Mikä asia on eniten mielessänne päivittäin ?

Eniten on olosuhteiden pakosta mielessä oma pärjääminen,
selviytyminen kaikesta arjen askareista alkaen.
Tilanteita kun tulee eteen tämän tästä.

Ei olisi halunnut vanhoilla päivillään nähdä tällaista sotahulluuttakaan.
Kaikenlaisia asioita tulee miettineeksi päivän mittaan, kun on enimmäkseen
yksin aina.

Ateneumissa en ole käynyt ainakaan 20 vuoteen, vaikka monta kiinnostavaa
näyttelyä on ollut.
Kun kaikki muuttuu koko ajan tuli mieleen, että pitäisi tutkia vieläköhän
sieltä saa lipun ostaa paikan päältä vai pitääkö se hankkia etukäteen ja onko eläkeläislippuja ?

Milloin mikäkin, mutta joka päivä ikävöin poismenneitä rakkaitani.

Ruoka.

Sitä nyt jokatapauksessa syö joka päivä.

Tietenkin maailman menoa tulee seuratttua paljon ja niitä juttuja tulee ihmeteltyä. Mutta noin muutenkin päivittäin vähän eri jutut, vaikka itse asia pysyy samana. Sää...

Nuorempana paljonkin pillu, mutta se ei enää ihan päivittäin ole aktiivimietinnässä.

Kaikenlaiista muuta tietenkin. Mutta ne ninkuin perioodeissa. Jiskus musa, joskus kirjat, joskus jokin suunnitteilla oleva projekti. Ne ei kuitenkaan mielessä joka päivä.

Ai juu, vatsan toiminta tietenkin kiinnostaa joka päivä.

Ei mitään lennokasta siis,aika arkipäiväisiä juttuja.

=DW=

vanhuus on ensimmäisenä herätessä mielessä
aamulla kysyn, mienkähän jaksan tämän päivän,
luoja anna voimia,

tiedän
ei se anna se antaa vain mun kitua

kai se on rangaistus
ku olen eläny liian vanhaksi,

kaikki älykkäät fiksut kuolee nuorempana,

olen tyhmä
ku olen vielä elossa,
lähes sata vuotiaat ei kelpaa edes luojalle,

Sodan uhka väijyy, on läsnä koko ajan ja pahenee kun vielä eurooppalaisiakin vaaditaan mukaan. Kun katsoo miten pienessä ajassa iso alue tuhoutuu, miettii milloin tänne samaa tuhoa. Säästyykö ennen kuin päivät normaalisti päättyvät.
Muut yksittäiset ohimenevät harmit, milloin hampaan lohkeaminen tai muuta hommattavaa arjessa. Tuntuu että minulle tapahtuu koko ajan jotain pohdittavaa.
Onneksi näiden välillä on kaikki vielä hyvin, ruokaa pöydässä ja vaatteita kaapissa. Harrastuksia ja tuttavia. Että tasapainossa kuitenkin harmit ja ilot, jos näin jatkuu, ihan ok.

Läheisen terveys. Hänellä on krooninen syöpä. Ei koskaan tiedä,
milloin syöpä iskee, ja missä kehon osassa. Hän on käynyt läpi kaiken-
laisia syöpähoitoja jo 5-6 kertaa. Tänään menee taas sairaalaan ja
huomenna leikataan syöpäkasvaimet pois. Ei tiedetä onko hyvälaatuisia
vai sellaisia, jotka vaativat raskaampaa hoitoa.
Peruukkeja on ehtinyt olla jo monen värisiä... Elämänhalussa ei ole vikaa.
Elämänhalu on varmaankin hänen salainen aseensa, hän ei lannistu.
Pidän peukkuja ja toivon että positiivinen asenne kantaa vielä tämänkin
koettelemuksen yli.

Pakolliset kotityöt. Nää ei koskaan lopu. Oon älyttömän väsynyt kaikeen.

Tässä kuussa tu tuli taas iso puolen vuoden vesilasku, mikä siinä nykypäivänä oikein maksaa? Rahat on ollut loppu ja on pitänyt elää varsin rajallisilla ruuilla, mutta nälkää en vielä näe. On muutama kymppi kuun loppuun asti.

Tänään pitäisi jaksaa laatia Kelaan asumistuen tarkistus-ilmoitus. Tallentaa eri tiedostoja ja liittää hakemukseen. Lähetän ne sähköisesti.

