Teno 2028 - Atlantin lohi

Utsjoki 150 - Utsjoen eristäytymispyrkimykset sata vuotta sitten

https://www.utsjoki.fi/news-article/utsjoki-150-utsjoen-eristaytymispyrkimykset-sata-vuotta-sitten/

Tiesitkö, että

vuonna 1925 Utsjoen kunnanvaltuusto esitti valtiolle, että ”Utsjoen kunnan alue olisi säilytettävä varsinaisena lappalaiskansallisena alueena”. Kunnanvaltuusto vei asiaa valtiovallalle kittiläläisen kansanedustaja A. Neitiniemen kautta. Valtuusto esitti anomuksen, jotta muuttolakiin tehtäisiin muutos, ettei pitäjään saisi muuttaa syntyperäisiä suomalaisia ilman kunnanvaltuuston suostumusta. Vain töihin valtion virkaan tai muihin palvelutehtäviin tulijat voisivat muuttaa ”luvatta”.

Valtuusto perusteli anomustaan sillä, ettei uudisasutus sopinut Utsjoelle, koska maanviljelys ei karuissa oloissa elättänyt ja poronhoito kuului saamelaisille. Kunnassa pelättiin uudisasukkaiden joutuvan vähävaraisen kunnan köyhäinhoidon piiriin sekä huonojen vaikutteiden leviämistä kuntaan.

Eduskunnan talousvaliokunta hylkäsi edustaja Neitiniemen aloitteen ilman keskustelua. Raja-alueiden merkitys oli kasvanut Suomen itsenäistymisen jälkeen, ja rajaseutujen kehitys nähtiin jopa uhkana kansalliselle yhtenäisyydelle. Utsjokelaisten perinteisesti vahvat yhteydet Norjaan katsottiin ongelmallisiksi. Suomalaiset päättäjät tulkitsivat Utsjoen toimet eristäytymispolitiikaksi tai jopa suoranaiseksi haluksi irrottautua Suomesta.

Mihin käyttäisit 6000 euroa Utsjoella vuonna 2027? Jätä ehdotuksesi 15.4. mennessä!

https://www.utsjoki.fi/news-article/mihin-kayttaisit-6000-euroa-utsjoella-jata-ehdotuksesi-13-4-mennessa-2/

Saahan sieltä, ja antibiootit kaupan päälle. Norjan lohi muistuttaa jopa etäisesti syömäkelpoista elintarviketta rakenteeltaan. Itse en sitä normaaleissa olosuhteissa kuitenkaan söisi.

Norjan lohta saa ehkä edullisesti korvikkeeksi ruokapöytään, mutta Utsjoen elinkeinoelämän kannalta paikallista elinkeinoa se ei liiemmälti lämmitä. Tuskin edesauttaa alkuperäiskansan jokisaamelaisen kulttuurin ylläpitoakaan.

Kirjolohi on melko vaaraton tulokaslaji istutettavaksi suomalaisiin vesistöihin. Se ei lisäänny luontaisesti Suomen lämpösummalla ja ei vaaranna Atlantin lohen kutua tai kutuvaellusta samalla tavalla kuin esimerkiksi aggressiivisempi kyttyrälohi. Kirjolohen mukana tulee kuitenkin riski vesihomeesta ja lohikalojen vakavasta IHN-viruksesta, joka olisi tällä hetkellä muutenkin heikosti voivalle Atlantin lohikannalle vaarallinen tai jopa kohtalokas. Puhumattakaan mahdollisista vaikutuksista Tenojoen harjuksille tai rauhoitusvuosina elpyneelle meritaimenkannalle.
Kirjolohen kasvattialtaiden rehevöittävää vaikutusta ei myöskään kaivata Tenojoen pohjoisen joen karummissa elinympäristöissä. Ja luulen, että vanhoilla lohenpyytäjillä voisi olla jotakin vastarintaa asenteissakin "pullalohta" kohtaan :)

Anonyymi00015 kirjoitti:

Kirjolohi on melko vaaraton tulokaslaji istutettavaksi suomalaisiin vesistöihin. Se ei lisäänny luontaisesti Suomen lämpösummalla ja ei vaaranna Atlantin lohen kutua tai kutuvaellusta samalla tavalla kuin esimerkiksi aggressiivisempi kyttyrälohi. Kirjolohen mukana tulee kuitenkin riski vesihomeesta ja lohikalojen vakavasta IHN-viruksesta, joka olisi tällä hetkellä muutenkin heikosti voivalle Atlantin lohikannalle vaarallinen tai jopa kohtalokas. Puhumattakaan mahdollisista vaikutuksista Tenojoen harjuksille tai rauhoitusvuosina elpyneelle meritaimenkannalle.
Kirjolohen kasvattialtaiden rehevöittävää vaikutusta ei myöskään kaivata Tenojoen pohjoisen joen karummissa elinympäristöissä. Ja luulen, että vanhoilla lohenpyytäjillä voisi olla jotakin vastarintaa asenteissakin "pullalohta" kohtaan :)

Lue lisää

No eikö noitaTenon lohia voi sitten kasvattaa altaassa?

