Vastuullisuuspuhe on helppoa. Vaikeampaa on selittää, miksi S-ryhmän omien merkkien tuotteita ja raaka-aineita hankitaan toistuvasti vakavien ihmisoikeusongelmien maista.
Esimerkiksi Kiinasta – yhden puolueen valvontavaltiosta, jossa poliittinen oppositio ja riippumaton kansalaisyhteiskunta on käytännössä tukahdutettu – tulee Coopin valkosipuleita, valkosipulimurskaa, aprikooseja, parsaa, inkivääriä ja inkiväärimurskaa, nuudeleita, säilöttyjä päärynöitä, maissia, mausteita, erilaisia valmisruokia sekä siivous-, keittiö- ja hygieniatuotteita ja pattereita.
Iranista, jonka hallinto käyttää kuolemanrangaistuksia ja ruumiillisia rangaistuksia ja jonka kansalliskaarti asetettiin EU:n terroristilistalle alkuvuoden mielenosoitusten joukkomurhista ja muista väkivallanteoista, tulevat esimerkiksi Coopin pähkinäpatukoiden pistaasipähkinät.
Autoritäärisestä Nicaraguasta, jossa mielivaltaiset pidätykset, pakkokatoamiset, pakkosiirrot ja omaisuuden takavarikoinnit ovat vakavia ihmisoikeusongelmia, tulevat esimerkiksi Coopin maapähkinäpatukoiden maapähkinät.
Syyriasta, alaviittien ja druusien joukkosurmien ja muun väkivallan leimaamasta maasta, tulee Coopin kapriksia. Kambodžasta, jossa toisinajattelun tukahduttaminen on järjestelmällistä, tulee Coop- ja Rainbow-riisiä ja mausteita. Myanmarista, jossa sotilasjuntan julmuuksiin kuuluu sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan, tulee mm. Coop-riisiä.
Arabiemiirikunnista, joissa hallintokritiikkiä kohtaan vallitsee käytännössä nollatoleranssi ja siirtotyöläisten riisto on vakava ongelma, tulevat Coopin taatelipatukoiden taatelit. Vietnamista, jossa toisinajattelijoita tukahdutetaan ankarasti, tulee Coop-riisiä, erilaisia mausteita ja säilykkeitä. Egyptistä, joka elää autoritaarisen hallinnon otteessa, tulee Coopin viinirypäleitä ja mausteita. Pakistanista, jossa mediaa, oppositiota ja kansalaisyhteiskuntaa painostetaan järjestelmällisesti, tulee Coop-riisiä ja suolaa sekä Rainbow- ja Xtra-liinavaatteita.
Yllä olevien maiden ihmisoikeustilannetta koskevat kuvaukset perustuvat Human Rights Watchin World Report 2026 -raporttiin.
Tässä ei puhuta yksittäisestä poikkeuksesta tai yhdestä vaikeasta hankintamaasta. Kyse on S-ryhmän hankintaverkostosta, joka ulottuu toistuvasti valtioihin, joissa ihmisoikeusriskit ovat poikkeuksellisen korkeita.
Tämä ristiriita korostuu, koska S-ryhmä haluaa ohjata asiakkaidensa kulutusvalintoja erilaisilla vastuullisuus-, arvo- tai poliittisilla perusteilla, kuten esim. heidän Israel-boikotissa. Jos kauppa katsoo voivansa määritellä, mitkä asiakkaan valinnat ovat vastuullisia tai hyväksyttäviä, sen omiin valintoihin pitää voida soveltaa vähintään yhtä tiukkaa mittapuuta.
Miksi asiakkaan ostoskoria arvioidaan poliittisten arvojen ja vastuullisuuden kautta, jos samaan aikaan S-ryhmän omissa hankintaketjuissa hyväksytään oman brändin tuotteita maista, joissa vakavat ihmisoikeusloukkaukset ovat järjestelmällisiä?
Arvot eivät ole uskottavia, jos niitä sovelletaan asiakkaan ostoskoriin, mutta ei omiin hankintapäätöksiin.
