tms. kuuluu kieleen, jota ei enää käytetä. Isonnat - haluamiset olisi siten myös kieltä, jota ei käytetä. Isonnat kasvattamisena ei ole kieltä, jota käytetään. Isonnukset tai isontamiset ovat normaalia kieltä.
Tietenkin jos sanaristikoiden kieli saa olla oma erikoiskielensä, jonka ei tarvitse olla normaalissa kielessä käyttökelpoista, mitä tahansa sanajohdoksia ja yhdyssanoja voi luoda.
Isota-verbiä näkee kyllä vielä ristikoissa, minusta jopa aika usein. Lisäksi se on raamatun kieltä, joten siinä mielessä ihan yleissivistystä.
Ristikoissa on käytöstä poistunutta kieltä ihan liikaa. Isota varmaan käyttää vain joku lestadiolainen tai muu vanhassa kielessä pitäytyvä saarnaaja. Raamatun uudemmissa käännöksissä sitä ei enää ole vaan asia on esitetty nykykielellä.
Ristikossa esiintyessään viitattiin kuitenkin enemmän suurentamisiin, jossa merkityksessä isonnat ei ole millään alalla käyttökieltä, ei edes uskonnollisessa kielessä.
Isonnat voisin kuvitella käyttävän saarnassa/seurapuheessa jonkun, mutta en oikeasti usko, että kukaan uskonnollinen puhuja käyttäsi substantiivina sanaa isonnat, vaikka vaikka käyttäisi verbiä isota uskonnollisessa merkityksessä. Erittäin teoreettista on sanan "isonnat" käyttö substantiivina.
Huuhaalla on aina sama marina: kovisten laatijat eivät saisi laatia niin vaikeita ristikkoja että Huuhaa ei tajua niitä. Harhautuksia ei koviksissa saisi olla, koska ne ovat Huuhaalle hyvin vaikeita.
Kumpikin isota-verbi löytyy Kielosesta. Ne taipuvat eri tavoin. Isonta-substantiivi on luonnollinen johdos siitä isota-verbistä joka taipuu kuten tarjota-verbi. (Sen sijaan: jos sanotaan "sinä isonet", niin kyseessä on se toinen isota-verbi. "Sinä isoat jotakin" taas on aivan eri asia.)
Kyllä minä tajusin, että normaalisti verbinä ymmärrettävä sana pitää tulkita substantiivina, että olisi ristikkokelpoinen.
Laatija ei viitannut vihjeellä KASVATUSTA raamatulliseen isota verbin johdannaiseen vaan siihen toiseen, suurentamista merkitsevään isota verbiin. Siitä substantiivi ISONNAT ei ole missään käytetty.
Myönnän, että raamatullinen näkökulma isota verbista ei tullut mieleeni. Periaatteessa siitä ISONTA on toimiva, mutta missään en ole sitäkään lukenut tai kuullut käytettävän.
Kielonen näemmä pitää esillä raamatullisenkin merkityksen.
Jos tarkoitat harhautuksella sitä, että ristikkokelpoinen merkitys jäi huomaamatta, olet siinä oikeassa.
ISONNAT ei edes taida olla suurentamiseen liittyvän verbin oikein muodostettu substantiivi, ainakaan sitä ei siinä merkityksessä käytetätä.
"Laatija ei viitannut vihjeellä KASVATUSTA raamatulliseen isota verbin johdannaiseen vaan siihen toiseen, suurentamista merkitsevään isota verbiin."
Huuhaa, se on KASVATUSTA että sinä ISONNAT. Harhautuksen ytimenä on juuri ISONNAT-sanamuodon kaksi eri merkitystä. Toinen on ristikkokelpoinen (isota - minä isoan - isonta), toinen ei (isontaa - sinä isonnat). Harhautus on juuri se, että vihje kohdistuu ei-ristikkokelpoiseen muotoon. Vastaava tapaus: vihje MARS, ratkaisusana KUIN.
Myönnettäköön, että kun arvostelin sanaa huonoksi, mieleeni ei tullut isota raamatullisessa merkityksessä, kun sitä en ole pitkään aikaan kohdannut.
Mitä 3/2026 vastaavan ristikon sanastoon tulee, siinä on kaksi Lehto-tason ratkaisusanaa. Rakenne on parempi, mutta yksi loppupiilo tuo pienen kauneusvirheen.
Sanarisin foorumin kaksi viimeisintä Jokkeri- nimimerkin kommenttia on eri henkilöltä kuin aiemman kommentit - joku on ruvennut leikkimään.
Jaa että siinä joku kehveli verhoutuu väärän nimimerkin taakse?
Ja innokkaasti jo siellä hääriikin!
On hienoa , että Jokkerille laitetaan luu kurkkuun.
Kukahan on se toinen Jokkeri? Varma myös hän kirjoittaan täälläkin. 1.3.2026 jälkeiset kommentit ovat siltä toiselta.
Tarkennus. 1.3. Iltapäivästä lähtien on sen toisen Jokkerin kommentteja.
Jokkerilla tuntuu siellä asiaan kuin asiaan olevan oma sanansa sanottavana.
Aikamoinen jokeri tuo Jokkeri.
ISONNAT lienee nyt käsitelty mutta mikä homma on samasta vihjeruudusta vaakaan tuleva YKSINASTELU? Vai olenko ratkonut pieleen?
Niin sain myös, mutta tuntu minustain oudolta.Tähti kulkee yksin?