Minua ei huoleta maailmassa ihmisten hulluttelut= mm., sodat. Ei huoleta ilmastonmuutos.
Olen iloinen raikkaasta maamme ilmastosta, ajattelen kuinka ihana on tämä maassamme vallitseva rauta, kauniit lämpimät kodit, tavallinen ravitseva omatekemä ruoka. Siisti koti.
Eläkeläisellä ei ole paljoakaan kotitöitä.
Siis, missä ne ajatukseni juoksee, mieluisassa lukemisessa ( ei murha-rikoskirjoja) , kaikkea leppoisaa kuuntelen.. Äsken lauloin mukana, ,,jotain hengellisiä lauluja kuului pari. Toki huoliakin pulpahtaa aina mieleen tulevasta. Muistan ,elämää ei voi hallita.
Valtava kiitollisuus on sydämessäni päivittäin.

alottajalle,
pahoinvointi ja kuolema,
ne luuraa lähi ympäsristössä nykyään,

Eipä pyöri päivittäin , mutta just tunti kajahti mieleen ,että tässäpä on aurinkoisia kevåtpäiviä, jotka voin lenkkeilyn sijaan pyhittää seuraavilla pikku askareilla. Huomenna aamupäivällä teen retken paikalle missä voin tulilla polttaa yli 10 vanhat pankkij-ym ostoskuitit ,joilla ei ole enää virkaa. Että on kevyt ja iloinen mieli sen jälkeen. Keväällä hoidin jo puolet. Että tullee kevyt mieli. Vielä on mieli niin kirkas , että tietää mitä.
hävitetään.
Nooh, sitte paistetaan räiskäleet sen kunniaksi -nam. Pienet on rikkaan ilot.

Ensi viikolla viskaan mustaan jätesäkkiin keittiön slanurkkapaapin tkäyttämätyömät tarvikkeet. Tiedän tasan tarkaan,mitä lapseni ja lapsenlapset huolii. On keskustetu. Tulee kuin uusinkaappi. Puhdas ja siisti. Muissa kaapeissa keittiössä eu mitään liikaa olekkaan. Jää vaan kauniit ja jokapäiväisert arkitarvittavat.
Josko vielä kaapeista vaatteet heitän huitsin nevadaan, mitkä nuorempia läheisiä kiinnosta retro-ym vintage geimeissä.Jotaintaatusti sen takia säilyy.
Ja se on niinmaailman tosi .että sitä vaivaa en nää että jossaintorilla tai kirpparilla aljaisin myymään. Ei sillä liiku tavara. 10 v sitten möin kaikenlaista !
Rauhallista yötä kaikille ja mä nappaan kupin kahvia tuoreella korvapuustilla , tåsitten tulee uni. Kiitos tästä päivästä.

1. Kuolema. Odotan hartaasti.

2. Maailmantilanne, josta yritän olla piittaamatta, elän omaa elämääni, minä esim. en ole mukana sodissa, mutta varaudun kyllä monella tavoin mahd. tuleviin ongelmiin: henkisesti, hengellisesti sekä fyysisestikin.

3. Oma elämä, kuinka tätä vielä eläisi. Yritän keksiä monenlaisia pieniä asioita ja harrastuksia joita tehdä tänä keväänä ja kesänä. Koska taloustilanne on huono, jaan suunnitellut pienet, eri huvitukseni eri kuukausille.

Suunnittelen tällaisia isompia asioitani tarkkaan, kirjaan ne muistiin ja sitten teen ne järjestyksessä.

Vaimoni terveydentila. Sen hiipuva huononeminen. Halvaantunut ja puhekyvytön pystyy kommunikoimaan vai ilmeillään eikä niilläkään aina johdonmukaisesti.
Viimeaikojen huoleni on hänen ruokahaluttomuutensa. Jopa aiemmat herkut, kuten mm. kirsikkahillolla terästetty Kreikkalaistyylinen kerrosproteiinirahka jää syömättä.
Omenamehu sentään kelpaa.
Alan turhautumaan omaan avuttomuuteeni yrittäessäni huolehtia vaimoni hyvinvoinnista edes vähässä määrin.
Hoitsut hoitavat omat tehtävänsä neljästi vuorokaudessa joten potilaaseen kohdistuvat asiat ovat kunnossa aina hälytyksiä myöten.

