En viiti vaivautua lukemaan enempää noita metästyksen vastustavia juttuja, joten sanon mä vaan (rauhassa haastamatta mitään).
Nykypäivänäkin vastustetaan susikannan kasvavaa määrää.
esim. Längelmäellä, on jouduttu kuskaamaan
lapset koulukyydillä susien takia kouluun.
Karhuista on pelkoo marjastajille ja sienestäjille.
Joutsenkannasta häly etenkin mökkiläisille ja kenties jopa lentoliikenteelle ja tosin muistakin linnuista.
Hirvet tietysti liikenteelle.
Tosin kuinka näitä kukin kattoo ?
Haluatko herätä aamuisin kun etupihalla on lauma karhuja ja takapihalla lauma susia ja vielä linnut paskomassa päällesi.
Ja samanaikasesti olet pistämässä penskasi nukkumaan rattaisiin ulos etu/takapihallesi, TURVALLISESTI.
Mielestäni on siis turha pitää kauheata älämölöö
metsästyksen tarpeellisuudesta.
Mielestäni he jollain lailla kuitenkin palvelevat
sinua ja sinun turvallisesta elostasi eläinten aiheuttamista vaaroista ja riesoista.
Jos elät keskustassa, ehket törmää näihin tekijöihin, mieti mitä ne aiheuttaa syrjemmillä seuduilla asuviin.
Eikun rauhaa jokaselle.
Nykypäivänäkin vastustetaan susikannan kasvavaa määrää.
esim. Längelmäellä, on jouduttu kuskaamaan
lapset koulukyydillä susien takia kouluun.
Karhuista on pelkoo marjastajille ja sienestäjille.
Joutsenkannasta häly etenkin mökkiläisille ja kenties jopa lentoliikenteelle ja tosin muistakin linnuista.
Hirvet tietysti liikenteelle.
Tosin kuinka näitä kukin kattoo ?
Haluatko herätä aamuisin kun etupihalla on lauma karhuja ja takapihalla lauma susia ja vielä linnut paskomassa päällesi.
Ja samanaikasesti olet pistämässä penskasi nukkumaan rattaisiin ulos etu/takapihallesi, TURVALLISESTI.
Mielestäni on siis turha pitää kauheata älämölöö
metsästyksen tarpeellisuudesta.
Mielestäni he jollain lailla kuitenkin palvelevat
sinua ja sinun turvallisesta elostasi eläinten aiheuttamista vaaroista ja riesoista.
Jos elät keskustassa, ehket törmää näihin tekijöihin, mieti mitä ne aiheuttaa syrjemmillä seuduilla asuviin.
Eikun rauhaa jokaselle.
Vastaukset 55
Vanhimmat
Entisen tai nykyisen.
No siitä, että hänellä ei ole mitään käsitystä ekosysteemin toiminnasta.
Puhuu metsästäjän kanssa mistä lajista tahansa, niin aina niitä on joko liikaa tai liian vähän.
Näiden "napoleonsyndrooman" vaivaamien ihmisten mielestä luonto joutuu välittömästi kaaoksen ja sekasorron valtaan, mikäli metsästäjän kaikkea säätelevä ja ylläpitävä käsi hetkeksikin herpaantuu.
Toinen metsästäjien ajattelua leimaava piirre on ihmisten henkeä ja terveyttä uhkaavien asioiden löytäminen kaikkialta. Onneksi kuitenkin on sankarimetsästäjiä, jotka pelastavat meidät tavalliset ihmiset raatelevilta päästäisiltä ja hurjilta hippiäisiltä.
Voisi ihan aiheellisesti kysyä tämän Nebulosan päästelyn perään. Metsästäjissä ja metsästyksen vastustajissa löytyy kummissakin varmasti henkilöitä, joilla ei ole käsitystä käsitteestä ekosysteemi. Ja paljon on myös ihmisiä, joilla ei ole pakonomaista tarvetta vastustaa toisten tekemisiä.
Mutta ex-metsästäjä haasteli ihan asioita, jotka konkreettisesti askarruttavat monia ihmisiä. Jos niihin ei pysty mieleistään vastinetta antamaan, parempi olla hiljaa. Tällainen luokittelu ja nimittely on osoitus eväitten loppumisesta. Ei sillä maailmaa paranneta.
Luonto oli paljon paremmassa kunnossa ennenkuin ekosysteemi keksittiin !
että meillä on nebulosa.Hän kertoo kyllä mikä on oikein ja miten pitää toimia.Ylhäältä saamme häneltä ohjeet.Kaikkihan olemme huomanneet että ohjeet ovat aina oikeita ja rakentavia.
Nebulosa puhuu että metsästäjä ei tiedä ekosysteemistä mitään.Meidän tavoitehan on juuri pitää ekosysteemi mahdollisimman vakaana.Tästä johtuvat pienpetokampanjat ja riistakantojen seuranta.Nytkin on pienpetoja liikaa,niitä voi vähentää surutta.Myöskään hirvikantaa tai jäniskantaa ei ole mitään järkeä päästää räjähtämään.
Voit olla ihan huoletta,päästäinen ja hippiäinen eivät uhkaa henkeäsi.Mutta älä tapa niitä,ne on rauhoitettu ja hyödyllisiä eläimiä.Luonto ei joudu näiden eläinten vuoksi kaooksen valtaan vaikka ne lisääntyisivät räjähdyksenomaisesti.Seuraavana vuonna ne ovat kadonneet.Hirvikanta voi olla samassa tilanteessa kaksinkertainen.Tästä seuraisi jo kaaos.
Mene nebulosa luontoon rauhoittumaan,metsä on metsästäjän kirkko.Unohda mielenterveysongelmat syndroomineen ja anna vain ajan kulua.Istu kannon nokkaan vaikka pariksi tunniksi.Pystytkö olemaan paikoillasi niin pitkään,jos et, ei sinusta tule metsästäjää koskaan.Pää pitää tyhjentää ja kuunnella luonnon ääniä.Ei niitä kuule jos joku puhuu pään sisällä ja käskee tekemään koko ajan jotain.Ota kello pois ranteesta ja jätä puhelin kotiin.
mitähän nebbu vastaa?nebbu tosiaan tietää vastauksen joka asiaan,tai toiminta ohjeen.
Nää on just näitä vastauksia.
Eiköhän metsien omat metsästäjät kuten petolinnut sun muut pedot pidä päästäis/hippiäis kannat tasa painossa.
Ei me hukuta niihin eikä ne hyökkää ihmisten päälle ja lapset saa turvallisesti nukkua rattaissaan.
Eiköhän pysytä asiallisella linjalla.
En kyllä käsittänyt, missä kohdassa kirjoitusta Nebulosa havaitsi ex metsästäjän olevan aivan pihalla ekosysteemin toiminnasta, voitko kenties täsmentää sanottua ?
Kukaan ei varmasti ajattele, että luonto muuttuisi kaaokseksi ilman metsästystä. Voisimme elää kuitenkin melkoisesti erilaisessa ympäristössä, jos kaikkien eläinten kannat "rehottaisivat". Varmasti tässä tapauksessa joidenkin lajien yksilömäärä olisi huomattavasti suurempi (vaikka hirvi), mutta lajimäärä voisi romahtaa (esim. maahan pesivät linnut voisivat tyrehtyä, jos pikkupetoja ei ollenkaan säännösteltäisi).
