Omaisten kokemuksia vanhuspalveluista?

täysin samaa mieltä, varsinki muistisairaitten törkeä käsittely sitä ei voi kukaan tervejärkinen hyväksyä, mielestäni kaikki törkeät johtajat ja hoitajat jotka esm. ei anna muisti sairaalle juotavaa silloin kun hän tarvii nämä törkeät murhaajat tappajat saisi pistää loppu elämäkseen linnaan liian vähälle hoidolle ja ruualle juomaa ei niille annettaisi vaikka kuinka kerjäisi,
kyllä sieluni on kipeä oman rakaan loppu elänän vaiheen törkeästä käsittelystä ja aliarvioimisesta ihmisenä , kyllä suomi saa hävetä hitrerin tyylistä kiduttja valtiona itseään,

mieluummin kaikille jo huonokuntosille vanhuksille toin hartaasti ÄKKI-KUOLEMAA esm PILLEIN muodossa,
pitkään eläny ja työtä yhteiskunnalle tehneenä kunniallisena ihmisenä EI enään vanhuksena SAA KIDUTTAA ja käyttäytyä ketään muistisairasta kohtaan
alaarvoisen törkeästi,

mä en siitä toivu ikinä kärsin näkemästäni hautaan asti puolisoni kaltoin kohtelua elämänsä loppuvaiheessa,
toi mehun tai juoman antamisen KIELTÄMISTÄ EN IKINÄ IKINÄ IKINÄ IKINÄ VOI ANTAA niille anteeksi, piru heidät helvetissä periköön ja kiduttais samalla tavalla kuin tekivät muistisairaille laitoksissa töissä ollessaan,
erikoisesti johtajat helvetin tuskia kärsimään kun ei valvo ja vaadi hoitohenkilökunnalta tervejärkistä kunnioittavaa käytöstä hoitajina ,,,,

mileipide !!

Joooo ja mun kokemus puolisoni loppuvaiheista laitoksesta on karmeat,
ne ei muistisairaita hoida niin etteikö ne joutuisi kokemaan suurta kärsimystä,
mun huomio kiinittyi niitten nihkeään menun tai juoman antamiseen, puolisoni oli tuskissaan aina kun menin katsomaan, hän huitoi käsillään tuskissaan ja oli naamasta punanen, ei pystyny enään puhumaan siksi oli jo laitos hoidossa,
mä aina kävin hakemassa mehua tai juotavaa hänelle, hän aina rauhottui käsien huitominen loppi ja ja naama muuttui normaalin väriseksi,

se on jääny mua ikuisesti vaivaamaan tuskana sydmessä,

silloin vielä kun hän oli kotona ja minä omais hoitajana tääällä kävi joka viikko 2 naishoitajaa käyttämässä häntä pesulla ja minunki kanssa he jutteli, se oli ihan vielä miukavaa aikaa, mutta kun puolison kunto meni entistä huonommaksi hän pääsi lopuvaiseessa laitos hoitoon, mutta se oli mun mielsestä tylyä ja karseeta kohtelua kun ei juotavaa annettu kun hän sitä tarvitsi,
kuinka suomessa saaaaaa noin törkeetä olla laitoshoito jo loppuelämäänsä viettäväällä muistisairaalla kun kuolema on kuitenki jo ihan kohta todellista sairaan kohdalla, mun mielestä muistisairaitten olotilaa PITÄÄ paremminki helpottaa eikä KIDUTTAA janoisina,
toivottavasti kaikki törkeät hoitjata ja laitos johtajat joutuvat itse pirun hoitoon helvettiin kitumaan janoissaan ja hoivaa vailla,

Piti lukea "kokemus läheiseni vanhushoivasta"

Anonyymi00005 kirjoitti:

Joooo ja mun kokemus puolisoni loppuvaiheista laitoksesta on karmeat,
ne ei muistisairaita hoida niin etteikö ne joutuisi kokemaan suurta kärsimystä,
mun huomio kiinittyi niitten nihkeään menun tai juoman antamiseen, puolisoni oli tuskissaan aina kun menin katsomaan, hän huitoi käsillään tuskissaan ja oli naamasta punanen, ei pystyny enään puhumaan siksi oli jo laitos hoidossa,
mä aina kävin hakemassa mehua tai juotavaa hänelle, hän aina rauhottui käsien huitominen loppi ja ja naama muuttui normaalin väriseksi,

se on jääny mua ikuisesti vaivaamaan tuskana sydmessä,

silloin vielä kun hän oli kotona ja minä omais hoitajana tääällä kävi joka viikko 2 naishoitajaa käyttämässä häntä pesulla ja minunki kanssa he jutteli, se oli ihan vielä miukavaa aikaa, mutta kun puolison kunto meni entistä huonommaksi hän pääsi lopuvaiseessa laitos hoitoon, mutta se oli mun mielsestä tylyä ja karseeta kohtelua kun ei juotavaa annettu kun hän sitä tarvitsi,
kuinka suomessa saaaaaa noin törkeetä olla laitoshoito jo loppuelämäänsä viettäväällä muistisairaalla kun kuolema on kuitenki jo ihan kohta todellista sairaan kohdalla, mun mielestä muistisairaitten olotilaa PITÄÄ paremminki helpottaa eikä KIDUTTAA janoisina,
toivottavasti kaikki törkeät hoitjata ja laitos johtajat joutuvat itse pirun hoitoon helvettiin kitumaan janoissaan ja hoivaa vailla,

