Kehitysvammaan voi liittyä piirteitä, jotka selittävät, miksi joku puhuu tai palaa samaan aiheeseen usein. Se ei yleensä ole tahallista, vaan liittyy siihen, miten ihminen käsittelee tietoa ja tunteita. 🙂
Tässä muutamia yleisiä syitä:
1. Kiinnostuksen kohteet
Joillakin kehitysvammaisilla ihmisillä voi olla vahva kiinnostus tiettyyn aiheeseen. He saattavat puhua siitä paljon, koska se on heille tärkeä tai tuttu.
2. Ajattelun joustavuus
Kehitysvamma voi vaikuttaa ajattelun joustavuuteen. Silloin aiheen vaihtaminen voi olla vaikeampaa, ja henkilö palaa helposti samaan asiaan.
3. Turvallisuuden tunne
Tuttu aihe voi tuntua turvalliselta ja helpolta. Siksi siitä puhuminen toistuu.
4. Kommunikaatiotaidot
Jos sanavarasto tai keskustelutaidot ovat rajalliset, henkilö voi käyttää samoja aiheita tai lauseita, koska ne ovat helpoimpia.
5. Ymmärtämisen varmistaminen
Joskus henkilö toistaa samaa asiaa, koska hän haluaa varmistaa, että toinen ymmärsi, tai koska hän itse yrittää ymmärtää asiaa paremmin.
✅ Tärkeää on muistaa, että jokainen ihminen on yksilö. Kaikki kehitysvammaiset eivät tee näin, ja syyt voivat vaihdella.
2. Vaikeus ymmärtää kielteistä vastausta
Sana “ei” on abstrakti kielteinen käsky.
Jotkut kehitysvammaiset tarvitsevat konkreettisempaa selitystä kuin pelkän sanan “ei”, esimerkiksi miksi jotain ei voi tehdä.
3. Emotionaalinen reaktio ja turhautuminen
Kun henkilö ei saa haluamaansa, turhautuminen voi ilmetä toistuvana puheena tai jankkauksena.
Se on keino ilmaista tunteitaan ja yrittää saada tilanne muuttumaan.
Tässä muutamia yleisiä syitä:
1. Kiinnostuksen kohteet
Joillakin kehitysvammaisilla ihmisillä voi olla vahva kiinnostus tiettyyn aiheeseen. He saattavat puhua siitä paljon, koska se on heille tärkeä tai tuttu.
2. Ajattelun joustavuus
Kehitysvamma voi vaikuttaa ajattelun joustavuuteen. Silloin aiheen vaihtaminen voi olla vaikeampaa, ja henkilö palaa helposti samaan asiaan.
3. Turvallisuuden tunne
Tuttu aihe voi tuntua turvalliselta ja helpolta. Siksi siitä puhuminen toistuu.
4. Kommunikaatiotaidot
Jos sanavarasto tai keskustelutaidot ovat rajalliset, henkilö voi käyttää samoja aiheita tai lauseita, koska ne ovat helpoimpia.
5. Ymmärtämisen varmistaminen
Joskus henkilö toistaa samaa asiaa, koska hän haluaa varmistaa, että toinen ymmärsi, tai koska hän itse yrittää ymmärtää asiaa paremmin.
✅ Tärkeää on muistaa, että jokainen ihminen on yksilö. Kaikki kehitysvammaiset eivät tee näin, ja syyt voivat vaihdella.
2. Vaikeus ymmärtää kielteistä vastausta
Sana “ei” on abstrakti kielteinen käsky.
Jotkut kehitysvammaiset tarvitsevat konkreettisempaa selitystä kuin pelkän sanan “ei”, esimerkiksi miksi jotain ei voi tehdä.
3. Emotionaalinen reaktio ja turhautuminen
Kun henkilö ei saa haluamaansa, turhautuminen voi ilmetä toistuvana puheena tai jankkauksena.
Se on keino ilmaista tunteitaan ja yrittää saada tilanne muuttumaan.
Vastaukset 12
Vanhimmat
3. Motivaation ja kiinnostuksen puute
Jos tehtävä ei kiinnosta tai koetaan vaikeaksi, ohjattuun toimintaan sitoutuminen voi olla heikkoa.
Hän saattaa keskittyä enemmän siihen, mikä on hänelle kiinnostavaa, vaikka ohje olisi selkeä.
4. Tarve hallinnan tunteelle
Kehitysvammaiset ihmiset voivat haluta tehdä asioita omalla tavallaan, koska se tuo turvaa ja hallintaa.
Ohjeiden pakollisuus voi tuntua rajoittavalta, mikä johtaa ohjeiden ohittamiseen.