Nyt pitää vaan hyväksyä, että ihminen ei ole enää samanlainen pikkutekijä ekosysteemissä kuin se oli kivikaudella. Eläinten elinympäristöt, runsaussuhteet ym. ovat hyvin pitkälti yhteiskunnan päätösten säätelemiä. Mä ainakin toivoisin yhteiskunnan olevan järkevä ja turvaavan erityisesti lajirunsauden säilyvyyden (tämä ei tietenkään ole helppo tehtävä esim. taloudellisuuden ja ekologisuuden ollessa usein ainakin lyhyen aikavälin puitteissa ristiriitaisia).
Noista uhista olen Nebulosan kanssa samaa mieltä: esim. karhu ei kaiketi ole tappanut yhtään suomalaista yli viiteenkymmeneen vuoteen - eikä susi. Pelko näitä petoja kohtaan ei ole tietenkään metsästäjien vika (tai että edes metsästäjät niitä erityisesti palkäisivät), mutta ymmärrän pelon pikkulasten puolesta kun susia liikkuu lähituntumassa. Petojenpelko tuntuu vaan irrationaaliselta verrattuna vaikkapa siihen, että liikenteen uhreina kuolee vuosittain satoja tai vaikka jonkun mieleltään sairaan tyypin luodin eteen on joutunut 50 vuodessa paljon enemmän jengiä kuin karhun - ihan sivullisiakin, esim. se takapihalla nukkuva vauva.
Hirvestyksessäkin on tavallaan kyse ihmishengistä: kymmeniä säästyy vuodessa, jos kanta pidetään kohtuullisena (hirvi ei katso kenen eteen se juokseen, minun tai vaikka Sinun). En kuitenkaan kannata hirvien "holokaustia" vaikka näin hirvikolarit loppuisivat. Taas on kyse siitä, minkä kokoinen riski hyväksytään kun kuitenkin halutaan säästää kaikki lajit, mutta myös omat lajitoverit.
No, tietenkin kun mä lähden metsälle, kyseessä ei ole se, että "menenpä olemaan laupias", vaan kyse on luontoharrastuksesta.
Sen lenkkeilevän armeijan leivissä palvelleen
isän jossain itä-suomessa jokunen vuosi sitten, en muista mikä vuosi, mut joku tietää/muistaa jutun.
Karhut sai kuolemantuomion, eli emo ja poikanen oli kyseessä.
Joku vois täsmentää tätä juttua joka muistaa.
Elikä ei ne lapset yksistään oo vaarassa siis.
1998 ruokolahdella kuoli lasten isä, joka lenkkeili karhujen välistä.
Se iskee kun kohdalle osuu, väistää kyllä mielellään.
viestiketjun aloittajan kirjoituksesta kohtia, jotka osoittavat hänen olevan totaalisesti pihalla ekosysteemin toiminnasta. Jätän hänet kuitenkin joutsenhälyineen ja linnunpaskakuvitelmineen rauhaan ja otan yhden kohdan omasta viestistäsi.
" mutta lajimäärä voisi romahtaa (esim. maahan pesivät linnut voisivat tyrehtyä, jos pikkupetoja ei ollenkaan säännösteltäisi)"
Maahan pesivillä pikkulinnuilla on miljoonien vuosien koevoluutio pienpetojen kanssa. Ne ovat siis eläneen rinnan jo silloin kun sinunkin lähimmät sukulaiset elelivät Afrikan sademetsien latvustoissa, eikä täällä pohjolan perukoilla ollut ensimmäistäkään luonnon tasapainoa ylläpitävää omaa lajiamme edustavaa metsästäjää.
Osaatko selittää, kuinka maahan pesivät linnut selvisivät silloin?
Ihmisen siirtämät vieraslait voivat aiheuttaa hetkellisiä häiriöitä uusissa elinympäristöissään, mutta kun metsästäjät järjestävät pienpetokamppanjoita, ne koskevat myös meidän alkuperäisiä lajejamme (mm. näätää ja kettua). Virallisten kampanjoiden ulkopuolella sitten hoidellaan niitä pienpetoja, joilla on turvanaan lain suoma rauhoitus.
metsästystä, vaan kaikkea siihen liittyvää typeryyttä ja ylimielisyyttä.
Vastaus on: supi (ja minkki). Nämä tulokaslajit ovat hyvin tehokkaita saalistajia, jotka todella aiheuttavat hetkellisiä häiriöitä uusissa elinympäristöissään - jopa sellaisia häiriöitä, joista tulee pysyviä, siis esim. jokin laji häviää (mikä tietenkin voidaan evoluution kanalta taas katsoa, että se on luonnollista lajikehitystä eli ns. sallittua. Olen tästä syvästi eri mieltä.).
Ajatellaanpa hetkinen pienpetoja vs. maassapesivät linnut. Tottakai nuo kaksi elivät rinnakkain pitkät ajat ja elävät vastakin, mutta pienpedoille ihmiskulttuuri on tuonut kilpailuedun verrattuna ko. lintuihin: ihmisten jätteet ja vaikka maanviljelyksen runsastuttamat jyrsijäkannat auttavat paljon useampia pienpetoja selviämään esim. talven kuin selviäisi ilman ihmistoimintaa (puhun nyt erityisesti supista). Toisaalta ihmisen toiminta heikentää esim. vesilintujen kilpailumahdollisuuksia (rantarakentaminen; pienpetojen maahantuonti ja ylipäätään pienpetojen määrän lisääminen; sekä tietysti myös metsästys). Näin siis olemme aiheuttaneet toiselle kilpaedun toiselle ryhmälle -haitan. En tietenkään väitä, että kaikki linnut kuolevat sukupuuttoon, mutta jotkin heikosti pärjäävät lajit saattavat kohdata ylitsepääsemättömiä vaikeuksia tämän takia (metsästys pyritään rajaamaan pois ihmisperäisistä tekijöistä näiden "heikkojen" lajien kohdalla suojelemalla ne).
En myöskään väitä, etteikö pienpetokampanjat olisi suunniteltu nostamaan metsästyssaaliita, mutta on niillä ihan ekologinenkin aspekti. Ja tosiaan, pienpetojen kannat, myös näädän ja ketun, kestävät metsästystä (verrattavissa hirveen) - ei se supi ihan heti sukupuuttoon kuole.
Toivottavasti tuo myrkyllinen kommenttisi: "Virallisten kampanjoiden ulkopuolella sitten hoidellaan niitä pienpetoja, joilla on turvanaan lain suoma rauhoitus" ei tarkoita, että niputat kaikki metsästäjät lakiarikkoviksi paholaisiksi.
En muistanut aivan varmaksi, puhuttiinko jokunen vuosi sitten ihan kuoliaaksi asti radellusta karhun uhrista.
Mielenkiintoinen tilasto voisi syntyä, kun verrataan väkivaltakuolemia (tai liikennekuolemia) karhun aiheuttamiin kuolemiin. Tätä siis tarkoitin noin yleisellä tasolla.
tai oikeastaan vieraslajeista, eli ihmisen uuteen ympäristöön tahallaan tai tahattomasti siirtämistä lajeista, olemme ilmeisesti samaa mieltä.
Haitat eivät tosin koske mitenkään erityisesti petoeläimiä, vaan yhtä suuria häiriöitä voivat saada aikaa metsästäjien iloksi tuodut riistalajit.
Alkuperäisistä lajeistamme olen eri mieltä. Jos ihmisen toiminnan seurauksena niiden elinolot merkittävästi paranevat, niin silloin on muutosta haluttaessa vaikutettava tähän ihmisen toimintaan.
