Raisiossa sattuu ja tapahtuu

Ex-vaimo on tehnyt elämäni helvetiksi eron jälkeen ja käyttää lapsia oman katkeruutensa välikappaleena.

Olen ehdottanut perheasiankeskusta, yksityisen terapeutin luona käymistä, mutta ex on päättänyt, että hän ylläpitää väkisin tulehtuneita välejä ja nyt hakee yksinhuoltajuutta sen perusteella.

Kertonut lastenvalvojalle täysin keksittyjä tarinoita minusta ja kun yritin puolustautua, lastenvalvoja totesi vain, että tässä on sana sanaa vastaan.

Huoltajuudesta haluan pitää kiinni, koska ex on monesti uhannut viedä lapset niin kauan minusta kuin vain voi. Lapset ovat minulle todella rakkaita ja kertovat viihtyvänsä luonani paremmin kuin äitinsä. Äiti on katkeruutensa syövyttämä, eikä enää näytä kykenevän mihinkään muuhun kuin kiusaamiseen. Tämä heijastuu lapsiin, äiti on aina pahalla tuulella ja riitaisa.

Lastenvalvoja puolsi äidin yksinhuoltajuutta sillä perusteella, että vanhempien välit ovat huonot. Mikä helvetin oikeus se on, että jos toinen täysin tahallisesti pyrkii tulehduttamaan välit, saisi sitten sillä perusteella yksinhuoltajuuden????

Lapsia haastateltiin ja se lausunto on todella positiivinen, äidistä sanottiin ihan päinvastoin kuin on totuus: äiti kuulemma kykenee joustavuuteen ja pystyy paremmin tukemaan isää etävanhempana. Mitä ihmeen tukea? En saa edes soittaa lapsilleni, kun äiti valvoo lasten kännyköitä.
Miten lastenvalvoja voi olla noin sokea, että tuollaiseen tulokseen pääsi? Eikö näillä sossun viranomaisilla ole mitään vastuuta mistään lausunnoistaan? Jos äiti valehtelee täysillä, millä helvetillä se voi mennä läpi ilman ettei asioita tarkasteta?

Keskimmäisellä lapsellamme on oppimisvaikeuksia ja autan häntä paljon koulutöissä. Äiti ei kuulemma jaksa.

Terveiset vaan Raisioon, kyllä niin omituisia lausuntoja annatte ja on käsittämätöntä, että muutaman tapaamisen jälkeen voitte tehdä täysin totuutta vastaavia päätelmiä.

Olisko kannattanut kysyä vastapuolelta ennen kuin lähetätte lausuntonne? Sen olen päättänyt, että jos tämä menee oikeudessa läpi, lähden hakemaan oikeutta korkeammalta tasolta.

Antaisin seuraavan ohjeen kaikille eronneille: hankkikaa hyvä asianajaja. Älkää hakeko apua sosiaalipuolen työntekijöiltä. Olen tavannut heitä jo monta ja nähnyt, että kyllä niin pieleen menee asiat heidän kanssaan, ettei voisi ikinä kuvitella. Yksinkertaisista asioista tehdään todella vaikeita.

Ennen jokaista lastenvalvojan tapaamista käy asianajan kanssa läpi käsiteltävä asia ja kuuntele mitä asianajaja neuvoo.

Olen sitä mieltä, että ainakin Raisiossa tapaamani lastenvalvojat ovat selvästi omassa elämässä pettyneitä naisia, jotka nyt sitten kostavat katkeruutensa eteenpäin.

Meilläkin asiat pitäisi olla ihan selvät: oikeus on käsitellyt tapaamiset ja ne on kirjallisena samoin elatusmaksut. En ole koskaan jättänyt yhtään tapaamista väliin, pilkun tarkasti noudattanut niitä. Lapset ovat tyytyväisiä ja pidän heistä erittäin hyvää huolta. Elatusmaksut maksan ajallaan.

MUTTA KUN EX-VAIMO KEKSII MILLOIN MITÄKIN KOUKKUA KOKO AJAN!!! Eikö ne sossussa tajua milloin toinen tahallisesti yrittää saada näyttämään, että välit ovat tulehtuneet????

Ex-vaimo on tähän mennessä säätänyt kaikki lomatapaamiset uusiksi, vaikka ne on oikeudessa määrätty ja kirjattu. Sitten kun en onnistu saamaan töistä vapaata kahden viikon varotusajalla, minua syytetään sossussa JOUSTAMATTOMAKSI!

Onko muilla etä-isillä samanlaisia kokemuksia Raision lastenvalvojista? Millä perusteella ihmiset palkataan noihin virkoihin? En ole voinut kuin silmät selälläni kuunnella niitä juttuja, mitä ex-vaimo aina keksii milloin mistäkin. JA NE JUTUT MENEE SIELLÄ LÄPI. Tajuaako lastenvalvojat, että toinen huoltaja voi yrittää keksiä väitteet tulehtuneista väleistä ihan itse ja suurin osa väitteistä on valhetta?

Ja tajuatteko Raisiossa, että lapset näistä teidän vääriin ja valheellisiin perusteisiin pohjautuvista lausunnoista kärsivät eniten?