Esimerkiksi Kiinasta – yhden puolueen valvontavaltiosta, jossa poliittinen oppositio ja riippumaton kansalaisyhteiskunta on käytännössä tukahdutettu – tulee Coopin valkosipuleita, valkosipulimurskaa, aprikooseja, parsaa, inkivääriä ja inkiväärimurskaa, nuudeleita, säilöttyjä päärynöitä, maissia, mausteita, erilaisia valmisruokia sekä siivous-, keittiö- ja hygieniatuotteita ja pattereita.
Iranista, jonka hallinto käyttää kuolemanrangaistuksia ja ruumiillisia rangaistuksia ja jonka kansalliskaarti asetettiin EU:n terroristilistalle alkuvuoden mielenosoitusten joukkomurhista ja muista väkivallanteoista, tulevat esimerkiksi Coopin pähkinäpatukoiden pistaasipähkinät.
Autoritäärisestä Nicaraguasta, jossa mielivaltaiset pidätykset, pakkokatoamiset, pakkosiirrot ja omaisuuden takavarikoinnit ovat vakavia ihmisoikeusongelmia, tulevat esimerkiksi Coopin maapähkinäpatukoiden maapähkinät.
Syyriasta, alaviittien ja druusien joukkosurmien ja muun väkivallan leimaamasta maasta, tulee Coopin kapriksia. Kambodžasta, jossa toisinajattelun tukahduttaminen on järjestelmällistä, tulee Coop- ja Rainbow-riisiä ja mausteita. Myanmarista, jossa sotilasjuntan julmuuksiin kuuluu sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan, tulee mm. Coop-riisiä.
Arabiemiirikunnista, joissa hallintokritiikkiä kohtaan vallitsee käytännössä nollatoleranssi ja siirtotyöläisten riisto on vakava ongelma, tulevat Coopin taatelipatukoiden taatelit. Vietnamista, jossa toisinajattelijoita tukahdutetaan ankarasti, tulee Coop-riisiä, erilaisia mausteita ja säilykkeitä. Egyptistä, joka elää autoritaarisen hallinnon otteessa, tulee Coopin viinirypäleitä ja mausteita. Pakistanista, jossa mediaa, oppositiota ja kansalaisyhteiskuntaa painostetaan järjestelmällisesti, tulee Coop-riisiä ja suolaa sekä Rainbow- ja Xtra-liinavaatteita.
Yllä olevien maiden ihmisoikeustilannetta koskevat kuvaukset perustuvat Human Rights Watchin World Report 2026 -raporttiin.
Tässä ei puhuta yksittäisestä poikkeuksesta tai yhdestä vaikeasta hankintamaasta. Kyse on S-ryhmän hankintaverkostosta, joka ulottuu toistuvasti valtioihin, joissa ihmisoikeusriskit ovat poikkeuksellisen korkeita.
Tämä ristiriita korostuu, koska S-ryhmä haluaa ohjata asiakkaidensa kulutusvalintoja erilaisilla vastuullisuus-, arvo- tai poliittisilla perusteilla, kuten esim. heidän Israel-boikotissa. Jos kauppa katsoo voivansa määritellä, mitkä asiakkaan valinnat ovat vastuullisia tai hyväksyttäviä, sen omiin valintoihin pitää voida soveltaa vähintään yhtä tiukkaa mittapuuta.
Miksi asiakkaan ostoskoria arvioidaan poliittisten arvojen ja vastuullisuuden kautta, jos samaan aikaan S-ryhmän omissa hankintaketjuissa hyväksytään oman brändin tuotteita maista, joissa vakavat ihmisoikeusloukkaukset ovat järjestelmällisiä?
Arvot eivät ole uskottavia, jos niitä sovelletaan asiakkaan ostoskoriin, mutta ei omiin hankintapäätöksiin.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Olisi kiinnostavaa nähdä onko S-ryhmällä jonkinlaiset selkeät kriteerit, milloin jonkun maan ihmisoikeustilanne johtaa hankintojen lopettamiseen ja milloin ei? Vai mennäänkö aina hallinnon poliitikkojen poliittisen suosituimmuusilmapiirin mukaan, jollaiselta tilanne ulkopuoliselle näyttäytyy?