Jos ihmisen toiminta lisää jonkin pedon saaliseläinten määrää, niin silloin pedon lisääntyminen ei ole mikään ongelma. Päinvastoin, se korjaa ihmisen ekosysteemiin aiheuttamaa häiriötä.
Kun ihmisen toiminta heikentää vesilintujen tai kanalintujen menestymistä, niin silloin kärsivät myös niitä ravintonaan käyttävien petojen kannat. Oikea ratkaisu luonnon monimuotoisuuden kannalta ei tietenkään silloin ole petojen metsästyksen lisääminen, vaan niiden metsästyksen vähentäminen. Heikot saaliskannat pitävät kyllä petokannat kurissa.
Samoin on tietysti luovuttva niiden riistalajien metsästyksestä, joiden kanta voi ihmisen muusta toiminnasta johtuen huonosti.
Lopun "myrkyllinen kommenttini" ei tietenkään koske kaikkia metsästäjiä. Joukkoon on eksynyt muutamia järkeviä ja vastuuntuntoisiakin yksilöitä.
Muutama mätä omena pilaa koko korin, mutta muutama terve omena ei pelasta korillista mätiä omenoita. Tämä kuvaa minusta hyvin metsästäjäkuntaa yleisellä tasolla.
voisi ottaa vielä metsästysaseilla surmatut ihmiset.
Jälleen vihertävä kaveri paljastaa todellisen poliittisen kantansa; fasisti. Jos enemmistön etu vaatii, voidaan yksilön oikeuksia polkea surutta. Nämä kokeilut esim. Neuvostoliitossa, Pohjois-Koreassa, Kuubassa, Natsi-Saksassa jne. ovat kuitenkin päätyneet lopulta surulliseen lopputulokseen, myös enemmistön ja 'ympäristönkin' kannalta. Totalitaristinen komento ei yleensä toimi, olipa sitten peräsimessä viherpiiperö tai uusnatsi. Kyllä suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus toimivat ehkä paremmin. Vihertäjien kanssa pitää olla varuillaan, sillä poliittinen pohjavire on usein karmea.
neuvo tuollaiseen hyperventilaatiotilanteeseen on, että otat paperipussin ja hengittelet sinne hetken rauhalliseen tahtiin.
Kyllä se siitä...
Toki olet oikeassa, että sitten pitää löytyä vastuuntuntoa myös siinä tapauksessa, jos jokin riistaeläin uhkaa jotain toista lajia (tämä vastuuntunto vaan taitaa sekin sisältää metsästykseen verrattavissa olevia toimenpiteitä).
Niin, esimerkkinäni ihmistoiminnasta, joka buustaa pienpetoja, oli maanviljely. Emme kuitenkaan voi lopettaa tuotakaan elinkeinoa - taitaa nimittäin Sullekin leipä maistua. Tai toisaalta voitaisiin kieltää mökkirakentaminen ja purkaa jo olemassa olevat mökit sekä luonnollisesti myös rantakaupungit (sori, kärjistys), mutta tähän taisi liittyä EI kiitos uusille saippuate... -nimimerkin vertaus "ekofasismiin". Siis pitää vaan hyväksyä, että ihminen vaikuttaa hyvin voimakkaasti ympäristöön. Haittavaikutusten minimointiin on kaksi koulukuntaa:
1. Ne, jotka haluavat minimoida aiheutetun haitan.
2. Ne, jotka haluavat korjata asiat niin, että haittaa kompensoi etuus.
En tiedä, mikä on oikein, mutta kun olen jo hyväksynyt, ettei haittojen minimointi millään keinolla riitä (kun se ihmistoiminta on niin kokonaisvaltaista), niin kai se 2.-kohta ainakin jossain määrin on jo tätä päivää ja varsinkin tulevaisuutta. Ainahan on mahdollista, että toimet menevät vikaan, mutta parempi edes yrittää. Se "filosofiasta".
Takaisin pienpetoihin: Sepä olisikin hyvä, jos petokanta lisääntyisi kontrolloimaan lisääntynyttä jyrsijäkantaa, mutta pahus vieköön tämä on vain osa tilanteesta. Lisääntynyt jyrsijäkanta lisää talvehtineita petoja. Kesän koittaessa pedot kuitenkin siirtyvät enemmän syömään lintujen munia ja poikasia, siis helppoa ravintoa - kesällä pedoilla on "vara valita" ravintonsa. Ja taas talven se pärjää rodenteilla paremmin kuin ilman ihmistoimia. Tässä syklissä on siis vain yksi häviäjä, ne linnut. Se vaan on niin, että pedot saattavat "metsästää" eli saalistaa jonkin lajin pois päiviltä.
No, metsästäjistä joku kommetti: voit uskoa, että eräharrastukseni lomassa olen tutustunut moneen moneen metsästäjään. En tiedä, pidätkö ihmisiä ylipäätään "mätinä omenoina" ja vain joitakin tuoreina, mutta sama jako mätien ja hyvien kesken erämiesten keskuudessa vallitsee kuin yleensä ihmisten noin laajemminkin (tai ainakin miesten keskuudessa, kun naisia ei tahdo luontoharrastukset oikeen kiinnostaa, ikävä kyllä). Yhdistävä tekijä on vain se eräharrastus ja mielenkiinto luontoa kohtaan. Väitän siis myös, että metsästäjien tietotaso luonnosta on korkeampi kuin keskivertokansalaisen - sen riittävyydestä en tiedä.
Surma-ase on mielestäni erityisen toissijainen seikka: jos ei ole ruutiaseita, käytetään muita aseita, vaikka kirvestä, puukkoa, puuklapia, kemiallisia keinoja. Ruumiiden määrä on muuttumaton.
Typerää toistaa vanhoja sloganeja, mutta teen sen kuitenkin: aseet eivät tapa, ihmiset tappavat.
Suurin osa ruutiaseella tehdyistä surmatöistä tehdään rikollisten suosimilla pimeillä aseilla (luvattomat aseet eivät ole metsästysaseita).
ei valitettavasti usein riitä sen jälkeen kun uusi riistaeläin on kotiutunut maahan. Piisamin kohdalla taisi käydä hyvä "munkki", euroopanmajavalle saattaa käydä köpelösti, rapurutosta emme enää pääse eroon mitenkään (menee tietysti enemmän kalastajien piikkiin). Kyse on keltämättä ollut tahattomasta tietämättömyydestä, eikä näidenkään lajien istutuksiin enää lupaa heltiäisi. Vielä silloin tällöin nousee metsästäjien joukosta kuitenkin ajatuksia uusien riistalajien tuomiseasta Suomeen.
Kertoisitko, mitä ovat ne alkuperäiset pienpedot, jotka mielestäsi hyötyvät selkeästi maanviljelystä, ja uhkaavat sitten kesäisin lintukantoja? Katsotko, että niillä on jokin ratkaiseva merkitys nykyiseen peltolintukantojen heikkoon kehitykseen?
Mökit, sikäli kun ne heikentävät esim. vesilintujen pesintämenestystä, heikentävät myös niitä saalistavien petojen menestystä. Monimuotoisuuden kannalta on silloin vahingollista vainota näitä petoja entisestään.
Toiminta on selitettävissä vain niin, että metsästäjät tahtovat varata ihmisen toimien seurauksena heikkoon jamaan ajautuneet riistakantojen rippeet itselleen.
