Ostajan markkinat.

Elvisteli kerran hiilikuituisen munamankelinsa kanssa hinttitrikoot päällä.

Hinnankin tietysti pyörälleen ilmoittaen.

Kadonneet on Sensukan erikoisvalmisteinen HD, jolla hintaa 50.000 euroa, vaimon spora myös hukassa, hintaa 40.000 euroa ja pojan ratapyörä.
Laatupyörien lisäksi kadonneet-palstalla on Indian moottoripyörä, joka lentorahtina toimitettiin Chiang Maihin. Ruotsista löysit T-Rodin jota ihmetellään Thaimaassa. Monarkin löytyy tallistasi mutta se on ujon sorttinen, kun ei kuvaan suostu.
Vaimosi ajoi Suomessa edellä polvi maassa kun kävitte ostamassa saaren, jossa kuvasit lahon portaan. Saari oli "kohtuumiljoonasaari" kertomasi mukaan ja sinne nousi mammuttihirsihuvila ja uimahyppytorni vaimolle, rannassa tietenkin uusi miljoonajahti.

Että sellaisia tarinoita ja täällä sinä revit verkkareitasi kun joku miettii vaihtavansa moottoripyörää toiseen. Mieleeni jäi myös "Kulosaaren rantahuvilan kylpyläosaston pelisali".
Huvilan annoit tyttärelle. Samaan aikaan Numba myi Kaskisaaresta huvilan.

Melkoisia rahamiehiä siis kumpikin! 🥸🥸 🏁

Totaalisen sekopäistä, sekavaa ja harhaista tekstiä jossa vielä mukana uhriutumista ja yksinäisyyttä. Vielä kun sekoittaa näihin itkuvirsiin tekoälyn tekstiä, niin keitos on valmis.

Kyse on pyhässä yksinkertaisuudessaan siitä että nykyinen vanha prätkäni ei vastaa tarkoitustaan. Jos asuttaisiin Pohjois-Thaimaassa niin siellä sille olisi käyttöä.

Täällä tasamailla ei huvita mennä lälliin revittelemään, en ole enskasta koskaan ollut innostunut enkä halua teloa itseäni enempää että ottaisin turhia riskejä.

Tykkäsin Vulcanista Pattayalla paljon. Sopii isolle miehelle, hyvät soundit, vakaa ja raskas kuin juna.

Ei minulla ole HD:takaan mitään vastaan, mutta en koe niitä luotettavana, ainakaan niitä vanhempia. Lisäksi ne ei pärjää teknisesti japseille eikä tehollisesti, plus ne ovat vielä ylihintaisia.

Nämä on siis minun mielipiteitä, eikä niitä tarvitse ottaa henkilökohtaisina loukkauksina, ikäänkuin olisit Harley Davidsonin markkinointijohtaja. On pari motoretkeä mennyt vituiksi kun kaverin HD on hajonnut tien päällä heti alkumetreillä.

Siitä on born to be wild- fiilis aika kaukana kun kiinnität rautalangalla tihkusateessa tienposkessa osia joista ruuvit ja mutterit pudonneet ja kuumaa öljyä tursuaa käsille ja naamalle.

Kun ajeltiin ekan vaimon kanssa Algarveen saakka ekalla prätkäreissulla, niin 1983 mallin Suzuki toimi kuin japanilainen kello. Ei huolen häivää. Kilometrejä tuli jotakin 12000 km ja vain eturengas piti vaihtaa.

Saksassa matkavauhti oli 150-170 kmh, katteet toimi hienosti, hyvät kuulokkeet kypäräpuhelimissa ja musa soi radiosta. Vanha HD ei ikinä kestäisi tuhatta kilometriä ajaen 170 kmh. Lava-auton pitäisi ajaa perässä.

MP- retkillä luotettavuus ja turvallisuus on kaiken a ja o. Jos menopeli hajoaa tai ajat kolarin, se oli sitten se loma siinä, jota olit ehkä vuoden suunnitellut.

Nykyisin ajan enemmän 16 vuotta vanhalla PCX:llä kuin Ducatilla. Iso laatikko takana jonne menee kolmekin kauppakassia ja kyytiläinen mahtuu silti kyytiin.

Vulcanilla ajattelisin ajelevani Pattayan retket ja käyvän jopa pohjoisessa. Ducatissa ei ole sellaista luonnetta siihen duuniin.

Tiedän kyllä että Radbikella ei voi polttaa pohjetta pakoputkeen, mutta pömppähousujesi lahje saattaa mennä ketjujen väliin.

Minulla kipinä moottoripyöriin oli jo vuosia ennen ensimmäistä mopoa. Olisinkohan kuusivuotiaana istunut jo faijan skootterin päällä, päristänyt suulla ja käännellyt kaasukahvaa.

Se oli hieno paloautonpunainen, joku itäeurooppalainen tai italialainen 175 kuutioinen skootteri, jossa oli satulassa tilaa kolmelle. Muistan kuutiot koska vuosia myöhemmin broidi irroitti siitä moottorin ja viritti sen jonkun Jawan runkoon.

Se oli melkoinen kapistus, jossa oli Fairypullo bensatankkina, pilkkikaasu eikä jarruja laisinkaan. Poliisit oli pysäyttäneet broidin ja pidätelleet nauruaan, kysyivät että millä sinä rakas lapsi pysäytät tuon kapistuksen?

Broidi näytti vasemman jalan kulunutta puukenkää, jolla hän painoi paljaana pyörivää magneettoa jolla hillitsi kampiakselia. Poliisit oli ottaneet tulpanhatun pois ja määränneet taluttamaan kotiin.

Että sellaisia vehkeitä meillä. Ei olleet parasta mitä rahalla sai. Isä tyhjensi silloin tällöin kolikkopussin, joilla rahoilla jonkun Romu-Villen purkaamolta ostettiin osia, muutoin olisi mopot seisseet liiterin nurkalla, jota sinä kutsuit nimellä "viripaja" 8)

2010

Ostajat ostaa, Senssu haaveilee ja kuolaa.