Tänään kuunneltuani äitini ja aivoituksia, en ihmettele vanhusten yksinäisyyttä.
Semmoisia olemme, meidät on unohdettu eipä tarvitse ihmetellä jos ei kukaan käy katsomassa.
https://www.vauva.fi/keskustelu/4968453/tanaan-kuunneltuani-70-plus-aitini-valitusta-ja-aivoituksia-en-yhtaan-ihmettele
Semmoisia olemme, meidät on unohdettu eipä tarvitse ihmetellä jos ei kukaan käy katsomassa.
https://www.vauva.fi/keskustelu/4968453/tanaan-kuunneltuani-70-plus-aitini-valitusta-ja-aivoituksia-en-yhtaan-ihmettele
Vastaukset 12
Vanhimmat
Hyvää naistenpäivää vaan meille kaikille vanheneville naisille❣️
Eihän se vanheneminen mitään lystiä ole. Elämä kapenee jokatapauksessa. Toiset ovat positiivisia ja toiset negatiivisia. Toiset viihtyvät yksin ja toiset eivät. Eihän sille mitään voi.
Olenko itse positiivinen ja yksin viihtyvä? Olen, ainakin omasta mielestäni. Käytän mielikuvitusta ja keksin koko ajan jotain kivaa puuhaa ja nautin siitä.
Olisihan se kiva nähdä lapsenlapsia useammin, mutta ovat teinejä ja poikia, niin ymmärrän, etteivät mummojutut nyt niin innosta ja hyväksyn sen. On kiva, että ovat olemassa ja elävät omaa elämäänsä. Aina, kun nähdään, halataan. Se lämmittää vanhan mieltä.
Sellaista se vaan on elämä❣️
Olen lukenut näitä tekstejä. Totuus kuitenkinon se, että meillä kaikilla on omat perintötekijämme ja käyttäytymisemmekin olemme useimmiten perineet. Joten, monesta tuossa vauva-keskustelijasta tulee vanhana samanlaisia tai oikeastaan ovat jo vielä pahempia. Näinse vaan menee. Olkaamme ihmisiksi, nuoretkin
Ei pidä paikkaansa!
Jokainen voi säädellä omaa käyttäytymistään, sitä ei todellakaan peritä keneltäkään. TOtta kai saamme malleja monestakin paikasta ja ihmiseltä mutta itse päätämme mitä omaksumme ja miksi.
Perintötekijät on peritty, kyllä. Mutta tähänkin voi omalla ajattelullaan ja asennoitumisellaan vaikuttaa.
Totta, jokainen pystyy vaikuttamaan omaan käyttäytymiseensä, mutta, meitä on moneen lähtöön. Meissä ikäihmisissä on kyllä ikävästi käyttäytyviä ja voi kyllä sanoa, että ei ole iästä aina kysymys. Kuitenkin elämän aikana on tullut nähtyä kaikenlaista. Siitä tämä "perinnöllisyys" kommentti. Kuuntelin aikanaan henkilöä, joka sanoi äitinsä olevan ilkeä. Ei ollut omena kauas pudonnut puusta.
Menin tuon linkin mukaiselle sivulle ja luin. Ensimmäinen lienee sinun. Pääosin oli äideistä valituksia ja nimenomaan valittavista äideistä. Oli tyytyväisiäkin äitejä ja teitä jotka olivat itse äitiinsä tyytyväisiä. No sinun kohdalla tietenkin on kurjaa jos äiti pyytää laihduttamaan. Ei sellaista pidä sanoa. Joistakin kirjoituksista löysin itseäni, pääosin en. En ole jättänyt elämää elämättä hoitaessani lapsia, olen harrastanut ja joskus niissä baareissakin drinkkeillyt. Hyvin harvoin olen yksinäinen, mutta joskus se painaa mieltä.
Mutta en näe mitään pahaa jos äiti kertoo harminsa Putinia kohtaan., moittii uutisista lukemaansa, esim. kovakouraisia vartiomiehiä, tykkää kansanradiosta ja Putouksesta. Opamox on lyhytaikeisesti käytettävä ahdistu,slääke, en minäkään haluaisi ruveta sitä muille laulamaan.
Mistä sitten itse puhuisit? Miten viisaista ja iloisia asioita, koetapa niitä. Oma tyttäreni pyytää minut mukaansa kuuntelemaan tenoria kirkkoon ja katsomaan Pankkiryöstöä, liput hän tilasi netistä kun en itse halua sitä tehdä. Maksan takaisin.
Kyllä, se on aivan totta että itsekin on usein vaikuttanut siihen, ettei vieraat halua käydä; ei vaan jaksa kuunnella sitä valitusta ja toisten ihmisten haukkumista
Minun anoppini oli katkera, pahansuopa ja ilkeä vanha nainen. Oli todella inhottavaa käydä hänen luonaan kuuntelemassa sitä valitusta ja haukkumista, erityisesti hän haukkui ex.-miestään eli appiukkoani ja lastemme isoisää
Jossain vaiheessa tuli raja vastaan ja totesin miehelleni, etten enää käy anopin luona, eikä lastemmekaan tarvitse siellä käydä jos eivät halua. Eivät halunneet.
Minun anoppi oli helluntai uskova, minä ateisti, hän ei ymmärtänyt miksi en usko jumalaan, sanoin tulen uskoon sitten kun todistetaan jumala on olemassa, kukaan tässä maailmassa ei ole sitä vielä pystynyt todistamaan.
Mulla oli ihan ok anoppi ja hyvä äiti. Anoppia ei ole ollut 40 vuoteen eikä äitiä 16 vuoteen
Kenenkään ei tarvitse todistella yhtään mitään tyypille, joka on niin tyhmä, ettei hoksaa, huomaa ja näe sitä itse.
Mitalilla on toinenkin puoli.
Tytär on niin komentelevainen, että ei uskalla sanoa mitään siellä käydessään, kun kaikki on "kritiikkiä" ja "negatiivista".
Lapsenlapset ovat ihania. Ei saa olla mitään mieltä mistään, ei ehdottaa mitään, kun itse tietää ja päättää kaikesta. Aina naama nyrnällään.
Kommenttini oli vastaus anonyymille 8.3. klo 19:22. Sinä et taida puhua samasta asiasta, olettaisin.
Empatiaa tarvitaan.