Tämän ahneuden selittäminen "luonnonhoidoksi" on sekä älyllisesti että muuten epärehellistä.
Mikään alkuperäinen petomme ei uhkaa alkuperäiseen lajistoomme kuuluvaa toista lajia. Vai onko sinulla olemassa päinvastaista tietoa? "Haittavaikutus", josta jatkuvasti puhut, onkin käytännössä se, että metsästäjien mielestä vääriä lajeja on liikaa ja toisia liian vähän.
Tämä oli se alkuperäinen väitteeni.
eivät tapa, mutta moni pikaistuksissa tai päissään tehty tappo olisi jäänyt tekemättä, jos Suomi ei olisi niin täynnä niihin hommiin sopivia aseita. Monella menee sisu kaulaan, jos pitää kaveri tappaa paljain käsin, tai nuijia hengiltä lähietäisyydeltä klapilla.
Ruumiiden määrä on pitkällä aikavälillä vakio, mutta luonnollisten ja väkivaltaisten kuolemien suhde vaihtelee.
ja humalassa auto on todellinen murha-ase.
Ja vaikka ajatellaan pelkkiä vahinkoja,se siltikin tosi vaarallinen.
Kyllähän ase on helppo keino sinänsä tappaa ihminen.Mutta sisu menee helposti kaulaan kun pitäisi puristaa liipasinta.
eli joku hyötyy metsäaukoista ja pelloista.Kanahaukka.
Toinen hyötyjä metsäautoteistä.Kettu.
Eu herrojen vuoksi metsäkanalinnut kärsivät kanahaukoista.Toisaalta...
saada lääkäriltäsi ohjeet..
metsästys herralle kelpaa?Anna ohjeet typerälle kansalle.
Kumma ristiriita kun alkaa miettimään.Metsästykseen liittyy typeryyttä ja ylimielisyyttä.Sitä en kuitenkaan vastusta.Toisaalta olen itsekin ylimielinen.Siis ollen vastustan itseäni.En tosin metsästä eli minun onkin pakko olla metsästäjä.
on tullut suomeen:metsäkauris.
On nähtävissä että tästä kehittyy haittaeläin.Metsästämällä järkevästi kanta pysyy kohtuullisena haittoihin verrattuna.
Nebulosan on helppo kirjoitella.Ei ole metsää ei peltoa.
Minusta metsästys on kulkenut koko ajan aina vain parempaan suuntaan.Metsätalous taas on vain hitusen lähenyt parempaan suuntaan.Iso aukko on täystuho metsälinnuille.Kanahaukka supikoira ja kettu viimeistelee sen.
Metsästys on vain promilleja hävikistä:On se kumma että aikuinen mies ei sitä tajua.Talousmetsä ei ole eläimille hyvä paikka asua,se tarvitsee metsästäjän tekohengitystä.Jos nebulosa saisi määrätä,talousmetsä humisi tyhjänä.Lintuja tulisi jonain vuonna,petotilanne räjähtäisi,metsä tyhjenee.Kumma että tämä villapaitahemmo on olevinaan luonnonystävä.
Luonnossa ja ekosysteemissä ei ole olemassa mitään ihannetasapainotilaa. Olosuhteet, lajit ja lajien määrät muuttuvat koko ajan. Normaali peto-saalissuhde ei ole vakaa. Kannat vaihtelevat välillä runsastuen ja taas romahtaen. Metsästäjät pyrkivät vakiinnuttamaan kantoja karsimalla petoja. Toki heillä on tarkoituksena taata tietyille lajeille suotuisa lisääntymisaika. Enpä usko tällä kuitenkaan olevan mitään suurempaa vaikutusta kokonaisuuden kannalta. Nebulosa näkyy kyllä perustelee tällä kovasti tarvetta metsästäjien mollaukseen.
Hirvikantaa meidän on yleisön pyynnöstä rajoitettava. Samoin suurpetoja ennen pitkää. Ja tämä on ekokuvittelun ulkopuolella olevaa realismia.
on aivan oikeassa siinä, että luonontilaisessa ekosysteemissä petojen ja saaliiden kannat vaihtelevat syklisesti. Tämä on kuitenkin se sama totuus, jonka metsästäjät säännöllisesti unohtavat perustellessaan omaan tärkeää asemaansa "jumalan oikeana kätenä".
Petosyklin nousu taittuisi laskuun myös ilman metsästystä ja saalislajin sykli kääntyisi nousuun myös ilman näitä "luonnonhoitajia".
Metsästäjien tavoite on siis aiheuttaa ekosysteemissä luonnoton tilanne, jossa kantojen syklinen vaihtelu on poistettu niin, että petojen kannat ovat jatkuvasti alhaalla ja saalislajien kannat pysyvästi ylhäällä. Kun luonto ei kuitenkaan ole irrallisten peto saalis -perien kokoelma, vaan moniulotteinen verkosto niin metsästäjien yksinkertaisiin ajatuksiin perustuvat toimet eivät useinkaan tuota toivottua tulosta edes metsästäjien näkökulmasta.
tämä kanahaukkojen hyötyminen ihmisen toiminnasta näkyy sen kantojen kehityksessä?
On petojen kyvystä rajoittaa saaliskantaa. Katon muodostavat laidunten ehtyminen tai taudit. Myös ankarat talvet saattavat leikata huipun.
Myös ihminen on systeemissä mukana. Metsästyksen vaikutus on yleensä vähäinen. Mutta ihmisen elinkeinotoiminnan vaikutus näkyy. Jotkut lajit hyötyvät ja jotkut taantuvat. Kanalinnuilla on eteläisessä osassa jatkuva alamäki, mutta hirvi voi hyvin. Hirvikannan kattoa meikäläisissä oloissa ei ole vielä saavutettukaan. Pedot eivät sitä pysty rajaamaan. Toisaalta petojen lisääntyminen alkaa näkyä jo uutisissa. Hirvikannan kurissapitämiseen tarvittava susimäärä pitäisi olla vähintään monikymmenkertainen nyiseen verrattuna. Moisen tilanteen vaikutuksia voi vain kuvitella. Susi käyttää myös kaikki muut ravintolähteet tehokkaasti.
Meidän petokantaame ovat myös aika vakaasti ylhäällä. Osin tasaisen saaliseläin kannan, osin muuttuneiden olojen tarjoaman lisän turvin. Eikä pieni syy ole metsästäjien suorittama karsinta.
Joiltakin elinpuitteittemme osin metsästystä voi pitää völttämättömänä. Itse en ymmärrä tarpeita sen vastustamiseen eettisin tai ekologisin perustein. Kaikissa ihmisryhmissä on tyhmemiä ja vielä tyhmempiä ihmisiä. Rakentava kritiikki on paikallaan.
Tosiasia on, että olemme osa luontoa ja elämme siitä. Metsästys ja keräily on ollut oikeaa elämää luonnon kanssa. Nyt teknokulttuurin kautta olemme suhteessamme vaurioituneet ja vaurioittaneet lajimme lisäksi myös ympäristöä.
Elämä jatkuu ilman ihmistä mutta ihmisen myötä häviää myös ekosysteemi.
eikä kanta seuraa niin hyvin riistakantaa.Riistakantaa verotetaan enempi kuin se normaalisti kestäisi.Lopulta kun riistakanta täysin ehtyy,kanahaukkakanta pakostakin laskee.
on enemmän kuin mitä tai koska?
