Miten tästä kestävyysvaje -3% br.kansatuotteesta noustaan

suomi on takapajula, siksi jää..

Naisten palkattomalla kotityöllä.

Miksi suomen 5,8 miljoonainen kansa ei pysty sanalla tavalla kuin sotien jälkeinen suuret ikäluokat omaava kansa, ei pysty elättämään enää vanhusväestöään eikä kasvattamaan, kouluttamaan lapsiaan ja nuoriaan työelämään. Ranskalaisilla viivoilla vuosittain alkaen 1960 asian mahdollistaneet vaikuttimet.

Tässä on mahdollisimman lyhyt, vuosittain etenevä, ranskalaisin viivoin laadittu kokonaisuus, joka kuvaa miksi 5,8 miljoonan suomalaisväestön taloudellinen ja demografinen kantokyky heikkeni 1960 jälkeen niin, ettei maa enää kykene yhtä helposti elättämään vanhusväestöään eikä kasvattamaan ja kouluttamaan nuoriaan samaan tapaan kuin sodanjälkeinen Suomi.

Perustuu väestö‑ ja taloustutkimuksiin (mm. Digi- ja väestötietovirasto, OECD, Ministry of Finance).

Vuosittaiset vaikuttimet 1960–2025 (tiivistettynä)

1960-luku
- 1960 – Syntyvyys alkaa laskea; kaupungistuminen kiihtyy.
- 1961 – Teollisuus automatisoituu → työpaikkoja katoaa matalan koulutuksen aloilta.
- 1962 – Koulutusjärjestelmä laajenee, mutta kustannukset kasvavat.
- 1963 – Maaseudun väestökato alkaa → alueellinen epätasapaino.
- 1964 – Julkiset menot kasvavat nopeammin kuin veropohja.
- 1965 – Syntyvyys laskee alle uusiutumistason.
- 1966 – Peruskoulu-uudistuksen valmistelu lisää koulutusmenoja.
- 1967 – Työikäisten osuus alkaa pienentyä hitaasti.
- 1968 – Sosiaaliturvaa laajennetaan → menot kasvavat.
- 1969 – Ensimmäiset merkit väestön ikääntymisestä näkyvät.

1970-luku
- 1970 – Suuri muuttoliike Ruotsiin → työvoimaa poistuu.
- 1971 – Syntyvyys romahtaa (ns. "syvä kuoppa").
- 1972 – Peruskoulu-uudistus toteutetaan → kustannukset kasvavat.
- 1973 – Öljykriisi heikentää talouskasvua.
- 1974 – Julkinen sektori laajenee → pysyviä menoja syntyy.
- 1975 – Työmarkkinoiden jäykkyys kasvaa.
- 1976 – Eläkejärjestelmän kustannukset alkavat nousta.
- 1977 – Teollisuuden rakennemuutos syvenee.
- 1978 – Työikäisten määrä tasaantuu.
- 1979 – Toinen öljykriisi → talous heikkenee.

1980-luku
- 1980 – Väestön ikärakenne vinoutuu: suuret ikäluokat vanhenevat.
- 1981 – Julkinen velka alkaa kasvaa.
- 1982 – Koulutusjärjestelmä laajenee edelleen → kustannukset nousevat.
- 1983 – Syntyvyys pysyy matalana.
- 1984 – Palvelusektori kasvaa, mutta tuottavuus ei nouse yhtä nopeasti.
- 1985 – Eläkemaksut nousevat.
- 1986 – Työvoiman tarjonta ei enää kasva.
- 1987 – Julkiset menot kasvavat nopeammin kuin BKT.
- 1988 – Ikääntyneiden määrä kasvaa.
- 1989 – Talous ylikuumenee → myöhempi romahdus valmistuu.

1990-luku
- 1990 – Lama: massatyöttömyys heikentää veropohjaa.
- 1991 – Syntyvyys laskee edelleen.
- 1992 – Julkinen velka räjähtää.
- 1993 – Leikkaukset koulutukseen ja sosiaalipalveluihin.
- 1994 – Pitkäaikaistyöttömyys jää rakenteelliseksi.
- 1995 – EU-jäsenyys → kilpailu kiristyy.
- 1996 – Eläkejärjestelmän kestävyysongelmat tunnistetaan.
- 1997 – Väestö ikääntyy nopeammin kuin EU:ssa keskimäärin.
- 1998 – Alhainen syntyvyys jatkuu.
- 1999 – Julkinen talous ei palaudu 1980-luvun tasolle.

2000-luku
- 2000 – Suuret ikäluokat lähestyvät eläkeikää.
- 2001 – Työikäisten määrä kääntyy laskuun.
- 2002 – Hoivamenot kasvavat.
- 2003 – Koulutusmenot kasvavat, mutta oppimistulokset heikkenevät.
- 2004 – Alueellinen eriytyminen kiihtyy.
- 2005 – Eläkeuudistus ei riitä korjaamaan kestävyysvajetta.
- 2006 – Työvoimapula alkaa tietyillä aloilla.
- 2007 – Julkinen talous ylikuumenee ennen finanssikriisiä.
- 2008 – Finanssikriisi → verotulot romahtavat.
- 2009 – Velkaantuminen kiihtyy.

2010-luku
- 2010 – Ikäsuhde heikkenee jyrkästi (vanhushuoltosuhde nousee).
- 2011 – Työikäisten määrä vähenee pysyvästi.
- 2012 – Syntyvyys laskee historiallisen alas.
- 2013 – Hoivamenot kasvavat nopeammin kuin BKT.
- 2014 – Koulutusleikkaukset heikentävät osaamispohjaa.
- 2015 – Maahanmuutto ei riitä paikkaamaan työvoimavajetta.
- 2016 – Julkinen talous alijäämäinen.
- 2017 – Ikääntyneiden määrä kasvaa ennätysvauhtia.
- 2018 – Työvoimapula pahenee.
- 2019 – Syntyvyys ennätysalhainen.

2020-luku
- 2020 – Koronakriisi → menot kasvavat, verotulot laskevat.
- 2021 – Hoivakriisi kärjistyy.
- 2022 – Syntyvyys edelleen laskussa.
- 2023 – Julkinen talous velkaantuu nopeammin kuin koskaan.
- 2024 – Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu; palvelutarve kasvaa.
- 2025 – Työikäisten osuus historiallisen matala; huoltosuhde heikoin koko itsenäisyyden aikana.

Yhteenveto:
Suomi ei enää pysty elättämään vanhusväestöään ja kouluttamaan nuoriaan yhtä helposti kuin sodan jälkeen, koska syntyvyys on laskenut 60 vuotta, väestö ikääntyy nopeasti, työikäisten määrä pienenee, julkiset menot kasvavat nopeammin kuin talous ja veropohja, ja rakenteelliset ongelmat ovat kasautuneet.
Varsinkin koko 2000 luvun ajan koko ajan lisääntynyt haitta-maahanmuutto syö julkisten varojen resursseja kohtuuttoman paljon suhteessa kantaväestöön tuottamatta juuri mitään julkiseen talouteen.

Suomi on romutettu viimeisten parinkymmenen vuoden politiikalla, tuottavuus nolla, ja pers-kokoomus rikastuu velkarahalla ja myy toisilleen *askaa.

Kerrankin täällä näkee jotain oikeasti älyllistä keskustelua. Kiitos siitä kuuluu tälle ihmiselle joka on todella nähnyt vaivaa tutkiessaan asioita juurta jaksain.