Ilman yhtenäisiä ja selkeitä kriteerejä kaupan vastuullisuus näyttää poliittisesti hyvin valikoivalta.
Sinällään ei ole ongelma, että kauppa tekee arvopohjaisia päätöksiä. Ongelma on se, jos samaa arvopohjaa sovelletaan valikoivasti, esimerkiksi poliittisten mieltymysten mukaan.
S-Ryhmän perusta on kommunistisen puolueen. Kommunistit perustivat osuuskunnan, jonka jäseniä s-korttilaiset ovat. Omistajat eivät ole osuuskunta. Siihen on osakeyhtiöt, joihin asiakkailla ei ole mitään osuutta, vaikka mainoksissa siten valehtellaan.
Älä nyt höpötä joutavia. Eihän tuo pidä paikkaansa.
Määräävässä markkina-asemassa olevan kaupparyhmän ei pidä ottaa poliittisesti kantaa asiakaskuntaa jakavissa kysymyksissä. Sellainen murentaa heidän hyväksyttävyyttä ja toimintansa oikeutusta. Tällainen on jo S- ryhmän kohdalla monelta osin havaittavissa.
S-ryhmä, jota on pidetty koko kansan kaupparyhmänä, on viime aikoina hukannut toimintansa fokuksen ja ryhtynyt edistämään hallintonsa poliitikkojen poliittisia tavoitteita. HOK-Elanto on ollut tässä erityisen aktiivinen ja he pystyvät tuomaan omia poliittisia aiheitaan SOK:n kautta koko kaupparyhmän päätöksiksi. Myös sellaisia, joita muissa osuuskaupoissa vierastetaan. Tämä syö S- ryhmän koettua oikeutusta ja hyväksyyttävyyttä, niin kaupparyhmän sisällä kuin asiakkaiden keskellä.
S-ryhmän Israel-boikotti tekee näkyväksi kaupparyhmässä vallitsevia sosialistisen ajattelun piirteitä. Johto tekee poliittisen arvovalinnan kaikkien asiakasomistajien puolesta. Yksilön mahdollisuus ratkaista asia omalla ostokäyttäytymisellään korvautuu poliittisesti motivoidulla keskitetyllä päätöksellä. Johdon määrittelemä päämäärä asetetaan siis yksilöllisen valinnanvapauden edelle.
S-ryhmässä asiakasomistajien tehtävä on mukautua johdon arvovalintoihin, kun esim. K-ryhmän kauppiasmallissa luotetaan asiakasomistajien kykyyn tehdä heille sopivia valintoja.
"Koko kansan"???
No tuohon "koko kansaan" en ole kuulunut, enkä kuulu. Onneksi on muitakin kauppoja.
En minäkään, mutta aiemmin S-ryhmä on pyrkinyt profiloimaan itsensä koko kansan kauppana. Ei se sitä enää ole, mutta sellaisen mielikuvan he ovat yrittäneet aiemmin rakentaa.
Aika moni on valinnut Ässän sijaan jonkun toisen kaupan, jossa tällaista politiikkaohjausta ei ole. Tuo Ässän Israel-boikotti näyttää olevan vedenjakaja ja sen jälkeen heidän voittokulkunsa päättyi ja K-ryhmä on vienyt heiltä asiakkaita ja markkinaosuutta jokainen kuukausi. Kun lähtee pienen ryhmän poliittisia tavoitteita edistämään, niin se alkaa syödä koko kaupparyhmän toiminnan oikeutusta ja hyväksyttävyyttä ja uskon, että isoimmat vaikutukset tästä tulevat olemaan vasta seuraavina vuosina.
https://www.kaupantila.fi/kesko-q2-2026-molemmat-paatoimialat-kasvavat-vahvasti/
Kommunistinen aate on tässä liioittelua, mutta kyllä sosialismin piirteitä on siinä nähtävillä. Olen aina pitänyt S-ryhmää enemmän keskustan suuntaan kallellaan, siksi tämä poliittinen vasen kallistus on ollut minulle yllätys.
HAH, tuo on vain harhaisen persun luuloa, ei S-ryhmä mikään kommunistinen ole!!