Kanahaukan kannat ovat pysyneet kohtalaisen vakaina, vaikka ihminen on metsät raiskaamalla hävittänyt sekä niiden, että kanalintujen luontaiset elinympäristöt. Kanahaukka on selkeästi oppinut käyttämään muuta ravintoa. Mutta eivät kanahaukkakannat ole myöskään kasvaneet viimeisten vuosikymmenten aikana, vaikka se on saanut täysrauhoituksen.
on, että populaatioita rajoittavista tekijöistä voitaisi ylipäätään puhua noin karkeasti yleistäen. Mikä koskee hirveä, ei välttämättä koske metsoa. Mikä koskee sutta, ei välttämättä koske kärppää.
Hirvikantaa on kieltämättä rajoitettava sen vuoksi, että nykyisen kaltainen metsienraiskaus (kutsutaan myös metsänhodoksi) tulisi mahdottomaksi ilman kannansäätelyä. Tästä ei kuitenkaan voi vetää sellaista johtopäätöstä, että luonnonvaraisia pienpetojamme pitäisi jostain muusta syystä rajoittaa, kuin metsästäjien rajoittuneen ajattelun vuoksi.
Käsitys, että meidän petokantamme olisivat "vakaasti ylhäällä", on kyllä täysin väärä. Susikantamme ei ole edes elinvoimainen ilman rajojen ulkopuolelta saatavaa geenitäydennystä. Elinvoimaisen kannan saavuttaminen edellyttäisi mellä noin kolminkertaista susimäärää.
Viimeinen lauseesi. " Elämä jatkuu ilman ihmistä mutta ihmisen myötä häviää myös ekosysteemi.", on varmasti vitsi. Minua jäi vain vähän vaivaamaan, että mille siinä pitäisi nauraa???
Vastuuntunto näissä asioissa on esimerkiksi juuri tätä pienpetojahtia. Supikanta on niin runsas, että se saattaa aiheuttaa peruuttamattomia muutoksia lajistoon (ei ainakaan saa toimia niin, että "tumput suorina" toistellaan, että "ei ole mitään tehtävissä, vastuuntunto ei nyt auta"). Siksi vastuu on otettava nyt, ja siksi metsästäjiä kehotetaan, ihan hallinnonkin taholta, metsästämään pienpetoja (tiedät varmasti, ettei minkään lajin tms. metsästys ole metsästäjän päätettävissä). Näistä uusista riistalajeista ainakin kauris näyttää Lounais-Suomessa sikiävän melkoista tahtia. Kauriin vaikutuksista muihin lajeihin Suomessa ei taida olla vielä tutkimustietoa, mutta jos se vaikka (hypoteettisesti) uhkaisi valkohäntäpeuraa niin varmasti (ja toivottavasti) siihen reagoitaisiin kehottamalla metsästäjiä kauriiden tehometsästykseen, että saataisiin peurakanta elvytettyä.
Niin siis kettu (Suomen "alkuperäinen pienpeto") hyötyy ihmistoiminnasta: harvaan asutuissa ympäristöissä (omakotitaloalueet, mökit, maatalousalueet) kettukanta on huomattavasti suurempi kuin asumattomilla seuduilla juuri ihmisen kanssa lisääntyvien pikkunisäkkäiden vuoksi. Esim. mökit eivät sinänsä vähennä saalistajien kantaa, vaan päin vastoin lisäävät sitä. Saalistajien reviiri on nimittäin niin suuri, ettei siinä mökkiasukas paljon haittaa. Vesilinnuilla asia on toisin - "reviiri" kun on pieni, mutta tämänhän Nebulosa jo kaiketi tiesikin, kun hänellä on varaa sanoa, että metsästäjät eivät tiedä mitään ekosysteemin toiminnasta - eli että Nebulosalla on niin korkea tietämys ekosysteemeistä, että hän näkee esim. minun olevan asiasta täysin tietämätön (sori kuittaus, mutta itepähän pyysit tätä).
Kettu siis uhkaa lintulajeja (esimerkkinä vaikka uhanalainen lapasotka, jota ei tietenkään metsästetä). Tämän lisäksi en käsitä, miten voidaan erotella ns. alkuperäiset lajit ja tulokkaat. Luonnossa nämä lajit elävät rinnakkain ja ketun vaikutus voi olla fataali vaikka sille lapasotkalle - varsinkin kun supi aiheuttaa vielä lisäuhan kaiken muun lisäksi. Ketun kanta kestää metsästystä (se säilyisi lisääntymiskykyisenä vaikka kanta puolittuisi), samoin supi (joka kaikesta huolimatta kuuluu Suomen lajistoon - mikäs siinä kaunis eläinhän se on), niin miksi emme metsästystoimenpiteillä edes yritäisi estää jonkin lajin häviämistä. Samalla tietenkin metsästyssaaliit paranee, eli ei pienpetokampanja ole pelkästään "ekoteko" (toistan tämän, ettei jää epäselvyyksiä).
laikaman kirjoitti mielestäni hieman epätarkasti. Metsästyksellä ei ole tarkoituskaan pitää jotain kantaa koko ajan yhtä suurena vaan ne sykliset vaihtelut tulevat kyllä esiin. Mutta se, että esim. kettua vähennetään esim. 20 %, tarkoittaa sitä, että esim. huippuvuonna kettuja on viidennes vähemmän kun huippuvuonna ilman metsästystä, samoin romahdusvuonna. Romahduksen jälkeen tietenkin kannattaa säädellä lajin metsästystä, ettei veroteta kantaa elinkevottomaan jamaan (ketulla tästä ei ole pelkoa nykymäärillä). Ko. huippuvuosi saattaa vaan olla niin hyvä ketulle (varsinkin ilman metsästystä), että seuraavana vuonna ei olekaan enää yhtä saalislajia.
Ekosysteemi on käsite, joka nojautuu ihmisen tapaan ajatella.
Kärppää en ole kenenkään vuosikymmeniin metsästäneen Saattahan noita loukkuihin mennä. Mutta sen merkitys on häviävä. Susi ei ole uhanalainen nyt eikä koskaan sitä ole ollutkaan. Uusimmat tutkimukset ovat paljastaneet sen luultua liikkuvammaksi ja puheet Suomen sudesta ovat minusta hataralla pohjalla.
Metso varsinkin ja muut kanalinnut kärsivät muuttuneista oloista. Karkeasti ottaen ravinnon puute on vähenemisen syy. Pedot ja metsästys eivät sitäkään säätele. Käsitellyissä metsissä eritoten poikueiden selviäminen on vaikeutunut. Metso on ollut rauhoitettuna suuressa osassa Etelä_Suomea, kanta ei vain nouse.
Voipi olla, kuten edellä mainitsin, petokantoja vakaana pitä vaikutus niiden metsästyksellä.
Kirjoitit: " Näistä uusista riistalajeista ainakin kauris näyttää Lounais-Suomessa sikiävän melkoista tahtia. Kauriin vaikutuksista muihin lajeihin Suomessa ei taida olla vielä tutkimustietoa, mutta jos se vaikka (hypoteettisesti) uhkaisi valkohäntäpeuraa niin varmasti (ja toivottavasti) siihen reagoitaisiin kehottamalla metsästäjiä kauriiden tehometsästykseen, että saataisiin peurakanta elvytettyä."
Eli Suomeen luontaisesti levinnyttä, ja luontoomme kuuluvaa lajia pitäisi tehometsästää, että tänne Pohjois-Amerikasta tuotu vieraslaji, valkohäntäpeura, pärjäisi??
Nää on just näitä metsästäjien juttuja.