Ei kiinnosta se mitä halutaan ohjata tekemään. Saattaa keskittyä siihen mikä kiinnostaa. Tarve hallinnan tunteelle siitä vittu mitä haluaa itse tehdä eikä siitä mitä joku liirunlaarumtäti haluaa. Kuunteletko sinä itseäsi? Ja hän on kehitysvammainen vai kun et pysty saamaan häntä tekemään mitä sinä haluat?
Toistuva käyttäytyminen / jankkaaminen
Turvautuu tuttuun tapaan hallita tilannetta
Hyväksy toisto, ohjaa lempeästi uuteen vaiheeseen
Jos pidät siitä että kun et saa ihmisiä tekemään mitä haluat, niin diagnosoit heidät kehitysvammaisiksi, niin tehdään näin. Minä diagnosoin sinut psykopaatiksi.
Minulla on itsellä Lievä älyllinen kehitysvamma ja ne joilla on Lievä älyllinen kehitysvamma ne ei voi koskaan olla psykopaatti ihmisiä ja että tiedoksi tämä.
Ja jos minä en osaa älyllinen kehitysvamma ihmisenä pitää yllä kaveri suhteita niin en myöskään halua että kehitysvammaisten puolella muilla kehitysvamma ihmisenä on kavereita myöskään.
T Henna Maria Koskela
Onhan se kätevää ajatella että jos toinen ei ole samaa mieltä oman maailmankuvan kanssa, eikä millään suostu siihen uskomaan, niin hänellä on kehitysvamma. Sillä tavalla saa itselleen valtaa, kun ajattelee että toinen on viallinen.
Ne ihmiset jotka pitää diagnoosien määrittelemisestä, kun eivät saa toista erilailla toimivaa ihmistä sopeutumaan omaan maailmankuvaan, kun eivät itse halua kohdata itseänsä, niin minulla on vain yksi vinkki.
Vetäkää käteenne, ja kohdatkaa itsenne.
Nyt et ymmärrä minun kohdalla on älyllinen kehitysvamma ja en osaa pitää yllä kaveri suhteita ja en hyväksy että muilla samalla diagnoosilla olevilla on kavereita myöskään.
T. HENNA MARIA KOSKELA Espoosta
1. Sama kysymys tai aihe toistuu
Henkilö palaa täsmälleen samaan kysymykseen, vaikka siihen olisi jo vastattu.
Hän ei välttämättä muokkaa kysymystä tai vie keskustelua eteenpäin.
2. Vastauksia ei käytetä jatkokeskustelussa
Vaikka saisikin selkeän vastauksen, henkilö ei rakenna sen päälle uutta keskustelua, vaan kysyy saman uudelleen.
3. Yksinkertainen tai hyvin toistuva kirjoitustapa
Viestit voivat olla lyhyitä, samanlaisia ja kaavamaisia.
Sama lause tai sanamuoto voi toistua useissa viesteissä.
4. Tarkoitus ei vaikuta pahantahtoiselta
Viesteissä ei yleensä ole provosoivaa tai hyökkäävää sävyä.
Henkilö yrittää oikeasti keskustella, vaikka keskustelu ei etene.
5. Yksi aihe voi hallita keskustelua
Henkilö voi olla hyvin keskittynyt yhteen aiheeseen ja tuoda sen esiin yhä uudelleen, vaikka keskustelu olisi jo siirtynyt muualle.
Oisko se aihe sitten se mistä voisi keskustella?
Psykologian ammatilaisten piireissä on kyllä kaikista sekopäisimmät yksilöt, jotka kaipaisivat useimmin diagnoosia kuin potilaat.
Kehitysvammaisen henkilön jankkaaminen tai toistuva diagnooseista puhuminen (ns. perseverointi) on usein merkki siitä, että asia on hänelle merkityksellinen
Tässä miksi minä älyllinen kehitysvamma ja Adhd olen puhunut kehitysvamma ja muista diagnoosi aiheista 20v iästä asti ja olen kirjoittanut 20 vuoden iästä asti ja kehitysvamma diagnoosista.
Kehitysvammaisella joka jankkaa kehitysvamma aiheesta se on omalla kohdalla että olen intensiivisesti kiinnostunut kehitysvamma aiheesta ja uskonto enkä osaa vaihtaa kiinnostus kohteita joka on Adhd ja Autismi ihmisten kohdalla.
Mutta minä ja muut ihmiset joilla on Lievä älyllinen kehitysvamma meillä on jankkaaminen syynä että ollaan intensiivisesti kiinnostunut silloin siitä josta me jankataan ja meillä ei vaihdu kiinnostuksen kohteet
Niinhän se on että jokaisella on omat juttunsa olematta silti kehitysvammainen.