Voiko allerginen ottaa kissan? Minulla todettiin lapsena kissa-allergia. Vaikka se olisikin "mennyt pois" iän myötä, onko riski että kissan ottaessani se tulisi taan aktiiviseksi? olen nyt 19 vuotta.
Voiko allerginen kuitenkin "tottua" omaan kissaansa.
Mitä vaikutuksia ahkeralla siivoamisella on?
Onko muilla kokemuksia aiheesta?
Kiitos jo etukäteen!
Voiko allerginen kuitenkin "tottua" omaan kissaansa.
Mitä vaikutuksia ahkeralla siivoamisella on?
Onko muilla kokemuksia aiheesta?
Kiitos jo etukäteen!
Vastaukset 11
Vanhimmat
On kissarotuja, jotka eivät aiheuta juurikaan allergiaoireita. Valitettavasti en tähän hätään muista nimiä, mutta ehkäpä sellaisen kissan voisit ottaa itsellesi. Fiksummat kertokoon nimiä, tai jospa google tietäisi enemmän?
Siis ei semmosta kissarotua tai koirarotua ole, mikä ei eritä hilsettä, jolle ollaan allergisia. Toki on (ainakin koirissa) olemassa rotuja jotka erittää hilsettä vähemmän ku muut, mutta kyllä kaikilta sitä lähtee.
Ikäväkseni siis voin sanoa, että ei ole olemassa vähemmän allergoivaa kissaa :o( Jos siis välttämättä haluat kissan, ole valmis tarvittaessa valmis luopumaan siitä, tai kärsimään allergiasi, niinkuin mieheni tekee. Hän nimittäin on allerginen kissoillemme ja voin kyllä kertoa, että hänellä EI ole helppoa; nenä vuotaa ja aivastuttaa todella paljon.
Tiedän kyllä mitä on kissakuume, mutta mieti tarkkaan. Kysymys on kuitenkin omasta terveydestäsi ja kissasta luopuminenkaan ei takuulla ole helppoa. Käy vaikka allergiatesteissä ensin. Ja jos päätät ottaa kissan ja joudut siitä luopumaan, järjestäthän sille uuden kodin tai annat sille eläinlääkärin kautta ikuisen levon.
Toivottavasti pystyisin ottamaan ja pitämään kissaa, sillä tiedän kyllä mitä on kaipuu omaan kissaan.
kissasta oli kyse mutta tähän hätään en keksi kuin erään koiraperheen tarinan esimerkiksi jonka toinen omistajista oli allerginen muille paitsi omille koirilleen. Myös koiriensa pennuille hän oli allerginen. Mutta tottui myös heidän pitämäänsä kolmanteen koiraan, eli jotenkin voi tottua omaansa allergisetkin.
Hyvä olisi jos olisi mahdollisuus saada nuori pentu jostain (8 vko), tällä alkaa vasta kehittyä aikuisen kissan karvanlaatu ja hilseet, joten sinulla olisi mahdollisuus tottua siihen, jottei allergia puhkea.
Kissan karvasta, hilseestä ja myöskin syljestä voi allerginen ihminen saada kohtauksen. Siis kaikki mikä kissasta erittyy aiheuttaa allergiaa.
Ahkera siivoaminen ei auta asiaan. Ainoa keino on välttää kissoja jos on allerginen niille.
Ymmärrän, että voi olla todella vaikeaa luopua jostain asiasta mitä todella haluaa. Mutta kannattaako kuitenkaan leikkiä omalla terveydellä? Kissa-allergia ei häviä elimistöstä. Eikä siihen ole keksitty parantavaa lääkettä.
Toivon, että jos kuitenkin päätät ottaa riskin ja otat itsellesi kissan ja allergia pahenee sen myötä, ettet kuitenkaan lopeta kissaa sen takia. Varmista, että löydät sille hyvän uuden kodin. Mielestäni ainoa hyväksyttävä syy kissan lopettamiselle on, että kissa on niin sairas, että se selvästi kärsii.