Kuittisi oli muuten todella kuitti, eli väsynyt. Reviirin koolla ei ole mitään merkitystä mökkirakentamisen vaikutuksiin sen paremmin vesilinnuilla kuin ketullakaan. Reviiri on täysin lajin sisäinen käsite, joka reviirilajeilla tarkoittaa vain sitä etäisyyttä, jolla se ei tiettyyn aikaan siedä kuin joitakin määrättyjä saman lajin yksilöitä.
Mitään näyttöä siitä, että kettu uhkaisi esim. lapasotkaa lajina, ei ole. Enemmän sitä uhkaavat heikolla lajintunnistuksella varustetut metsästäjät, jotka eivät usein tunnista saalista vaikka se on jo hengettömänä kädessä.
Kettukanta kestää toki metsästystä, mutta peruste että klettuja olisi metsästettävä jonkin lajin sukupuuton estämiseksi, ei kestä kriittistä tarkastelua, vaan on metsästäjien vilkkaan mielikuvituksen tuotetta.
ei ole uusi tulokas Suomessa, vaan se on ainoastaan välillä metsästetty sukupuuttoon. Se on täällä tosin levinneisyytensä äärirajoilla, joten runsaslumisina talvina sen kanta harvenee luontaisestikin.
Metsäkauriilla on meilläkin luontainen saalistaja, jonka tiedetään evolutiivisesti sopeutuneen juuri kauriin kokoluokan saaliiseen. Senkin kanta on pidetty metsästämällä erittäin alhaisena.
siis purkaa
metsäpeura joka metsästettiin sukupuuttoon.Tänäpäivänä metsästys on niin hallittua että yksikään laji ei metsästyksen takia ole edes vaarassa vähentyä.
Varmaankin pidät ilvestä luontaisena saalistajana.Ilveskannallakin on tihentymiä joita voi kyllä harventaa.
kun kissakin on siihen pystynyt?tosin tämä tapahtui muistaakseni saarella ja kissa oli aivan uusi laji siellä.
Kettu harventaa tehokkaasti mutta tota puhuen en minäkään usko että se jotain lajia hävittäisi kokonaan.
Kieltämättä sorsastus on huonoimmin kurinalaista metsästystä,joka minuakin hiukan harmittaa.Ehkä hämärissä ampumisesta olisi luovuttava.Yksi tehokas ampumista hillitsevä rajoitus olisi että laukausmäärä pudotettaisiin kahteen.Siinä on se vika että pumppu ja itselataavat menettäisivät arvonsa.Kahdella jos ei osu niin jotain on vialla.
Reviiristä sanoisin että jos reviirille sattuu esim kesämökki,niin eläin voi hylätä sen.Mekin teimme virheen kun ripustimme telkänpöntön lähelle uimarantaa puuhun.Telkkä oli aloittanut jo pesinnän kun tulimme mökille.Jonkin aikaa se pakeni meitä,mutta lopulta se ei palannut.Syksyllä näimme että munat olivat yhä edelleen pesässä.Siirsimme pöntön kauemmaksi ja enää ei niin käynyt.
siksi, että ketulla on meidän muiden lajien kanssa tuhansien vuosien koevoluutio. Saaren alkuperäisellä lajistolla ei ollut mitään aikaisempaa kosketusta majakanvartijan kissaan.
En usko, että telkän pesintä epäonnistui mökkeilyn aiheuttaman häiriön vuoksi. Telkkä pesii hyvin yleisesti juuri aktiivisessa käytössä olevien mökkien pihoissa ja hyötyy selkeästi mökkiläisten laittamista pöntöistä.
MYÖS metsäpeura on meiltä aikoinaan hävitetty metsästämällä.
"Ilvestihentymä" on hyvin suhteellinen käsite, mutta se soipii hyvin metsästäjien käyttöön, koska heidän mielestä kaikkia lajeja on luonnossa väärä määrä. Joko liikaa, tai liian vähän...
kyllä kestäisi rauhoituksen purkamisen.
Eihän sitä saatu sukupuuttoon sen paremmin tapporahoilla kuin muuten vaan silmittömän vihan vallassa tehdyllä hävittämisellkään.
En tosin ymmärrä, miksi tämä silmitön viha ja kateus pitäisi taas "laillistaa".
Kanahaukan rauhoituksen purkamisesta kärsisivät ilmeisesti enemmän muut lajit, joita menisi "vahingonlaukauksina" ilmeisesti moninkertainen määrä.
Silloin kun tapporahaa maksettiin kanahaukan koipien palauttajalle, oli ilmeisesti valtaosa koivista kuulunut jollekin muulle lajille. Porvoon seudulla biologin tarkastaessa koivet, joista oli tapporaha maksettu, vain alle 10% niistä oli kanahaukan. En usko, että metsästäjien lajintunnistus ja rehellisyys on tästä sanottavasti parantunut.
että jos ampuisi kanahaukan,ja olenkin ampunut kun sitä sai vielä ampua,niin ei sitä missään silmittömässä vihassa ammuttu.
Nostin haulikon,ammuin ja kanahaukka oli poistunut.Siinä kaikki.työnsin sen syvälle kivenkoloon.
Vielä oudompaa on että olisin ollut kateellinen ja siksi ampunut.Mistähän muka olisin.Siitäkö että kanahaukkakin saa lintuja saaliikseen?Minulle saalis on ihan sivuseikka.Nälkä ei ole päässyt tulemaan vaikka lintu onkin saanut mennä vaikka olisi voinut ampua.
Kirjoitin esimerkin metsästyksen vastuullisuudesta muita lajeja kohtaan. ESIMERKIN, jossa vaikka se kauris uhkaisi peuran elinympäristöä (toistan: kauriista en ole ainakaan nähnyt mitään tutkittua tietoa ko. asioissa). Voit mielessäsi vaihtaa pariksi vaikka (taas hypotettinen, huom.) peura uhkaisi hirven kantaa, siis hirvi taantuisi vuosi vuodelta kun peurat valtaavat tilan. Tässä tapauksessa tehometsästettäisiin peuraa tasolle, ettei se enää uhkaa hirveä. En vieläkään tajua fiksaatiotasi "alkuperäisiin" lajeihin (haluaisitko, että "epäalkuperäiset" lajit poistetaan Suomesta ?). Mikä ylipäätään on alkuperäinen, jostain ne kaikki lajit tänne on tulleet. Ja toisaalta Suomen kyllä mahtuu lajeja vaikka kuinka, mutta tietenkin on aina vaarallista yrittää tuoda tänne muuta ekosysteemiä haittaavaa lajia (ei siis kannata lajien lisäämistä, mutta jos ne lisääntyvät, tarkkailemme ja hoidamme tämän uuden lajin kannan kuntoon vaikka sitten metsästäen).