Monille eläköityminen aiheuttaa kriisin. Oma tarpeellisuus työyhteisön kautta katoaa ja parisuhde joutuu koetuktussellekalle

Isokärsäbyrokraatti kertoi kerran hänen työnantajansa järjestämästä parisuhdekurssista eläköitymistä varten kun ei hermot kestä toimettomuutta eläkkeellä

Itsehankitulla rahalla saa psyykkistä mielenrauhaa sijoittamalla = työpaikka
mutta kuluttamisen keksiminen on vaikeaa kun ei ole silloin tottunut rellestämään tuotettuaan vaurautta. Eikä huvita hävittää työpaikkaansa - sijoitusta - eli varallisuuttaan

Muita hyviä eläketyöpaikkoja on oman terveyden systemaattinen hoito - ei siis sairauksista lääkäreilläjuoksu. Ihmisen fysiologinen kemia ja toiminta on pohjaton mielenkiintoinen työmaa

Sekä omat henkilökohtaiset asiat että maailmantilanne askarruttavat.
Arjen haasteet, terveys tietenkin, lihasvoiman heikkeneminen, ulkoilun vähentyminen ja muutenkin ylenmääräinen laiskistuminen harmittavat.

Kuuntelin eilen telkkarista kun joku professori ja tutkija kertoi demokratian nopeasta murenemisesta maailmassa, USA kärjessä . Meillä vielä toistaiseksi kohtalaisen hyvin, mutta kuinka kauan. USA:ssa valtaa käyttää presidentti kongressin, oikeuslaitoksen ja oikeusvaltion prinsiippejä ohittavalla executive order/prseidentinmääräyksillään .

Kirjoitan tyttäreni tarinaa ja mietin kaikkia muuttoja ja kuinka arvaamaton elämä on ja miten paljon asiat joihin emme voi vaikuttaa kääntävät koko elämämme päälaelleen. Miten tiukkaa linjaa vedämme ja yritämme kontrolloida kaiken ja sitten hupsis, yksi diagnoosi muutttaa kaiken.

Mutta siis päivittäin on kaikkea vähemmän melodramaattista,... huushollia, kaupassakäyntiä, läheisten hyvinvointia ja pärjäämistä.

Pillu

elän vain tässä hetkessä miettimättä maailman kuvioita liikaa ja muita murheita sillä muuten mulla sekoaisi pää koska mulla on heikot hermot.

Aamulla ajattelen minuutin verran, oliko tälle päivälle joku asia, joka piti tehdä, vaan saanko olla vaan. En murehdi maailman menoa. Se tilanne on kaoottinen yhden hullun takia, jonka annetaan huseerata. Mutta ei se minua häiritse.

Hullu-Trumpin hyökkäyksen takia on jo kuollut amerikkalaisia
sotilaita. Mikä suru omaisille ! Kuolla jonkun hullun päähänpiston takia.

Myös Iranissa on kuollut ihmisiä, joilla ei ole mitään valtaa siihen minkälaista
Iranissa on.

Ei minulla varmaankaan ole ajatusta, jota päivittäin ajattelisin. Elämä heittää eteen odottamattomia asioita. Viimeiset pari viikkoa on päällimmäisenä pyörinyt lapsenlapsen loukkaantuminen harrastuksista. Sitä seurannut polven leikkaus. Kiitollisuus leikkauksen onnistumisesta, niissä aina riskinsä.
Maailman tilanne tottakai on mielessä uutisia seuraamalla.
Aika rutiinllla oman mielen ja kehon hyvinvoinnista huolehtiminen sujuu. Kiinnostunut olen kaikesta mitä uutta esiin tulee. Mikä olisi hyväksi. Kaikkeen en mukaan lähde.

Huononeva terveys ja kuolema.

Päivittäin jotain mut ei aina ja joka hetki.

Usein mietin pitäiskö ostaa netistä halvin arkku itselleen ja järjestää
kuolemaan liittyvät asiansa kuntoon, kun on yksin eikä kukaan
hoida meikäläistä edes krematorioon.
Sen verran sain tietää, että sosiaaliviranomaiset tai joku sellainen taho
hoitaa yksinäisten tuhkaamisen, joiden siunaustilaisuudessa ei ole yhtäkään
ihmistä papin lisäksi. Pitäiskö ottaa etukäteen yhteyttä johonkin tahoon ?
Ja jos yksin kuolee kotonaan milloin tulee löydetyksi ?

Mielenrauhaa, pois katkeruus.

tänä aamuna ajatus
ulos pitäisi tänään jaksaa onkohan voimia siihen,

jäi ajatukseen , voi olla että iltapäivällä saan itteni hiukan ulos,