Minulla on astma ja kissa-allergia. Lääkitys tietenkin ja talossa 8 kissaa.
Omat kissat siedän hyvin, mutta makuuhuoneeseen niillä ei ole asiaa ja siellä on vielä ilmanputsarikin.
Kissoistani en luovu, koska astma mulla on kuitenkin, vaikka kissoja ei olisikaan. Eli tuossahan tämä menee.
Sen tiedän, että vaikea olisi luopuakaan, että mieti tarkkaan, ennenkun otat uuden perheenjäsenen. Jos kuitenkin otat, niin mieti ja kysele jo valmiiksi paikka, mihin kissan voi sijoittaa, jos ei pitäminen onnistukaan.
Kissaa ei saa missään nimessä lopettaa oman allergian takia, vaan pitää huolehtia sille se hyvä paikka elää ja asua.
Mutta käytännössä tiedän, että allergian ja kissan kanssa voi elääkin. Mutta lääkityksen kanssa.
Jos sinulla suinkin on tuttavia joilla on kissoja ala "siedättää" itseäsi useilla vierailuilla heidän luonaan -samalla selviää tuleeko oireita ja miten rajuja ovat. On sinun päätettävissäsi haluatko kärsiä oireista kissan kanssa eläessä.
Pitänee käydä jonkun tuttavan luona, jolla on kissa.
Kissaa en koskaan lopettaisi oman allergiani vuoksi ja sen mahdollista uudelleen sijoittamista olen jo miettinytkin. Siis jos oma allergiani on niin paha, etten sitä mitenkään pysty pitämään.
Luultavasti kuitenkin kestän omat oireeni, ne ovat kuitenkin sen verran pieniä verrattuna siihen, että saan vihdoin sen mitä olen aina toivonut(lapsena äiti kieltäytyi ottamasta kissaa=)). Mutta jos käy ilmi, että kissalla ei ole hyvä olla luonani - sitten sille on löydettävä parempi koti.
Kissan tarpeet ovat kuitenkin etusijalla.
Kiitos kaikille vinkeistä ja neuvoista!
Olen nuoresta asti ollut keskivertoallerginen koivun siitepölylle (en hingu, vingu sentään), lisänä jos jonkin sorttista hedelmä- ja lääkeallergiaa. Kissattomana elämäni kautena minulla on myös todettu rasitusastma, jonka dg ei aivan täyty (en ole tarpeeksi huonossa kunnossa), tämä ilmenee kylmän kauden jatkuvana yskänä. Astmatutkimusten yhteydessä tehdyssä prick-testissä sain koivulle arvon 10 ja kissalle 4. Tämän perusteella minun pitäisi olla kissalle allerginen.
En ole.
Joku on joskus suorastaan suuttunut melkein kun olen tästä kertonut, ei muka voi mitenkään olla olematta jos on koivulle allerginen. En vain ole koskaan saanut kissoista mitään oireita, ja niitä minulla on ollut kausittain lapsesta asti. Kissanpissa tosin saa nenäni vuotamaan, jos leikkaamattomat kissat suoltavat erittäin ammoniakkipitoista virtsaa. (Meillä nykyisin kissat leikattu.)
Miehelläni on astma, ja hän on joutunut käyttämään inhalaattoreita ja lääkkeitä vuosikausia, nykyisten kissojemme tultua enemmän, ja kesäisin muutenkin (ilmeisesti jotain heinäallergiaa tms.) Hänen mukaansa pentukissojen karva on kaikkein pahinta; aikoinaan kun minulla oli lähemmä 10-vuotiaat kissat, hän tottui niihin täysin. Näiden nykyisten kanssa on ollut vähän huonompi tola, ovat vasta vuoden.
Mutta kissat on yksissätuumin hankittu, ja mieheni haluaa pitää kissoja astmastaan huolimatta.
Luulenpa että kynnys on siinä alkaako ihminen hinkua ja vinkua heti kissan läheisyydessä - sellaiselle en suin surminkaan kissaa suosittelisi. Minä en hingu, ja miehenikään ei enimmäkseen. Lääkityksellä ilmeisimmin ok.