Kettukeskusteluun: Reviiri todellakin vaikuttaa. Kettu ei kestä ihmistä pesänsä lähellä, mutta viimeistään kilometrin päässä mökistä on joku kivenkolo, johon kettukin pesänsä saa (siis ei jää "tyhjiä reviirejä" vaan kettu kansoittaa koko alueen). Kettu kuitenkin saalistaa ihan iloisesti kilometrin päässä pesästään juuri sillä mökillä (varsinkin kun asukkaita ei ole paikalla). Esim. vesilinnutkaan (varsinkin maahan pesivät) eivät kestä pesänsä lähellä ihmistä (vai oletko nähnyt pesän jossain laiturin kupeessa ?). Jos näitä pesiä on vaikka 30 metrin välein (huomaa, että käytin linnuista puhuttaessa reviiri-sanassa lainausmerkkejä), ja jos varoetäisyys, missä lintu katsoo olonsa riittävän rauhalliseksi, ihmisasutukseen on 100 m, eli 200 m rantaa jää "sorsattomaksi" (eli n. 6 pesää jää tekemättä). Nii ja sitten siellä 200 metrin päässä on jo seuraava mökki. Käyttämäni luvut eivät ole täsmällisiä, mutta konkretia usein auttaa ymmärtämään. Näihin herventuneisiin pesiin siis kohdistuun ketunuhka, joka luonnollisesti on suurempi kuin jos niitä pesiä olisi koko rantaviivan matkan. Näin siis kaikista heikoimmat lintulajit voivat kohdat liian suuren "kettuverotuksen" niin, ettei se selviä. Juuri tätäkin yritetään estää pienpetokampanjalla. Muistetaan kuitenkin, ettei kettu ole ainoa, joka harvinaisia lintuja uhkaa. Johan se tuli käytyä läpi, että supi on niiden mökkien (l. ihmistoiminnan) jälkeen suurin uhka ko. linnuille.
Vielä kerran kettujahti ei ole suoraan tarkoitettu pelastamaan jokin laji, mutta tässäkin maassa osataan sitten kyllä itkeä, että "taas katosi jokin laji, vaikka tuokin seikka olisi voitu hoitaa kuntoon". Kettukanta (tai pienpetokanta) on nykyisin niin suuri (johtuen esim. turkiselinkeinon vähyydestä - ennenhän pienpetoja metsästettiin turkistarkoitukseen), että se saattaa uhata tasapainoa. Nyt ei kannata jäädä seisomaan kädet taskuissa ja odottaa, että kas, tuo laji kuoli, mutta onneksi joku sentään selviytyi.
Oletko, Nebulosa, koskaan miettinyt, että kovin kärkkäästi kyllä nimeät meidät metsästäjät tyhmiksi (ja ties miksi muuksi), mutta Sulle täytyy kuitenkin, kaikella kunnioituksella, käyttää melkonen pätkä rautalankaa ihan tällaisen yksinkertaisen perusbiologisen seikan selvittämiseen - eikä se oikeen vieläkään tunnu tajuntaan menneen.
ole ymmärtänyt "fiksaatiotani" vieraslajeihin, niin koko keskustelu lienee ollut täysin turhaa.
Kyllä. Kyllä todellakin tahtoisin, että esim. supi, minkki, valkohäntäpeura, piisami, kanadanmajava kanadanhanhi ja täplärapu katoaisivat täältä kokonaan ja lopullisesti. Ihmettelen suuresti, jos tämä asia ei ole sinulle tämän keskustelun aikana valjennut.
Alkuperäisellä lajilla tarkoitetaan sellaista lajia, joka on tänne omin voimin levinnyt. Siis ilman ihmisen tahatonta tai tarkoituksellista siirtämistä. Se ei siis tarkoita että laji olisi ollut täällä "aina", tai edes satoja vuosia.
"Kettuteoriassasi" ei edelleenkän ole päätä eikä häntää. Minkään vesilinnun kantaa ei mökkirakentaminen ilmeisesti todellisuudessa rajoita. Ajatus sorsanpesästä 30 metrin välein on jotain niin absurdia, että se ei toimi edes periaatteellisena esimerkkinä. Yleisin sorsamme, sinisorsa, ei tarvitse edes rantaa pesintään, vaan sen pesiä löytyy aivan yleisesti satoja metrejä lähimmästä vesistöstä. Jos kanta olisi sellainen, että pesiä olisi 30 metrin välein, niin ne voisivat olla sillä etäisyydellä toisistaan kohtisuoraan rantaan nähden. Ainoat vesilinnut, joiden pesintää pesäpaikkojen puute rajoittaa, ovat koloihin pesivät lajit eli lähinnä juuri ne telkät, ja niiden tilannetta mökkirakentaminen todellisuudessa parantaa.
Turkismetsästykseen vetoaminen osoittaa jälleen, että et oikein ymmärrä mitä koko asiassa on kyse.
Luonnonvaraisten lajiemme koevoluutiossa se aika kun täällä on turkismetsästäjät häärineet, on mitätön silmän räpäys. Lajit ovat tulleet toimeen keskenään miljoonia vuosia ennen turkismetsästäjiä ja tulisivat edelleenkin erinomaisesti toimeen ilman näitä nykyisiä hupimetsästäjiä.
Tuo rautalankahässäkkä, jota sinä kutsut "perusbiologiaksi" saisi kenet tahansa biologin kuolemaan nauruun. Se on sitä metsästäjille tyypillistä "erämiesjärjen" käyttöä sellaisessa paikassa, jossa tarvittaisi luulojen ja uskomusten sijaan todellista tietoa ja loogista ajattelua.
Se on siis sitä samaa soopaa, jota metsästäjät edelleenkin levittävät esim. joutsenen ja muiden vesilintujen välisistä suhteista.
selkeästi psykopaatin oireita.
"En mä sitä vihannu. Mä vaan ammuin sen koska se oli siinä".
Fiksummat metsästäjät täällä kertovat, kuinka he käyttävät hyväksi kaiken mitä ampuvat. En usko, että hekään kovin mielelään lukevat näitä metsästäjien pohjasakan juttuja siitä, kuinka vain ammutaan ja survotaan saalis kivenkoloon.
Olethan Jumala-Joka-On-Aina-Oikeassa ! Totuudesta ja asiallisuudesta viis. Oi Nebu - Johda meitä !
Ps. Ja muista solvata lisää ihmisiä. Tuo " psykopaatin oireita " oli Tosi Hyvä. Minä kunnioitan ihmisiä, jotka pystyvät mielentilanarviointiin ilman lääketueteellistä koulutusta. Sinähän Ainutlaatuisena Persoonana pystyt tietysti mihin tahansa.
terppa.
Editan kustantama Lakikokoelma 2002 / Ampuma-aselaki perusteluineen (ISBN 951-37-3709-8)
kertoo lainsäädännön esityöt osiosa seuraavaa.
sivu 54. kohta 2.3. Ampuma-ase rikoksentekovälineenä
.... Tilastokeskuksen kuolintodistustuksiin perustuvien tietojen mukaan ampuma-aseita ja räjähdysaineita on käytetty henkirikoksissa ja itsemurhissa seuraavasti :
Vuosi Henkirikoksia itsemurhia
1985 37 235
1992 51 322
1993 44 318
1994 44 294
1995 30 291
kirjan mukaan tilastot sisältävät lähes yksinomaan ampuma-aseilla tehtyjä henkirikoksia ja itsemurhia, koska räjähdysaineilla tehtyjen tapausten määrä on hyvin pieni.
lisäksi löytyy lukuja tappojen ja murhien yrityksistä ja onnistuneista suorituksista.
Laitan ne tähän niin kaikki voi sitten laskeskella prosentteja ja käytää ihan mitä/ketä tahansa vastaan/puolesta.