Vasen kallistus kallistaa myös hintoja S-ryhmässä.
Kun asiakasomistajat kokevat johdon ajavan omia arvovalintojaan heidän etunsa sijaan, osuustoiminnan keskeisin voimavara – asiakkaiden luottamus – alkaa rapautua.
S-ryhmän kaksoisstandardit paljastuvat juuri omissa tuotemerkeissä, joihin heillä olisi suurin vaikutusvalta. Asiakkaan ostoskoria he ohjaavat "arvoilla ja ihmisoikeuksilla", mutta omiin hankintoihin samaa mittapuuta ei näytä sovellettavan.
Omissa merkeissä S-ryhmällä on eniten mahdollisuuksia päättää toimittajista ja alkuperämaista. Siksi ne ovat kaupparyhmän vastuullisuuden kovin testi, jota S-ryhmä ei selvästikään läpäise.
Ei ole ongelma, että kauppa tekee arvopohjaisia päätöksiä. Ongelma on se, jos samaa arvopohjaa sovelletaan hyvin valikoivasti.
S-ryhmän kannattaisi avata julkisesti, miten se arvioi eri maiden ihmisoikeusriskejä omissa tuotemerkeissään. Nyt linja näyttää poliittisesti hyvin valikoivalta.
Se on kommunistinen yhteisö. Sen aatteen mukaan arvioidaan.
Ei ole kommunistinen, lopeta päihtynyt persu se paskansuoltaminen! TE koette kommunismia jokapaikassa vaikka sitä ei ole!
Ei kommunistisen, mutta vasemmistolaisen aatemaailman mukainen päätös. Noista puolueista (vasemmisto, vihreät, sdp, keskusta myös ainakin HOK-Elannossa) tämä ehdotus ja päätös on myös lähtöisin.
Ei kai se ainoastaan näytä poliittisesti valikoivalta, vaan eikö se sitä myös ole? Mikään ei puhu sen puolesta, etteikö näin olisi.
Kyllähän kaikki viittaa siihen suuntaan, että näin on. S-ryhmän toiminta esim. Iranin, Afganistanin tai Kiinan osalta alleviivaa tätä valikoivaa poliittista luonnetta.
Olet oikeassa. Israel-boikottipäätös on ollut S-ryhmältä selvä poliittinen päätös. S-ryhmä valitsi poliittisen kannanoton tällaisessa asiakaskuntaa jakavassa asiassa. Politiikan sekoittaminen kauppaan ei koskaan tuo mitään hyvää asiakkaille. Päinvastoin.
Äänestä jaloillasi ja tee ostoksesi muualla.
Jaloilla ja lompakolla. Ystäväpiiristä monet ovat toimineet näin. Itselläkin pääkauppa vaihtui K-Supermarketiksi. Joskus kun pakosta joutuu käymään S-kaupoissa, niin äkkiä tajuaa, etteivät ne ole enää minua varten. Ankeita paikkoja nykyisin. Politiikka ankeuttaa kauppaa.
#eriasia 🤷♂️
Mitä outoa siinä on, ettei sosialistit ole kiinnostuneita ihmisoikeuksista… tai ihmisistä?
Missä noin on sanottu?
Ovat kai kiinnostuneita, mutta hyvin valikoivasti.
Ihan sama, kunhan kaupasta saa ruokaa!!!
Ei se sama ole. Kyllä tuollainen kaksinaismoralismi ja tekopyhyys syö luottamusta koko kaupparyhmää kohtaan.
Osuuskauppojen hallinnot on miehitetty poliitikoilla, jotka haluaa tehdä politiikkaa myös kaupan mandaatilla. Siellä se ongelmien juurisyy on.
Eihän hallinnon poliitikkoja ole valittu sinne tekemään politiikkaa, vaan toimimaan osuuskaupan asiakkaiden hyväksi. Osuuskaupat voisi tätä hallinnon väelle enemmän painottaa.
Nämä kaupan ja politiikan lliitokset olisi kyllä tärkeä selvittää.
Vastuullisuuspuhe on markkinointia ja S-ryhmän todelliset arvot tulevat sen poliittisesta hallinnosta (poliitikkojen miehittämät edustajistot ja hallintoneuvostot).