Niin ja asunto on syytä olla mahd. iso, jos tautinen haluaa kissoja pitää... Siivous tuskin pahemmin auttaa. Kyllä ne niin kovasti pölisevät karvaa ja muuta.
olen ollut lapsena allerginen kissoille. joskus 16 vuoden paikkeilla kävin sitten prick-ihotestissä eikä kissaan ollut mitään reaktiota. nyt 10 vuotta myöhemmin minulla oli testissä "pientä ärsytystä", muttei kuitenkaan reaktiota. ärsytys saattoi tulla neulanpistostakin. kissa minulla on ollut nyt 4 vuotta. kyllähän minä pärskyttelen, jos en allergialääkettä ota. eli luultavasti olen nyt kuitenkin kissalle allerginen. :( olen menossa taas parin viikon päästä testeihin.
oli tulos sitten mikä hyvänsä, niin en kissastani luovu, vaan popsin lääkkeitä. otin tällä viikolla uuden aikuisen kissankin koeajalle. :) pentukin olisi tulossa kuukauden päästä, mutta sitä ennen testautan itteni enkä ota pentua jos on reaktio.
eli kyllä allergian kanssa oppii elään. sitten voi tietysti miettiä kumpi on tärkeämpi, kissa vai oma terveys jos allergia kehittyy astmaksi.
ja kyllä siivoaminen mielestäni helpottaa väliaikaisesti oireita. :)
...vaan kissa otti meidät. Olemme allerginen perhe joka rakastaa eläimiä. Asumme maalla ja kissoja tässä on aina kulkenut. Viime talvena pihallemme ilmestyi musta tyttö kissa, jota lapsemme alkoivat kutsua Miisuksi. Kielsin jyrkästi syöttämästä kissaa, jotta se ymmärtäisi häipyä. Eipä vaan häipynyt, istui kaikkein kovimmat pakkaset kaiteella sisälle katsellen ja meidän teki pahaa. Kyselimme koko lähitienoon, mutta kukaan ei tuntenut kissaa. Se oli aivan ihana; laski lasten kanssa mäkeä, istui lumikolassa ja kävi kanssamme pihasaunassa - tosin istui eteisessä, kun saunoimme. No tarinan kulku on pitkä, mutta viimein päätimme keksiä keinon pitää Miisu. Keväällä meille tehtiin laajennusta taloon ja uudet eteis ja sauna tilat. Nyt Miisu ja sen kuusi pentua asuvat eteistiloissa ja tilaa niillä on ruhtinaallisesti. Miisu on oppinut, ettei kynnyksen yli tulla sisätiloihin ja näin allergiaoireet pysyvät meillä kurissa. Pentujen vieroituksen jälkeen leikkautamme emon ja se on edelleen kissamme.
Mitä kissan pölylle tottumiseen tulee, luulen sen onnistuvan kyllä. Kotonani oli kissa kun olin nuori, enkä saanut siitä oireita. Vaan jos menin kaverille, jolla oli kissa.. Piippua vaan vetämään.Itse päätät miten toimit, mutta älä menetä toivoasi. Meidät ainakin kissa otti omakseen.
kyllä uskon että kissa-allergikko voi tottua kissaan koska minulla on todettu prick testissä kissa-allergia mutta silti pystyn olemaan kissojen kanssa samassa huoneessa.
5 ystävälläni on kissa, ja vain 1 saan oireita. vaikka minulla oli kotona viikon kissa hoidossa, en saanut mitään oireita.
itsekin olen miettinyt ottaako kissan vai ei, jos sitten onkin sille allerginen.
nuo oireet tulivat silloin kun ensimmäisiä kertoja kävin siellä missä kissa oli, koska en ollut ikinä aikasemmi pahemmi ollut kissojen kanssa tekemisissä, vain koirien. nyt kun olen olen ollut kissojen kanssa enemmä tekemisissä, ei ole oireita ollut.