Vuosi yrityksiksi jääneet onnistumiset
85 181 171
92 281 151
93 288 129
94 365 147
95 376 156
ja vielä kerrotaan että täsmällistä tietoa laillisesti ja laittomastihallussa pidettyjen ampuma-aseiden suhteellisista osuuksista henkirikoksissa ei ole käytettävissä mutta tiedossa on, että yli puolet ampuma-asetta käyttäen tehdyistä henkirikoksista on tehty luvatta hallussa pidetyllä aseella.
nyt jos joku voisi kaivaa esiin tietoja että montako ihmistä kuolee rattijuoppojen uhreina/ montako hirvikolareissa..
karhut ja sudet eivät kuitenkaan ole vielä ketään tappaneet ja mielestäni muutama lammas on kuitenkin vielä halpa verraten vaikkapa juopon/ kiireisen uraohjuksen yliajamaan lapseen.
en halua vähätellä ihmisten tuntemaa pelkoa suurpetoja kohtaan, ja luultavasti jos asuisin kyseisillä alueilla liikkuisin vain autolla tai metsässä olessa aseistettuna kun laki sen sallisi.
ja kyllä asun pääkaupunki seudulla, olen nähnyt susia ja karhuja vain korkeasaaressa, en ole kasvisyöjä, omistan pistoolin ja metsästys kiväärin ja osaan käyttää molempia, ja armaijassa minut koulutettiin tappamaan vihollinen, ja tiedän missä lähin alko on, ja iltaisin mahdun samaan sänkyyn kasviksia syövän , maalla kasvaneen, eläinten suojelua kannattavan, naisystäväni viereen.
hyviä jatkoja vaan kaikille.
älli hukassa kirjoituksistasi.Lopun lähetessä ja häviön häämöttäessä alkaa nimittely.Mutta ei se mitään,tää on tätä.
Niin,ammuin kanahaukan vain ihan sen suurempaa ajattelua.Samoin viritin hiirennakin tallille,eikä sitäkään yöllä tullut mietittyä.Veren vuodatus jatkui järvellä,ilman syytä jymäytin kaloja luulemaan vieheitäni ravinnoksi.Koukut pureutuivat kalaparkojen suuhun,ja ei sitten tippaakaan säälittänyt,päinvastoin.Oikein oli kiire saada viehe takaisin järveen,isot ahvenet kun liikkuvat parvissa.
Tämmöisiä miettii nebbis.Diagnoosi:naivistinen kahtiajakautunut persoona.Kykenemätön kestämään arjen mukanaan tuomia paineita.
Samaan aikaan on kuitenkin kanttia valistaa metsä ja kala henkilöitä järjenvastaisesta harrastuksesta.
Kyllä metsämies teki ruman tempun kun kaatoi akkasi alleen.Ei ole ihme jos alkaa keljuttamaan koko harrastus.
Ja en kyllä ala rottia syömään vaikka sitä toivot.Rottasaalikin jää käyttämättä hyväksi.En usko sitäkään että muut metsästäjät kokevat mielipahaa lukiessaan tästä.
Tunnustan vielä toisenkin asian.Olin poikasena hiukan vallaton,ehkä vieläkin vaikka olen jo nelikymppinen.Niin,tulin metsältä kotiin ja saalista ei ollut tullut.Kotosalla honasin että muut eivät ole kotona.Eikö tullut ammuttua pääskysiä kun ne lentelivät ympäriinsä.Et uskokaan että niihin on vaikea osua.Ne mokomat muuttelevat suuntaansa kokoajan moneen suuntaan ja lentävät vielä nopeasti.Pari niitä tippu,mutta toiset pääskyt lähtivät pois,mikähän niille tuli?
Ja toisinkuin italiassa pääskypaisti jäi loihtimatta.
Olen samaa mieltä!
Niin tuo fiksaatiosi olisi melkein toisen keskustelun aihe. Edelleen mielestäni Suomen mahtuu kyllä lajeja (mieti, että täältä on viime aikoina kuitenkin hävinnyt paljon lajeja, ja biodiversiteetti pienenee edelleen). Hämmästyttävää, että todellakin olet sitä mieltä, että jos jostain leviää tuhohyönteinen Suomeen, joka tuhoaa vaikka kuusimetsät (aiheuttaen melkosen "ekokatastrofin"), niin Sun mielestä pitää vaan iloita toimettomana vaikka lajeja kuolee.
Niin siis ketun kanta on suurempi asutuilla alueilla kuin asumattomilla (ml. mökkiasuminen). Linnuilla (esim. niillä vesi-) kanta on taas pienempi (ja tälle ei naura biologitkaan - vain ehkä luonnosta piittaamattomat puupäät). Tämä näköjään ylitti henkiset kykysi, joten selitin, miksi näin on. Rantaviivaesimerkin otin luonollisesti siksi, että nimenomaa aivan rantaan pesivät linnut ovat niitä uhanalaisimpia (ja myös siksi, että se oli mahdollisimman yksinkertainen esimerkki mahdollisimman yksinkertaiselle ihmiselle). Mutta edelleen: kaikki linkit lakkautettu - ei aivotoimintaa. Heinäsorsa ei tokikaan ole vaarassa, mutta mieti mökkiasumista: kaislat on niitetty, veneellä pärrätään kerran tunnissa, muksut kirkuu vesileikeissään ja yön isäntä melskaa kännissä Satumaa tangon tahtiin. Kyllä mökin edustat on autioita myös heinäsorsista ja ihan varmasti jos mökkiä ei olisi, ko. alueella olisi monen sorsan "koti" (kenties jonkun harvinaisemmankin lajin).
Ai niin mutta Sun mielestähän mökkirakentamisen haittaa ei tarvitse huomioida kun sen mökin on kuitenkin rakentanut tänne ihan omin voimin levinnyt laji, ihminen (joka vissiin sitten saa järjestää millaisen katastrofin tahansa, mielestäsi).
Turkismetsästys on vaikuttanut pienpetokantaan sen ajan kun supi on ollut tuomassa oman "lisäverotuksensa" saaliseläinkantoihin, oi kivikaudelle jämähtänyt lajitoverini. Nykyisin elämme sellaista todellisuutta, jossa supi vaikuttaa luontoomme tahdoitpa sitä tai et. Pedot ovat saalistaneet joitain lajeja pois päiviltä evoluution saatossa (myös paikallisesti) varsinkin kun olosuhteet ovat muuttuneet (petoja suosivammiksi tai/ja saaliseläintä epäsuosivammiksi). Suomessa tällainen olosuhteiden muutos on tapahtumassa, kuten selitin aiemmin. Nyt viime vuosina muutos on kiihtynyt, kun pienpetokantoja ei enää rajoiteta ollenkaan (kun ei ole sitä turkismetsästystä - se elinkeino lienee tiensä päässä). Näiden seikkojen vuoksi järjestetään pienpetokampanjoita, joiden on huomattu tosiaankin lisäävän lintujen poikastuottoja (ei kylläkään ihan kaikilla lajeilla).
Tunnen paljon metsästäjiä koska itsekin metsästän. Kaikki tuntemani metsästäjät ampuvat kanahaukan sellaiseen metsässä törmätessään, sillä se on yksi pahimmistä kanalintukantojen verottajista.
Kirjotin mielestäni, että tarpeellista se metästys mielestäni on.
Ja niikun aina, ain vatvotaan jotain hiirulaisen
vaikutusta eko asiaan.
Loppu viimeks kyse oli näista isommista joilla ei muuta vihollista oo kun ihminen. Eikun nukkumaan jok ikinen.
nyt vielä hätäile,just kun saatiin houkuteltua vastustajat ulos koloistaan.Tämä on viihdettä parhaimmillaan ennen kuin metsästyskausi alkaa.Sitten ei enää kerkeä.