Jotain tämän suuntaista ulostuloa oli odotettavissakin Saamelaiskäräjiltä pidemmän hiljaisuuden jälkeen... taas.

Ustjoki on saanut kertaalleen 2021 hallituksen tukea rakennemuutostilanteeseen. Utsjoelle rakennettavaan Lohikeskukseen on jaettu eduskunnan joululahjarahaa. Tiukasta Atlantin lohen suojelusta huolimatta paikallisille on järjestetty viime kesänäkin mahdollisuus lohenkalastuksen kulttuurin välittämiseen jälkipolville patopyyntinä. Kuluvana hetkenäkin Suomen puolen Tenojoen saamelaisilla olisi mahdollisuus tehdä yhteistyötä Norjan puolen Tanan kyttyräpatojen hankkeista vastaavan Norjan ympäristöviranomaisten kanssa.

Ja Saamelaiskäräjien valitsema vaikutuskanava on vaatia korvauksia lohenkalastuskiellosta, jolle ei ole odotettavissa tiukan suojelun purkamista - ehkä vielä vuosikausiin. Onko Saamelaiskäräjät niin tiukasti menneisyydessä, että eivät tahdo muuttua ympärillä muuttuvan maailmantilanteen mukana? Osa paikallisista pitkän linjan lohensoutajistakin on (onneksi) ymmärtänyt, ettei lohta voida enää pyydystää entisessä mittakaavassa paikallisten eikä matkailuyritysten toiminnassa. Muuten lohi loppuu. Kenelle nämä lohenkalastuksesta maksettavat korvaukset sitten maksettaisiin? Itse Saamelaiskäräjillekö?

Kyllä siellä jotain yritetään...

Analyysi: KRP kiinnostui Lapin helpoimmasta rikoksesta eli porovarkauksista – epäiltynä paikallisyhteisöjen johtohahmoja

https://yle.fi/a/74-20215181

Saamelaiskäräjien kannanotto totuus- ja sovintokomission loppuraportista kokoaa kiireelliset toimenpiteet

https://samediggi.fi/ajankohtaista/saamelaiskarajien-kannanotto-totuus-ja-sovintokomission-loppuraportista-kokoaa-kiireelliset-toimenpiteet/
*
Saamelaiskäräjien kannanotossa on sellaisia havaittavia ehdotuksia ja aiheita, jotka toteutuessaan muuttaisivat todennäköisesti koko pohjoisimman Lapin ihmisten elämää, kulttuuria ja elinkeinoelämän rakennetta. Korvaukset Tenojoen lohenkalastuskiellosta ovat vaikutuksiltaan pienimmästä päästä olevia seurauksia totuus- ja sovintokomission loppuraporttiin liittyen, mutta miltä kuulostavat esimerkiksi seuraavat ehdotukset:

- Saamelaisen poronhoidon säätäminen omalla lailla ja erillisen hallinnon perustaminen?
- Saamelaisten kalastusoikeuksien tunnustaminen kalastuslainsäädännössä?
- Saamelaisten kotiseutualueen jäljellä olevien vanhojen metsien suojeleminen hakkuilta?

Mikä olisi ei-saamelaisten Lapissa olevien poronomistajien asema erikseen saamelaiselle poronhoidolle säädetyn lain puitteissa? Jäisivätkö he vähemmistöksi vai eriytettäisiinkö poronhoito ajan kuluessa pelkästään saamelaisille Lapin alueella (vrt. Norjan malli)?