Vastuullisuuspuhetta, mutta politiikan tekoja.
Vastuullisuus puhe on aina ollut helppoa kaksinaismoralisteille, joihinka suomalaisetkin nyt valtaosaltaan kuuluvat. Kenelläkään, joka yrittää edes jotenkin loogisesti olla vastuullinen ei ole taloudellisia resursseja moiseen moralismiin.
Ja kun moralistin omat rahat loppuvat, ja nehän loppuvat "yllättävän" nopeasti, on (kaksinais)moralistilla aina jonkun toisen kukkaro käytettävissään , eli käytännössä jonkun häntä itseään heikomman ja köyhemmän.
Jokaisessa maassa ihmiset saavat elää hallintonsa kanssa miten haluavat . Meidän tehtävä ei ole määritellä mikä tai kuka on hyvä . Syystä että meidän omat tavat /halut määrittelisivät sen
Uskokaa ja maistakaa.Coop on jäte ruokaa kaatopaikalta vaikka mitä ass-ryhmä mainostaa.
Sen näkee jo vihanneksissa,täyttä jätettä.
Se että S-ryhmä puhuu yleviä nk. vastuullisuusasioissa, on ristiriidassa heidän omien tuotemerkkien hankintalinjausten kanssa. Mutta heidän poliittisten linjaustensa kanssahan tuo on ihan linjassa. Eihän koko maata koskevaa hankintalinjausta ole tehty minkään muun maan kuin Israelin osalta?
Esimerkiksi Iranin tammikuun 2026 joukkomurhat, tai EU:n useat sanktiot maalle tai maan hallinnon turvallisuusjoukkojen asettaminen EU:n terrorismilistalle, eivät ole riittäneet S-ryhmälle siihen, että he tekisivät kaikkia iranilaisia tuotteita koskevan boikottipäätöksen. Israelin kohdalla boikottiin riitti se, että Euroopan komissio ehdotti Israelin tullietuuksien karsimista.
Komission ehdotus ei koskaan tullut voimaan, mutta edelleen S-ryhmä jatkaa Israel-boikottiaan, mikä kertoo siitä, että boikotin todelliset perusteet eivät olleet ne, joilla he päätöstään perustelivat, vaan löytynevät S-ryhmän pääosin poliitikoista koostuvan hallinnon poliittisista intresseistä. Päätöksen valikoivasta poliittisesta luonteesta kertoo myös se, että päätös tehtiin vain yhtä maata koskien, eikä esimerkiksi Irania tai Afganistania koskien, joissa julkilausutut päätösperusteet olisivat monin verroin paremmin toteutuneet.
Ei tuollaista perustavaa laatua olevaa poliittista linjapäätöstä olisi voitu tehdä pelkästään S-ryhmän poliitikoista koostuvien hallintoelinten intressien ja painostuksen perusteella. Kyllä tuota samaa intressiä on pitänyt löytyä myös SOK:n johdosta, muuten tuollaista asiaa ei olisi koskaan viety hallituksen päätettäväksi.
Saa nähdä jatkaako uudeksi pääjohtajaksi valittu Arttu Laine edeltäjänsä politiikkaa näiden asioiden suhteen. Vallanvaihto on tulossa muistaakseni jossain vaiheessa vuoden vaihteessa.
SOK:lla on ollut meneillä muutosneuvottelut. Nuo olisivat olleet hyvä hetki päästä eroon niistä, jotka ajavat enemmän omaa ideologiaa kuin osuuskaupan etua. Toivottavasti tätä on hyödynnetty.
Sieltä niitä pitää ostaa mistä niitä saa, esim.kotimaisia banaaneja ei ole myynnissä yhdessäkään kaupparyhmässä.
Suurimmasta osasta tuotteita on paljon valinnanvaraa. Kun kauppa lähtee linjaamaan poliittisesti hankintaansa, niin pitäisi olla ainakin tasapuolinen ja reilu kaikkia kohtaan.
Uskottavuus on muutenkin katoamassa S-ryhmän toiminnasta. Luottamus heihin on mennyt.