Lue lisää

Ymmärrän sinua, tuollaiset asiat jäävät vaivaamaan tuskana sydämeen ikuisiksi
ajoiksi. Ei mitään välitetä ihmisestä, joka ei pysty huolehtimaan itsestään.
Se on aivan HIRVEÄÄ. Minäkään en meinaa toipua surustani ollenkaan,
kun kärsin läheiseni kohtelusta. Hänellä oli muutenkin hirveän vaikeaa.
Alkaa itkettää, kun ajattelenkin. Siitä ei ole kauan aikaa.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Joooo ja mun kokemus puolisoni loppuvaiheista laitoksesta on karmeat,
ne ei muistisairaita hoida niin etteikö ne joutuisi kokemaan suurta kärsimystä,
mun huomio kiinittyi niitten nihkeään menun tai juoman antamiseen, puolisoni oli tuskissaan aina kun menin katsomaan, hän huitoi käsillään tuskissaan ja oli naamasta punanen, ei pystyny enään puhumaan siksi oli jo laitos hoidossa,
mä aina kävin hakemassa mehua tai juotavaa hänelle, hän aina rauhottui käsien huitominen loppi ja ja naama muuttui normaalin väriseksi,

se on jääny mua ikuisesti vaivaamaan tuskana sydmessä,

silloin vielä kun hän oli kotona ja minä omais hoitajana tääällä kävi joka viikko 2 naishoitajaa käyttämässä häntä pesulla ja minunki kanssa he jutteli, se oli ihan vielä miukavaa aikaa, mutta kun puolison kunto meni entistä huonommaksi hän pääsi lopuvaiseessa laitos hoitoon, mutta se oli mun mielsestä tylyä ja karseeta kohtelua kun ei juotavaa annettu kun hän sitä tarvitsi,
kuinka suomessa saaaaaa noin törkeetä olla laitoshoito jo loppuelämäänsä viettäväällä muistisairaalla kun kuolema on kuitenki jo ihan kohta todellista sairaan kohdalla, mun mielestä muistisairaitten olotilaa PITÄÄ paremminki helpottaa eikä KIDUTTAA janoisina,
toivottavasti kaikki törkeät hoitjata ja laitos johtajat joutuvat itse pirun hoitoon helvettiin kitumaan janoissaan ja hoivaa vailla,

Lue lisää

Montako päivää hän eli liian vähällä juomalla, siis janoissaan?

Anonyymi00009 kirjoitti:

Montako päivää hän eli liian vähällä juomalla, siis janoissaan?

mistä sen tietää

kerran kun olin taas katsomassa ja menin hakemaan mehua
niin hoitaja sivusta huusi älä älä älä ei saa antaa ,
oli kauhuissani sanoin että hänellä on jano ja annoin ja kävin hakemassa lisää juotavaa,
hänoli todella janoissaan,

hän kuoli alzhaimeriin,
kuolemasta on jo toistakymmnentä vuotta
siihen aikaan ei tämmösiä kuhu tarinoita vielä ollu julkisuudessa
uutisoitu kuin nykyisin

että laitoksissa on nykyisin outoja kuoleman tapauksia ,

kyllä on nyt luotto menny laitoshoitoon,

olen vanhus lähemmäs ysikympinen , suuresti pettyny nykyiseen järkyttäviin uutisointiin
huonosta vanhushoivasta laitoksissa, suorastaan järkyttyny,
kun
olettaisi ,, jotka hakeutuu hoitoalalle ovat myös vastuullisia koulutettuja inhimillisä hoitajia
huonokuntoisia vanhuksia kohtaan,

kuiinka voi olla mahdollista että suomessa on julmaa hitlerin tyylistä käytöstä avuttomia vanhuksia kohtaan vanhuksille tarkotetuissa laitoksissa,

mielipiteeni on, eutanasia laki voimaan pikaisesti,
AINUTTAKAAN AVUTONTA VANHUSTA EI SAA KIDUTTAA

vaan jos vanhus ITSE PYYTÄÄ jo päästä maallisista vaivoistaan pois, hänelle myönnetään äkki-lähtö ILMAN KIPUJA ja TUSKAA
esm nukutettaan syvään unee josta EI tarvitse enään hetätä,
MUTTA HUOMATKAA
VAIN JOS VANHUS ITSE ON SITÄ PYYTÄNY,

ei kenkään muun toiveesta eikä toimesta, vaan vanhuksen itsensä pyytämänä !

Ameriikassa ja joissaki euoopan maissa on eutansai noin laki voimassa,
niihin maihin jotkut suomalaisetki ovat matkustaneet viimeselle matkalleen !

Nyky vanhuskilla suomessa ei vain ole vara siis rahaa makustaa , moni vamaan lähtis, jos olis mahdollista vielä matkustaa,