Saamelaisten kalastusoikeuksien tunnustaminen? Mikä olisi kalastusmatkailun ja turismin kehityssuunta, jos joella olisi kahden eri oikeuksien tason lohenkalastajaryhmiä? Käytännössä tämä toteutuu jo nyt osittain - Utsjoen kunnan matkailuyritykset ovat rakennemuutoksen (PÄRM) elinkeinojen nopean muutoksen ja työllisyyshaasteiden vuoksi hakeneet ja saaneet äkillisen rakennemuutoksen rahoitusta. Paikallinen saamelainen väestö on saanut muutamia lohen kalastuspäiviä viime kesänä. Harjuksen kalastusmahdollisuuksista Tenolla on uutisoitu myös ulkopaikkakuntalaisille, mutta ovatko paikalliset matkailuyritykset saaneet sillä vielä merkittäviä asiakasryhmiä. Tai uskotaanko Utsjoella edes siihen kehityskulkuun - kyseessä on eri lähteissä maailman parhaaksi lohijoeksi mainostettu virta, jonka raunioilla pitäisikin alkaa pyytämään muuta kalaa.

- Saamelaisalueella olevien vanhojen metsien suojeleminen liittyy osaksi valtakunnan ja Euroopan komission isompaa suunnitelmaa suojella ja entisöidä luonnonmukaisia elinympäristöjä. Suomessa vanhojen metsien suojelupainetta pohjoiseen aiheuttaa vielä valtion omistamien maa- ja metsäisten alueiden suurempi painottuminen Pohjois-Suomeen.

Lapissa on kohta käveltävää metsää jokamiehenoikeuksien turvin. Mutta mistä paikalliset asukkaat saavat elantonsa? Vai onko alue tarkoitus keskittää enenevässä määrin saamelaisten reservaatiksi? Totuus- ja sovintokomission loppuraportinkin perusteella Suomen yhteiskunnalla on paljon varaa parantaa menneisyydessä toteutuneita vääryyksiä saamelaisia kohtaan, sitä ei käy kiistäminen. Mutta saamelaiset ovat nykypäivän Suomessa suomen kansalaisia samoilla oikeuksilla kuin jokainen muukin suomalainen. Kaikkia erityisoikeuksia ja etuja ei pitäisi voida vaatia menneisyyden perusteella. Ihmisten käsitteleminen lainsäädännössä eri statuksen perusteella ja lainsäädännön eriytyminen ovat mielestäni huolestuttava yhteiskunnan kehityssuunta. Laissa olevat asetukset, erilainen yhdistystoiminta ja erilaiset hankkeet sekä projektit ovat soveltuvia vaikutuskeinoja saamelaisten asioiden edistämiseen. Mutta erilliset saamelaislait? Tästä asiasta pitäisi mielestäni käydä suuremman kuvan ja näkyvää keskustelua Suomessa.

Ote Saamelaiskäräjien kertomuksesta eduskunnalle vuodelta 2025:

"Kalastus on tavalla tai toisella osa lähes kaikkien saamelaisten kotiseutualueella asuvien saamelaisten elämää, vaikka kaupallisten kalastajien määrä onkin pieni. Saamelaisen kalastuskulttuurin ja kalastusoikeuksien edistäminen on yksi Saamelaiskäräjien toimintaohjelman tavoitteista.

Kalastuksen kiintiöpäätös saamelaisten kotiseutualueelle vuosille 2026–2028
*
Kiintiöpäätöksestä pidettiin saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaiset neuvottelut, mutta niissä ei saavutettu yhteisymmärrystä. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan saamelaiset tulisi kalastuksen kiintiöpäätöksessä huomioida omana kalastajaryhmänään. Tämä vahvistaisi saamelaisten oikeudellista asemaa ja mahdollistaisi myös Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten kalastusoikeuksien vahvistamisen sellaisilla alueilla, joille heillä on siteet sukuyhteyden kautta. Lisäksi se mahdollistaisi saamelaisten kulttuurin jatkuvuuden turvaamisen tilanteessa, jossa kalastukselle joudutaan asettamaan kovia rajoituksia, mutta todella rajoitettu kalastaminen voitaisiin edelleen sallia.

Kertomusvuonna lohenpyyntikielto Tenolla jatkui viidettä vuotta peräkkäin lohikantojen heikon tilan vuoksi. Saamelaiskäräjät on erittäin huolissaan vaikutuksista, joita pitkäaikainen kielto on ehtinyt aiheuttaa saamelaisten kalastuskulttuurille. Erityistä huolta on syytä kantaa saamelaislapsista, jotka eivät pääse oppimaan kulttuuriinsa kuuluvia Tenon kalastusmenetelmiä vanhemmiltaan ja isovanhemmiltaan. - Vuonna 2021 alkaneet täyskiellot tulee korvata saamelaisille kalastusoikeuden omistajille ja Utsjoen kunnalle."